Siirry pääsisältöön

Hippolan treenihaaste: sileän treeni

askel toinen, väistö, istu, laukka, jalka, takajalat...


Kouluratsastus on valloittava laji. Kun oppii jotain, tietää että se on vain pintaraapaisu kohti sitä perusratsastusta ja vieläkin näyttävämpää ja parempaa suoritusta. Suoritimme Hippolan treenihaasteen Pyryn kanssa ja teimme sen osana kouluvalmennusta. Itse valmennuksessa, ennen treeniä, käsiteltiin jo pohkeenväistöjä, että kuski sai taas kiinni siitä miten väistöt ylipäätään tehdään. Väistöjä tehtiin kaikissa askellajeissa jo ihan jumpan kannalta. Lisäksi tehtiin paljon siirtymisiä ja kehujakin tuli edistymisen kanssa. Ehkemme me ole vielä aivan tuhoon tuomittuja kouluratsastuksen saralla. 

Tehtävänanto: Ravaa harjoitusravissa lyhyen sivun läpi ja lähde kulman jälkeen väistöön kohti ratsastusareenan keskiosaa. Uralle päästyäsi nosta laukka ja tee puoliympyrä laukassa. Siirry käyntiin ennen keskimmäistä pistettä suoralla hevosella. Siirry raviin hyvissä ajoin ennen kulmaa ja suorita tehtävä toiseen suuntaan. Toista tehtävää ja pyri mahdollisimman rentoon ja tasaiseen lopputulokseen. kts piirros täältä!

Tavoitteet: Tämä oli annettu meille treenimuotoisena, mutta itse halusin lähteä tekemään sitä onnistumispohjalta. Tavoitteena oli suorittaa tehtävä rennon tasaisesti ja muistaa itse korjata mahdollisia ennakointeja. Minulla oli alla jo verrytelty hevonen, mutta silti tehtävä oli uusi.

Haasteet: Treeni oli myös sovellettavissa, mutta halusimme lähteä tekemään sitä tälläisenään. Siinä oli useampikin kohta jotka tekivät tästä juuri meille haasteellisen ja sen takia lähdettiin se tekemään kokonaisuutena. Laukka-käynti siirtyminen on meille vielä todella vaikea, varsinkin kun se tulee suoralla uralla, eikä esimerkiksi kulmassa, jossa olisi jarruttava vaikutus. Toisaalta siirtymisten kanssa on muutenkin tällä hetkellä melkoista "romahtamis"elettä ollut. 20 metrin jyrkkä väistö oli myös ajatuksellisesti melko haastava.


Onnistuminen: Itse treenin onnistumiseen olen kohtalaisen tyytyväinen. Itseasiassa koko tehtävä vaati ajatusta ja todella huolellista valmistelua. Ensimmäisellä yrittämällä jätin oikeastaan kaiken valmistelematta, aina pohkeenväistöstä viimeiseen siirtymiseen. Seuraavalla kerralla kun valmistelin jo väistön paremmin, pystyin myös korjaamaan sen aikana ilmestyvät virheet. Laukka piti valmistella jo pohkeenväistön aikana, mikä vaati muuten minulta yllättävän paljon aivokapasiteettia ja nopeutta. 

Siirtymiset alaspäin olivat juuri ne vaikeimmat. Laukasta käyntiin ei saatu siirtymisiä, joten tehtiin niitä muutama jättäen onnistuneemmat väistöt siihen hyvään fiilikseen. Muutamien haparointien jälkeen tuli rennompia - vieläkin ravin kautta - siirtymisiä, mutta jätettiin siihen, sillä tarkoitus oli suorittaa tehtävä rennolla hevosella. Treeni onnistui siis kokonaisuudessaan noin 75%!

Minä haastan mukaan tähän sileän treeniin Jillan ja Ainon!
muistakaa että treeniä saa soveltaa halutessaan helpommaksi tai vaikeammaksi!

ps. muita kuulumisia vielä. Alli alkoi kengityksen jälkeen könkkäämään (ei selkeästi onnu, mutta oli ep), tänään saatiin kenkääjä katsomaan ja pistettiin pohjallista, toivotaan että parissa päivässä alkaa kulkemaan puhtaasti.. Voi tuota pikkuista lehmäheppaa :( 

Kommentit

  1. Waude, mä toistan itseäni mutta Pyry näyttää todella paljon paremmalta kuin esim. viim kaudella. Tosi hyvää työtä Senni! Ja tuo tehtävä, joka ei auennut blodille tekstissä sitten tippaakaan, oli videolla tosi kivan oloinen. Meille melko vaativa ... ;) Mutta katsotaan, miten käy !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä teille treeniin! :)

      Pyry on kyllä nyt ollut huippuhyvässä vireessä, tuntuu että tuo kouluratsastus on taas mukavaa kun heppa tuntuu niin kivalta ja kaikki on edes jotenkin "helppoa" :3 Pyry kiittää kovasti kehuista!

      Poista
  2. Kiitos, kiva haaste! Saapa nähdä miten Winskin kanssa huomenna selviydytään :) Kallelle hieman vaikea vielä, mutta onneksi on näitä muitakin ratsuvaihtoehtoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. pakko myöntää että oli kyllä kiva haaste! :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov