Siirry pääsisältöön

Koling, poing ja dong!

Artsin estevalmennus


Valmennuksesta sen enempää selittämättä, videolla näkyy jotain! Pyry oli tavallaan kiva ja tavallaan hankala ratsastaa. Se oli kuin pommi ja ikinä ei tiennyt miten se reagoi seuraavaan pyyntöön. Korkeimmillaan (okseri) esteet oli 115 cm ja helposti meni herra niistäkin yli. Puomeja valmennuksessa tuli alas, syinä sekä kuski että vauhti. Kyllä se tästä taas pikku hiljaa, saadaan heppaan varovaisuutta ja hieman tuota laukkaa paranneltua niin parempaa kohti vain mennään!

Tänään Pyry sai taas taipua koulukiemuroihin. Lähdin heti alussa hakemaan tuntumaa ja sitä että se tukeutuu ohjalle, eikä ole vain kokoajan kaikkia apuja menossa karkuun. Tuntuu että se on nyt kentällä kokoajan oikea tykin kuula ja sinkoilisi vain sinne tänne, mutta ylpeänä voin todeta että sain jopa omat hermoni pidettyä kasassa. Tehtiin paljon väistöjä ja laukassa vastalaukkaa. Vielä kuukausi sitten olin varma ettemme tule niinisaloon mennessä saamaan mitenkään vastalaukkaa siihen kuntoon että saisimme edes jonkinlaisen loivan kiemuran tehtyä, mutta kyllä se heppa taas vaan yllätti! Hienosti sujuu jo pienemmätkin kaarteet vastalaukassa, nyt treeniä ja treeniä lisää! Tunti meni taas nopeasti ja lopussa heppa esitti oikein komeaa rentoa ravia, i like!

Huomenna Pyry menee oikein reippaan maastolenkin, jos ei vieläkään ole maastoesteet ilmestynyt pihalle. Perjantaina minulla on pääsykokeet (ei, en tule pääsemään sisälle, mutta ainahan sitä saa yrittää!) ja lauantai-sunnuntai töitä. Sitten taas maanantaina ajamaan ja viikko meneekin siinä leppoisasti kun taas perjantaina lähdetäänkin jo niksulaa kohti! Pitäisi varmaan jo viikonloppuna alkaa pakkaileen, että saa kaikki varmasti pakattua, heh!

Eilen kävin uimassa ja tänään illalla nopeasti juoksemassa parin kilsan lenkin pururadalla. En ole ikinä tuota Ypäjän kuntorataa käyttänyt joten piti sekin testata! Huomenna aamusta kun menen hoitamaan Mollan jalan, käyn samalla juoksemassa, vaikka tallille ajattelinkin suunnata pyörän kanssa ;) Fiilis taas tällä hetkellä mahtava! Tänään lenkin lisäksi mahtavaa oli pitkästä aikaa nähdä iskää, joka kävi hakeen minut iltapäivällä pitsalle. Mukana oli iskä, iskän äiti, iskän uusi naisystävä + hänen lapsensa ja veljeni. Oli kivaa ja nauraa sai taas tapansa mukaan. Tiedä sitten tuleeko tästä vaikka joka vappuinen tapa, se jää nähtäväksi..

Ugh, olen nykyään niin laiska editoimaan videoita, toivottavasti nämä RAW versiot eivät häiritse!

Kommentit

  1. En oo ennen joko kattellu tarpeeks tarkkaan videoita tai sitte jotenki tällä kertaa menitte vaa eri lailla, mutta meneekö Pyry aina noin paljon ristilaukkaa ja vaihtelee takapään laukat vähän jäljessä? Jotenki tuntu osuvan usein silmään :) oothan sä toki kirjotellu että laukan kanssa teillä on vielä tekemistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei oo ihan yleistä, nyt taas kun ollaan pihalla siihen on tullut sellasta ylimäärästä intoo ja se tuppaa vaihteleen laukkojaan ennen aikojaan ja just helposti ristille :D Kiinnitin siihen huomioo kans valmennuksessa, korjailin aina kun Pyry alko vaihtelemaan ominpäin ja kiinnitin eilen koulua mentäessä kanssa vaihtoihin huomioo, pikku hiljaa taas :)

      Poista
    2. Juujuu :) Tsemppiä teille treeneihin ja onnea Niinisalon kenttiksiin! T.sama ano ku yllä :)

      Poista
  2. Haitko hevosopistolle kouluun tai haetko tulevaisuudessa? Jos hait niin miksi tai jos et niin miksi et ? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En hakenut ja en usko että haen. Tai en tiedä, houkuttaisi kyllä käydä ohjaaja koulutus monimuotoisena joskus, mutta tuskimpa tulen käymään :D Harrastus harrastuksena, ammatiksi valitsin autoilualan :)

      Poista
  3. Olen seuraillut blogia nyt noin 1,5 vuotta ja olette kyllä molemmat kehittyneet aivan valtavasti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, tosi kiva kuulla, kiitos paljon! :) Ja hienoa kuulla että olet meitä seurannut jo noinkin pitkään! :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov