Siirry pääsisältöön

Kisamatkalla-cup 2015: Ruusukehulluutta?


Ylärivi: osakilpailuruusukkeet 1.-6. sija
Alarivi: reunoilla Fair Play-ruusukkeet, kokonaiskilpailuruusukkeet; punavalkoinen paras Suomenhevonen

Jo viime vuonna kävi hyvin selväksi että olen oikea ruusukefani. Tänä vuonna olen jo ruusukehullu, sillä piti sitä vielä vähän pistää viime vuotta paremmaksi. Pitkään ruusukkeet pääsivät rypistymään laatikossa kun eilen yöllä hokasin että ne saa säilytykseen parempaankin paikkaan.. Mihinkäs muualle kuin seinälle! Siinä sitten irroitin vanhat ruusukkeet seinältä, pistin ne säilytykseen laatikkoon ja aloin ripustelemaan näitä Kisamatkalla-cup ruusukkeita näkyvälle paikalle. Seuraava operaatio onkin sitten vielä silittää ne, eilen yöllä ei siihen jäänyt aikaa ;)

On ne silti aika makeita, vai mitä sanotte?

Kommentit

  1. Mä tässä just jännäilen, että uskaltaisko sitä hypätä ekan ulkopuolisen 90cm just näissä kisoissa! Ensin alle se suomenhevosten 90cm ja siitä sitten jatkona siihen cupin osakilpailuun. Pikkasen liikaa just nyt jännittää vielä, mutta ehkä se tästä viikon aikana laantuu :D

    Makeita ruusukkeita!

    VastaaPoista
  2. Häirihtee kun tuo alarivi ei ole keskellä >;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. eiku ylärivi on hassusti kun tukinaula ei ollut keskellä ;)

      Poista
  3. Wou miten hienoja! Arvostan sun vaivannäköä! :)

    VastaaPoista
  4. oi vitsi kui upeita! :)

    Hei muute, oletteko käyneet Allin ( tai Pyryn/Mollan) kanssa siellä vesimatolla? auttoiko?

    VastaaPoista
  5. Mulla on myös ollut taipuvaisuutta ostaa ihan hulluna ruusukkeita aina kun olen ollut kisoissa palkintovastaavana. Mutta oikeasti mä voin niin samaistua suhun, hienot ruusukkeet on vaan se juttu!

    Ja hei, makee uus ulkoasu :) Ihanan erilainen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. heh, määkin rakastan ihan liikaa hienoja ruusukkeita.. Harmi kun kukkaro ei tykkää mun mausta yhtä paljon :D

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jo on puolituhatta lukijaa - ARVONTA

500 lukijan ennakkoarvonta ja palkintona meillä on.. Katri Syvärisen "Syvemmälle satulaan" -kirja! Itse olen aikoinani lukenut kirjan ja nyt sain toisen haltuuni ja mitäs sille parempaa keksimään kuin arvonnan palkintoja ja jakamaan oivallusten ja mielenkiintoisten tekstien hurmosta! Arvontaan saavat osallistua kaikki , niin uudet kuin vanhat lukijat kuin tuntemattomammat haahuilijat. Halutessaan saa tietenkin mainostaa arvontaa myös omassa blogissaan niin saadaan paljon osallistujia mukaan! Arvonta suoritetaan netistä löytyvällä arvontakoneella puolueettomasti. Arvonta suoritetaan 22. Lokakuuta. Kaikki siis saavat osallistua, pienillä ehdoilla: Kommentoi seuraavat asiat tämän postauksen kommenttikenttään: nimesi / nimimerkkisi  toimiva sähköpostiosoitteesi Kirjoita kommenttiin myös yksi tai useampi positiivinen / hyvä asia blogista ja yksi tai useampi negatiivinen / huono asia blogissani Kerro mahdollinen oma blogisi Nyt ei muuta kuin ar...

Hiljainen hyväksyjä?

Postaksessa esiintyvät kuvat ovat kuvituskuvia ja tilannekuvia, niitä ei tule yhdistää täysin tekstiin. Takuulla jokainen on nähnyt kohua herättävän videon . Ja jokainen hevosista edes pikkiriikkisen ymmärtävä tietää että jokin raja on tässä ylitetty.  On turha olla mielestäni tekopyhä: kyllä minäkin olen joskus hevoselle hermostunut, olen sitä suusta nyppässyt, kannuksella potkaissut, karjaissut, joskus jopa läpsäissyt. Yleensä sen jälkeen poden pitkään huonoa omatuntoa, sillä se ei missään nimessä ole hyväksyttävää, se ei ole hevoselle oikeudenmukaista. Jos hevonen ei ymmärrä mitä siltä odotetaan ei siihen väkivalta auta. Vaikka minäkin olen polullani joskus sortunut, en silti pidä näkemästäni. Tähänkö on tultu? Koska kyseinen video on itsessään herättänyt paljon kohua ja keskustelua, en halua siihen perehtyä enempää. Useasta blogista kuin keskustelufoorumeistakin löytyy siitä tarpeeksi ja uskon että suurin osa on asian suhteen samaan mieltä. Se, mistä haluan puh...

Tervetuloa joukkoon "pieni" kirjava!

Alli tamman talliin saapuminen saattoi hämmästyttää yhtä jos toista.. Ja suoraan sanoen, en itsekkään olisi uskonut että olen kohta aivan oman hevosen omistaja, ilman puolikkuuksia. Eli kyllä, ostin omakseni,  tämän pienensuuren tamman. Mutta eihän ole mitään järkeä jos ei aloiteta aivan alusta, eli nyt luvassa jännittävä tarina siitä miten tähän ikinä päädyttiin ;) Minulla on kyllä aina kausia jolloin selailen myyntihevosia, ihan vain haaveillen. Kuitenkaan tällä kertaa en ollut etsimssä hevosta, vaan satuin vahingossa klikkaamaan itseni kaverin kaverin sivun kautta itseni tamman myyntisivulle. Enkä missään nimessä voinut olla ihastumatta, olin täysin myyty jo ensi näkemästä! Sanoin äidille puolivitsillä että löysin itselleni aivan täydellisen hepan. Äiti rakastaa - niinkuin minäkin - kaikkea erikoista ja meillä on aina hevosissa ollut jotain omalaatuista. Äiti oli aluksi todella skeptinen ja itsekin olin ihan eiei, en osta, kunhan katselen. Katselu meni kuitenkin...