Siirry pääsisältöön

Luonnotonta hevosenelämää

Että kirosin klipperiä. Piti senkin sitten alkaa tekemään raidallista jälkeä, liekö terät taas tylsät. Samalla hinkkasin ponia pyyhkeellä kuivatksi. Se oli palannut kärrylenkiltä vaahtoavan hikisenä - ponilla oli ollut hieman kivaa. Oli pesty, kuivateltu loimien kanssa, pyyhkeellä kuivattu, harjattu.. Hyvä etten hiustenkuivaajaa sisältä hakenut. 

"Kunhan klipperi tulee huollosta, tältä ponilta lähtee karvat alta sekunnin!"


"Hiton mammuttikarva tammat" on oikein tuttu lausahdus tällä hetkellä tallissa. Molemmat tammat, niin Molla kuin Alli on todella muhkeassa karvassa. Pyryn klippasin muutamia viikkoja sitten ja se onkin tällä hetkellä hevosista helpoin, kuivuminen tapahtuu hetkessä ja tarhaan voin laittaa huoletta, ilman murhetta että loimet kastuvat alla ja tulee kylmä. Itsekästä?

Netistä saa jatkuvasti lukea siitä miten hevoset nykyään elävät niin luonnotonta elämää. Postimerkkitarhat, rautakengät, erilaiset kuolaimet, klippaus.. Onhan näitä juttuja. Eilen kirotessani ponia kuivattaessa totesin ääneen äidille että kyllä meille se klippaaminen vain sopii, jokaisella osapuolella on hauskempaa, vaikka poni selkeästi pyyhehieronnasta nauttikin. Mielummin karvaton topattu pihalle kun märkä topattu joka kastelee loimet ja onkin sitten kipeä.

Ei mikään nykyhevosen elämästä voi olla kuten entisaikojen preerialla vaeltavien isoisoisoisoisien. Silti minullakin on ehdottomia asioita joita haluan hevosenpidossani korostaa. Sen takia ehkä onkin parasta juuri se että ne hevoset ovat kotona ja saan itse tehdä niiden kanssa kuten haluan. Listattuna muutama kohta tähän luonnottomuuteen viitaten.

  • Kokopäivätarhaus. Hevoset tarhassa mahdollisimman pitkään. Aamulla 8-9 aikaan pihalle ja sisälle 21-22 aikaan. Tietenkin poikkeuksen tekee erittäin kuumat ja paarmaisat päivät, erittäin kylmät päivät sekä myrskyt. Meillä hevoset kyllä aika selkeästi ilmoittavat jos ovat säähän tyytymättömiä, sieltä juostaan hyvin ripeästi talliin - vaikka sitten ominpäin!
  • Laumassa. Alunperin suunnitelma oli pitää Alli ja suomenhevoset erillään. Eipä mennyt edes viikkoa kun Lehmä päätti ovin luvin mennä puttejen kanssa samalle puolelle. Ja siellä ne vieläkin ovat. Sulassa sovussa, joskus vähän pitää tietenkin kinastella mikä ruokakaukalo on kenenkin. Ja laukkaspurtteja ja pukkejakin on hyvin usein esitelty..
  • Klippaus. Ei, tästä en tingi. Joka vuosi äiti sanoo ettei Mollaa enää klipata. Sitten tulee klippauskausi ja ihme kyllä, se poni on aina klipattu. On mielestäni niin paljon helpompaa loimittaa hieman paksummalla loimella kuin yrittää vuorata ja kuivata ja säätää tuhannen muun loimen kanssa. Vaikka edelleen hevoset seisoo kotipihassa, on sitä elämässä muutakin tekemistä kun 20 minuutin välein juosta loimea vaihtamassa. Ehkä itsekästä, mutta meille parhaaksi koettu.
  • Loimitus. Klippauksen alalajiin tulee loimitus. Olen herkkä loimittamaan ja ajattelutapani on enemmän "mielummin liikaa kun liian vähän". Kuitenkin maalaisjärjellä, hevonen ei missään nimessä saa hikoilla!
  • Kengitys. Niin julmalta kun se jonkun korviin kuulostaa, meillä on ja pysyy kengät. Sain kesällä paljon kritiikkiä Allin kenkäongelmien takia, mutta on vain fakta että meillä on niin paljon hiekka- ja sorateitä että kengät ovat ehdottomasti meille parasvaihtoehto. Jokainen taplaa tässä asiassa tyylillään!

Ehkä ne hevoset joutuvat elämään hieman luonnottomasti. 
Tai ehkä turvaudun sen taakse, ettei niillä ole paremmasta tietoa!

Kommentit

  1. Missä te teroitatte klipperin terät ja paljon maksaa ? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen ehdottomasti Teroituspalvelu Sihvo Oy! En muista paljonko oli, mutta naurettavan halvalla ainakin viimeksi tuli takaisin kun terien lisäksi koko klipperi huollettiin. Mitään muistikuvaa ei tarkasta hinnasta ole, kun siitä on miltein vuosi aikaa :)

      Poista
  2. "...märkä topattu joka kastelee loimet" Minkälainen loimiyhdistelmä sulla on hikisellä karvamammutilla joka menee ulos? Mulla on pihatossa asuva hyvin karvainen hevonen joka hikoaa joskus liikkuessaan paljonkin, mutta kuivaa yhdellä loimenvaihdolla ulkona. Tyytyväisenä, ei palele tai mene jumiin eivätkä loimet pahemmin kastu kun on kosteuden pois hevosesta siirtävää alimmaisena (villa) tai päällä tuulen-/vedenpitävää päällä. Loimiyhdistelmien kanssa saa joskus kikkailla, mutta toimii se homma näinkin ja hevonen on tyytyväinen (ja terve) kun saa nakuilla suurimman osan ajasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten sanoin, ei toimi meillä :) tarpeeksi hyvä yhdistelmä ja silti ei riittävä!

      Poista
  3. Hyvin samankaltainen ajatusmaailma kun minulla :) Itse en vain oo ikinä viä klipannu, mutta nyt tekis aika paljo mieli kun kattelee tota omaa suomenhevosta talvikarvas..Jota yritän kovasti saada koko ajan parempaan kuntoon ja tavoitteena alkaa kilpailla keväällä.. Kun asuin viä kotona ja kaikki hevoset asui myös, oli helppoa jättää märkä hevonen talliin kuivumaan ja viedä sitten myöhemmin ulos ja vaihtaa loimet jne. Jos ei itte ehtiny niin äiti tai sisko ehti. Mutta enää se ei oikein onnistu kun oma hevonen on nyt vieraas tallis ja ite ei millään ehdi kulkea montaa kertaa päiväs.
    Kuinkas teillä muuten on hoidettu vedensaanti talvisin? Saako pihalle? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, hieno kuulla! :)

      Aamulla ja päivällä avataan yleensä vesisaavi kuumalla vedellä. Pahimpina aikoina käydään noin tunti heinien annon jälkeen vielä juottamassa tai jos hevoset näyttävät muuten janoisilta (syövät lunta tai potkivat jäätynyttä vesiastiaa..). Harkitsin kovasti sellaista lämmitettävää vesiastiaa, mutta vie niin paljon sähköä että varmaan pakko on siitä luopua :D

      Poista
  4. Oon kans haaveillu semmosesta ! Nykysellä tallilla kun ei oo vettä tarjolla ollenkaan pihalla pakkasella vaikka hevoset tarhaa pitkään.. navettatyöni ansiosta pystyn käymään aina päivällä niin oon sitte juottanu ennen ja jälkeen liikutuksen sekä vien vettä tarhaan. Vähän inhottavaa kun ei edes lisämaksusta ole juottomahdollisuutta tarjolla ja en itse ihan joka päivä pysty käymään :/ Kotona kuitenkin hevoset tottui siihen että lähes jatkuvasti sulaa vettä tarjolla koko talven.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. noi voi hitsi :/ Itse pidän vettä kuitenkin melko tärkeänä, meilläkin aina liikutuksen jälkeen talvella extrajuotetaan, ihan varmuuden vuoksi! :)

      Poista
  5. Meillä ihan samat sävelet :) Erona, että hepat menee 6.30 ulos joka aamu ja joutilaita ei klipata, loimiteta eikä kengitetä :D Pääsääntöisesti siis, hurjimmilla keleillä saavat jonkun nutun ulos ylleen tai yöksi karsinaan.

    VastaaPoista
  6. Jep, tuosta loimituksesta ja klippaamisesta samaa mieltä. Tilanne on eri, jos hevonen hikoilee vähän ja silloin tällöin, mutta kun hevonen treenataan kunnolla monta kertaa viikossa, on se hien kuivuminen lopulta sinne karvan alle myös iholle erittäin huono juttu. Nimimerkillä: olen nähnyt kaikenmaailman iho-ongelmia tästä aiheutuneena... ja vähintään jokainen tällainen klippaamaton, mutta treenissä oleva hevonen, hilseilee myös ihan kauheasti - ei ole hevoselle se kutina 24h/7 mukava tunne sekään ja suuri määrä hilsettä kertoo hevosen ihon huonosta kunnosta. Vilustuneisiin hevosiin törmään hierotessani aika usein - ei ymmärretä, että kosteuden ollessa pidempään ihon pinnalla kuin sen 20 minuuttia treenin jälkeen, kylmässä ilmassa jumiuttaa lihaksiston tukkoon ja pahimmassa tapauksessa sairastuttaa hevosen. Tässä menee myös usein puurot ja vellit monilla sekaisin. Klippaaminen ei ole tarpeen ja sitä ei kannatakaan tehdä, jos hevonen on kevyessä ratsastuskäytössä. Treenissä ja enemmän liikkeellä olevalle hevoselle se sen sijaan on tuskaa elää karvansa kanssa.
    Muutenkin olen samaa mieltä kaikesta. Toki jokainen hevonen on yksilö, mutta Suomessa ainakin tämä "luonnonmukaisuus" on mennyt vähän överiksi. Hevoselle on ihmisen rinnalla asuvana mahdoton järjestää samanlaista ympäristöä, kuin aroilla asuvilla villihevosilla. Ja jos hevonen ei koskaan ihmisen rinnalle olisi tullut, se olisi varmasti kuollut kauan aikaa sitten sukupuuttoon. Ollaan siis iloisia siitä, että saadaan pitää näin upeita eläimiä ja käytetään maalaisjärkeä niiden hoidossa :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov