Jouluiset heppakuulumiset

Hei tonttu-ukot hyppikää, nyt on riemun raikkahin aika!

Itseasiassa en ole pitkään aikaan päivitellyt ihan perinteisiä hevosten kuulumisia, joten ajattelin nyt hieman paikata tilannetta ja kertoa meidän joulupyhien treenailusta - jos sitä siksi voi kutsua. Mollasta en valitettavasti nyt kerro sen enempää, äiti on lähinnä hoitanut tuon ponipuolen ja itse olen koittanut parhaani mukaan ratsastaa nuo kaksi hieman isompaa monsteria. Mutta pidemmittä puheitta, kohti kuulumisia!

Ensimmäisenä estradin valtaa mister PP. Aaton aattona, eli 23. päivä jouduin vielä lähtemään yöllä töihin, tai itseasiassa iltapäivästä ja palauduin kotiin yöllä. Kävin päivällä liikuttamassa Pyryä maastossa ja se saikin pinkoa siellä niin kovin kuin itse halusi. Niinpä oltiin kuin formulalähdössä ja herra painatti menemään niin että kyyneleitä valui silmistä..

Aattona Pyry - niinkuin muutkin hevoset - vietti vapaapäivää. Saivat nauttia myrskyisästä sadesäästä hetken pihalla ja loppuillan sitten karsinoissaan mussuttaen jouluomenoitaan.

Joulupäivänä alkoi sitten hieman suunnitelmat menemään harakoille. Piti käydä herran kanssa maneesilla katsomassa kavaletteja, mutta koska ensin käytiin papalla Salossa ja sen jälkeen eksyin iskälle Somerolle, oli pakko haudata maneesihaaveet. Yömyöhään kävin vielä ravailemassa pienen lenkin maastossa, kun en viitsinyt toista päivää jättää seisomaan..

Tapaninpäivä ja viimeinen joulupyhä! Tänään piti myös toteuttaa nuo eilen hylkäämäni maneesihaaveet, mutta koska äiti lähti Auraan myös mummoilemaan, eikä tiedetty koska he sieltä palaavat, päätin käyttää valoisaa aikaa hyväksi ja mennä kentälle. Pyryn kanssa tehtiin itseasiassa kentällä aika paljon. Aluksi se oli taas kuin saippuan palanen, singahteli jokaisesta avusta, jarrutti heti kun otti tuntuman ja oli niin pelkäävinään kaikkea tuolla tutulla pikku kentällä. Oikea joulusekoilu sanoisinko?

Lopulta saimme kuitenkin mukavaa pätkää ja tehtiin siis tuon tuuppaustunnin aikana todella paljon siirtymisiä, avoa, sulkua, väistöjä.. kaikkea mukavaa jumppaa hevoselle ja että sain siihen paremman tuntuman suuhun. Lopuksi tehtiin laukassa ihan minilaukkaan asti ja jopa vastalaukkoja. Ylpeä miehestä, vaikka se aluksi saippuaa yrittikin olla, hieno putte!

Wipii, sitten aletaan hehkumaan Alli-uutisia! Minusta tuntuu että jospa nyt pikkuhiljaa alettaisiin oppimaan ja tuntemaan toisiamme. Todella nopeasti ainakin heppa oppii ja itsekin olen yllättävän nopeasti saanut jotain säätöjä perille. Joten huriuppia vauhdilla tsiikailemaan tamman joulupyhiä!

Aaton aattona kävin Allin kanssa myös maastossa. Voin sanoa ettei se ollut mitään hirveän herkkua, vaikka helpommin se meni kuin edellisenä päivänä. Tällä kertaa tajusin laittaa itseasiassa myös martingaalin ja sain sentään hieman - huom, hieman - paremmin pidätteet läpi. Käytiin oikein kilometrisuoralla, jossa pystyin hieman antamaan laukata eteen. Eipä siltä vauhti lopu, mutta kyllä ne jarrut puuttuu... Kyllähän siellä rodeotaitojakin koeteltiin...

Aattona myös Alli rouskutteli tyytyväisenä jouluomenoita - ja me katseltiin sisällä lämpimässä Joulutarinaa ja saunottiin sekä syötiin yltäkylläiseksi itsemme!

Joulupäivä sarasti ja ei muuta kun ratsaille! Heti aamusta pistettiin tammat varusteisiin ja lähdettiin maastoon. Positiivisia asioita heti aamuun; jarrut toimi paljon paremmin ja pukkejakaan ei tällä kertaa edes kymmenkuntaa!

Tänään Tapanina lähdettiin sitten kentälle oikein hyvissä ajoin, tavoitteena olla siellä niin kauan kun on tarvis. Mutta kappas vain, sehän oli ihan mahtava! Kokoajan vain paranee ja paranee. Tehtiin ensimmäinen täydellisyyttä hipova peruutus! Allihan ei siis osannut peruuttaa minulle tullessaan. Tehtiin myös vauvana kaikenlaista jumppaavaa kuten avoja, sulkuja ja väistöjä. Näiden hiomiseen menee vielä aikaa, mutta pikku hiljaa paremmaksi. Pystyin suorittamaan koko treenin harjoitusravissa, mikä on muuten suuri saavutus. Laukassa ei saatu yhtään protestointia. Mahtavaa, ihan tulee hyvä fiilis! :)

Siinäpä siis pääpiirteisesti heppojen joulukuulumiset. Itse sain juuri hommattua kauan jo kaipaamani kuvankäsittelyn ja tietenkin oli pakko alkaa heti leikkimään. Grafiikkaöverithän siitä tuli ja blogille uusi ulkomuoto! Enpä sano että mitenkään enää muutaman tunnin tuijottelun jälkeen miellyttää, mutta sain ainakin suurimmat graafiikkahimoni tyydytettyä! Väreistä ainakin kerrankin tykkään itse, mitäs te sanotte?

Huh, hyvää joulun jälkeistä aikaa kaikille!

kohti kesää ja valoa mennään, liput korkealle!