hyvin, huonosti, muttei kuitenkaan hyvin-huonosti!

Osaa kyllä putet olla taitavia niin halutessaan!

© Heidi Lammi // http://tiimin.galleria.fi/

No jopas oli kilpailut! Olen päivään samalla tyytyväinen kun hieman harmissani. Loppupeleissä fiilis siis oikein hyvä ilman sen kummempia pohdintoja. Ja ilokseni voin myös ilmoittaa että ollaan löydetty nyt ainakin hetkeksi - toivottavasti pidemmäksikin aikaa - aivan loistava hoitaja, jota voisin ylistää maasta taivaisiin! Oli meinaan niin hienoa toimintaa, pärjäsi Pyryn kanssa, teki kaiken pyytämättä ja sen mitä minä sotkin siivosi perässä.. Eikä edes suostunut ottaa rahaa vastaan vaan uhkasi olla tulematta hoitamaan enää jos sitä tarjoamme.. Huh, ei sellaista riskiä uskalla ottaa! Kiitos siis tuhannesti Petra kun jaksoit koko päivän ja katsellaan taas kun pääset seuraavan kerran tulemaan kiireiltäsi! :) Iso kiitos myös Jennalle joka jaksoi heti aamusta tulla auttamaan vaikka töihinkin piti mennä.. Eli suuret kiitokset taas tytöille, ilman teitä ei olisi tätäkään saatu onnistumaan!

Aamu alkoi siis klo 5.30 herätyskellon pirinään. Tosin tyypillisenä hakkasin torkkua aina 5.50 asti, joten jouduin luopumaan ideasta "Senni haluaa esiintyä edukseen ja pesee hiukset ennen lähtöä" ja käänsi suunnitelman "Senniä ei kiinnosta yhtään miltä näyttää"-suuntaan. Sinne siis jäi hiusten pesut ja naaman kaunistukset, urheilemaan ja hikoilemaanhan sitä oltiin menossa. Joka tapauksessa, pakkasin kamppeet nopeasti kassiin, Jennan saapuessa laitoimme hevoset nopeasti kuntoon ja ei kun autoon ja menoksi. Ensimmäinen startti meillä olikin n. 8.45 ja olimme hyvissä ajoin ennen kahdeksaa keskustassa. Ensimmäisenä kävin hakemassa numerot / näyttämässä rokotukset. Sitten pika pikaa Jennan luokse missä jo puettiin suitsia. Hepat alas ja omat kamppeet kuntoon samalla kun tytöt varusti Mollan ja pitivät Pyryä.

Verkassa Molla oli.. no Molla. En minä sitä osannut sitten mitenkään ratsastaa taaskaan. Väänsi ja punkesi vastaan ja olin ihan jo luovuttamassa. Kouluradan viereisellä verkalla oli parempi muttei siis niin hyvä kun voisi olla. Päästiin kuitenkin melko nopeasti radalle, joten ajatuksena oli vain sellainen siisti ookoo suoritus. Ja no sellaisen Molla teki. Yksi rikko tuli laukkalävistäjällä kun rikkoi liian aikaisin raville, mutta tyytyväinen olin kun saatiin jopa kaksi 7! Loppupeleissä prosentteja sellainen ookoo 58,5%. Eihän se lämmitä mutta on parempi kun hylätty!

Siitä sitten nopeasti Mollalle estevermeet ja Pyrylle satula. Pyryllä verkkaan ja tein melko pitkän verkan koska oli ihan hassu taas.. Jännittynyt ja turhan säpäkkä.. Eikä auttanut sekään kun Molla oli ollut pois tai se ei ollut edes lähellä.. "Pikkuverkassa" veti hirveitä kilareita kokoajan, heitti ihan rullalle ja meni sellaista tikittävää ravia, poikitteli ja kiukutteli. Yrittäkää siinä sitten itse keskittyä rataan niin! Rata ei sitten ollutkaan yhtään sen parempi. Rikkoja rikon perään, pohkeen takana, jännittynyt ja ei keskittynyt yhtään siihen mitä tehtiin. Rämpien kuitenkin päästiin läpi ja paperi olikin täynnä 5 ja 6. Alakommentissakin luki: "Mukavan oloinen hevonen, harmittavasti tänään hieman jännittynyt". Ja teki mieli sitten huutaa ääneen muutama kirosana, ihan vain sen takia että just nyt näissä kotikisoissa piti näin mennä taas, mur! Prosenteina huimat 55,61%..

Epäonnistunutkin kuva voi olla onnistunut, hieno kuva!

No, ei auttanut itku markkinoilla, takaisin ponin selkään ja esteradalle, joka oli juuri alkanut. Verkassa Molla oli virkeä ja hyvän tuntuinen, hypyt meni ookoo. Hieman oli liikaa vauhtia, ei oikein jarrut tupannut pelaamaan, joten hieman kauhulla oltiin menossa radalle. Päästiin onneksi nopeasti, kun olin tajunnut ottaa taktiikaksi "ilmoittaudu ennen verryttelyä". Verkkakentällä meno oli välillä kun lasten hiekkalaatikolla ja ei tuntunut kaikki ihan sinne mahtuvan. En kuitenkaan tarvinnut montaakaan hyppyä, sillä heppa oli jo aamulla kunnolla verkkailtu. Jälkeenpäin ajateltuna ei se ylimääräinen verkkakaan olisi mitään haitannut, estekoetta ajatellen varsinkaan..

Radalla homma sitten lähti lapasesta ja siellä sitten naureskelinkin että poni vie ja kuski vikiseen. Kiihdytys, jarrutus, hyppy, kiihdytys, jarrutus, hyppy, kiihdytys, hyppy.. ja niin edelleen. Eli mentiin todella kovaa kun Mollalla ei ollut jarruja. Tyylistä viis, mutta yksi este sitten tipahti sen takia kun ei jarrut toiminut. Ei se tamma vain enää pelitä mun alla, minkä sille mahtaa. Kuski sitä ei osaa ratsastaa.. siinä vika! Mollalta satula Pyrylle ja sitten Pyryn selkään. Sillä välin Jenna ja Petra meni viemään Mollan eläinlääkärin tarkastukseen. Itse taas ilmottauduin heti ja päästiinkin jonon jatkoksi 12 ratsukon päähän. Pyry oli verkassa jotenkin tosi hyvä, liikkui hyvin mutten kaahannut pahemmin. Radalle kun päästiin oli myös ihan SUPER kuitenkin sitten tuli 7. esteelle hieman löysänä ja lähelle minkä takia puomi alas. Kyllä ketutti! Muuten siis hyvä rata Pyryllä ja oli todella helppoja esteitä.

Väliaika tilanne siis se, että Molla oli -66,3 ja Pyry -70,5. Harmitti kovasti, nyt kun oltiin tutussa paikassa ja "kotikenttäedulla" olisi ollut kiva näyttää kyntensä. Positiivisesti kuitenkin yritettiin ajatella, päästiin sentään maastoon molempien kanssa! Kävin sitten kävelemässä maastoradat ja siitä pakko sanoa muutama sananen. Ensinnäkin tuttari. Älyttömän helppo. Esteet minimissä, 1-2 estettä maksimissa, muut olikin varmaan harrasteen korkeudella. Ei kunnollisia tehtäviä, yksi puolikas coff-in ja yksi tukki-hauta sarja. Ei pakollista vettä.. Kaikki oli pientä ja helppoa. Tiesin ettei tämä tuota mitään ongelmia Pyrylle, ainoastaan haudat mietitytti valmennuksen kieltojen takia. Harraste taas oli paljon kivemman oloinen! Siinä oli tuttaria "vaikeampi" ylöshyppy, miltein pakollinen vesi - jos halusi hyvän tien - kivempia esteitä jne. Esteet oli harrastessa osittain samaa kokoluokkaa kuin tuttarissa! Eli johtopäätös: kiva harraste, erittäin  helppo tuttari.

Kolmen aikaan alettiin kierteleen hokkeja ja joskus ennen neljää olin Pyryn selässä. Siinä sitten Petra kipitti katsomaan koska lähden ja.. klo 17.20! Niinpä käveltiin Pyryn kanssa, juteltiin tutuille ja hengailtiin. Ja hauskaa oli! Puoli tuntia ennen strattia menin verkkaamaan ja heh, herrassa oli hieman energiaa! Ensimmäisen laukanvaihdon kohdalla pukitti ja lähti painattaan eteenpäin. Hyppäsi hirmuisella imulla ja innoissaan. Hyvillä mielin sitten lähtöpaikalle. Viimeisillä minuuteilla vielä laukkaa edestakas hiitiksellä ja sitten odottamaan. Ja pakko sanoa että herra kävi kyllä hieman lämpösenä! Ja kun saatiin lähtömerkki ei herra aluksi meinannut tajuta lähteä eteenpäin.. Tehtävät suoritti ongelmitta ja kuski teki taas tyhmiä mokia. Tällä kertaa olin yllättävän hiljaa, mitä nyt turhaan karjaisin haudalla.. Metsässä olevalle porrasesteelle tultiin hepan kanssa ihan eri ajatuksella. Paikka oli hyvä mutta Pyry päättikin ottaa vielä yhden askeleen minkä tähden mentiin hieman rämpien.. Ja sitten taas kun tultiin isolle vedelle, aloin murisemaan ja ähkimään kun heppa meni niin vahvaksi etten enää tiennyt mitä olisin tehnyt.. Sitten mongersin jotain ihmeellistä haudan jälkeen - "se meni sen" daa? - ja matka jatkui. Hieno mies kuitenkin, erittäin ylpeä kun ei edes mitään katsellut!

Kypäräkamerakin toimi, tosin nyt saa nähdä onko tämä viimeisiä kisavideoita vai ei. Sekin riippuu jatkossa täysin tuomarista, joten saa nähdä saadaanko enää tätä hienoa matskua vai ei. Toivon mukaan kyllä! :)

© Heidi Lammi // http://tiimin.galleria.fi/

Mollan kanssa sain sitten jotenkin kypäräkameran niin ettei tullut videota. Rata oli kuitenkin super hyvä! Paljon oli tullut kieltoja jo heti ensimmäisille esteille, vaikka ne olivat ihan normin oloisia perusesteitä. Hyvällä mielellä mentiin radalle ja päästiin painattamaan. Kuski lähti pari kertaa ihan vääriin suuntiin muttei se Mollan menoa haitannut! Kaikki hypyt oli hyviä ja mitään ei tamma katsellut. Veteen se ensin jarrutti, mutta sitten taas kuski oli vihainen ja tamma meni sitten lopulta hyvin. Ja nyt kaikki saa minusta agressiivisen kuvan kun sopivasti molemmat videot on niin äänellisiä, mutta ei olen vain ihan lukossa ja sen takia teen noin.. Loppu matkan sitten naureskelinkin Mollan kanssa ja ratahenkilökunta nauroi kun me humputeltiin menemään. Roosa sai vesiesteeltä ihanan pätkän ja loistavan siitä tekee vielä Roosan selostus, ai että kun on ihana! :D

Ja lopulta kävi niin että Molla sijoittui 13! Hieno tamma, ylpeä kuski on kyllä siitä. Pyrykin lopulta hienosti nousi sijalle 21, eli ei ihan jumboiltu! Hieman jännityksellä odotan Keravaa Pyryn kanssa kun tämä Ypäjän oli niin helppo että huh! Seuraava koitos on kuitenkin jo 10.6. kun startataan Pyryn kanssa ensimmäinen metri. Sitten nähdään taas miten meni ;) Lisää kuvia tulee vielä kisoista kunhan saan tilattua, joten näihin kuviin ja tunnelmiin!

ps. Roosa lainasi minulta kypäräkameraa kun meni Loren kanssa Helpon, käykää katsomassa se täältä, huikeen hienoo menoa, vaikka heppa olikin hieman reipas ;) Niin ja tietty, Roosan blogiin tästä!