Siirry pääsisältöön

Vaikeuksien kautta voittoon?

Lauantaidraama jatkui vielä sunnuntaille..

Kaikki postauksen kuvat kuvannut Anna Savolainen, kiitos! (poislukien muutama ig-kuva!)

Kuten aikaisemmassa postauksessa kerroin, lauantai oli oikea draamaa täynnä. Sekä Pyry että Alli polkaisivat vasemman etukengän pois tarhassa riehuessaan. Minulla oli vaihtoehto sitkutella niiden kanssa maanantaille ja viedä pajalle, mutta halusin tosissani kisoihin ja Alli ei kestä oikein tuota kengättömyyttä. Niinpä sain kengittäjä (kiitos hurjasti!) paikalle lyömään kengät. Molemmille saatiin niukin naukin kengät ja pystyin huokaisemaan helpotuksesta. Nyt oli huolet ohi!

Sunnuntaina kiipesin sängystä hieman kuuden jälkeen ruokkimaan hevoset ja vein ne aamuheinille pihalle. Siivosin sen jälkeen karsinat ja menin vielä hetkeksi torkkumaan. Puolisen tuntia torkutettuani itseäni raahauduin aamiaiselle ja laittamaan hiuksia ja meikkaamaan. Kyllä, halusin ottaa tämän todellakin tosissani, vaikka pieniin kisoihin oltiin menossa. Viritin itseni täydelliseen koulumoodiin.

Kun oli nuttura tarpeeksi kireällä ja helmikorvikset korvissa, suuntasin talliin. Tarhasta otin ensimmäisen vastaantulevan hevosen, sillä kaikkihan lähtivät mukaan. Se oli Pyry, joten harjasin, siistin hännän ja letitin sen. Sen jälkeen laitoin sen karsinaan ja hain Allin. Sanotaan että siinä vaiheessa kun käänsin tamman käytävälle teki mieli nuttura repiä irti. Hieman reilun tunnin aikana se oli polkaissut oikean kengän jalastaan. Voi elämä miten kiukutti ja ärsytti. Ei muuta kun vaippa taas jalkaan ja takaisin tarhaan. Maanantaina sitten toivotaan että päästään pajalle ja saadaan kenkä jalkaan...

Ei auttanut sitten itku markkinoilla. Hain Mollan, letitin sen - kyllä, ponikin letitettiin ja hieno kampaus olikin! - ja Janni puunasi sen kunnolla. Äiti oli hyvää vauhtia jo ehtinyt pakkaamaan autoja ja pian saatiinkin hepat kyytiin ja ei kun matkaan! Lopulta siis matkaan lähti vain suomienergiaa, eli Pyry, millä menin Helppo B:3 ja Helppo B kenttäkilpailuohjelma poneille sekä Molla, jolla sekä minä että Janni mentiin Helppo B:3.


Perillä oltiin hyvissä ajoin ja heppahoitajaksi saapui Jennakin paikalle. Laitettiin Pyry ja Molla kuntoon, sillä starttasin ensin Mollalla ja seuraavassa verkkaryhmässä olin Pyryn kanssa. Kun hevoset oli kunnossa vaihdoin vielä omat vaatteet ja kipusin ponin selkään. Voi kuinka pieni se oikeasti onkaan! Viimeksi olen tainnut olla ponin selässä parisen kuukautta sitten, tai on siitä ainakin puolitoista kuukautta.. Poni on enempi vähempi puskaillut ja sen kyllä huomasi.

Ennen verkkaan menoa menin pellolla vähän käynnissä taivutuksia ja muuta pientä. Aluksi Molla oli tosi tahmea, mutta kun muutaman kerran muistutin että tsap tsap, liikutaan omalla moottorilla alkoi ponikin kulkemaan hyvin. Verkassa tamma oli aivan uskomattoman tuntunen, aluksi hieman jäykkä, mutta kohta mennä viipotettiin jo niin että kuskikin oli äimänkäkenä! Super hyvällä fiiliksellä lähdin ratsastamaan rataa.

Rata oli kokonaisuudessaan tasainen ilman rikkeitä. Helppo B:3 on Mollalle juuri sopiva ohjelma, siinä ei ole keskiaskellajeja (käyntiä lukuunottamatta) ja se on muutenkin perin yksinkertainen. Ei sillä, ihan kiva ohjelma ja joutui tässäkin ratsastamaan tarkasti jos mieli hyvät prosentit. Itse keskityin täysin siihen etten pitänyt radalla kiirettä ja sain ponin tekemään halutut asiat. Oikea laukka meinasi lopussa kuolla tyystin ja jouduin oikein kannuksilla puskemaan että sain sen edes lähelle A-kirjainta missä oli siirtyminen raviin. Mutta kokonaisuus oli edelleen mukavan tappavan tasainen ja tällä suorituksella saatiin uskomattomat prosentit 67,727%! Tämä olikin minun ja tamma yhteiset ennätysprosentit mitä ollaan ikinä saatu ja vielä Helppo B-tasolta!






Olin aivan todella ylpeä ponista! En pelkästään hyvien prosenttien tähden vaan se oikeasti kulki kivasti noin harjoitusmäärään nähden. Laukassa ei oikein ole voimaa kantaa, mutta muuten oli perussiisti Mollamainen rata, mihin ei voinut olla kun tyytyväinen. Ja mitä muuta pitäisikään olla!

Mollan jälkeen kipusin Pyryn selkään ja muutaman ratsukon jälkeen päästiin verryttelemään. Pyry oli verkassa kyllä melkoisen kauhea, mutta yritin vain ratsastaa sitä jalalla eteen ja olla välittämättä sen venkoilusta. Kohta se tulikin ihan mukavasti ohjalle ja huomasin että kaikki oli huomattavasti helpompaa. Pysähdyksissä se ei malttanut yhtään, mutta onneksi tässä ohjelmassa ei alku- ja lopputervehdyksen lisäksi ollut mitään erikoisuuspysähdyksiä!

Radalle lähden taas rennoilla mielin. Halusin nyt keskittyä vaan siihen etten kokoajan toistaisi samoja virheitä radalla. Nyt ratsastin radan todella rauhassa, jokaisessa kulmassa mietin mitä teen, kaikki tehtävät tein ajatuksella. Niin kuin kouluradalla pitäisi aina tehdä. Laukka ei tänään ollut ihan niin hyvää mitä se parhaimpina päivinä on, mutta todella tasaisen raviohjelman ansiosta pisteitä ropisi ja lopulta prosentteja kertyi 69,318%! Mikä on aivan huikeaa sen lisäksi että radalla ei ollut mitään aikaisempien ratojen ongelmia, kuten juuri kiireellisyyttä tai laukassa pahempaa rullaamista. Huikea huikea fiilis!







Äitin loppui kamerasta juuri radan lopulla tila ja loppu jäi sitten kuvaamatta. Onneksi kuitenkin suurinosa radasta saatiin videolle niin voin vielä fiilistellä! Pyry meni tällä tuloksella kärkeen ja viimeisen verkkaryhmän lähtiessä verkkaamaan mentiin käärimään Pyrylle pintelit. Kyllä, tänään halusin kaikki aivan viimeisen päälle. Kun pintelit oli jalassa kävin vielä heittämässä Jannille muutamat vinkit radalle ja sitten jäätiin vain jännittämään.

Poni ja Janni meni aivan superhienosti ja olen molemmista niin ylpeä! On ihana nähdä miten paljon on kehitystä tapahtunut sitten esimerkiksi viime vuodesta. Olin niin pakahtua ylpeydestä ja vielä prosentitkin oli aivan järjettömän hyvät, meinaan Janni ja Molla nappasivat ensimmäisestä yhteisestä Helppo B-luokasa 65,454%! Uskomattoman hienot tytöt!






Lopulta sitten otettiin tuplavoitto, Pyry 1. sija ja Molla 2. sija. Ja niin lähellä oli myös Jannin sijoittuminen, vain puolen pisteen päässä 3. sijasta, mutta tällä kertaa jäi ensimmäiseksi ei sijoittuneeksi. Mutta niin lähellä niin lähellä.. Janni pääsi kuitenkin ponin kanssa hakemaan ruusukkeen ja poni ihan villiintyi kunniakierroksella, heh!




Muutaman pakollisen poseerauskuvan jälkeen kiiruhdin Pyryn kanssa verkkaamaan toiseen luokkaan. Pyrylle poniohjelma on todella vaikea  - ja minulle - koska siinä on paljon tekemistä ja tehtävät tulevat todella nopeasti perätysten. Esimerkiksi harjoituslaukka-harjoitusravi-harjoituslaukka siirtymisissä on aina vain yksi kirjain väli, jolloin hevonen pitää olla hyvin avuilla ja siirtymiset ratsastaa tarkasti.

Verkassa sitten sattui oikeaa kouluratsastusdramatiikkaa kun nutturani hajosi. Äiti juoksi pitämään Pyryä kiinni kun itse pistin nutturan takaisin kokoon. Siinä menetettiin muutamia tärkeitä verkkasekuntteja, mutta en kokenut sitä maata mullistavaksi. Verkassa Pyry oli kauhea, se skitsahti jokaista apua ja väisti aivan hulluna takapäällään kokoajan ja joka suuntaan. Yritin vain pitää itseni rauhallisena ja ratsastaa tämänkin ohjelman yhtä rauhassa kun edellisen.

Meitä ennen oli yksi ratsukko, joten minulla oli hyvin aikaa kävellen rauhoitella Pyryä. Se rauhoittuikin yllättävän kivasti ja päästiin suorittamaan rata. Radalla Pyry oli taas todella kiva ja rento! Keskiaskellajit ei lähtenyt - ei ravissa eikä laukassa - joten niistä lähti jo pisteitä. Lisäksi laukassa tuli hieman tahtirikkoa ja tein liian ison ympyrän toiseen suuntaan (!!!).. Nämä tiputtivat paljon pisteitä, mutta yhdestä asiasta olin todella ylpeä; mikään tehtävä ei tullut mielestäni liian nopeasti vaan pystyin tekemään kaikki tehtävät rauhassa vaikka ne piti valmistella nopeasti. Aivan uskomattoman hyvä fiilis radan jälkeen, prosenteista viis! Kokonaisuutena ei ehkä yhtä hyvä kuin B:3, mutta olen silti todella tyytyväinen!







En ollut uskoa korvia kun meidät kuulutettiin palkintojen jakoon, voittajana! Saatiin lopulta prosentteja 65,652%! Olin niiiin ylpeä Pyrystä, jotkut palikat vaan naksahtelivat kohdalle ja tuntui että päästiin taas askel parempaan suuntaan myös kouluratsastuksen saralla. Toivotaan että tämä sama fiilis jatkuu vielä pitkään! 

Reissu oli siis aivan huikea, 4 starttia ja kolme ruusuketta ja neljäskin niin lähellä! Kaikki prosentit yli 65% ja ei edes maailman lepsuimmalta tuomarilta. Pisteitä sai kun ne ansaitsi ja niitä otettiin pois kun mokaili. Niin tyytyväinen olen putteihin, vaikka tietenkin Allin kengät tiputtaminen hirmuisesti edelleen harmittaa. Nyt kuitenkin taas leuka rintaan ja uusiin haasteisiin!

meitsin supermies oli tänään voittamaton ❤️

Huh, toivottavasti jaksatte vielä lukea vaikka melko pitkä tulikin!
näillä huippufiiliksillä lähdetään kohti ensi viikon kuninkaallisia.. jaiks!

Kommentit

  1. Helmikorviksissa on selvästi taikaa :D Täytyy itsekin koittaa ;)

    VastaaPoista
  2. Pyry näyttää kyllä huomattavasti paremmalta noissa videoissa, kuin yhdessäkään aikaisemmin julkaisemassasi kouluradassa :) aiemmin se on ollut niin kovin kiireinen! Onnea menestyksestä, samalla fiiliksellä ja tahdilla tulevatkin kouluradat läpi, niin prosentit nousevat huimasti myös aluekailpailuissa ja varmasti kenttiksissä myös! :)

    VastaaPoista
  3. Wau, onneks olkoon! Hyvännäköstä menoa, iso ero kun ette kiirehtiny tällä kertaa!

    VastaaPoista
  4. Onnea Senni ! Mukavan näköistä menoa, samalla draivilla kunkkareihinkin :)

    VastaaPoista
  5. Huomaa kun keskityt koulurataan, todella hienolta näyttää. Ja se pisti myös silmään että nyt istuit ryhdikkäänä, ylpeänä yhdessä suorititte molempien hevosten kanssa. Mahtavaa! <3

    VastaaPoista
  6. Onnittelut! Mitä muuten Alli sanoo, kun joutuu jäämään yksin kotiin? Vai joutuiko :) Meillä ei nimittäin ikinä onnistuisi..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitti! :) Ei se oikeestaan mitään sano, molemmat tammat on ihan relax, Pyryä ei voi päiväks jättää yksin kun juoksentelee tarhassa, mutta on sekin joutunut yksin oleen ratsastusretkien ajan ja tulee kyllä hyvin toimeen! :)

      Poista
  7. laitoin sun kuvia tonne miukuntalli.kuvat.fi sivulle, voit sieltä käydä kopsaamassa jos haluat :-)

    VastaaPoista
  8. Vaude! Onnea paljon! Superputet! ;)

    VastaaPoista
  9. Sinut on haastettu!
    http://juttahevostelee.blogspot.fi/2014/09/viikon-blogihaaste-huonot-tallitavat.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos, katsotaan jos ehdin tekemään jossain vaiheessa :)

      Poista
  10. Mahtava juttu! Hienot radat, paljon kivemmalta näytti kuin yleensä! :)

    VastaaPoista
  11. Voinko tehdä sulle bannerin? SP: Venla.noppis@gmail.com
    Ja voit laittaa sinne ohjeita? Kun en löytänyt sun säpöö mistään :(

    Ja onnea ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos :) En valitettavasti tällä hetkellä tarvitse banneria.

      Poista
  12. hyvältä näyttää ja pyrykin on oikein ryhdikäs! mutta älä senni tervehdi (ainakin sun ja mollan radan lopputervehdys) ennen kuin hevonen on kokonaan pysähtynyt! antaa tosi kiireisen vaikutelman .. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos :) Joo huomasin kyllä videolta, ponilla viimeinen askel on jotenkin hidas etten tajunnut sitä, huomasin että Janni teki samat :D

      Poista
  13. Super paljon onnea! Hienolta se kyllä näyttikin! ;D

    VastaaPoista
  14. Jes, hyvä te ! :D
    Tossa vasemmassa etukengässä täytyy olla joku juju, vuokrahevoselta oli perjantaina lähtenyt juurikin vasemmasta etusesta kenkä. Meillä tosin ei ollut mikään kiire saada sitä takaisin, tänään kävi kengittäjä lyömässä paikalleen.
    Harmi, ettette päässet Allin kanssa näyttämään taitojanne. Ens kerralla sitten !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitti :) Joo, on kyl, toivotaan ettei nyt tiputa kenkää kun lauantaina olis koulukisat! :D

      Poista
  15. Mahtavaa, oikein paljon onnea! Samalla sykkeellä kunkkareihin, mä pidän teille peukkuja!

    (Huh, onneksi selvisit kouluratsastajan painajaisesta nutturaan viitaten ;))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitti :) Ja joo, oli kyllä melko draumatisoivaa, onneks selvittiin!

      Poista
  16. wautsiii onneaa!! ihania noi kuvat ja ihanaa et pääsitte matkaan mutkista huolimatta! :D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov