Siirry pääsisältöön

usque vertit proventus guttam

Vielä häviö muuttuu voitoksi


Keskiviikkona oli tosiaan kilpailut. En ole aikaisemmin edes ehtinyt istuutumaan alas ja miettimään että olisin tänne päivittänyt tilannetiedot. Kuitenkin. Ilmoitin siis itseni luokkiin 75 cm ja 90 cm. Lopulta en tiedä mitä hyppäsin, 70 cm tai 75 cm ja 90 cm tai 95 cm. Papereissa luki toista, kuulutettiin toista ja joka toinen puhui toista. Joten no, se ei ole pääasia vaan se miten joka tapauksessa meni. Ilmoitusasiana kuitenkin että heppa oli saanut uuden nimen kun netin lähtölistoissa Pyry oli nimetty Pyry Waariksi. Arvatkaa nauroinko?

Matka taittui sujuvasti, isäpuoli oli kuskina kun vasta Torstaina oli C-inssi. Lisäksi isäpuolen piti kuvata radat, mutta kas kummaa, videokamera oli rikki. Niinpä kisoista ei siis ole mitään materiaalia. Oltiin hieman myöhässä joten juoksin ilmoittautumaan ja katsoin radan laidalta läpi. Ja sitten ei kun heppa kuntoon ja menoksi! Ensimmäiseen luokkaan ajattelin etten laita kannuksia, jos käy yhtä kuumana kun valmennuksessa. Ai että kuinka radalla kaduinkaan tätä päätöstä..

Huh, en edes muistanut kuinka kuuma Ypäjä-hallissa on! Ajattelin että verkkaan vain kevyesti, muutama hyppy ja hevosen mukaan. Heppa tuntui ihan kivalta, jotenkin tahmea ja hypyt oli jotenkin laiskahkoja. Otin muutaman räväkämmän noston ja sitten heppakin hyppäsi paremmin. Pian kuulutettiinkin sisälle ja eikun valmistautumaan! Rata oli helppo, siellä taisi olla vain yksi mahdollisuus missä voisin radan munata. Se tosiaan oli kakkoseste, mikä tuli kaarteesta yleisöön päin. Pian sitten olikin meidän vuoro, otin laukkaa ja yritin hieman vetristää vielä. No. Rata oli hirveä. Pyry "pelkäsi" kaikkia esteitä, hyppäsi himoloikalla tai kyttäsi viimeiseen asti. Ja siinä kohti missä oli mahdollista munata, tietenkin munasin. Jäin vain istumaan ja kaukaa jo tunsin kuinka heppa valui vasemmalle ja kunhan kipaisi ohi. Sitten hieman murinaa ja lopuista puhtaasti yli. Ja samantien päätös että seuraavaan luokkaan todellakin laitan kannukset..

Sitten oli vielä korkeampi luokka. Laitoin kannukset heti ja hevonen oli muutenkin AIVAN erilainen. Verkassa heti kun tultiin este oli paljon eteenpäinpyrkivämpi ja innokkaampi yleensäkin. Johtuiko kannuksista vai esteiden noususta, en tiedä! Ja eikun radalle! Kuvittelin olevani aivan luokan lopussa, oikeastaan olin jossain luokan puolessa välissä.. Ja olen tyytyväinen! Se ei ollut siisti rata ja siinä oli paljon parannettavaa, mutta myös jotain mistä tykkäsin. Omaa ratsastustani pitää parantaa vielä (rauhallisemmaksi kauttaaltaan) ja vauhtia hieman pitää saada pois. Mutta hyvää tosiaan oli ihan vain sekin että jokainen hyppy osui hyvään paikkaan, sain sen verran säädeltyä (ainakin pidemmäksi) että jokainen hyppy ONNISTUI! Aika oli luokan nopein, mutta viimeinen este sitten tuli alas. Jalat ei vaan noussut, vaikka hyppy oli muuten erittäin onnistunut. Pääasia kuitenkin oli se että olen ylpeä ja onnellinen, vaikka parantamista löytyy vielä paljon. Eli kisoista ihan hyvillä mielin lähdettiin, vielä parannetaan pieniä yksityiskohtia, hyvä tulee!


Torstaina taas olin helkutin kiireinen. Aamulla 8-16 koulussa ja sitten siitä heti kavereiden kanssa Pizzabuffaan syömään. PUFF olin täynnä. Sitten hirveellä vauhdilla kotiin ja silti olin myöhässä. Tosiaan Terhi ratsasti Mollan sitten pitkästä aikaa, niillä kun on 28.3. keskiviikkokoulukisat (mihin muuten Pilvikin on menossa!) ja muutenkin piti tamma taas läpiratsastaa. Ei ollut tamma ihan parhaimmillaan, halusi vain kovasti hyppäämään kun estepäädyssä lopulta pyörittiin. Kivasti Terhi sen saa aina menemään, mutta on sillä parempiakin päiviä ollut. Lopuksi annoin luvan - tai pakotin tuupparin, ihan miten kukin haluaa asian nähdä - hypätä muutaman pikkuisen esteen ja oli aika söpö tamma! Pikku hiljaa pääsee pomppimaan jos taas kesällä sitten olisi kunnossa!

PIUH. Eli kiireinen viikko on ollut. Sitten perjantai menikin kotona nukkuessa - normaalin 6,5 h sijaan nukuin huimat 8h! - ja sitten Pyryllä kävin piitkällä maastolla ja kivaa oli! Töissä koko viikonlopuksi olikin - onkin - luvassa hesevuoroja! Hyr, oli kyllä melkoisen pelottavaa ;) Joten tässä sitä taas jatketaan, kuulumisiin!

Kommentit

  1. Mikä satulavyö tai satulavyön pehmuste Mollalla? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitsit kun muistaisin! Mutta siis sillä on muistaakseni börjesistä ostettu muotoiltu neopreenivyö missä on tuollainen valkoinen reunus. Erittäin hyvä vyö, ostan takuulla toisen jos vielä jostain käsiini löydän! Ei muistaakseni ollut edes kallis? :D

      Poista
  2. Tästä tulee niin elävästi mieleen kun monia, monia vuosia sitten ilmoittauduin joihinkin kisoihin, joihin piti ilmoittautua puhelimitse.
    Kun ilmoitin hevosen nimeä, pyysi nainen luurin toisessa päässä minua tavaamaan hevosen nimen, jotta tulee varmasti oikein. Minä tavaan "HALIS SOV, ÄS - OO - VEE". Luurin päässä kiitettiin osallistumisesta ja kun saavuin kilpailupaikalle, oli lähtölistalla nimeni perässä hevonen nimeltä Hali Show. Että se siitä. Kaiken lisäksi olin käynyt kyseisissä seurakisoissa samalla hevosella jo lukuisia kertoja ja aina ennen nimi oli ollut oikein..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. haha :D mää kans en tajuu, oli kuitenkin kirjotettu ihan tekstiviestillä joten pitäis olla kyl ihan oikein kirjotettu :D Ajatus ei välttämättä aina kulje ;) Onhan näitä, ennen ku vaihdoin nimeni Vilanderiks saatto sukunimi olla mitä vaan (ent Roito). Esimerkikis Roitoi, Roisto, Raito, Roita.. Sillain eiii, ette voi vääntää sitä noin :DD

      mutta mieti miten suloinen sun hepasta tuli, oikein hali näytös ;D

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov