Siirry pääsisältöön

Kuuden vuoden jälkeen muutto edessä

Miten asiaan pitäisi suhtautua; Huokaista ja rentoutua vai mennä paniikkiin?


Kuusi vuotta sitten yksi unelmistani toteutui. Muutettiin maalle ja sain oman tallin ilokseni ja riesakseni. Ja nyt kuuden vuoden jälkeen on tilanne että tästä on luovuttava. Nyt pistetään peli seis ja aletaan miettimään tulevaa. Yksinkertaisesti, meidän rahat eivät riitä tähän koko kiinteistöön. Melkein jo sähkölaskulla (mikä kuulostaa aivan mielettömältä!) saisi maksettua kaksi hevosta täyshoidossa. Ei ole ensimmäinen kerta kun ollaan muutto uhan alla, pikemminkin jo kolmas ja eikö kolmas kerta toden kerro? Koska isäpuoleni vaihtaa työpaikkaa (jonka johdosta palkka olellisesti tippuu) ja itse vielä opiskelen enkä pysty tekemään niin paljon töitä kun haluaisin sekä äiti sairastumisen myötä ei pysty enää yksin hoitamaan talleja (ottamaan karsinoita, heräämään aamulla aamutalliin jne), on tästä luovuttava.

En vielä tiedä millä fiiliksellä olen. Olen tähän aikaisemmin jo valmistautunut ja olen oikeastaan tätä odottanut. Nämä kuusi vuotta ovat elämäni parhaimmat ja ehkä myös raskaimmat vuodet. Omassa tallissa on niin paljon sitä hyvää, mutta siinä on myös niin paljon sidonnaisuuksia. Mihinkään ei voi lähteä, aamulla, päivällä ja illalla vähintään hevoset pitää hoitaa. Mutta täällä on myös omat säännöt, omat rutiinit, omat ajat. Mitä kun muutamme taas muualle ja jos Pyry tai Molla alkaa stressaamaan? Tai jos pääsen ratsastamaan vain aamulla klo 6 tai illalla klo 22 jälkeen? Mitä jos en tule omistajan kanssa toimeen? Mitä jos, mitä jos, mitä jos..

Kriteerit siis olisivat seuraavaa:
  • Kohtuuhintainen, n. 300-400 €
  • Pieni/keskikokoinen yksityistalli
  • Kokopäivätarhaus, mahdollisuus tarhata yhdessä
  • Mukava omistaja, lepposa tallijengi
  • Ypäjällä

Liikaa vaadittu? Kun on kuusi vuotta ollut omassa rauhassa, omilla säännöillä, en tiedä enää miten suhtaudun siihen täyshoitomenetelmään. Tiedän että tulemme takuulla löytämään juuri niin hyvän tallin kun haluamme ja pystymme nämä kaksi hienoa puttea siellä elättämään itsemme lisäksi. Mutta jotenkin alan nyt kammoksumaan, mutta samalla odottamaan sitä miltä se kaikki tuntuu. Ei tarvitse aamulla miettiä kumpi ruokkii hevoset ja laittaa pihalle, ei tarvitse illalla miettiä kuka ruokkii ja ottaa karsinat. Ei tarvitse miettiä jos molemmat on töissä kuka ruokkii hevoset päivällä. Periaatteessa, helpottaisi pirusti elämää. Keksin monta hyvää ja monta huonoa puolta.

Mutta onko se sen arvoista?
Mitä mieltä sinä olet omasta tallipaikastasi / omasta tallistasi?
Haaveiletko omasta tallista?

Kommentit

  1. Omassa tallissa on hyvät ja huonot puolet... saa hoitaa hevoset just niinkun haluaa ja jotenkin hevoset on enemmän sitä arkipäivää, niitä ei käydä vain ratsastamassa vaan ne kuuluu joka päivään tallihommineen kaikkineen :) Ja onhan se mukava näky kun kaks suomenhevosta laiduntaa omassa pihapiirissä :D

    Mutta toisaalta kyllä vieraassa tallissakin hyviä puolia on, juurikin se että on vapaa lähtemään milloin vain, ja on enemmän hevosia ja ihmisiä ympärillä. :)

    VastaaPoista
  2. Meillä on ollut aina hevoset omassa pihassa ja itse en ole päässyt kokemaan sitä tunnetta, kun hevoset on täysihoidossa. Täytyy myöntää, että melko usein on tunne, että kunpa hevoset olisivat muualla, paikassa jossa olisi kenties maneesi ja edes kenttä (meillä ei ole..). Olisi niin paljon helpompaa. Toisaalta en välttämättä jaksaisi sitä, että aina kun menee tallille, on tallilla muita ihmisiä ja aina on pakko jokunen sana vaihtaa. Toisaalta saisi ratsastusseuraa, mikä olisi mukavaa.

    Kentän puute vaikuttaa itselläni varmasti suurelta osin siihen, että haluaisin saada hevoset muualle. Nyt estetreeni ja kunnon koulutreeni on kentälle viemisen varassa, joka on ärsyttävää!

    Mutta omassa tallissa saa tehdä asiat niin kuin itse haluaa, eikä kukaan ole valittamassa! :) Ja ilman omaa tallia, ei minulla olisi mahdollista omistaa kolmea hevosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, hevosten pito kotona on huomattavasti halvempaa, mutta kenttä olisi tosiaan kiva, ja maneesi! :P

      Poista
    2. Minäkin olen mieltänyt tämän aina halvempana vaihtoehtona, mutta loppupeleissä, ei tämä nyt ole sen halvempaa kun täysihoidossakaan. Varsinkaan kun yhtäläillä hommaa niitä turpeita, kauroja ja heiniä, pidemmän päälle ne tulee maksamaan kuitenkin jonkunverran. Joskus laskettiin että yksi hevonen perustarpeineen kk tekisi meillä 250 euroa, joten sillä miltein jo pystyy kustantamaan täysihoidon.

      Ehkä meillä on vaan kalliimpaa :D

      Poista
  3. Meillä on hepat itsehoitotallissa n. 900m päässä meistä. Hoidetaan siis ite 24/7 vain omat hevosemme. Tällöin saamme täysin päättää itse omien hevosten hoidosta, millon ne viedään ulos jne.

    Ainut ja ISO ongelma meidän tallilla on, että kun meitä "itsevaltiaita" on 30 hevosen tallissa melko monta... Kun jokainen tekee omat päätöksensä vailla yhteistä säveltä, tulee pakolla konflikteja jo hevosten yörauhan suhteen - jotkut kun välttämättä haluavat kahdelta yöllä laittaa tallissa kaikki valot päälle ja heittää hevosilleen yöheinää.

    Muuten viihdyn täällä, vaikka täyshoitotalli jossa on selkeät säännöt ja toimintatavat kuulostaisi todella houkuttelevalta. Täällä on kuitenkin reippaasti halvempi hevosia pitää ja kun tuossa 5min kävelymatkan päässä niin... :)

    VastaaPoista
  4. Ja kiitos taas, kiva lukea teidän talleistanne ja toimistanne!

    Eilen asia tuntui olevan ihan ookoo, tiesin että jossain vaiheessa tulee vastaan, tänään taas ahdistaa hirveästi. Riittääkö rahat Pyryn ylläpitoon tai riittääkö ylipäätään mihinkään? Pitäisi päästä oikein tarkemmin keskustelemaan, mutta tosiaan tänään on ajatus MIELETTÖMÄSTI ahdistanut ja saanut levottomaksi.

    VastaaPoista
  5. Minulla "kisa"suokki täysihoitotallissa ( ollaan nähty monesti kisoissa, hienosti meette sinä ja Pyry! ) Ja voin vaan kehua. Paikka siis etelä-suomessa, kuitenkin maalla. Iso kenttä, ok kokoinen maneesi ( pieni jos vertaa ypäjä halliin (: ) ihanat maastot ja niin ystävällisiä ihmisiä. Tallilla 25 heppaa, 6 näistä käy valmennuksissa/kilpailuissa joten maneesi aikoja löytyy paljon ja kentällä järjestetään jopa alue kisoja. Erittäin hyvät puitteet. Vaikka vuokra onkin iso en kyllä vaihtaisi. ( vuokra 500e )

    Pidän peukkuja teille, toivottavasti asiat järjestyy!

    VastaaPoista
  6. Itse tykkään nykyisestä tallipaikasta ja en haluaisi omaa tallia pihaa. En halua olla hevosissa kiinni 24/7. Tykkään olla täyshoidossa sen takia, että aikaa jää muuhunkin. Myös tallilla näkee tuttuja ja tutustuu uusiin ihmisiin. Olen itse sosiaalinen ihminen ja tykkään jäädä juttelemaan ihmisten kanssa. Usein ongelmatilanteissa saa kysyttyä apua muilta tallilaisilta. Muut tallilaiset auttavat, esim. yksi lainasi minulle pari kk satulaansa, kun odotimme omaa uutta satula ja lainasi ihan ilmaiseksi!! On mukaan mahtunut huonojakin kokemuksia, mutta hyviä kokemuksia itselläni on enemmmän kuin negatiivisia :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov