Tavaraparatiisi osa 1: johdanto

Minulta on pyydetty usein varustepostauksia blogiin. Itse pidän varustepostauksista, on kiva lukea sitä mitä kaikkea muilta löytyy. Aloin sitten tosissani miettimään jospa minä itsekin lähtisin kaavailemaan blogiini varustepostausta. Niinpä sovin rakkaan kuvaajani Pilvin kanssa treffit ja aloitimme operaation "varustepostaus - tavaraparatiisi vai helvetti?". Miksikö näin nimetty?

Meillä on tunnetusti paljon tavaraa. On hevosten henkilökohtaisia tavaroita, harjoja, suojia, loimi, satuloita kuin myös yhteisiä tavaroita kuten sponsoriloimia, puoliloimia, heijastimia, lämpöpinteleitä.. Sanotaan että 11 vuotta hevosenomistajana on tehnyt tehtävänsä ja saisin takuulla aikani kulumaan suhteellisen tehokkaasti jos kuvaisin kaikki meidän tavarat. Projektimme siis käsittelee lähinnä tavaroita joita hevoset käyttävät useimmiten; loimet, satulat, suitset, suojat. Mitä ilman ei niiden kanssa voisi pärjätä.

Vuonna 2011 tein melko pitkän postauksen sen aikaisista suojista, huovista ja muista jutuista. Tämän jälkeen on osa suojista vaihtunut, suurin osa satulahuovista on edelleen käytössä ja paljon on tullut osteltua lisää. Satulamäärät on tänä aikana vaihtunut ja suitsiakin on tarpeeksi jos ei liikaa. Voidaanko siis sanoa että olisimme jonkinasteisia varustehulluja?

Tai olisihan se hullua sanoa että me oltaisiin niinkään varustefriikkejä. Onhan meillä kolme täysin erikokoista hevosta. Tai siis Pyry ja Alli käyttävät kyllä full kokoisia riimuja, suitsia ja suojia ja satulakin on samaa sarjaa, mutta Molla puolestaan vaatii ponikokoa suojissa. Loimissa taas kaikki ovat täysin omaa laatuaan, joten väkisinkin sitä tavaraa kerääntyy nurkkiin.

Mutta jos rehellisiä ollaan, kyllä sitä tavaraa on paljon. Tänään suojalaatikkoa siivotessani siellä oli usea pari takajalan hivutussuojia ilman etujalkojen jännesuojia. Miksikö? Uskottavasti etujalan suojat olivat aikanaan menneet rikki, hukkuneet maastossa tai muuten hajonneet ja takajalan suojat ovat jääneet "varasuojiksi". Vaikka todellisuudessa kun tälläinen rikki meneminen tai hukkuminen sattuu, ostetaan tilalle uusi setti, mikä sisältää sekä etu- että takajalan suojat. 

Silti se luopumisen tuska on niin suuri. Miksi heittää hyväkuntoiset, kerran-kaksi käytetyt takajalan lyhyet hivutussuojat pois, vain sen takia koska etujalkojen suojat ovat syystä tai toisesta kateissa? Ehkä meissä on äidin kanssa hieman hamstraajan vikaa, ajatellaan että joskus siitä voisi olla hyötyä, vaikka todellisuudessa ei niiden suojien olemassa oloa edes muista. Myyminenkin tuntuu osan kohdalla niin uskomattoman tylsältä, kuka haluaa ostaa takajalkojen suojat pelkästään kuin itsekin haluan pitää niittä settinä?

Meidän taloudessa on kahtalaista hulluutta. Itse olen niistä toinen ja hallitsen täydellisesti satulahuopahulluuden. Mielestäni ei missään nimessä voi olla liikaa satulahuopia. Edes nämä liki 60 huopaa eivät ole mielestäni missään nimessä liikaa. 7 kouluhuopaa en suostu myymään vaikkei minulla ole edes koulusatulaa - voin vielä jossain vaiheessa ostaa sellaisen. En voi vastustaa alennuskorissa olevaa kaunista huopaa. Se suoranaisesti kutsuu minua nimeltä. Välillä kun haen puhtaista satulahuopa kasoista sitä ihanaa tummansinistä huopaa jonka ostin seitsemän kesää sitten, saattaa käsiini osua viime kesänä saamani satulahuopa missä on vielä laput kiinni. Yritys on kova saada käytettyä kaikki tasapuolisesti, mutta kun kaikki eivät ole kotihuopia, osan haluan pitää valmennuksiin varattuna, toiset ovat kisoihin. 

Toinen hulluus on loimihulluus, joka puolestani on äitini heiniä. Äiti löytää aina toistaan ihanampia loimia ja niistä sitten tapellaan. Huopa vai loimi. Tosin pitää olla äidin kanssa siinä suhteessa samaa mieltä, ettei meillä vieläkään - näiden lukemattomien loimien keskellä - ole liikaa loimia. Kaikki loimia käytetään vähintään kerran kaksi vuodessa. Löytyy kaikkea vuorellisesta sadeloimesta vuorettomiin, toppaloimea, tebbya, froteeta, fleeceä.. Voitettua, ostettua ja tehtyä. No, sanotaan että ei ihan heti pitäisi meidän klipattujen hevosten palella. Ja silti Allin oston myötä jouduttiin ostamaan iso kasa lisää loimia. Ja vieläkään, niitä ei ole liikaa! 

Merkkiuskollisuudesta ei voida meidän kohdalla puhua. Sanotaan niin että emme ole ostaneet niitä kaikista kallempia, mutta jotain "merkkikamaakin" on löytynyt. Loimet ovat keskimäärin horzen tai hööksin kuvastotuotetta, satulahuovat sieltä mihin käsi on osunut. Osa on toimivia ja osa ei, sitten on vain ostettu uutta ja kokeiltu paremmalla onnella. Tällä hetkellä hevoset saavat nauttia kaikki sopivista ja hyvistä loimista, mistä olen todella tyytyväinen.

Se mihin nyt päädymme tässä johdannossa on varmaan seuraavien kappaleiden aikana. On siis sanomattakin selvää että meillä on paljon tavaroita. Paljon mitä käytetään, paljon minkä olemassa oloa en edes muista. Sen takia päätin toteuttaa tämän varustepostauksen useammassa eri postauksessa. Jokaisessa postauksessa esittelen hevosten varusteet mitä ne omistavat (loimet, satulat, suitset, suojat jne mitkä ovat ainoastaan hevosen omassa käytössä), yhdessä postauksessa pyrin esittelemään omat varusteeni ja jos vielä saan aikaseksi yhdessä postauksessa vielä hevosten yhteisen tavarat, kuten tallisuojat, kylmäpatjat, lääkelaatikon, selvitysaineet.. Mitä sieltä tallista yleensäkään löytyy.

Olemme nyt ehtineet tehdä yhdet kuvaukset. Mollan kanssa ja siihen kului puolitoista tuntia! Ja nyt vielä kun ajattelen jäi muutama oleellinen juttu puuttumaan, mutta toivotaan ettei se tule haittaamaan. Tästä Tavaraparatiisi-postaussarjasta on tulossa siis vähintään 4 osainen sarja ja toivon kovasti että tulette pitämään siitä. Sanotaan että se tulee sisältämään hurjan paljon kuvia ja sitä enemmän varusteita ja varsinkin loimia. Tällä kertaa en valitettavasti esittele kaikkia meidän yli 50 satulahuopaa, mutta oletan että ymmärrätte sen täysin. Olen kuitenkin pyrkinyt ajattelemaan mahdollisimman monia eri tilanteita missä käytetään eri varusteita.

Onko lukijoilla jotain erityistoiveita mitä haluatte tulevissa varustepostauksissa lukea?

Toinen osa on jo kirjoitettu valmiiksi,

 mutta jatkossa ilmestyviin postauksiin on vielä mahdollisuus vaikuttaa!