Edetäkseen täytyy olla ajatus eteenpäin, ei taaksepäin.
Kaikki rakentuu laukan ympärille. Maastoradalla mennään reipasta laukkaa, kouluradalla koottua. Esteradalla hallittua ja joskus hieman hallitsemattomampaa. Se mikä on kaikille yhteistä on laukka. Nyt on siis annettu lupa laukata.
Kun ratsastan Pyryllä täydellistä 110+ cm korkuista rataa, laukka pitää rakentaa jo kaarteessa. Siellä haetaan laukalle - tai toivottaisiin että semmoinen löytyisi - rytmi ja tasapaino. Kun kaarteessa on koko paketti kasassa, esteelle löytyy paikka kuin itsestään; ei tarvitse alkaa murehtimaan päätä puhki missä vaiheessa teet pidätteen tai koska tarvitaan lisää potkua, kun on tasapainoinen, rytmikäs laukka alla, tuntuu jo kaikki heti helpommalta.
Aloin pohtimaan tätä laukkaongelmaa itseasiassa Allin takia. Pyryllä minulla on jo itsestään selvää että miten homma toimii ja en voinut ymmärtää miksei se toiminut sitten tamman kanssa. Ja yksi hyvä syy oli siihen oma ratsastus tietenkin.
Jo koeratsastuksessa epäröin ratsastaa laukkaa eteen. Huomasin jo ravissa että kaikissa siirtymisissä niin askellajien sisällä kuin askellajista toiseen tamma oli todella vahva, vaikka tavallaan herkkä olikin. Se kiskaisi erittäin nopeasti ja voimakkaasti minut irti satulasta ja näin ollen kaikki minun tukeni hävisi ja heppa sai ihan itse päättää tahdin ja suunnan. Tuntui omituiselta laukata pitkää reipasta laukkaa isolla hevosella kun oli tottunut kompaktiin suomalaiseen!
Eilen tein laukkatreeniä Pyryn kanssa ja se oli ihana vapauttavaa. Tänään tein myös laukkatreeniä Allin kanssa ja monta palaa loksahti kohdalleen. Kun on jarru on myös kaasu. Suurin ongelma meillä on tamman kanssa esteradalla ollut jarrun ja kaasun väärä yhdistelmä. Kun kaarteessa pitäisi ratsastaa laukkaa takasille ja voimakkaaksi, käytän sen mielummin pidättämiseen kun tamma ei kuuntele suoralla apuja. On ensinnäkin hienoa että menohaluja on, se kertoo aina - ainakin suurimmasta osasta - tekemisen ilosta. Kuitenkin tässä tapauksessa se mihin haluan itse painottaa häviää; laukkaa ei rakennettu kaarteessa ja silloin sitä ei ole. Tyhjästä on paha nyhjäistä, vai miten se menee?
Minulla on nyt visio miten lähden korjaamaan omia ongelmia siinä missä tammankin ongelmia. Viikonloppuna käyn oman seuran kisoissa hyppäämässä kaksi 80 cm luokkaa, ihan vain harjoitusmielessä. Tänään piti lähteä maneesille mutta äiti joutui eilen TAYSiin ja pääsi vasta iltapäivän puolella niin tehtiin sitä jo aikaisemminkin kertomaa laukkatreeniä. Nyt lähdetään korjaamaan suurimpia ongelmia laukkaamalla. Suunta on tästä lähin aina eteen ja vasta sen jälkeen taakse ;)
Kommentit
Lähetä kommentti