Siirry pääsisältöön

Erikoispostaus 11: Yhteenveto vuodesta 2012

itkua, raivareita, iloa, naurua, superfiilistä, masennusta..

kuvista kiitokset Nina Salonen, Jade Liski, Terhi Lehtimäki ja Mirella Ruotsalainen

Oikeastaan tämä erikoispostaus piti tehdä jo vuoden lopulla, mutta en saanut itsestäni irti. Olin kipeä, räkäinen, väsynyt ja ärtynyt. Lisäksi uusi vuosi oli mahtava ja en jaksanut silloin keskittyä niinkään blogiin, vaan perheen kesken - Petra mukaan luettuna - pelasimme, söimme, katsoimme leffoja ja kävimme tallilla. Kuitenkin nyt alan hiljalleen olemaan siinä kunnossa että on aika kertoa miten meidän vuosi meni. Tiivistettynä, kuvien ja tekstin kera. Luvassa olisi mahdollisesti pitkä ja toivon mukaan viihdyttävä postaus, joten nauttikaahan!


Tammikuussa hevoset alkoivat olemaan siinä kunnossa että treenaaminen tuli ajankohtaiseksi. Lomailut jätettiin taakse ja suunta laitettiin uusiin tuuliin. Kävin tammikuussa Pyryn kanssa ensimmäisen (ja sen vuoden ainoan) kerran Mikon valmennuksessa, mikä meni kohtalaisen kivasti. Lisäksi jatkoimme Piken valmennuksissa. Kuitenkin tammikuun lopussa onnistuin telomaan sormeni, joka aiheutti hieman sairaslomaa ja ratsastuskieltoa. Terhi kävi treenaamassa Mollaa.

Tammikuussa julkaisin yhden mielipidepostauksen, Onnellinen hevonen. Lisäksi oli havaittavissa pientä masennusta ja itsesäälissä kierimistä, mikä on vielä nykyäänkin minulle ominaista. Lisäksi tammikuussa esittelin teille hakkauttamani Lurpan muistokuvan.


Helmikuussa blogi oli hiljaisemmillaan, syynä oma sairaslomani ja sormeni. Tein muutamia turhiakin postauksia, haasteita ja muuta pientä ja mukavaa. Jossain vaiheessa koin taas epäonnistumisen tunteita ja flashbackin Lurpasta. Kirjoitin siitä pidemmänkin romaanin blogiin ja pian palattiin sitten paremmin kirjoittelemaan. Kuukausi käytettiin aikalailla kunnon kohotukseen ja Pike läpiratsasti muutamia kertoja Herra Pyryä.


Maaliskuussa postaustahti hieman kasvoi ja postauksiakin tuli enemmän. Maaliskuussa blogi täytti myös kolme vuotta ja vietimme kolmivuotis synttäreitä! Ahkerasti kävimme valmennuksissa ja kohti kevättä mentiin. Terhi kävi myös treenaamassa Mollaa ja loppukuusta starttasi myös Pyryn kanssa ensimmäiset harjoituskoulukilpailut! Mollan kanssa oli tällöin voittoputki ja ottivat kaksista peräkkäisistä kisoista sinivalkoiset rusetit.

Kirjoitin myös muutamia mielipidepostauksia. Tai oikeastaan kerroin taas tuntemuksistani. Toisessa käsittelin taas tunnetta riittämättömyydestä ja toisessa puolestaan puhuin roturasismista ja suomenhevosista. Muuten maaliskuu täyttyikin aikalailla tilannekatsauksista ja kuulumisista. Ja taisihan siellä kysymyspostauskin vilahtaa!


Huhtikuussa olin ahkerin blogin suhteen. Alku kuussa tein "mauttoman" aprillipilan, mistä sain kuulla vielä pitkään. Jade kävi myös kuvaamassa ja auttomassa meitä kisoissa ja saatiin aivan ihania kevätkuvia. Huhtikuussa treenattiin ahkerasti ja aloitettiin pikkuhiljaa kisakausi. Kävin myös ensimmäisen kerran Aira Toivolan ratsastuspilateskurssilla ja siitä lähtikin sellainen super-jakso liikkeelle että oksat pois! Tuntui että harpattiin tuhat askelta eteenpäin, molemmat. 

Lisäksi huhtikuussa pohdiskelin ääneen Mollan jalkoja ja niissä piileviä ongelmia. Ja Pyrykin päätti huhtikuussa pelästyttää minut puolikuoliaaksi tulemalla hevosauton väliseinästä läpi. Huhtikuu oli myös materiaalin juhlaa, sillä ostin silloin paljon kaikkea mukavaa, mm. saappaat ja kypäräkameran. Samassa kuussa liityimme myös Facebookiin ja koko kuukauden kruunasi kevään ensimmäiset maastoestetreenit! Kesä läheni ja fiilis parani.


Toukokuussa olikin sitten jo oikeastaan kisakausi kunnolla käynnissä. Alkukuusta Terhi kilpaili Pyryllä ja Mollalla harjoituskoulukisoissa kuin yksissä aluekoulukilpailuissakin. Lisäksi kävimme Pyryn - ja Mollakin oli mukana - kanssa ensimmäisissä Match Show näyttelyissä, jotka kuitenkin miehen käyttäytymisen takia jäivät uskottavasti viimeisiksi. Toukokuussa pohdin myös ääneen blogin kohtaloa ja suoritimme Pyryn kanssa ensimmäisen tuttarimme hyväksytysti Niinisalossa!

Jossain vaiheessa kuuta iski paniikki kisahoitajan löytymisestä. Tästä poikikin sitten pidempi hoitajasuhde Petran kanssa, joka aloitti Ypäjän kenttäkilpailuiden aikaan. Sitä ennen treenasin aktiivisesti niin Pyryn kuin Mollan kanssa. Kuukauden aikana kirjoitin kaksi mielipide / asiapostausta, josta toinen käsitteli joukosta erottumista ja toinen kilpailemistani. Kuuta varjosti Sirkan poismeno.


Huh, kesäkuussa tapahtui kyllä vaikka mitä! Suurimmalta osalta kuukautta olin ylpeydestä halkeileva ja Pyry menikin kesäkuussa ensimmäisen treenin kangilla Terhin kanssa. Tästä alkoi parivaljakon enempi koulutreenaaminen. Koin kuitenkin kuukauden alussa ylimääräisiä sydämentykytyksiä aivan turhasta asiasta (vakuutustarkastuksessa ilmennyt poikkeama) joka sai minut ahdistumaan ja taas mentiin flashbackiä Lurppaan. Treeni kuitenkin jatkui ja onnistuin jopa tippumaan ensimmäisen kerran Pyryltä! 

Kesäkuussa kisarintamalla oli todella hyvä kuukausi. Molla ja Terhi voitti suomenpienhevosten juniorihopeaa ja itse voitin prix the Agrimarket luokan ja sain 250 euroa palkintorahoja. Myöhemmin samassa kuussa möhläsin mahdollisuuteni voittorevanssiin, mutta sijoituimme samaisessa sponsoriluokassa 4. sijalle. Kesäkuussa starttasin myös ensimmäisen metrin luokan ja juhannuksena otin ensimmäisen sijoituksen metristä. Kävimme myös ensimmäisen kerran Keravalla kenttäkilpailuissa, missä Terhi ja Molla ottivat 4. sijan ja itse ratsastin huipun maaston. Ja ennen kaikkea, meillä tuli Pyryn kanssa vuosi yhteiseloa täyteen!


Heinäkuussa alkoi pieni alamäki ja epäonnistumisia alkoi satelemaan. Kisaviikoilla "varma rusetti" menetettiin maaston - aivan turhan - kiellon takia ja Niinisalossakaan ei maastossa onnistanut vaan saatiin kielto myös alle. Maastoestetreenitkin menivät hieman alamäkeä ja kaipasin kipeästi valmennuksiin. Terhi kisasi kisaviikoilla Mollalla kentässä sijoittuen jälleen hyvin ja kouluratsastuspäivinä meni kaksi kertaa niin Pyryllä kuin Mollallakin. Heinäkuun kohokohtana taisi olla myös Finnderbyssä airueessa toimiminen Pyryn ja Mollan kanssa.

Fiilikset kääntyivät todella positiiviseen suuntaan kun kävimme Seppo Laineen maastoestevalmennuksessa Hattulassa ja saimme kovasti kehuja. Silloin fiilis ja motivaatio taas palasivat kohdilleen ja odotin vähintäänkin innolla seuraavia kilpailuita.


Elokuu täyttyi mukavasti kenttäkilpailuista. Ensimmäisen päivän pyhitin kuitenkin Lurpalle, sillä herran poismenosta tuli täyteen tasan vuosi. Testasin myös ensimmäisen kerran elämässäni kankia kun Terhi treenasi Pyryn kanssa. Alkukuusta oli myös Hattulan kenttäkilpailut, mitkä olivatkin mielenkiintoiset. Kouluosuus oli maailman huonoin, mutta este- ja maasto-osuudet parempia, vaikka koitimmekin maastossa Pyryn kanssa "kuoleman loikkaa". Jade kävi myös kuvaamassa taas ihania syyskuvia!

Elokuussa tein myös muutamia Mollaa koskevia päätöksiä. Keravalla Molla ja Terhi ottivat luokkavoiton, samalla kun itse mokailin omia pisteitäni. Tein kuukaudessa myös erikoispostauksen varusteista mitä meillä on kenttäkilpailuissa ja pyysin lukijoita keskustelemaan jalkojen hoidosta. Elokuussa suoritin myös ensimmäisen kansallisen kenttästarttini Pyryn kanssa ja teimme kauden parhaimman maaston Kangasalalla. 


Syyskuussa tapahtui taas paljon onnistumisia ja paljon epäonnistumisia. Kuukausi aloitettiin Suomenratsujen kuninkaallisilla, joka ei mennyt kenenkään osalta hyvin ja tehtiin jokaisella - koulu- kuin esteradalla - huonoja ratkaisuja. Kuitenkin melko nopeasti koin onnistumisen tunnetta kun voitin seurakilpailuissa Helppo B-luokan ja seuraavana viikonloppuna sijoituin aluekoulukilpailuissa. Innostuin niin asiasta että kirjoitin postauksen positiivisesta asenteesta.

Kohokohtana taitaa olla Lounais-suomen alue-estemestaruuden suokkien hopeamitali, jonka Pyry ansaitsi viedessään surkeasti ratsastavan kuskin maaliin tunnollisesti. Kuukaudessa oli myös mahtava Niinisalo viikonloppu, missä teimme Terhin kanssa kolme videopostausta (katokaa ne tästä: yksi, kaksi, kolme), joita nauran oikeastaan edelleen! Viikonloppu ei itselläni ollut onnistunut, mutta Molla otti suomenpienhevosten kenttämestaruus kultaa Terhin kanssa. Ehkä ensi vuonna olisi jotain vastaavaa luvassa? Loppukuusta käytiin myös hallikilpailuissa, missä 90 cm alkoi jo tuntumaan naurettavan helpolta.


Lokakuussa ei oikein tapahtunutkaan mitään blogissa. Kävimme muutamissa kilpailuissa, mutta huomasi taas miten syksy alkoi masentamaan minua. Blogi täyttyi aika lailla erikoispostauksista, jotka käsittelivät tavoitteita ja täydellistä koulurataa, sekä mysteereistä ja arvonnasta. Lisäksi tein Lokakuussa Pyry once a month - postauksen.


Marraskuussa alettiin hiljalleen mennä talviunille ja lopetella kisakautta. Käytiin muutamat hassut seurakilpailut, mutta pääasiassa keskityttiin treenaamiseen. Muutettiin virallisesti hevosten kanssa Arton tallille. Marraskuussa blogiin päätyi myös astetta enemmän itsesääliä pursuavia tekstejä, mistä huomasi minun ärsyyntymisen pimeyttä kohtaan. Kannustin lukijoita keskustelemaan myös kuolaimista.


Joulukuussa pistin blogiin Joulukuun Bonuksen, koska tiesin etten pysty joulukalenteriin. Tämä toi blogiin paljon uusia näkökantoja ja hauskoja postauksia. Blogilla oli jopa kaksi vierailevaa kirjoittajaa, Petra ja Terhi. Lisäksi joulukuussa valmennukset onnistuivat superhyvin ja tuntui että kaikki treeni oli jotain niin loistavaa. Kuukauden alussa oli myös Villivarsan vuoden hevonen kuvaukset, mitkä olivat kyllä ehkä kuukauden mielenkiintoisin päivä. 

Joulukuussa kirjoitin myös ensimmäisen kerran oman postauksen äidin tilanteesta. Suomenhevosten tuki-postaus jakoi paljon mielipiteitä aina blogin ulkopuolellakin asti. Kuun aikana Pyryllä kävi myös Terhi treenaamassa kangilla ja vierailevana tähtenä Janita hyppäämässä. Loppukuukausi menikin melko kuvauspainoitteisesti ;)

Mitähän tulee olemaan vuodessa 2013?
Miten teidän,lukijoiden, vuosi meni?

Kommentit

  1. senni tää on iha hullunhyvä!

    VastaaPoista
  2. AAAA ihana postaus :3

    Meidän vuodessa oon eniten ilonen siitä, että mäkin uskaltauduin kenttäkisoihin! :D Että kiitoksia vain Senni, sait mut valitsemaan kaikkein kalleimman lajin! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hihi :) Ole hyvä, mutta eikö olekin pirun koukuttava laji!? :D

      Poista
  3. Ihan mahtava postaus ja mukavaa, että oot pistelly linkkejä aikaisempiin postauksiin. :D Tsemppiä seuravalle kaudelle.

    VastaaPoista
  4. Miten ton tekstin saa hehkuvaksi (esim.missä on sälät,sponsori,hevoset yms.)???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. koodaamalla kaksi kuvaa yhdeksi. Ohjeita kannattaa katsoa Menthalista, http://www.menthal27.net/

      Poista
  5. Onnea vuodelle 2013!

    Sinulle löytyy tunnustusta blogissani :)

    http://jillanblogi.blogspot.fi/2013/01/perjantai-illan-haasteet.html

    VastaaPoista
  6. Ihana postaus! Ja ihanaa että kesäkuun kohdalle on mun ottama kuva päässy:D pelkäsin jo että kukaan ei löydä mun kuvasivuille !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. heh, kiitoksia :)

      Älä viitsi, noi on upeita kuvia! Mulla taitaa koneella olla melkein kaikki sun kuvailemat kuvat meitin hepoista ;)

      Poista
  7. Teillä on ollut kyllä ihan mahtava vuosi! :) Tsemppiä kaudelle 2013! Toivottavasti tällä kaudella törmätään useammissa kisoissa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hih, kiitoksia! :) Ja teille kanssa tsemppiä, ei muuta kun kisakentillä nähdään ;)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov