"Jatka samaan malliin"

Tiedättekö niitä sellaisia lausahduksia mitä on aina ihana kuulla, mitkä lämmittävät mieltä, ilahduttavat ja saavat motivaation nousemaan? Tiedätte varmasti myös sen tunteen kun sinulle kerrotaan että olet onnistunut jossain, tehnyt jotain hyvin? Se saa aina hymyn korviin ja sillä jaksaa takuulla ne synkemmätkin päivät. Kesä tulee, päivät on jo pitkiä.. Onhan tässä aihettakin positiivisuuteen!

Eilen tiistaina oli kaksi aivan huippu juttua. Allilla kävi ihana Nina tekemässä kranion ja oltiin Pyryn kanssa Nevalan valmennuksessa. Ja kyllä, molemmat oli aivan huippu juttuja! Itse olin vielä töissä kun Nina kävi, mutta ehdin kuitenkin muutaman sanan vaihtamaan Ypäjälle päästyäni. Kävivät ensin äitin kanssa Herkun tallilla hoitamassa Herkun ja tallin toisen nuoren 5 v ori Varjiksen. Nina saikin sieltä tallilta heti uusia asiakkaita sillä Varjikselle varattiin heti lisähoito ja tallilta tuli ainakin 1-2 muutakin hoidettavaa! Herkusta ei ollut ihmeellisempää sanottavaa, on edelleen tosi vaiheessa ja kasvaa, joten rauhassa pitää ottaa. Ja sitähän tässä on kokoajan yritettykin.

Mutta Alli! Ah, olen niin onnellinen, sillä ollaan nyt päästy siihen pisteeseen ettei se tarvitse enää hoitoa! Aivan huikea matka ollaankin saatu mennä että ollaan tähän päästy. Nyt Alli on saanut hienosti koko kroppaan lihasta, on huomattavasti siis pyöreämpi ja saatiin vain positiivista palautetta miten selässä lihakset on vahvistuneet huomattavasti ja kiinnittyneet joustavasti toisiinsa. Kordinaatiokykykin oli selvästi parantunut lihaskunnon kohenemisen myötä, joten toivotaan että se auttaisi myös tähän itsensä telomiseen.. Kireyttä oli hieman lantiolla missä sitä on aikaisemminkin ollut, mutta se voi johtua tällä kertaa myös kiimasta mikä tammalla nyt on. Mutta edelleen, aivan huikeaa että ollaan päästy siihen pisteeseen ettei enää tarvitse olla niin huolissaan ja kaikki näyttää nyt sujuvan juuri oikeaan suuntaan. Wipii! Huhtikuussa Nina tulee seuraavan kerran ja sitten on aika tsekata Pyry läpi.

Ypäjälle sitten tosiaan iltapäivällä päästyäni laitoin pikaisesti Pyryn kuntoon, sillä oltiin vihdoista viimein saatu onnistumaan iltavalmennus Jokioisilla ja päästiin hyppäämään! Ja voi että kaikki oli niiin kivaa ja helppoa! Nyt minulla oli jo suunnitelma, sillä mennään 13.3. Ainoon hyppäämään, Pyry menee pelkän 110 cm ja Alli menee 90 cm ja 100 cm. Valmennuksen alussa Pyry tuntui vähän hitaalta ja toisaalta se kyttäili ties mitä nurkkia ja seiniä ja sai pari ihmeellistä säpsykohtausta. Ravailtiin melko pitkään ja annoin sen mennä vähän omaan tahtiin. Laukassa pyysin seinältä raipan ihan vain käteen, sillä tuntuu että jo se kädessä pitäminen terävöittää menoa. 

Ensimmäiselle esteelle lähestyessä tuli kyllä joku aivopieru, lähdettiin askelta ennen ja olin ihan jäljessä ja kraah! Mutta sitten sen jälkeen löytyikin tasapaino, rytmi ja kaikki palaset kohdalleen ja kaikki oli niiin helppoa! Ei ollut oikeasti mitään ongelmia missään vaan pystyin vain sujumaan rennolla kädellä kohti esteitä oli ne sitten pieniä tai isompia. Kunnon flow meininki jälleen kerran. Kaksi puomia otettiin tunnin aikana ja nekin isommalla radalla. Mutta miten helpolta se isommankin radan hyppääminen tuntui! Ensimmäinen puomi tuli kun viimeinen askel oli hätäinen; selkään se ei tuntunut yhtään miltään, mutta videolla sen näki heti ja tuli sellainen "miksi minä noin tein" -fiilis. Seuraava puomi tuli toisen kiekan okserilla missä hyökkäsin ylävartalon kanssa turhan nopeasti. Pitää siis vain muistaa että tasainen rytmi ja rauhallinen istunta niin avot, meitä ei pysäytä kukaan!

Mutta huh, että semmoinen fiilis! Aika huikeaa oli taas päästä hyppäämään valmennukseen Pyryllä, kyllä se edelleen on niin hyvänmielenheppa! Harmi kun ensi viikolla ei ole Karilla valmennuksia viikolla, pitää koittaa päästä vaikka itsenäisesti hyppimään ennen Ainon kisoja Allilla. Nyt odotan kyllä jo tosi kovasti kisoja, toivotaan että menee yhtä hyvin kuin kauden avaus.. Tai vaikka paremmin ;)