Siirry pääsisältöön

Hullu lehmä ei ookkaa niin hullu!

Tänään tehtiin jänniä juttuja


Eilen sisko-Kata tuli lapsensa kanssa tänne porukoille yöksi ja tänään sitten mentiin kimppamaastoilemaan. Kata on raskaana, joten sai paksukaisena alleen luottoponi Mollan kun äiti hyppäsi Pyryn selkään ilman satulaa. Ja niin päätin minäkin Allin kanssa tehdä. Haalari päälle, kypärä päähän ja jakkaralta selkään. Aluksi Alli ei meinannut tajuta miksi kiikun sen selässä ja ensimmäinen reaktio olikin sama kuin valmennuksessa, meni ihan kippuraan ja laittoi korvat luimuun. Sen enempää kuitenkaan tekemättä rauhoitin sen ihan äänellä ja silittämällä ja ennen kaikkea porkkanalla lahjomalla. Hetki pyörittiin tamman kanssa pihassa ja sitten ei muuta kuin maastoon.

Ensimmäisen puoli kilsaa tamma oli melko jännittynyt ja heti kun tuli joku syy hieman jännittyä enemmän teki sen kyllä. Kuitenkin pikku hiljaa eteenpäin mentäessä se alkoi selvästi nauttimaan. Metsässä jo mentiinkin rutiinilla korvat tötteröllä ja kotiin päin käveltiin ihan lunkisti. Hieno tamma ja hienosti myös putet menivät koko matkan! On mulla vaan niin mahtavat hepat! :)


Kommentit

  1. Voittokin oli ekoja kertoja ilman satulaa mennessäni ihan hämillään. Ei ilmeisesti oltu paljoo menty. Onneksi tottui sitten aluksi vain kävellen suoritetuista ilman satulaa ridailuista. Mäki haluun tollasen lämpösen haalarin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, harvalla on varmaan ns resursseja tai edes kiinnostusta mennä ilman satulaa kun puhutaan "kisahevosista"! Itse taas näen sen hevosellekin mukavana vaihteluna ja en tiedä mitään kivempaa kun kirpakkana pakkaspäivänä ilman satulaa hömpöttelyn :)

      On muuten mahtava tuo pilkkihaalari, en vaihtaisi mistään hinnasta :D

      Poista
  2. http://kisamatkalla.blogspot.fi/2013/11/miete.html

    voitko vastaa noihin kysymyksiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, en huomannut ollenkaan että oli tullut tuonne kommentteja, vastailin :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joulukuun Bonus: Jouluarvonta!

Joulukuun ensimmäisen päivän kunniaksi! Sankar Men's Fashion Oy Tehtaanmyymälä Turku Sponsoroi Kisamatkalla-blogin jouluarvonnan! "Palkintona Viking Line-lahjakortti, joka oikeuttaa 2-4 hengen vuorokauden miniristeilyyn Turusta Tukholmaan samassa B- tai C-hytissä. Kortti on voimassa 3.11.2012-28.2.2013." Nyt on siis Joulukuun kunniaksi luvassa muutamia erikoisjuttuja, ja päätin aloittaa tämän kuukauden arvonnalla!  Tällä kertaa arvonnan palkintona tosiaan Sankar Menin sponsoroima lahjakortti miniristeilylle. Nyt kaikki siis osallistumaan tähän jouluiseen hyvänmielen tuulahdukseen! Arvonta päättyy 16.12.2012 klo 12, joten palkinto saapuu vielä jouluksi kotiin ;) Ja tietenkin arvontaa saa halutessaan mainostaa omassa blogissaan! Arvontaan osallistuminen  onnistuu kuin kommentoit postaukseen seuraavat asiat: - nimesi / nimimerkkisi - sähköpostiosoitteesi - linkittämällä mahdollisen blogisi  Huomatkaa, arvonta on avoin kaikille! Nyt on joulunodotus viral...

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si...

Hiljainen hyväksyjä?

Postaksessa esiintyvät kuvat ovat kuvituskuvia ja tilannekuvia, niitä ei tule yhdistää täysin tekstiin. Takuulla jokainen on nähnyt kohua herättävän videon . Ja jokainen hevosista edes pikkiriikkisen ymmärtävä tietää että jokin raja on tässä ylitetty.  On turha olla mielestäni tekopyhä: kyllä minäkin olen joskus hevoselle hermostunut, olen sitä suusta nyppässyt, kannuksella potkaissut, karjaissut, joskus jopa läpsäissyt. Yleensä sen jälkeen poden pitkään huonoa omatuntoa, sillä se ei missään nimessä ole hyväksyttävää, se ei ole hevoselle oikeudenmukaista. Jos hevonen ei ymmärrä mitä siltä odotetaan ei siihen väkivalta auta. Vaikka minäkin olen polullani joskus sortunut, en silti pidä näkemästäni. Tähänkö on tultu? Koska kyseinen video on itsessään herättänyt paljon kohua ja keskustelua, en halua siihen perehtyä enempää. Useasta blogista kuin keskustelufoorumeistakin löytyy siitä tarpeeksi ja uskon että suurin osa on asian suhteen samaan mieltä. Se, mistä haluan puh...