Hurmioituneen hyvin väärin ratsastettu

I-tason koulukilpailut Forssassa 19.4.

Tänään startattiin aamulla autot pihasta ja lähdettiin koulukisoihin! Aamutoimina pestiin nopeasti varusteet ja letitin Pyryn - ja siitä letistä tuli kamala - ja sitten suunnattiin keskustan kautta hakemaan Kristiina ja Justiina ja siitä huristeltiin Forssaan kisoihin. Oltiinkin paikalla ensimmäisinä kun Äiti starttasi Pyryn kanssa Perusmerkin! Äiti ei ole vuosiin kisannut ja on sen verran huonossa kunnossa ettei ole jaksanut istua harjotusravissa pitkään. Nyt sitten kisakärpänen hieman puraisi ja halusi mennä Perusmerkin ja totta kai tsemppasin sen sinne.

Pyry oli äitin kanssa vähän possu, se oli välillä turhan varovainen ja jarrutteli omia aikojaan. Äiti ottikin radalla raipan mukaan kun ei meinannut toiseen suuntaan laukka nousta. Muuten rata meni ihan kivasti ja oli tosi kivoja pätkiä, äiti vaan unohti sen kaksi kertaa, haha!  Mutta annetaan se tosiaan anteeksi, muisti alkaa jo vähän pätkimään ja jännittämistäkin oli.. Prosentteja unohduksista huolimatta kerättiin reilu 63%, joten läpi päästiin joka tapauksessa!

Perusmerkin ja KN Specialin välissä oli vielä C-merkki, missä meni Jenna Mollalla. Jenna meni Mollan kanssa myös Perusmerkin ja sieltä ne ottivatkin 1. sijan 70%. C-merkkikin meni ihan hyvin ja prosentteja kerättiin tuollainen 57,7%. Tuomarointi oli kyllä kokoajan tiukkenemaan päin, mitä pidemmälle kisaluokkia mentiin. 

C-merkin lähestyessä loppua, kävin vielä itse nopeasti vessassa ja hyppäsin kyytiin. Verkka aikaa oli noin 25 minuuttia, mikä oli ihan hyvä aika että sain sen hyvin ratsastettua läpi. Tarkoitus oli kuitenkin verkata liikaa prässäämättä, joten tehtiin myös aika paljon välikäyntejä. Ihan aluksi kun hyppäsin selkään Pyry oli vähän "tätikuljetinmoodilla" ja sai pari kertaa oikeasti pyytää reippaan puoleisesti jalalla että se lähti tosiaan eteen! Kohta herra tajusikin että kuski tosiaan vaihtui ja nyt piti ruveta hommiin ilman suurempia töksäyttelemisiä.

Verkassa tein aika paljon ensin töitä siirtymisten kautta, mutta kun se alkoi niissä kuumimaan, jatkoin mielummin laukkatyöskentelyllä. Laukassa hain ensin tasapainoa ja hyvää rytmiä, sitten hieman kokosin ja lyhensin askelta ja taas pidensin. Tällä sain aika hyvin testailtua että se tulee varmasti jalasta läpi eikä vaan haahuile menemään. Tehtiin myös paljon vastalaukkaa ja väistöjä ravissa. Kaikkea pientä ja kivaa temppuilua, kuitenkaan liikaa prässäämättä kuten olin suunnitellut.

Kellon lähestyessä lähtöaikaa päästiin siirtymään isolle kentälle. Siellä sitten olikin kaikkea jännää! Esimerkiksi kajaarit oli tosi kamalat ja pari mopopoikaakin ajoin tiellä ohi - tietenkin juuri silloin kun oltiin Pyryn kanssa siinä päädyssä. Oltiin kuitenkin vasta toisia lähtijöitä, joten ehdin näyttämään hyvin koko radan ja lopulta ja unohti jo jännittää mitään ratojen reunoilta. Ihan hyvällä fiiliksellä lähdin aloittamaan meidän suoritusta, olihan ohjelma tuttu ja turvallinen KN Special, mikä ollaan menty varmaan tuhat ja sata kertaa!

Koska jätin tyhmänä pöytäkirjani kisapaikalle ja saan sen vasta tiistaina, en muista aivan varmasti mitä numeroita saatiin, mutta pääasiassa paperissa oli 6 ja 7 sekä muistaakseni neljä 5. Emme aloittaneet rataa tosiaankaan kovin vahvasti kun alkutervehdykseen tultaessa Pyry karkasi vasemmalta jalalta ja korjasin sitä oikealla, unohtaen taas vasemman tuen, joten alkutervehdykseen tultiin kiemurrellen kuin pahemmassakin jurrissa. Tästä saatiin heti ensimmäinen vitonen paperiin.. En halunnut kuitenkaan antaa tuon masentaa, vaan pyrin ratsastamaan silti täysillä ja hyvän radan.

Ensimmäiselle loivalle kiemuralle se tuli vähän turhan kiireisesti - oli lähdössä keskiravia lävistäjää haha - ja keskiravi oli taas melkoista kipitystä. Positiivista sinänsä että siellä oli muutama ensimmäinen askel jo hakemassa hyvää ravia, mutta onnistuin itse olemaan hieman tasapainoton ja se rikottiin loppuun kipityksellä. Saatiin muistaakseni kuitenkin vähän armoa ja säälistä kipitys kutonen. Sitten hyvä pyöreä voltti ja uusi täyskaarto. Yritin nyt keskittyä pitämään Pyryä vähän ylempänä kun viimeksi se tällä kaarella haki matalalle. Sitä se kyllä yritti nyt tälläkin kertaa, mutta sain sen hieman paremmin pidettyä ylhäällä!

Sitten pitikin tulla meidän bravuuri, meinaan kertoimella 2 oleva kohta! Lävistäjä jossa kolme askelta käyntiä keskellä. Olen aina pitänyt tätä meidän parhaimpana kohtana ja varsinkin kun Pyryn kanssa päästiin yhteisymmärrykseen siitä että alaspäin siirtymisiä ei tarvitse romahtaa, on yleensä näistä siirtymisistä kerätty superhyviä pisteitä. Nytkin siirtyminen alas super tasainen, kaksi ja puoli käyntiaskelta ja vähän terävä siirtyminen takaisin raviin. Ei siis mielestäni mikään paha suoritus, ehkä tosiaan hitusen terävä siirtyminen ylös, mutta hevonen pysyi kuitenkin rentona läpi tehtävän. Numeroksi saatiin 5. Harmitti!

Sitten taas tasapainoinen pyöreä voltti. Voltilla mulla tuli vaan semmonen "ei hitto, tää menee ihan sairaan hyvin, nyt kyllä oikeesti tekis mieli hurrata". Jatkoin ihan tyytyväisenä meidän hienoo ravia ja käänsin tyynesti S-kirjaimesta, I-kirjaimeen pysäytys (hyväkin vielä!!) missä Pyry malttoi hienosti odottaa ja.. PIIP! "Tossa pitäis tulla käyntiin". Niin joo totta, eihän se pysäytys tule sinne keskelle ravista vaan KÄYNNISTÄ. Oon ratsastanu tän ohjelman tuhat kertaa ja miten ylipäätään tollasen kohdan voi ratsastaa väärin?! Ymmärrän sen toisen voltin tai toisen laukan noston mutta käyntiin siirtyminen?! Hups.

Ei muuta kun uusi yritys! Eli ravissa päätyyn, siirtyminen käyntiin ja sitten sinne I-kirjaimeen pysähdys. Pyry oli sitä mieltä että nyt on kyllä tehty viimeisen hetken sisään niin monta pysähdystä että en muuten seiso. Enkä jaksanut alkaa siitä asiasta sen enempään kinastelemaankaan, otettiinpa siis siitä kolmas 5.

Sitten olikin enää jäljellä laukkaohjelma, mikä on KN Specialissa ihan simppeli. Eli pääty-ympyrät ja lävistäjät laukassa. Suurin haaste taitaa olla jälkimmäisen laukan lävistäjän lopussa oleva käynti siirtyminen! Vaikka ollaan näitä harjoiteltu Pyryn kanssa paljon, se on helposti muutenkin vähän sellainen jännittäjä kulmiin tultaessa. Lävistäjällä kun alkaa hieman ajattelemaan kokoamista, se vetää itsensä ihan kippuraksi ja sitten loppu onkin ihan jotain kamalaa katsottavaa. Näin kävi tosiaan viimeksi Somerolla KN Specialissa.

Olen nyt kulma möröistä koittanut päästä eroon tekemällä niin että ratsastan aina lävistäjän ja jatkan päädyn vielä vastalaukassa. Näin ei tule sinne kulmaan sitä siirtymistä vaan Pyry on joutunut jatkamaan matkaa vielä kulman läpi. Tämä oli ehkä hieman tuottanut tulosta, sillä ensimmäinen lävistäjä tultiin ihan melko hyvinkin loppuun asti! Viimeinen vitonen saatiin kuitenkin sitten toisesta laukan nostosta, joka oli sellainen velmu nosto että ihan hävettää!

Mutta kyllä se häpeä kaikkosi sitten seuraavan lävistäjän lopussa. Tein tämän hetkisen parhaimman laukka-käynti siirtymisen meinaan! Se oli juuri sellainen mistä aina puhutaan. Liike jatkui tasaisesti, sulavasti ja pehmeästi eteen myös käynnissä eikä sinne tullut yhtään mitään ylimääräistä väliin. Pakko oli radalta äidillekin nyökätä katsomoon kun niin huikean hieno siirtyminen - joka on siis korostaen meille todella vaikea - tehtiin loppurataan. Ja kyllähän siitä paperissa 8 komeilikin, kyllä kelpasi!

Lopulta saimme kerättyä kasaan 62,4% ja 3. sijan. Olen siis ihan tyytyväinen, tai itseasiassa olen hevoseen erittäin tyytyväinen, tuntui että tämä rata oli jotenkin tosi kiva ratsastaa tänään. Toivotaan että nyt tulevissa kenttäkisoissakin herra malttaa olla yhtä näppärä ;) Tietenkin nuo omat mokat ärsyttävät, etenkin unohdus, koska ilman sitä sija olisi ollut taas parempi.. Mutta turhia jossitteluja, tästä on vain suunta ylöspäin!

Miltä meno teidän mielestä näytti?
Ja postauksen kuvista taas järjettömän iso kiitos Pilville ja videosta Aleksille! Ootte huippuja!