Siirry pääsisältöön

Hyvää joulua äitille! ♥

Senni on tainnut tyystin seota päivistä..

Eikä tuo sininen möhkälekkään avaa oikein joulun salaisuutta..

Paras mieli tulee aina kun ostaa mieleisen lahjan! Tänään käytiin sitten hakemassa äidin joululahja, minkä olin ostanut yllätyksenä. Ja mikä se on? Se on heinähöyrytin! Nyt loppuu se heinän lilluttaminen vedessä ja tarjolla on ihanan tuoretta, hyvän tuoksuista ja maukasta höyryheinää. Ja hevoset kiittävät :) Itse en osaa niin hyvin selitää heinähöyryttimen ominaisuuksia, mutta kaikki kiinnostuneet kipaisevat lukemaan tänne siitä lisää!

Äiti näki viime kesänä muistaakseni Finnderbyssä tämän vielä suomessa melko tuoreen höyryttimen. Ja oli siihen niin rakastunut, mutta suolaisen hinnan takia ei pystynyt sitä ostamaan. Molla on varsinkin todella herkkä jo pienelle pölähdykselle, joten olemme joutuneet uppokastelemaan heiniä jo tovin. Heinä on muuten todella hyvää ja ravinteikasta, mutta isoissa paaleissa on aina hieman se huono puoli että pääsee hieman pölyä varastoinnin aikana, niinkuin myös pikkupaaleihin. Vihdoin sain kerättyä rahat ja ostin sitten joululahjaksi äidille Stable Mate heinähöyryttimen joka on tarkoitettu 2-3 hevoselle. 

Ensimmäinen heinähöyrytys satsi valmiina: tuloksena ihanan tuoksuinen iltaruoka!

Tietenkin kotiin haettuamme sitä piti päästä testaamaan heti! Höyrytin paikoilleen, generaattori viereen, johdot kiinni, vettä sisälle ja päälle! Innoissaan seurattiin lämpömittarista miten koska heinät valmistuvat ja noin 60 minuutin päästä tarjolla oli aivan ihanaa höyrytettyä heinää. Tietenkin piti kriitikoille heti antaa maistettavaa. Molla suoranaisesti kävi kimppuun ja söi oikein hyvällä halulla, mutta Pyryn piti hetki miettiä että miksi tämä heinä on lämpöistä ja höyryää. Hetken puhistuaan höyryävää verkkoa uskalsi ottaa ensimmäisen palan ja jäi oikein tyytyväisen näköisenä syömään uuden ajan höyryheinää. Tupla-jee!

Illan menussa lämmin uuden ajan höyryheinä!

Kriitikko työssään; hyvää on ja ei meinaa malttaa nenää nostaa verkosta. NAM!

Hyvää Joulua äitille ja hepoille!
rakkaudella Senni

Kommentit

  1. Millä systeemillä kostutitte heinät aikaisemmin? Minunkin pitäisi niin tehdä, mutta hyvä käytäntö on pikkuisen hukassa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikaisemmin uppokasteltiin, eli laitettiin iso astia täyteen vettä ja upotettiin sinne ja käänneltiin kokonaan läpi ja ympäri ja nostettiin pois. Joskus on myös pitänyt liottaa, eli samanlailla isoon astiaan ja sitten antaa olla uppeluksissa n. 20 minuuttia. Tosin sinne veteen sitten liukeneekin ne kaikki ravintoaineetkin... :D

      Märkää ja talvella tosi inhaa tuo kasteleminen, meillä jo useampi talvi heiniä kasteltu tuon Mollan takia :)

      Poista
  2. Vaikuttaa tosi hyvältä laitteelta ja varmasti säästää vaivaa aika mukavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. on kyllä vaikuttanut tosi kätevältä tällä hetkellä :)

      Poista
  3. Wau! Heti käyttökokemuksia tuosta laitteesta kun olette päässyt paremmin siihen ja sen ominaisuuksiin tutustumaan. Vaikka hinta suolaselta vaikuttaa mielummin maksan sen kun toista talvea kylmässä tallissa tappelen tämän kastelurumban kanssa.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mä kuvittelin jo viikko sit vastanneeni tähän, mut näköjään en ollukka vastannu o_o

      Vielä ainakaan ei ole mitään haukuttavaa ollut ja voittaa kyllä todellakin tuon kastelun! On helppo ajastimen kanssa laittaa tulemaan haluttuun aikaan ja hepat saa sitten mukavan tuoretta heinää :3 Meillä hepat ainakin syönyt kovalla innolla ja niinkuin sanoin, vielä ei ole mitään miinuksia löytynyt!

      Poista
  4. Saako kysyä, että miksi syötätte hepoille heinät verkosta eikä maasta? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. molemmat hepat sotkee niin paljon karsinaa, kun saavat maasta. :) Heinähävikki pysyy pienempänä, vaikka mieluusti syöttäisin ennemmin maasta, olisi hevosellekin mukavampaa..

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan