Lähtövuorossa Lehmä

Myös neiti Alli oli mukana Merjan tallin alue-estekilpailuissa.

Olin ilmoittanut myös Allin mukaan Merjan tallin aluekisoihin. Ajattelin että siellä on kiva hypätä muutama rata ja Nevalan valmennuksesta rohkaistuneena ilmoittauduin 90 cm ja 100 cm luokkiin. Jo ennen kun laitan videot, pitää hehkuttaa että olen älyttömän ylpeä tammasta, se meni aivan hurjan hyvin! Tuntuu että nyt alkaa olemaan ainakin muutama hyppy enemmän niitä onnistuneita kun epäonnistuneita, jippii!

90 cm verkka jäi hieman lyhyeksi, mutta sain tamman kuitenkin ratsastettua juuri niin kuin halusin. Se tuli hyvin pohkeesta eteen ja ainakin toisinaan kuunteli myös pidätteitä. Verkassa aluksi hain taas hieman sitä rytmiä millä tullaan esteelle ja miten käsi on ja kuinka paljon vaikutetaan. Viimeinen hyppy okserille oli jo super hyvä ja lähdin todella innostuneena radalle.

Radalla tamma ensin oli hieman vasten kaikkia apuja ja ei meinannut vaihtaa laukkaa eikä kuunnella taaksepäin pyytäviä apuja. Tappelun kanssa sain sen peruuttamaan ja sen jälkeen aloitin suorituksen. 90 cm rataan olen aivan järjettömän tyytyväinen, se hyppäsi juuri niin kuin piti! Toiselle esteelle tuuppasin ja sen jälkeen pidätin (juuri niin, niin ei tehdä..) joten otettiin siitä puomi. Toinen kämmi tuli esteelle viisi kun tamma ei ollut enää ihan niin skarpisti pohkeella ja tuli sitten tuollainen pieni hyppy kun en ollut varautunut. Seuraavaksi kun se yritti sitä toisella pystyllä olin voimakkaammin pohkeen kanssa mukana. Loppusaldona vain 4vp, mikä on aivan huisin hyvä suoritus meiltä, vielä kovin harjoitteluasteella olevalta ratsukolta! *hurrausta*

Metrin verkassa huomasin että tamma alkoi olemaan tietyllä tavalla väsynyt. Se ei enää ollut pohkeella yhtään ja todella vahva edestä. Se suoranaisesti heittäytyi aivan tyhjäksi kaikille avuille. Yritin saada sitä vähän skarpistumaan laukkaamalla vahvemmin eteen, mutta tämä sitten kostautui. Verkassa saatiin muutama ihan onnistunut hyppy ja radallekin lähdin ihan hyvällä mielellä, sillä ainakin toinen luokista oli mennyt jo todella hyvin.

Rata olikin sitten tosi huono, mutta silti lopetin sen hyvällä mielellä eikä tämä "epäonnistuminen" haitannut yhtään. Se ei ollut yhtään minun kanssa radalla, vaan painui pahasti kokoajan kuolaimen taakse mitä yritin korjata ratsastamalla jalalla eteen ja saamalla nenää ylös. Ensimmäinen hyppy oli hyvä, mutta en saanut tässä 1-2 välissä vaihdettua laukkaa! Normaalisti tamma vaihtaa herkästi, mutta nyt väsymys painoi jo pitkään kävellyttä ja lämpimässä ollutta tammaa. Puomit otettiin siis sekä esteiltä 2 että kolme, vaikka kolmoseen tuli ihan hyvä hyppy. Nelonen oli sarja ja se tuli hieman hitaasti ja epäröiden sisään, mutta hyppäsi kuitenkin yli, vaikka kuski roikkuikin ties missä asennossa kyydissä. Voin sanoa ettei ole helppo olla isossa hitaassa hypyssä tasapainossa, huh.. Viitos esteellä oli vesimatto ja siitä päästiin ennakko oletuksista huolimatta puhtaasti. Kutonen oli taas hyvä hyppy muttei vaan jalat noussut ja trippelille oli lähdössä hyvin, mutta koska ei ollut tarpeeksi pohkeella, tikkasi siihen puolikkaan ja hyppäsi joukkoon. Sen jälkeen nappasin käden ylös ja keskeytin.

Suurin ongelma oli varmasti siinä tällä radalla, että tamma ei ollut enää niin skarppina jalalle, jolloin minun olisi pitänyt vain voimakkaammin pyytää jalasta päätä ylös. Tein kuitenkin tyhmästi niin että esteelle löin sporrat kylkeen ja tämä kostautui sillä että vaikka hyppy olisi muuten onnistunut, tamma otti puomin koska oli jaloistaan liian hätäinen. Lisäksi pitkä päivä oli tehnyt vähän tehtäväänsä ja tamma ei ollut ihan niin skarppi kuin normaalisti.

Ja taas en tarvitse mitään infoa siitä miten ratsastan, näen itsekin ettei se mennyt hyvin, mutta jaetaan se nyt silti tänne blogiin kun muuten sen perään taas kysellään ;) Positiivista on se ettei tuo metri ollut edes vaikea, kunhan vaan saa sen tulemaan aina yhtä hyvin kuin ensimmäiselle esteelle!

Ongelma on myös se että täytyisi nyt tosiaan keksiä joku toinen kuolain Allille. Sillä ei vain toimi tuo pelhami deltan kanssa, kahdella ohjalla se oli mielestäni tasaisempi kädelle eikä rullannut niin paljoa. Haluaisin kuitenkin turvallisuus syistä yhden ohjan vain maastoesteille, joten nyt pitäisi sitten testailla mikä olisi se oikea. Kun ajatellaan että pitäisi saada päätä ylös tuolta ryntäistä niin mikähän siihen sopisi? Olen pitkään pohtinut kimblewickiä mutten ole sitä saanut testattua vieläkään.. Gägi on myös käynyt mielessä. Helpointa olisi jos tamma vaan pysyisi nivelellä käsissä ja toivotaan että vielä joskus pystytään siirtymään siihen kunhan saadaan perusasiat sileällä vielä paremmin haltuun!