Siirry pääsisältöön

Lainaratsulla

Hienosti keksittiin kenen hevonen kyseessä - kukapa muu kun Kristiinan hieno Justiina!


Tänään olin olevinani kovin ahkera; aamusta aamutalli, aamupalan jälkeen omien hevosten liikutus, tallin siivous ja hieman kisatavaroiden pakkailua. Silti tuntui että tunnit eivät meinanneet ihan kaikkeen riittää kun vielä yhdentoista aikaan illasta häärin tallilla! Piti ensin postata teille huomisen maaston Walkthrough, mutta alkoi jo klo 20 radannäytön aikaan hämärtymään ja koirien kanssa en jaksanut alkaa pelleilemään joten.. Saatte siis postauksen lainaratsuilusta, kun kävin tänään liikuttamassa Kristiinan Justiina-tamman. 

Ensimmäisen kerran näin tamman livenä torstaina, ihan maasta käsin, ja tänään sitten kipusin itse selkään. On aina yhtä mukava päästä testailemaan uusia hevosia. Mentiin derbyalueelle, jonne tallilta oli vähän matkaa, joten otettiin matkalla hieman ravia. Tamma oli oikein nätisti koko matkan kentille, kerran piti lentoon pyrähtävää lintua pelästyä, mutta kuka nyt ei sellaista pelkäisi.

Mentiin ensin hiekkalaatikolle. Tamma oli vähän varovaisen oloinen, heti kun otti ohjia tuntumalle heitti itsensä ihan pakettiin ja katseli yläkautta silmiin juosten selkä alhaalla apuja karkuun. Tuntui ettei se niinkään mennyt kovaa vaan enemmänkin kipitteli kauheaa vauhtia ympäriinsä. Päädyin tekemään vaan "päämäärätöntä" pyörimistä kentällä niin, että pyysin sitä isompaan raviin. Pian Justiina huomasi että pääsee huomattavasti helpommalla kun vaan ravaa isoa ja rentoa ravia kuskin könötellessä selässä ;)

Hyvin alkua kuvaava kuva. Juostiin kaikkia apuja karkuun, tuntumaa ei saanut ottaa ja kipiteltiin menemään selkä alhaalla pikkuravia..



Nopeasti siitä saatiin kuskille hiki otsalle kun piti ratsastaa reilusti jalalla eteen! Pitäisi omillakin muistaa kuinka tärkeää tuo jalalla ratsastaminen on, tuntuu että jää helposti vain jalan kanssa matkustamaan kun niiltä löytyy niin energinen oma moottori.. 

Muutaman kerran sai pyytää reilummin etenemään jalan kanssa, mutta kohta tamma jo alkoi hieman keskittymään muuhunkin kuin aidan ulkopuolella tapahtuviin asioihin. Moottori oikein alkoi hyrräämään ja pystyi jo hieman ottamaan tuntumaa suuhun. Hieman levoton edelleen suustaan, mutta uskon sen ajan ja lihasten myötä vielä rauhoittuvan! Ei roomaakaan päivässä rakennettu, eikös?





Juuri kuin olimme pääsemässä laukkapuolelle, tultiin hiekkalaatikolle tekemään huomisen kenttäkisojen koulurata. Siirryttiin sitten hetkeksi vielä metsäkentälle, missä tietenkin aluksi piti taas katsella jokaista nurkkaa, heh. Hetken tutkiskelun jälkeen haettiin tällekin pohjalle vähän rennompaa ja pidempää ravia ja sitten tehtiin molempiin suuntiin muutama laukannosto ja siirtyminen raviin. Ja etenkin laukannostoihin haettiin vähän terävyyttä. Jälkimmäisellä kerralla laukka alkoi jo pyörimään paremmin ja saatiin siihen oikein kiva potku, mihin olikin hyvä tämä treenikerta lopettaa!







Hiiiieno tamma ansaitsee iisot taputukset!

Tarkoituskin oli vain ratsastaa askellajit läpi ja kuulostella hieman hevosta. Tekemistähän tammassa on, valmis se ei ole, mutta kovin se on kuitenkin laadukkaan oloinen. Nyt vaan treeniä kovasti että saadaan ylälinjaa pyöreämmäksi niin siitä tulee kovin hieno ja takuulla rauhoittuu edestäkin paljon! Oli kiva päästä treenailemaan näin kivan tamman kanssa, jospa sitä joskus toistekin pääsee vielä kipuamaan selkään ;)




Iso kiitos siis Kristiinalle heppalainasta!
Ja superkiitos Pilville kaikista postauksen kuvista, ilman näitä blogi olisi kovin onneton! 

Kommentit

  1. Tosi hienosti ratsastat! Hienoja kuvia!

    VastaaPoista
  2. Kukaan valmentaja ikinä huomauttanut tuosta kamalasta könötyksestä?
    muuten siistiä menoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. taidan sen ihan itsekin huomata kuvista? :) En vain jaksa jokaiseen postaukseen kirjoittaa että könökönö, kun sen jo tietää että se könöttää. Ja itseasiassa suurin ongelma lienee vain hartiat, olkapäät taakse niin johan olisi ryhdikkäämpi.. Helpommin sanottu kun tehty :)

      Poista
  3. Todella nätti hevonen :) hienosti näytätte menevän ainaki mun silmään :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uuden alku

 Kovasti koitin tätä blogia päivittää, mutta viimeisen kolmen vuoden aikana elämäni on muuttunut niin totaalisesti, ettei blogi ole oikein enää sama. Mielestäni on kunnioitettava nyt blogia, se oli loistokas vuosina 2012-2015. Tätä blogia on ollut aina hirmuisen ihana päivittää ja ehkä vielä jonain päivänä kun palaan takaisin satulaan voidaan tämäkin kääntää uudeksi nousuksi. Mutta sitä odotellessa haluan kiittää kaikkia blogin lukijoita kuluneista vuosista ja lukuisista kommenteista ja tuesta. Ilman teitä tämä polku ei olisi ollut puoliksikaan näin mahtava! On siis aika sulkea Kisamatkalla ja kääntää uusi lehti. Bloggaaminen on vieläkin lähellä sydäntäni, mutta mielestäni tämä blogi ei ole koskaan ollut täydellinen sille elämälle mikä minulla on tällä hetkellä menossa. Joten oli aika uuden blogin. Toivotan kaikki innokkaat mukaan myös raviurheilun maailmaan jos se vaan yhtään kiinnostaa. Kiitos vielä kerran kaikille näistä vuosista, toivottavasti nähdään vielä uudessa blogissa! Harnes

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si