Siirry pääsisältöön

Kun pitäisi taas osata

esittää hevonen näyttelyissä. Ei se todellakaan ole mitään ydinfysiikkaa, mutta jostain kumman syystä olen saanut itseni hermoromahduksen partaalle. Lauantaina, eli tarkalleen tänään, meillä on nuorten kanssa suuntana Sastamala ja nuorison ensimmäiset Match Show näyttelyt. Tämä tulee erinomaiseen hetkeen, sillä 29. päivä Herkku pääsee virallisiin varsanäyttelyihin. Ollaan ahkerasti treenattu seisomista ja juoksemista, nyt tallin omistajakin aloittaa sillä vielä greenline lisän että saadaan massaa kasvamaan kun alkaa liikkumaan enempi.

Historiani näyttelykehissä ei ole mikään kovin pitkä. Nopeasti laskettuna olen näyttänyt hevosen näyttelyissä neljä kertaa. Ensimmäisen kerran Mollan kantakirjauksessa keväällä 2008, kesällä Match Show näyttelyissä 2008 juoksin kehät Artun kanssa, vuonna 2010 valtakunnalliset poninäyttelyt Mollan kanssa ja Match Show näyttelyt 2012 Mollan ja Pyryn kanssa. Parhaiten ovat tosiaan jääneet mieleen nuo valtakunnalliset poninäyttelyt, mistä sain myös maininnan hyvin esitetystä hevosesta, vaikka Molla yrittikin kaikkensa ollakseen ravaamatta. heh. 2012 Pyry käyttäytyi mätsäreissä kuin sika ja muistaakseni sen takia sai kovin huonosti pisteitä. Nopealla vilkaisulla jopa blogista löytyy juttua näistä näyttelyistä, eli klikkaa lukemaan tästä.

(toimituksen huomio. heti kun olin kirjoittanut tekstin tajusin että vuosina 2004-2006 kävimme myös melko ahkerasti Match Show näyttelyissä, mutten itse esittänyt niissä kuin yhdessä shetlanninponiruuna Artun. Ja koska arvostelupaperissa luki että ponini näyttää mäyräkoiralta, voitte arvata oliko intoa viedä ponia enää uudestaan näytille..)

Vermon kansalliset poninäyttelyt 2010, kuvannut Heini Luttinen

Odotan tulevia mätsäreitä jollain asteella innoissani. Vaikka takaraivossani hiipii kokoajan ajatus ettei me kuitenkaan pärjätä, pitää silti olla tyytyväinen siihen miten toivon mukaan nuoret käyttäytyvät. Tämä on nyt molemmille, Miinalle kuin Herkullekin, ensimmäinen ulkopuolinen näyttäytyminen. On siis hyvää harjoitusta molemmille sekä esittäjälle. Tykkään käydä näyttelyissä, vaikka kilpailuhenkisyyden takia tuntuu välillä raskaalta jäädä pois palkinnoilta. No, nyt tsemppi pystyyn ja huomenna koitetaan parhaamme!

Tänään sekä Miina että Herkku pääsivät pesulle. Taas pitää hehkuttaa Herkun aivan uskomatonta luonnetta! On se niin mahtava. Mitään ei sanonut pesemisestä, vaan sai kuulkaas korvatkin kääntää ympäri ja hinkata sisältä puhtaaksi. Naamaan sai valuttaa suoraan hanasta vettä ja herra vaan lörpötteli huultaan. Hienosti onnistuneen pesuhetken jälkeen lähdimme vielä pyörälenkille. Kyllä, myös tuo 2-vuotias oripoika käy pyörälenkillä. Herralla ja pyöränkuskilla oli kivaa ja vaikka välillä löytyikin kaikkea jännää, taas käyttäydyttiin niin mallikkaasti ettei sanat riitä kuvailemaan..

Mutta nyt. Pakko mennä nukkumaan ja tsemppaamaan itseni huomiseen esittämiseen. Toivotaan nuorisolle hyvää käytöstä ja tulosta ja palataan mahdollisimman pian asian tiimoilta! Adios! 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jo on puolituhatta lukijaa - ARVONTA

500 lukijan ennakkoarvonta ja palkintona meillä on.. Katri Syvärisen "Syvemmälle satulaan" -kirja! Itse olen aikoinani lukenut kirjan ja nyt sain toisen haltuuni ja mitäs sille parempaa keksimään kuin arvonnan palkintoja ja jakamaan oivallusten ja mielenkiintoisten tekstien hurmosta! Arvontaan saavat osallistua kaikki , niin uudet kuin vanhat lukijat kuin tuntemattomammat haahuilijat. Halutessaan saa tietenkin mainostaa arvontaa myös omassa blogissaan niin saadaan paljon osallistujia mukaan! Arvonta suoritetaan netistä löytyvällä arvontakoneella puolueettomasti. Arvonta suoritetaan 22. Lokakuuta. Kaikki siis saavat osallistua, pienillä ehdoilla: Kommentoi seuraavat asiat tämän postauksen kommenttikenttään: nimesi / nimimerkkisi  toimiva sähköpostiosoitteesi Kirjoita kommenttiin myös yksi tai useampi positiivinen / hyvä asia blogista ja yksi tai useampi negatiivinen / huono asia blogissani Kerro mahdollinen oma blogisi Nyt ei muuta kuin ar...

Hiljainen hyväksyjä?

Postaksessa esiintyvät kuvat ovat kuvituskuvia ja tilannekuvia, niitä ei tule yhdistää täysin tekstiin. Takuulla jokainen on nähnyt kohua herättävän videon . Ja jokainen hevosista edes pikkiriikkisen ymmärtävä tietää että jokin raja on tässä ylitetty.  On turha olla mielestäni tekopyhä: kyllä minäkin olen joskus hevoselle hermostunut, olen sitä suusta nyppässyt, kannuksella potkaissut, karjaissut, joskus jopa läpsäissyt. Yleensä sen jälkeen poden pitkään huonoa omatuntoa, sillä se ei missään nimessä ole hyväksyttävää, se ei ole hevoselle oikeudenmukaista. Jos hevonen ei ymmärrä mitä siltä odotetaan ei siihen väkivalta auta. Vaikka minäkin olen polullani joskus sortunut, en silti pidä näkemästäni. Tähänkö on tultu? Koska kyseinen video on itsessään herättänyt paljon kohua ja keskustelua, en halua siihen perehtyä enempää. Useasta blogista kuin keskustelufoorumeistakin löytyy siitä tarpeeksi ja uskon että suurin osa on asian suhteen samaan mieltä. Se, mistä haluan puh...

Tervetuloa joukkoon "pieni" kirjava!

Alli tamman talliin saapuminen saattoi hämmästyttää yhtä jos toista.. Ja suoraan sanoen, en itsekkään olisi uskonut että olen kohta aivan oman hevosen omistaja, ilman puolikkuuksia. Eli kyllä, ostin omakseni,  tämän pienensuuren tamman. Mutta eihän ole mitään järkeä jos ei aloiteta aivan alusta, eli nyt luvassa jännittävä tarina siitä miten tähän ikinä päädyttiin ;) Minulla on kyllä aina kausia jolloin selailen myyntihevosia, ihan vain haaveillen. Kuitenkaan tällä kertaa en ollut etsimssä hevosta, vaan satuin vahingossa klikkaamaan itseni kaverin kaverin sivun kautta itseni tamman myyntisivulle. Enkä missään nimessä voinut olla ihastumatta, olin täysin myyty jo ensi näkemästä! Sanoin äidille puolivitsillä että löysin itselleni aivan täydellisen hepan. Äiti rakastaa - niinkuin minäkin - kaikkea erikoista ja meillä on aina hevosissa ollut jotain omalaatuista. Äiti oli aluksi todella skeptinen ja itsekin olin ihan eiei, en osta, kunhan katselen. Katselu meni kuitenkin...