Epämääräinen

Se kuvaa tämän hetken tilannetta. Allin siis.

Nämä on niitä päiviä ja hetkiä kun toivoisi että hevonen voisi puhua. Kertoa mikä on ja mihin sattuuko vai sattuuko. Eilen Alli oli taas omituinen. Se on ollut hieman jäykkä nyt ilmojen kylmetyttyä, mutta vetristyy heti kun pääsee kävelemään reippaasti. Liikkuu mielellään ja ei ole eriskummallinen muuten. Paitsi eilen. Oli aivan omituinen, ei ontunut oikein mitään jalkaa, mutta oli täysin epämääräinen liikkuessaan. Ei ollut puhdas muttei myöskään ontunut tai ottanut lyhyempää askelta. Oli vain.. Omituinen. Kyllä sen tietää kun hevonen ei ole normaali.

Itkuhan siinä meinasi taas tulla. Kun tietäisi mikä on! Joka toinen kuukausi hevonen on sairaslomalla useamman viikon, sitten palautellaan peruskuntoa, taas sairaslomalle. Koska syynä on kengät, koska haava. Tai sitten tälläinen epämääräisyys. Hakkaan päätä seinään ja yritän keksiä mikä on vikana.

Ulkoisia muutoksia on turvoksissa olevat takajalat. Ollaan hoidettu niitä kylmä-lämpimä tehohoidolla (ensin kylmäys, sitten BOT-suojat). Tänään jalat olivat jo paremmat. Liikutuksessa laskee täysin kuiviksi ja normaaleiksi. Leputtaa ehkä oikeaa takajalkaansa enemmän kuin vasenta. Tai sitten olen vain vainoharhainen ja haluan löytää jonkun syyn kaikelle.

Keväällä kun Alli oli kuukausia vain kävelykuurilla mystisen ontumisen takia - joka johtui siis herkistä anturoista ja korjaantui myöhemmin pohjallisilla - kävimme paljon metsässä lenkillä. Alli rakastaa metsässä rämpimistä. Tänäänkin aurinko paistoi kauniisti, vaikka muuten ilma oli jo hyvin kolea. Metsässä Alli omaan tapaansa pisti korvat pystyyn ja käveli kuin pikajuna kinttupolkua pitkin. Sai vain nauttia luonnosta ja innoissaan olevasta hevosesta. Ei mitään tietoa epämääräisestä käytöksestä, liikuttiin oikein energisesti ja matkaavoittavasti korvat hörössä - koko matka.

Maanantaina on sitten suunta klinikalle. Samalla toivon että saataisiin tälle epämääräiselle käytökselle syy, toisaalta tahdon ettei siltä löytyisi mitään. En todellakaan halua että meidän yhteinen retki päättyisi näin pian. Toivotaan että se olisi jotain pientä. Tai edes hoidettava vaiva mikä ei kummittelisi loppu elämää takaraivossa. Mutta ei, en usko myöskään siihen.

Nyt vain peukut pystyyn ja toivotaan jotain pikaisesti paranevaa!

toivottavasti tamma tulee pian kuntoon *sydän*