Siirry pääsisältöön

Vihdoista viimein!

Minulla kumpuaa aivan järjettömästi ideoita mitä voisin tänne blogiin kirjoittaa. Tietenkään en saa itsestäni revittyä irti sitä että kirjoittaisin, tunnit loppuu taas päivästä kesken. Olisi Linkkaa Blogisi-postausta, loimituksesta, kisakaudesta, Allin ja minun vuosipäivä lähestyy ja mitähän vielä muuta. Paljon olisi todellakin nyt kirjoitusmielessä ja aivan sormenpäiden tuntumassa, kunhan vain kerään itselleni aikaa toteuttaa nämä. Työ ja harrastus ja niiden välillä tasapainottelu yhdistettynä kirjoitusintoon on itseasiassa tuskastuttavaa. Kumpikaan edellä mainituista ei anna myöden että ehtisin blogia päivittää!

Jotain kuitenkin olen saanut aikaan. En suostunut sulkemaan silmiä ennen kuin sain vihdoin ja viimein tehtyä blogin, joka kertoo minusta (tadaa, yllätys) ja työelämästä. Siellä pohditaan aika pitkälti kuljetusalaa naisen näkökulmasta. Minulla kumpuilee sinnekin jo paljon erilaisia postauksia, mutta tuo blogi on kuitenkin vain ja ainoastaan hyvänmielen blogi, mistä en ota paineita. Sinne tulee tekstit silloin kun inspiroidun niitä kirjoittamaan tai ajaessa iskee jokin ajatus.

Mutta koska täällä oli ainakin osa kiinnostunut lukemaan niin ei muuta kun tervetuloa ja saanko esitellä: Ratin Takana - Naisrekkakuskin horinoita


Laitetaan vielä lisähuomautus, että blogi on suunnattu hieman vanhemmille lukijoille ja tulee sisältämään myös ihan ronskia huumoria. Sitä mitä nyt miehisellä alalla voidaan odottaa. Sinne niin kuitenkin reippaasti lukijaksi, jos yhtään ala kiinnostaa!

Nyt pistän hetkeksi pään tyynyyn - tai itseasiassa silmät kiinni - ja otan muutaman tunnin tirsat. Hevoset odottavat taas päivällä liikuttajaansa ja valmennuksenkin lupasin. Viikonloppuna ollaankin Pyryn kanssa aluekenttäkatsauksissa, toivotaan että jalka kestää, vaikka se onkin hieman vihoitellut välillä..

Kommentit

  1. Tosi kiva , että väsäsit tuommoisenkin blogin. Minua ainakin on kiinnostanut miten alalle eksyit, sillä harvinaistahan se on. Itsekkin kuljetusalalla

    VastaaPoista
  2. Kiva toi toinen blogi, kiva ois saada sekin blogloviin luettavaksi :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uuden alku

 Kovasti koitin tätä blogia päivittää, mutta viimeisen kolmen vuoden aikana elämäni on muuttunut niin totaalisesti, ettei blogi ole oikein enää sama. Mielestäni on kunnioitettava nyt blogia, se oli loistokas vuosina 2012-2015. Tätä blogia on ollut aina hirmuisen ihana päivittää ja ehkä vielä jonain päivänä kun palaan takaisin satulaan voidaan tämäkin kääntää uudeksi nousuksi. Mutta sitä odotellessa haluan kiittää kaikkia blogin lukijoita kuluneista vuosista ja lukuisista kommenteista ja tuesta. Ilman teitä tämä polku ei olisi ollut puoliksikaan näin mahtava! On siis aika sulkea Kisamatkalla ja kääntää uusi lehti. Bloggaaminen on vieläkin lähellä sydäntäni, mutta mielestäni tämä blogi ei ole koskaan ollut täydellinen sille elämälle mikä minulla on tällä hetkellä menossa. Joten oli aika uuden blogin. Toivotan kaikki innokkaat mukaan myös raviurheilun maailmaan jos se vaan yhtään kiinnostaa. Kiitos vielä kerran kaikille näistä vuosista, toivottavasti nähdään vielä uudessa blogissa! Harnes

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Millainen on minun työpäiväni?

Niin no. Se vaihtelee tosi paljon päivittäin, mutta ajattelin silti tehdä tälläisen pienin Myday tyylisen postauksen, missä kerroin teille työpäivästäni. Jokaisessa työpaikassa olen tehnyt erilaisia päiviä, ensimmäisessä paikassa päivät olivat hurjan pitkiä (yleensä aamu viidestä iltapäivä neljään plus mahdolliset ravit), mutta näissä kahdessa jälkimmäisessä on ollut about 6-8 tuntisia normaaleita työpäiviä. Toki vaihtelua aina on ja etenkin jos pitää mennä raveihin tai on iltaruokinta vuoro tulee extra hommia. Mutta pidemmittä puheita, millainen on siis minun työpäiväni? Aamulla heräilen siinä puoli 5 - 5 välillä, usein torkuttelen viiteen asti. Tony tulee yleensä hakemaan minut töihin, ja päivästä riippuen mennäänkin tallille noin puoli kuuden aikaan. Joskus hieman myöhemmin ja joskus hiemain aikaisemmin, riippuen siitä kuinka kiireiseksi päiväksi arvoidaan. Yleensä hevoset on aamulla ruokittu joko Tonyn tai Meksikolaispariskunnan toimesta, joskus minä ja Tony aamuruokitaan