Siirry pääsisältöön

Lähtövuorossa Lehmä

Myös neiti Alli oli mukana Merjan tallin alue-estekilpailuissa.

Olin ilmoittanut myös Allin mukaan Merjan tallin aluekisoihin. Ajattelin että siellä on kiva hypätä muutama rata ja Nevalan valmennuksesta rohkaistuneena ilmoittauduin 90 cm ja 100 cm luokkiin. Jo ennen kun laitan videot, pitää hehkuttaa että olen älyttömän ylpeä tammasta, se meni aivan hurjan hyvin! Tuntuu että nyt alkaa olemaan ainakin muutama hyppy enemmän niitä onnistuneita kun epäonnistuneita, jippii!

90 cm verkka jäi hieman lyhyeksi, mutta sain tamman kuitenkin ratsastettua juuri niin kuin halusin. Se tuli hyvin pohkeesta eteen ja ainakin toisinaan kuunteli myös pidätteitä. Verkassa aluksi hain taas hieman sitä rytmiä millä tullaan esteelle ja miten käsi on ja kuinka paljon vaikutetaan. Viimeinen hyppy okserille oli jo super hyvä ja lähdin todella innostuneena radalle.

Radalla tamma ensin oli hieman vasten kaikkia apuja ja ei meinannut vaihtaa laukkaa eikä kuunnella taaksepäin pyytäviä apuja. Tappelun kanssa sain sen peruuttamaan ja sen jälkeen aloitin suorituksen. 90 cm rataan olen aivan järjettömän tyytyväinen, se hyppäsi juuri niin kuin piti! Toiselle esteelle tuuppasin ja sen jälkeen pidätin (juuri niin, niin ei tehdä..) joten otettiin siitä puomi. Toinen kämmi tuli esteelle viisi kun tamma ei ollut enää ihan niin skarpisti pohkeella ja tuli sitten tuollainen pieni hyppy kun en ollut varautunut. Seuraavaksi kun se yritti sitä toisella pystyllä olin voimakkaammin pohkeen kanssa mukana. Loppusaldona vain 4vp, mikä on aivan huisin hyvä suoritus meiltä, vielä kovin harjoitteluasteella olevalta ratsukolta! *hurrausta*




Metrin verkassa huomasin että tamma alkoi olemaan tietyllä tavalla väsynyt. Se ei enää ollut pohkeella yhtään ja todella vahva edestä. Se suoranaisesti heittäytyi aivan tyhjäksi kaikille avuille. Yritin saada sitä vähän skarpistumaan laukkaamalla vahvemmin eteen, mutta tämä sitten kostautui. Verkassa saatiin muutama ihan onnistunut hyppy ja radallekin lähdin ihan hyvällä mielellä, sillä ainakin toinen luokista oli mennyt jo todella hyvin.

Rata olikin sitten tosi huono, mutta silti lopetin sen hyvällä mielellä eikä tämä "epäonnistuminen" haitannut yhtään. Se ei ollut yhtään minun kanssa radalla, vaan painui pahasti kokoajan kuolaimen taakse mitä yritin korjata ratsastamalla jalalla eteen ja saamalla nenää ylös. Ensimmäinen hyppy oli hyvä, mutta en saanut tässä 1-2 välissä vaihdettua laukkaa! Normaalisti tamma vaihtaa herkästi, mutta nyt väsymys painoi jo pitkään kävellyttä ja lämpimässä ollutta tammaa. Puomit otettiin siis sekä esteiltä 2 että kolme, vaikka kolmoseen tuli ihan hyvä hyppy. Nelonen oli sarja ja se tuli hieman hitaasti ja epäröiden sisään, mutta hyppäsi kuitenkin yli, vaikka kuski roikkuikin ties missä asennossa kyydissä. Voin sanoa ettei ole helppo olla isossa hitaassa hypyssä tasapainossa, huh.. Viitos esteellä oli vesimatto ja siitä päästiin ennakko oletuksista huolimatta puhtaasti. Kutonen oli taas hyvä hyppy muttei vaan jalat noussut ja trippelille oli lähdössä hyvin, mutta koska ei ollut tarpeeksi pohkeella, tikkasi siihen puolikkaan ja hyppäsi joukkoon. Sen jälkeen nappasin käden ylös ja keskeytin.

Suurin ongelma oli varmasti siinä tällä radalla, että tamma ei ollut enää niin skarppina jalalle, jolloin minun olisi pitänyt vain voimakkaammin pyytää jalasta päätä ylös. Tein kuitenkin tyhmästi niin että esteelle löin sporrat kylkeen ja tämä kostautui sillä että vaikka hyppy olisi muuten onnistunut, tamma otti puomin koska oli jaloistaan liian hätäinen. Lisäksi pitkä päivä oli tehnyt vähän tehtäväänsä ja tamma ei ollut ihan niin skarppi kuin normaalisti.




Ja taas en tarvitse mitään infoa siitä miten ratsastan, näen itsekin ettei se mennyt hyvin, mutta jaetaan se nyt silti tänne blogiin kun muuten sen perään taas kysellään ;) Positiivista on se ettei tuo metri ollut edes vaikea, kunhan vaan saa sen tulemaan aina yhtä hyvin kuin ensimmäiselle esteelle!

Ongelma on myös se että täytyisi nyt tosiaan keksiä joku toinen kuolain Allille. Sillä ei vain toimi tuo pelhami deltan kanssa, kahdella ohjalla se oli mielestäni tasaisempi kädelle eikä rullannut niin paljoa. Haluaisin kuitenkin turvallisuus syistä yhden ohjan vain maastoesteille, joten nyt pitäisi sitten testailla mikä olisi se oikea. Kun ajatellaan että pitäisi saada päätä ylös tuolta ryntäistä niin mikähän siihen sopisi? Olen pitkään pohtinut kimblewickiä mutten ole sitä saanut testattua vieläkään.. Gägi on myös käynyt mielessä. Helpointa olisi jos tamma vaan pysyisi nivelellä käsissä ja toivotaan että vielä joskus pystytään siirtymään siihen kunhan saadaan perusasiat sileällä vielä paremmin haltuun!

Kommentit

  1. Gägi toimii edestä vahvalle ja matalalle valuvalla, mutta herkät saattaa vetää herneen siitä nokkaan. Kimblessä on pelhamin kaltasta tehoa, mutta ei laske päätä niin alas. Jos pelham deltalla ei toimi mutta toisaalta pelham kahdella ohjalla jotenkuten toimii, tarvitset kuolaimen jossa ei ole vipua. Entäs kuparirolleri? Tai matokuolain?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pelham toimi kahdella ohjalla mielestäni todella hyvin, pystyin ratsastamaan tasaisesti nivelohjalla, mutta innostuksen noustua suureksi pystyin saamaan sen nopeammin takaisin kankiohjalla :)

      Kuparirolleri ei toimi, enkä usko Waterfordiinkaan. Ongelmahan ei ole kuolaimeen kiinni puremisessa, vaan siinä, että innostuessaan menee matalaksi, nyppäsee kuskin irti ja vetää pitkänä menemään. Pelhamilla kun ei pysty vetämään päätä "alas" heittää itsensä rullalle kuolaimen taakse ja on kaikkia apuja silloin karussa.

      Eli tarvii nivelletyn kuolaimen (parempi nivelellä kuin suoralla), jossa päätä nostava vaikutus. Kun pää pysyy ylhäällä, tulee hyvin ja herkästi takaisin istunnan ja pohkeen kanssa, mutta kun pääsee matalalle tai rullalle ei kuuntele enää pohjetta. Siksi pohdin tosissani gägiä, sillä en sen lisäksi osaa nimetä muita (hissikuolain?) kuolaimia jolla olisi juuri päätä nostava vaikutus.

      Kiteytettynä (yritän nyt järkeistää tämän..): Innostuessaan menee edestä vahvaksi ja matalaksi, pitäisi saada sieltä nostettua ylös -> kun pää ylhäällä, toimii jalan kanssa hyvin jarruuttaessa :) Pelham ei toimi koska sillä rullaava vaikutus -> pois kaikilta avuilta.

      Poista
  2. Hienoa että Allin kanssa rupee sujumaan !:) Ootte kyllä edistyneet todella paljon, ja onhan sinulla hieno heppa. Vielä piti sanoa kun pisti silmään että tuo otsapanta on aivan ihanan näköinen, sopii jotenkin Allille erityisesti minun mielestä ! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jee, kiitos :) Toi otsapanta on aivan ihana, ihan kun tammalle tehty :3 On ollut huisin hyvä ostos!

      Poista
  3. Sellasen vinkin heitän näille keleille, kun kisaat. Kastele hevonen korvista satulan etuosaan asti niin se viilentää sitä aluetta ja auttaa hevosta jaksamaan paremmin. Voit kastella heti ensimmäisenä, kun menet selkään ja luokkien välissä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos vinkistä! :)

      Totta kai meillä aina luokkien välissä (ainakin jos pitkät välit) juotetaan ja pyyhitään pahimmat hiet pois. Olen kuitenkin skeptinen sen suhteen että tuo vedellä ja sienellä kasteleminen yhtään viilentäisi hevosta, siihen tarvittaisiin jo letku ja hieman pidempi aika vedellä lutraamista :) Pyrimme seisomaan varjossa jos sellainen mahdollisuus on ja pitämään muuten hevoset viileänä.

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Kierreniveltä pyrin välttämään. Mielestäni se on liian terävä suuosaltaan kieleen ja suunpieliin :)

      Poista
  5. Meillä oli aikanaan samaa ongelmaa ja kokeilin sitten gägeä. Pää pysyy ylhäällä ja heppa on edestä kevyt. Toki oma käsi ei saa ajatella liikaa taakseppäin, tai muuten heppa voi mennä enemmän ylös kuin eteen. Suosittelen kokeilemaan! =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samantyyppinen hevonen oli täälläkin, tuli edestä vahvaksi ja meni matalaksi. Gagilla sain hyvin nenän ylös ja pystyin ratsastamaan laukan takajaloille.
      Sitten kun kisaaminen tuli rutiiniksi, pystyin vaihtamaan gagin kolmipalaan.
      Löydät varmasti hyvän ratkaisun tähänkin pulmaan, kun olet jo noin ison työn tehnyt tamman kanssa!

      Poista
    2. Kiitos molemmille kokemusten jakamisesta! :)

      Pari kertaa nyt maastossa ollut testissä gägi ja pakko sanoa että toiminut yllättävän hyvin, toivotaan että saadaan esteilläkin toivottu vaikutus! :)

      Poista
  6. Ihan mahtava tuo postauksen toinen kuva teistä! Alli näyttää niin hienolta ja ryhdikkäältä :) tsemppiä tuleviin kisoihin!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov