Arki rullaa painollaan

Ja kohta taas on viikonloppu!

Pyry vauhdissa hallikenttäkisoissa

Niin se aika vain kuluu ja kuukausikin vaihtui huhtikuun puolelle. Aprillin kunniaksi blogissa maisteltiin vauvauutisia, jotka eivät tällä kertaa - valitettavasti? - olleet paikkaansa pitäviä. Ehkä vielä joskus kuitenkin? Meillä arki on jatkunut aivan normaalisti ja kirjoittamisintoakin on ollut. Kuitenkin olen ollut kameran takana sen verran laiska ja en halua kuvattomia postauksia kirjoittaa, niin olen jättänyt hieman avoimeksi koko viikon. Nyt - koska ei tässä nukkumista parempaa tekemistäkään ole - voidaan hieman vilkaista vielä näitä kuluneita päiviä! :)

Alli alkoi tosiaan könkkäämään lauantaina. Oltiin menty hyvällä fiiliksellä Mikon valmennukseen ja ensimmäisen raviaskeleen jälkeen huomasin heti että nyt ei ole kaikki hyvin. Pari kierrosta ravasin ja totesin ettei se mihinkään muutu ja ei muuta kun pihalle maneesista. Meillä sattui olemaan liina mukana niin ajattelin että juoksutan hieman liinassa että näen samalla kuinka paha tuo "ontuma" oli. Taisi olla vikatikki, kun sain tamman liinan päähän niin aloitettiin sellainen kymmenen minuutin pukkilaukkarodeo! Ei tosiaan ollut mitenkään kummoisen kipee, sen kyllä huomasi. Ontumakin oli lähinnä pientä könkkäämistä, epäpuhtautta enemmän kuin selkeää ontumaa. Soitettiin sitten heti kengittäjä katsomaan jalka, kun kuulin että torstaina oli ollut jo erilainen (kengityksen jälkeen).

Sergei saatiinkin jo sunnuntaina paikalle ja pistettiin sille pohjallinen. Alli on mielettömän herkkä kavioistaan, heti kun lähtee kenkä se menee suorastaan kolmijalkaiseksi! Pohjallinen ei heti tuntunut auttavan ja Sergei käskikin seurata ensin muutaman päivän ennen kuin tuomitsee. Voin sanoa että minulla nousi taas niskavillat pystyyn ja kävin kaikki kavio-ongelmista aina korvien väli ongelmiin läpi ja pelkäsin taas pahinta. Tehtiin äitin kanssa diili että katselleen loppuviikkoon asti ja jos ei ole mitään parannusta, käydään klinikalla.

Tammikuun maastoestetreenejä

Maanantaina Alli kävi vain kävelemässä ihan maasta käsin ja könkkäsi edelleen aika pahasti. Puttejen kanssa käytiin ravailemassa maastossa niin että Molla oli taas käsihevosena. Se on muuten pirun helpottavaa kun tamma toimii tosi hienosti käsihevosena, saa tehtyä nuo kevyemmät treenit "kaksi kärpästä yhdellä iskulla" -tyylillä! Ei tehty mitään kummoisempaa lenkkiä, kunhan kierreltiin siellä täällä tuttuja polkuja. 

Tiistaina en yksinkertaisesti ehtinyt Allin kanssa tekemään mitään, mikä varmaan oli ihan hyvä ja se sai hieman lepäillä ja totutella pohjalliseen. Käytiin äidin ja Mollan kanssa maastossa (niinkuin melkein joka päivä, tällä hetkellä kun treenipuitteet on erittäin puutteelliset..) ja tehtiin sellainen normaali noin 45 minuutin lenkki. Tiistaina piti töihin mennä aikaisemmin kuin normaalisti, joten tein kaikki tallihommatkin melkoisella vauhdilla, heh..

Keskiviikkona päätin että nyt kiipeän vihdoista viimein Allin selkään. Jännitti kyllä ihan pirusti, itse kun stressaan ihan hirveästi kaikenlaisia ontumisia. Olin vielä uhkarohkeakin ja kipusin selkään ilman satulaa! Aluksi tamma taas kummasteli mikä siellä selässä killuu, mutta vähän matkan päästä se jo kulki mukavan rennosti. Päätin sitten koittaa ravia ja.. Kaikki könkkääminen oli poissa! Huh, ette voi uskoa että olin onnellinen ja helpottunut! Otettiin huima pieni laukkapätkäkin ilman satulaa, huisin hieno heppa!

Pyryn kanssa puolestaan tehtiin keskiviikkona kunnon laukkatreeniä, kestävyyttä ajatellen. On pakko kehaista miten hyvässä kunnossa se tällä hetkellä on, virtaa riittää, mutta se on kokoajan kuulolla ja ratsastettavissa. Oli hieno tehdä sen kanssa maastossa treeniä kun sai ihan jo pelkällä pienellä pidätteellä hidastettua maastotemmosta ihan pienen pieneen laukkaan! En malta odottaa että päästään korkkaamaan pihakenttäkilpailut, jospa tämä vuosi olisi meille!

Niinisalo 2013, avoin kansallinen helppo

Torstai alkoikin mielenkiintoisella tavalla kun äiti soitti ja sanoi että hevoset on karannut. Molemmat oltiin juuri matkalla kotiin - äiti ties mistä, itse silmälääkäristä - ja naapuri oli soittanut että hepat oli nähty noin 4 kilometrin päästä kotoa. Äiti oli meistä nopeammin kotona ja totesi väitteen faktaksi: tarha ammotti tosiaan tyhjyyttä. Eikä tavallaan ihme, koska äiti oli unohtanut laittaa portin kiinni, haha! Meillä on siis tarhassa kolme porttia, yksi vie tulevalle kentällä, yhdestä kulkee hevoset ja yhdestä viedään heinät. Kun äiti oli aamulla vienyt tarhaan vedet ja heinät, oli sitten unohtanut pistää portin kiinni lähtiessään.. Jompi kumpi tammoista oli sitten päättänyt että nyt tehdään pieni seikkailu!

Lopulta löydettiin ne tosiaan pellolta noin neljän kilometrin päästä. Talon asukkaat olivat onneksi "pysäyttäneet" hevosten matkan, koska siinä on ihan lähellä iso tie. Hepoille oli heitetty paali heinää ja paikalle päästyämme tapasimmekin tyytyväiset hevoset, jotka antoivat kyllä oikein hyvin kiinni. Kiiteltiin kovasti auttaneita ihmisiä ja äiti lähti sitten hakemaan koppia ja itse lähdin taluttamaan kaikkia kolmea heppaa takaisin kotiin. Pari kilsaa ehdittiin taapertamaan kun äiti jo tuli kopin kanssa. Heitettiin Pyry ja Alli koppiin, itse leikin inkkaria ja hyppäsin ponin kyytiin! Voin kyllä sanoa ettei missään nimessä olisi tullut mieleen tehdä niin jos olisi joku toinen hepoista ollut kyseessä.. Siellä sitten paineltiin muutama suora laukkaa todelliseen inkkarityyliin ja postilaatikollakin tavattiin mukava postitäti joka antoi postit suoraan käteen ja samalla kertoi miten suloinen tuo minun poni onkaan. Ja kyllä se onkin, ihan mahtava heppa tuli kotiin niin nätisti, askellajista piittaamatta!

Molla sai sitten jäädä "vapaapäivälle", olihan se tehnyt siinä kevyen lenkin ja se oli muutenkin hieman väsyneen oloinen. Varustettiin Alli ja Pyry maastolenkille ja tällä kertaa tehtiin myös vain kevyt lenkki, missä halusin tsekata ettei Alli vieläkään ole könkkä. Aluksi raviin lähtiessä kuvittelin sen taas könkkäilevän, mutta ei se todellisuudessa mitään könkännyt, vaan meni innoissaan ja oli täysin puhdas. Sitä vain muuttuu vainoharhaiseksi! Huomasi kyllä Allista että ei ollut alkuviikkoon ratsastettu kunnolla, keräsi todella nopeasti kierroksia ja komentaessa oli heti kahdella tassulla. Hyvin selvittiin kuitenkin reissusta ja hyvillä mielin jatketään viikonloppuun!

Tähän tyyliin tänään paineltiin menemään!

Mitähän muuta tähän viikkoon on vielä mahtunut? Ruusukkeita tilasin cuppiin ja en malta odottaa että ne sieltä saapuvat! Lupaan heti pistää kuvia kun ne tulee, meinaan odotan niitä aivan järjettömällä innolla! Kutsu kisoihinkin on muuten tullut kipaan, eli ei muuta kun osallistumaan kaikki! Harkitsin että tarjoan Pyryä jollekin että saadaan edes hieman osallistujia (itsellä kauhea pelko ettei osallistujia tule tarpeeksi, hui!), mutta en tiedä kehtaanko pistää Pyryä sinne, mitä jos se voittaakin kaikki?!

Kisasuunnitelmiakin olen hieman tehnyt. 12.4. Alli käy hyppäämässä Mikon valmennuksessa ja 13.4. mennään Pyryn ja Allin kanssa Raisioon kisoihin. Onko muuten joku käynyt tuolla kisoissa? Itse olen nyt menossa ekaa kertaa, mutta halusin valita sen koska on hieman pienempi paikka ja se tuntuu valintana juuri oikealta vaihtoehdolta. Alli hyppää siellä 80 cm ja 90 cm ja Pyry menee 100 cm ja 110 cm. Tämän jälkeen 19.4. olisi TEHO:n järjestämä Spring Show Ypäjällä ja siellä olisi Seilinpoikacupin ensimmäinen osakilpailu. En ole kuitenkaan vielä ihan varma ollaanko menossa vai ei. Aloin tuossa tekemään laskelmia ja laskin, että Raision maksut olisivat yhteensä 66 € (1 seurastartti, 3 aluestarttia) kun taas TEHO:n maksut olisi 42 € (1 kansallinen startti)! Aika huimalta kuulostaa jopa minunkin korvaani... Niinpä olen vielä kahden vaiheilla mennäänkö Ypäjälle vai käydäänkö kääntymässä jossain harjoitus/seurakisoissa.

Miltäs sitten loppuviikko näyttää? Huomenna (lue: tänään) molemmat hepat pääsevät itsenäiseen koulutreeniin keskustaan. Yritin kuvaajaakin hommata, mutta tällä hetkellä näyttää hieman heikolta tuo tilanne.. Jos ei kuvaajaa saada, koitan saada jotain muuta materiaalia ;) Lauantaina mennään käymään Tampereen Hevoset-messuilla äidin ja Pilvin kanssa. Minua ja muutamaa muutakin Hippolan bloggaajaa voi muuten tulla moikkaamaan 13-13.30 välisenä aikana Hevoset&Ratsastus-ständille! Ja muutenkin tietenkin saa nykiä hihasta jos ei tuolloin pääse juttelemaan :) Sunnuntaina kaikki hevoset pääsevät hyppäämään ja tässä tapauksessa puhutaan myös kaikista hevosista, sillä meikäläinen kipuaa myös tuon pienen ponin selkään! Saapi nähdä mitä sekin tuo tullessaan.. Mutta siitä sitten lisää sunnuntaina!

ponifiilistelyä!

poni, ponimpi, ponein!

Ei muuta kun toivottavasti kuullaan taas huomenna!