Siirry pääsisältöön

Joulukuun Bonus: oi rakas joulupukki..

Tänä vuonna en ole ollut niin kiltti, mutta haluaisin silti..


1. Sigma 70-200/2.8 II ex apo dg macro hsm, 745 €
2. Canon eos 60d (runko), 899 €
3. TdeT Panssarivyö, 129 €
4. Racesafe RS2010 turvaliivi, 280 €
5. HV Polo Sonora toppaliivi, 102 €
6. DeNiro ramses 3 black/shiny black saappaat, 580 €

Taas on joulu ja taas saa toivoa. Mun toivelistani olisi pitkä ja loputon materiaalia täynnä oleva lista, mutta koska tiedän ettei vanhemmilla ja kavereilla ole sellaisia summia laittaa lahjoihin, pyydän vain yksikertaisesti rahaa. Kuitenkin kaikki listalla oleva on sellaista "tätä minä tarvitsisin" joten tulen ne takuulla jossain vaiheessa ostamaan itse: en vain tiedä vielä missä järjestyksessä.

Loppupeleissä yritän miettiä järkevästi: mitä tosissani tarvitsen? 
Tarvsitsen ehdottomasti uuden turvaliivin. Nykyinen turvaliivini on panssari, mikä ei itsessään haittaa, mutta on vuosien aikana käynyt isoksi ja epäsopivaksi. En saa kiristettyä turvaliiviä tarpeeksi, vaan se jää selästä avoimeksi ja painaa taas alimpia kylkiluita pompatessaan eteen. On siis suoranaisesti epäsopiva ja voin sanoa että todellakin häiritsee siellä maastoradalla. Lisäksi olen ongelma selkäinen, sillä omaan erittäin pitkän selän ja harvoin löydän sopivankokoista panssaria tai edes palaliiviä. Eli hankintalistalla (ja toivelistalla) numero uuno olisi kyllä ehdottomasti turvaliivi ja merkiltään Racesafe!

Seuraava tärkeä ostos olisi ehdottomasti panssarivyö. Pyryn nykyinen panssari on hajoamassa käsiin, onhan se palvellut 3 vuotta ja kestää muuten edelleen, mutta martingaalin hihna alkaa pettämään ja on jo irroittanut kolme kertaa sen kiinnityksen. Haluaisin nyt seuraavaksi "kunnon" pikalukollisen vyön ettei tarvitsisi miettiä jääkö se lenkki jalkoihin vai ei. Eli hankintalistalla numero kaksi olisi ihan selvästi panssari - turvallisuuden ja mukavuuden vuoksi!

Hankinta kolme olisi tietenkin enemmän "minä haluan!" -toiveita, mutta toisinaan taas se on sellainen mitä oikeasti tarvitsen. Oma kamerani on tällä hetkellä syystä a. poissa käytöstä, joten tarvitsen kipeästi uutta kameraa. Kameran hinnat jo rungoltaan ovat suolaiset, joten miten tämän nyt sanoisi. Tämä one ehkä pitkäaikaisin hankinta mitä pitää tosissaan ennen ostoa harkita. Tarvitsen sen, mutta juuri nyt? No kyllä, juuri nyt, mutta toisaalta pistän hankinnan edelle kyllä ennemmin kisalupien ja kisojen maksun. Saa nähdä siis koska tulen saamaan hankittua taas kuvauskalustoa ja pääsen kuvailemaan. Toivon mukaan pian!

Loput toivelistalla olevat onkin sitten 95% vain toiveita. Olisi mahdottoman hienoa omistaa nuo tyylikkäät DeNiro saappaat! Hinta ei ole oikeastaan mitenkään edes paha, mutta pidää edelleen korostaa että elän tällä hetkellä niin kriittistä hetkeä, etten viitsi kyllä mitenkään edes harkita tosissani noiden upeiden saappaiden ostoa. Samalle toiveelle menee ihan samanlailla HV Polon toppaliivi. Hieno se on, mutta ei tarpeellisin tähän hetkeen.

Onhan sitä sitten paljon muutakin mitä haluisi..
Mutta jos lähden ihan realistisesti liikkeelle en edes halua toivoa muuta. Tällä hetkellä tosiaan äiti on määrittelemättömän ajan sairauslomalla. En tiedä yhtään miten saan kustannettua hevoset vieraalla ja käytyä samalla koulussa ja töissä. Tiedän että äiti maksaa kyllä osansa, mutta taas ollaan siinä "kun sitä rahaa ei vain ole" -vaiheeseen. Sen takia teen säästöjä jo nyt ensi kauden kisohin ja samalla toivon että saan edes jonkun verran ensi vuonna palkintorahaa. Sponsoreita tuskin tässä tilanteessa on mahdollista saada kun näyttöjä menestyksestä ei ole. 
Eli paljon toivon, mutta uskon itse ne jossain vaiheessa ostavani. En edes pyydä porukoilta tai tutuilta tämmöisiä hankintoja. Minulle riittää täysin että äiti tervehtyy ja pääsee taas töihin (ettei minun tarvitse piru vie paimentaa että se myös muistaisi levätä ja syödä :D) ja päästään kaikki takaisin perusrytmiin.

Eli mitä toivon tosiaan jouluna?
Toivon että joku ihme tapahtuisi ja äiti toipuisi ennätysnopeasti. Toivon että kaverit olisivat lähellä myös jouluna ja ilman baarireissuiluakin. Toivon että hepat pysyisivät terveinä nyt ja ensi vuonna. Toivon että pystyn kehittymään ratsastajana ensi vuonna ja pysyisin minäkin terveenä. Ja ei, en toivo tänä vuonna suklaata, sitä tuntuu aina tulevan korvista asti. Ja loppuun haluan vielä onnitella eli;

Onnea Molla ja Janni sekä Petra!
Janni voitti Mollan kanssa ponitasomestaruudet 70 cm ja Helppo C!
Petra ja Molla voittivat ponitasomestaruuden Helppo B!
 Hienoa ponski ja tytöt!

Lukija; mitä sinä toivot lahjaksi?

Kommentit

  1. Hyvä postaus! :) Itselläni on myös aika loputon lahjatoivelista ja tiedän, että tuskin saan listalta mitään.. Sen verta kalliita. Toivon siis uutta järjestelmäkameraa ja objektiivia, koska vanha kamera ja putki meni rikki, kun niihin tuli lievä kosteusvaurio.... Ne nyt on ainakin ykkösenä, mutta toivottavasti saisin edes suklaata! :)

    VastaaPoista
  2. Eti käytettyjä kameroita & objiskoja :) Arvo lähtee laskuun heti kun laite otetaan paketista ulos, vähän käytettyjä ja hyvin pidettyjä vempeleitä ostamalla voi säästää aika hienosti.

    VastaaPoista
  3. Itse en oikeastaan toivonut mitään, kun sain vasta "adoptoida" koiran, tilattiin wanhojen mekko jnejne :) Mutta vanhempien kanssa oli puhetta, että yhdessä ostetaan puhelin ja kitara, ne on omalla toivelistalla.

    VastaaPoista
  4. Voi, toivon koko sydämestäni, että äitisi parantuisi !

    VastaaPoista
  5. Ihana postaus! Ja niin toivon: uusia saappaita ja kypärää, hepalle ehkä uutta satulaa sekä muutama uusi loimikaan ei olisi pahitteeksi... Ja ne oikeat toiveet on, että ensvuos mennään ilman sairasteluja, vammoja sekä hyvän kehityksen parissa.
    ps. näin teijät Salossa kisaamassa ja oli tapahtunut megakehitys sitten viimevuoden kisoista ;)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov