Henkisen pahoinvoinnin parannusta

Jokainen on varmaan joskus kärsinyt morkkiksesta?

Morkkis, eli Moraalinen Krapula tai henkinen pahoinvointi, mielletään yleensä sen villin baari-illan jälkeisen aamun tutuksi tunteeksi. Mitä sitä taas tuli tehtyä ja mitä sitä oikein tuli ajateltua siinä tilanteessa? Nyt ei kuitenkaan ole kyse villeistä bilehile illoista, vaan ihan normaalista arkipäivän morkkiksesta, jota koin koko pitkän maanantain. Oli etukäteismorkkista, jossa kärsin jo etukäteen kovasta henkisestä pahoinvoinnista vaikken ollut mitään tehnyt. Löytyi myös tekemättömyysmorkkista, joka hyppäsi silmille kun huomasin miten saamaton olen ja kaikki asiat olin jättänyt puolitiehen. Ja lisäksi tietenkin aivan tavallinen morkkis, jossa harmittelin jo tekemääni ja tekemisiäni.

Onneksi lopulta - noin 10 puhelun ja varmasti yli 60 yhteisminuutin - äitin meni lopulta niin sanotusti hermot minun nyyhkytykseeni ja hän sanoin ne taikasanat: tee äläkä kitise. Niinpä hyvät naiset ja herrat; ryhdistäydyin jälleen kerran. Maanantai iltana lopetin morkkisten kärsimisen omasta tahdostani ja aloin todellakin tekemään ja olemaan miettimättä sitä ikuista mitä jos-kysymystä. Päätin tehdä osan asioita mitä olin jättänyt kesken loppuun ja aloittaa myös etukäteismorkkiksen suunnitelmat ilman morkkista, ihan vain etukäteen!

Tiistaina oloni oli jo oikein pirteä ja tänään keskiviikkona aloitin vapaapäiväni kunnon energiapiikillä. Aamulla nousin seitsemältä ylös siivoamaan vielä kesken jääneet huoneet. Kahdeksan jälkeen talkkari tuli katsomaan kylmiä pattereitani ja lupasi tulla rikkinäiset korjaamaan reilun tunnin kuluttua. Tässä välissä kävin aamulenkillä ja takaisin tultuani söin ihanan raikkaana mustikka-banaani-rahkan appelsiinimehun kera. Kun talkkari oli korjannut patterit, lähdin Ypäjälle, missä ajankuluksi siivosin ensin talon ja viikkasin pyykit kaappeihin ja sen jälkeen siivosin tallin. Sitten muutaman hetken odottelin äitiä - samalla viimeisiä ruusukkeita tuunaillen -, joka toi syötävää ja syötyämme lähdimme rentoutumaan maastoon. Ja niin morkkikset oli totaalisesti parannettu!

Jokaiseen mielenongelmaa takuuvarma parannuskeino!

Kuvassa näkyy - hieman huonosti - myös hevosten uusittua tarhaa! Mahtavat tuli kyllä tarhan aidoista, on kyllä niin mahtavaa kun on näin ihana isäpuoli, että viikonloppuisin jaksaa vielä nähdä vaivaa meidän pienten karvaisten eläinten eteen! Arvostan! Vielä hiekkaa ja haketta niin on sitten perfekto!

Koska näin viikkoisin minulla olisi ainakin jotenkin aikaa kirjoitella, mutta en saa oikein uutta materiaalia, ajattelin että voisitte ehdotella vaikka jonkinlaista erikoispostausta! Toteuttaa voisin ainakin kuvapostauksen, eli heitelkääs kuvaideoita niin saadaan ainakin yksi (jos ei kahta!) kuvapostaus toteutettua. Joten nyt sekä kuvaideoita että erikoispostaustoiveita kehiin arvon lukijat!

 Entä kärsitkö sinä jonkun asteisesta morkkiksesta?