29. maaliskuuta 2013

Projektipääsiäinen

Hiphei, tää oli tosi kivaa, vkl päästään jo kärryt laittamaan perään!


Meillä projektipääsiäinen tarkoitti sitä, että aikaa on ja niinpä poni joutuu taas 10 vuoden ajottomuuden jälkeen kärryponiksi! Poni on tänä vuonna ollut meillä huimat pyöreät ja koska samassa tallissa on Pumpuli-vuonis joka omistaa kärryt ja valjaat, ja on jo pidempään pitänyt kokeilla. Pääsiäisenä ei sitten olekaan parempaa tekemistä, joten.. TADAA! Tänään Molla pääsi hieman harjoittelemaan taas mitä se valjailla meno on. Ensimmäinen kierros oli melko hankala, koska ei poni meinannut ymmärtää että miksi toi pölvästi tuolla takana kulkee. Nopeasti ja muutaman pyörähdyksen jälkeen muistui kuitenkin mieleen ja kohta tehtiin jo sulavat käännökset ja ponikin muisti ettei ohjat pyllyn päällä olekkaan niin kuolettava asia. Huomenna vielä jatkuu ohjasajo ja sitten kokeillaankin kärryjä, neiti kun on nopea oppimaan!

Illalla olisi luvassa vielä valmennuspostausta, nyt en ehdi sitä kirjoittelemaan kun lähden vesijuoksemaan! Joten iltamisiin ihmiset ;)

28. maaliskuuta 2013

Unelmoija pyytää: KYSY!

kesä, kärpäset ja kenttäkilpailut, tulkaa jo! Taino, ei niillä kärpäsillä väliä..

"Hetki ihanan keväinen, nyt on aika                                                                                                          kysymyspostauksen!"

Ehkä minulla olisi oikeasti järkevämpääkin postattavaa, mutta kun jumituin katsomaan viime kesäisiä kypäräkamera videoita, aloin kovasti kaipaamaan jo kenttäkilpailuita. Kevät lämmittelee iloisesti, vaikka lunta maassa onkin _paljon_. Viime vuonna päästiin ensimmäisen kerran maastoesteille 30. Huhtikuuta, mitenhän mahtaa olla tänä vuonna? ;) Nyt kaikki kysymään  kuitenkin jos jotain mieleen putkahtaa, pitkään ei tarvitse odotella, sillä pistetään näille vastaukset jo viikonlopun aikana!

kesä ja kilpailut, tulkaa jo!

25. maaliskuuta 2013

Tampere mentiin, nähtiin ja voitettiin!

Kiitos Tampere, tästä on hyvä jatkaa ja lähteä parantamaan!


Lupasin armotonta analysointia kisoista, mutta saa nähdä miten tässä onnistun. Tietenkin olen reissuun kokonaisuudessa todella tyytyväinen, en olisi voinut pyytää hevoselta mitään enempää, kuskilta kylläkin. Kuitenkin tämä oli oikein loistava kisakauden aloitus ja nyt todella suurella innolla odotan jo seuraavia kilpailuita!

Olin hilpeällä päällä koko aamun, vaikka tyypillisesti nukuin heti aamusta pommiin. Herätä piti oikeastaan klo 6.15, mutta kappas kehveliä kun heräsin vasta paniikissa klo 6.45! Pikaisesti omat kamat autoon ja tallille, ja sieltä lähtö kahdeksan maissa kohti Tamperetta. Ainut pienoinen hilpeyden romahdus tuli kun päästiin juuri kääntymään Ypäjältä Loimaalle päin, kun huomasin että kisatakki jäi kokokaan kotiin! Onneksi oli isäpuoli vielä kotona ja lähti sitä sitten meille tuomaan. Odotellessa saimme jopa syötyä aamiaisen Pilvin, Petran ja äidin kanssa. Mukana siis oli tosiaan Pilvi kuvaajan roolissa, Petra hoitajana ja tarkkasilmänä, sekä äiti henkisenä tukena ja häirikkönä.

Kun oli saatu kotiin jäänyt kisatakki kyytiin, jatkettiin riemuissamme Tampereelle, fiilis pysyi koko matkan korkealla ja perillä oltiin hyvissä ajoin. Matka taittui siis ensimmäistä kertaa - puhun siis "pitkän matkan" reissuista - Opel + koppi yhdistelmällä ja olin todella tyytyväinen miten hyvin päästiin perille. Sitten käytiin näyttelemässä kansliaan rokotuksia, vallattiin vessaa ja katseltiin hetki kisoja. Tämän jälkeen Petra meni laittamaan Pyryä ja itse kävelin Pilvin kanssa 90 cm radan. Rata oli mielestäni ihan okoo, melko peruskauraa. Ensimmäinen este tuli hieman holjasta paikasta, mutta en pitänyt sitä kuitenkaan suurempana ongelmana. Uusinnassa pystyi suosimaan lyhyitä teitä, mutta en ollut varma Pyryn kokoamia kyvystä tänään, joten jätin vielä sen auki ja pohdin sitä samalla katsellessani muutamia luokan alkupään ratsukoita.

Jossain 22 ratsukon kohdalla menin sitten pihalle ja hyppäsin herran selkään. Petra sanoi että Pyry käyttäytyi oikein mallikkaasti ja se vaikuttikin todella kivalta. Verkassa aloitettiin heti laukassa, mutta nopeasti tiputin takaisin raviin tai käyntiin, koska verkka oli yksinkertaisesti niin pieni, että kokoajan tuntui siltä, että saimme otettua ehkä kaksi-kolme laukka-askelta ja sen jälkeen piti joko väistää esteelle menevää tai sieltä tulevaa. Pyry tuntui kuitenkin kokoajan todella hyvältä ja hyppäsi verryttelyssä pirun hyvin, niin että kuskin oli jopa välillä vaikea pysyä niin pyöreissä hypyissä mukana! Hyvillä mielin siis lähdettiin radalle mr. PP:n kanssa.



Se mitä sitten suoritusta lähdetään analysoimaan, voisin sanoa etten tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Ratsastin äärettömän huonosti ja sanotaan että koko radan hypyistä ehkä 3-4 estettä onnistui. Ensinnäkin, kun sain lähtömerkin, miksi, OI MIKSI, en voinut tehdä sitä ympyrää ja ratsastaa sitä hevosta ohjan ja pohkeen väliin ennen kun suunnistin sinne ensimmäiselle esteelle. Kostautui, koska ei heppa ollut ulko-ohjalla ja pohkeella, mentiin sitten tyylikkäästi se ravissa yli. Ei siinä mitään, Pyry nauroi näille kun olivat niin "pieniä" - torstaihin verrattuna. Välin ratsastin vielä huonommin, pelkästään taaksepäin ja unohdin kokonaan rentouttaa käden, minkä takia hyppy oli jokseenkin omaperäinen.

Tämän jälkeen esteet 3 ja 4 onnistuivat hyvin. Ratsastin paremmin ja sain sen hyppäämään hyvin, joskin hieman lentäen. Sitten tehtiin hieman kamikazeja. Sain ennen sarjaa Pyryn hyvin takaisin, mutta ei Senni, ei! Ei painetta siihen hevoseen, vaan pohje vain kiinni ja käsi rentona, ei hevosta pitkänä. Kuitenkin päästin Pyryn hieman vapaammaksi, lisäsin painetta ja vastauksena oli mielenkiintoinen kamikaze hyppy sarjan sisälle. Onneksi heppa korjasi hyvin ja päästiin sekin puhtaasti! Siitä este numero kuusi hyvin ja seiskakin ihan okei. Perusradan viimeiselle taas ratsastin hieman liikaa paineella ja mentiin sekin vähän enemmän lentäen.

Uusinnan ratsastin pääsääntöisesti huonosti, mutta onneksi sentään heppa osasi olla varovainen! Esteelle yhdeksän taas varmistelin liikaa kädellä ja tultiin juureen. Kympin kohdalla tattadadaa, missä oli ulkopohje! Jossain muualla missä piti, mutta oikein tyylikäs hyvä ravihyppy tuli taas ;) Seuraava este meni hyvin, kaksitoista esteelle jäin sisäkädellä liikaa kiinni ja sarjalle otin uskaliaan riskin ja lennätin sisälle. Tosin heppa oli super ja 0-0 ratahan sieltä sitten paukahti ja lopulta 5.sija 57 lähtijästä! Hyvä Pyry kun korjasit kuskin mokia, mahti hevonen! Eikä tosiaan uskoisi että muutama vuosi sitten meillä oli 90 cm radat yhtä tuskaa ja tuotti todella paljon päänvaivaa kun tälläkin kertaa homma tuntui niiin helpolta! Jos sitä ensi kerralla menisi siihen metrikympin luokkaan.. ;)


Päästiin sitten palkintojen jakoon, missä Pyry hieman otti tulta, mutta kun taas se hetken oli pihalla "jäähdyttelemässä" niin oli oikein rauhallinen ja kiltti poika. Käveltiin Petran kanssa metrin rata, sillä siinä oli ohjelmassa piste-esteratsastus! Ehkä se oli juuri se syy miksi lähdettiin juuri Tampereelle, sillä olen niin kauan halunnut koittaa jotain erikoisesteluokkaa! Nyt vihdoin päästiin testaamaan tätä piste-esteratsastusta ja huh, se oli sairaan kivaa!

Piste-esteratsastuksessa on siis radalla määrittelemätön määrä erilaisia esteitä, jotka on pisteytetty 20-120 pisteeseen vaikeutensa mukaan. Jokaisen esteen sai hypätä kaksi kertaa ja aikaa oli 45 sekunttia. Jos puomi tippui esteeltä ei saanut pisteitä ja sitä ei korjattu = eli sitä ei voinut hypätä enää uudestaan. Eniten pisteitä kerännyt voitti ja saman pistemäärän sisällä olevien kohdalla aika ratkaisi. Aika taas otettiin siitä miten kauan meni ylittää vihellyksestä maalilinja (eli 45 sekunttia + aika mikä meni maalilinjan ylitykseen = suorituksen aika).

Jäätiin radan kävelyn jälkeen katsomaan muutamia ratsukoita ja sitten tosiaan tajusin että nyt on menossa homma ihan pipariksi. Lopulta kun kiipesin hevosen selkään, minulla ei ollut pienintäkään aavistusta siitä mitä hyppäisin ja missä järjestyksessä. Verryttelykin meni suoranaisesti persiilleen, vaikka sain kyllä tällä kertaa enemmän säädeltyä laukkaa ja hypyt olivat hyviä. Kuitenkin tuli kuskin tyhmiä mokia ja yksi turha kielto verkassa. Hyvillä mielin silti oltiin menossa radalle, vaikka vielä portilla kirosinkin sitä että itsellä ei ollut mitään käsitystä siitä mitä hyppäisin. Siihen Petra vain totesi: "Hyppää se mikä eteen sattuu!"




Metrin rataan olin todella paljon tyytyväisempi! Minä jopa ratsastin neljä ensimmäistä estettä hyvin! Ensimmäisen jälkeen sain sen hyvin takaisin, sillä meille on edelleen pystyt vaikeita. Seuraava 100 pisteen pysty taas helposti. Sitten muistin että piru vie, tämä on aika luokka. Tiesin radan "vaikeimman" esteen olevan meille todella helppo, joten viuhkalle tultiin vauhdilla. Laine ristikko tehtiin vinossa ja siitä taas alkoi uusi kierros. Kuitenkin tässä vaiheessa ratsastin molemmat pystyt huonosti, kuitenkin sen verran hyvin että pystyssä pysyivät. Kun toisen kerran tulin 100 pisteen pystyn, hävisi minulta kokonaan idea! En muistanut enää yhtään että mitä seuraavaksi. Tiesin että koska ei vielä pilli ollut soinut, oli mahdollisuus saada 120 pistettä viuhkasta. Lähestyin kuitenkin 60 pisteen estettä ja siksi tehtiin tuollainen tyylikäs sivuttais liike. Siitä vielä liidelleen 120 pisteen este ja kappas kehveliä, lähdin väärään suuntaan! Piti kääntyä oikealle ja hypätä 60 pisteen este, mutta olin lähdössä taas laineelle! Tässä vaiheessa kuitenkin pilli soi ja annoin herran laukkailla tyytyväisenä maaliin!

Hieno mies oli kyllä ja olin todella tyytyväinen rataan tai oikeastaan siihen, miten Pyry vaaditut tehtävät suoritti. Se odotti maltillisesti ja hyppäsi kaikki mitä sen eteen keksin laittaa. Hieno heppa teki kaikkensa, vaikka kuski välillä lagasi ja ei enää muistanut mihin suuntiin sitä pitikään mennä! :D Kokemuksena tuo piste-esteratsastus oli aivan mahtava ja niitä saisi kyllä järjestää enempikin! 72 ratsukon ei kestänyt edes hirmuisen kauaa mennä tuo rata ja sitä oli todella kiva seurata ja katsoa muiden ratkaisuja. Loppuun asti jännitettiin päästäänkö palkintojen jakoon ja lopulta siellä oltiin 6.sijalla 72 ratskon joukosta! Hieno Pyry mies!


Lyhyesti: Lisää kisarutiinia taas pitkän talvitauon jälkeen niin johan ollaan vireessä! Nyt taas treeniä päälle ja seuraavia kisoja odotellessa. Hienosti sujui meillä Tampereella ja toivottavasti kausi menisi samoissa merkeissä ;)

23. maaliskuuta 2013

Tampere CHECK!

Kunhan videot ja kuvat ovat latautuneet, luvassa armotonta analysointia!

90 cm, 0-0 vp 5/57
100 cm, 790 pistettä 6/72

21. maaliskuuta 2013

Viikkokatsaus

perjantaista torstaihin ja takaisin

Aika juoksee plumps vaan, pakkanen paukkuu ja koneelle ei ehdi. Nyt oikeastaan pitäisi olla jo nukkumassa, mutta en viitsi jättää tätä kirjoittamista kesken ja päätin kirjoittaa teille nopean viikkokatsauksen siitä mitä on tapahtunut. Kuvia ei ole (näitä minun surkeita kännykkäkuvia laskematta), joten pahoittelen jo valmiiksi erittäin hölmöä nopeaa kuulumispostausta. Pääasia on kuitenkin se että hei, me ollaan edelleen hengissä täällä!

Perjantai on jo niin kaukana tästä päivästä ettei oikeastaan ole mitään muistikuvaa mitä tein. Tai siis muistan aamulla menneeni Faktialle suorittamaan tieturva kurssia. Tämä kurssi on suoritettu meidän koulussa jo ensimmäisenä vuonna, mutta olin silloin kipeänä ja minulle ilmoitettiin hiljattain vasta että sellainen on käyty. Paniikki siinä meinasi iskeä koska yksinkertaisesti haluan pois koulusta! Niinpä suuntasin aamulla klo 8 Faktialle ja kuuntelin klo 16 asti puuduttavaa selitystä itsestään selvistä asioista. Todistus käteen ja kotiin, missä nukahdin vahingossa ja herättyäni tajusin että kiirettä pukkaa. Niinpä täysillä tallille ja hieman köpöttelemään mr. Pyryn kanssa ja tietenkin seurana Molla ja Petra.

Lauantaina oli tiedossa Siskoni (siskopuolen) pojan nimiäiset. Tätä ennen mentiin katsomaan pikkuveljen (velipuolen korjaan) jääkiekkopeliä. Heillä oli nyt menossa playoff pelit ja tämä oli yksi jatkoon pääsemisen ratkaisukeino. Aamulla heräsin kuitenkin hyvissä ajoin ja kipiteltiin salille Petran kanssa. Tehokas puolentoista tunnin treeni, pikaisesti kotiin suhkuun ja juhlavaatteet päälle ja Turkuun! Peli oli todella jännä ja vielä piru vie voittivat 3-2! Se tarkoitti vain ja ainoastaan sitä että hupsista keikkaa, huomenna olisi peli Seinäjoella.. Nimiäisissä menikin iltaan asti ja kotona oltiin taas yhdeksän jälkeen, onneksi kuitenkin Petra oli kiusannut Pyryä päivällä, treenistä voi lukea täältä. :)

No, Sunnuntai olikin melkoinen extempore päivä.. Sillä olin jäänyt aivan koukkuun Topiaksen peleihin ja päätettiin lähteä Seinäjoelle katsomaan peliä. Peli alkoi puoli kuusi illalla ja piti lähteä kotoa liikkeelle hieman kahdentoista jälkeen aamupäivästä. Niinpä taas ripeästi ylös aamulla, kiirreellä tallille ja Pyryllä maastoilemaan. Herra oli niin suloinen ja pisti hiittistä menemään innoissaan, että siinä tilanteessa ei voi kun todeta: "Parempaa sunnuntai-aamupäivää saa hakea!". Mahti fiilis heti alusta! Sitten suunnattiin seinäjoelle ja oli siellä muuten aivan huikea fiilis! Halli oli aivan täynnä, 750 katsojaa ja meitä Turun edustajia oli noin 8 kappaletta. Fiilis oli oikeasti uskomaton ja vielä uskomattomampaa siitä teki se että meitin pojat voittivat!! Huudettiin hulluna kyllä ja vaikka pojat saivatkin melkoisen "tuurivoiton", kovan pelin olivat pelanneet ja oli hieno tunne kun voittivat! Kotiin lähdettiin abc-ruuan kautta ja kotona oltiin vasta jälkeen yhden..

Sunnuntain mahti aamuratsastelu, aivan super-suloinen PP 

Alkuviikko ei alkanut mitenkään hirveän kirkkaasti.. Maanantai aamuna oli mahtavaa huomata ettei auto käynnistynyt pihasta. Akku oli vaan niin vanha ja kulunut, ettei se enää lähtenyt käyntiin. Soitin sitten kaverille ja ilmotin että tulen kun pääsen. Parin tunnin päästä saatiin apuvirtaa matkailuautosta ja ei muuta kun nokka kohti koulua ja toivo päällä että lähtee vielä koulun pihalta. Tietenkin päivä koulussa meni jossain ihme sumussa ja en suoranaisesti siitäkään muista yhtään mitään. Illalla en taaskaan päässyt tallille, koska meidän piti mennä Saloon auttamaan pappaani modeemin kanssa. Tässäkin tuli tietenkin mutka vastaan kun kyseinen härpäke ei sitten ottanutkaan yhteyttä ja kello oli niin paljon että piti soittaa asiakaspalveluun joka oli kiinni. No, lupasin hoitaa sen ja yhdeksän aikaan päästiin Salosta lähtemään kotiin päin.

Tiistai oli - tällä hetkellä - viikon suoranaisesti surkein päivä. Nukuin aamulla pommiin, sain koulussa valituksen epäaktiivisuudesta (en ollut sitä, oikeasti, taisi huono päivä heijastua kaikkeen) ja lisäksi salivuoro meni ohi. En edes tiedä miksi menin maneesille ratsastamaan kun asenne oli jo ennen aloittamista niin surkea ettei mitään rajaa. Aivot narikassa tyylillä taapersin eteenpäin ja hevonen tuntui.. Niin, miltä? Samalla niin pirun hyvältä ja samalla niin saakelin huonolta. Lopetin ennen kun suutuin hevoselle ja lähdin takaisin tallille. Ennen tallia jäin parkkialueelle vielä hieman tuupparoimaan ja siinä se meni huomattavasti paremmin ja sain edes hieman parempaa fiilistä, vaikka edelleen ne aivot olivat narikassa ja eivät tahtoneet sieltä pois tulla. Kotona sitten kiukuspäissäni hieman sotkin kuntopyörällä ja treenailin jumppapallon kanssa ja totesin että keskiviikkona ei piru vie myöhästy koulusta...

Kun taas Keskiviikko olikin niin pitkä päivä ettei mitään jakoa. Aamulla klo 8 kouluun. Klo 12 asti ammattioppia ja sen jälkeen englantia. Englanti loppui klo 14 ja samaan aikaan minulla alkoi työt jotka loppui illalla klo 22.15. Päivä tuntui menevän nopeasti, mutta ihme kyllä sielläkin oli vaikka mitä huvittavaa: Olin jättänyt meikkisienet kotiin -> jouduin töihin ilman meikkiä (kyllä, on minulle kauhea paikka!). Töissä onnistuin telomaan sormeni pahviin ja siihen tuli haava, joka on edelleen kipeä ja kosketusarka ja aukeaa vähän väliä.. Mitäs vielä, en edes muista kaikkea! Onneksi kuitenkin päivä loppui nopeasti, mutta voin sanoa että ei, en ehtinyt taaskaan tallille, mutta onneksi heppa pääsi liikkeelle Petran toimesta!

Sitten ollaankin jo tässä päivässä! Huh! Tänään ei ollut valmennusta Oripäivien takia, mutta pidettiin omat kenraaliharjoitukset lauantain kisoja silmällä pitäen. Minä sanoin: "Helppoa ja kivaa", Petra sanoi: "Älä vikise, ratsasta". Kivaa todellakin oli, muttei joka kohdassa niinkään helppoa. Hypättiin ihan yksinkertaisia tehtäviä, muutama yksittäinen ja linja, sillä esteet piti kerätä pois ja kello oli paljon. Aluksi pienempiä 80-90 cm kokosiia, sitten metrisiä ja lopuksi 110-115 cm kokoisina. Ja pakko sanoa että wau! On mulla niin hieno suokki! En todellakaan puoli vuotta sitten olisi uskaltanut tulla noin rauhassa leveälle 115 cm okserille minkä se leiskautti ilmavaralla ja aivan rauhassa yli useampaan kertaan! Pystyt tuotti taas hankaluuksia, tällä kertaa Pyry ei jaksanut vain olla tarkka ja otti mukaan, mutta kun keksittiin poppaskonsteja (puomien sijaan lankku ylimmäiseksi) niin jopa herrakin kerran kolautettuaan nosti jalat paremmin. Itse olen jopa itseeni aivan järjettömän tyytyväinen, tuntui hyvältä, hyppäsi hyvin  ja itse ratsastin todella hyvin. Jo kolmas kerta kun hyppääminen tuntuu helpolta ja pystyin tekemään sen ilman paineistamista, syöksymistä, hyökkäilyä tai muuten mokailemalla. Ehkä se kouluratsastaja on tuonut meille aivan uuden näkökulman, joka todella toimii. Huh, ihan fiiliksissä edelleen ja jos vain viikonloppuna menee yhtä hyvin niin herttinen, mehän tuodaan pari ruusuketta kotiin ;)

Niin ja tänään kävin myös vesijuoksemassa ja lilluilemassa porealtaassa, huomenna uusiksi!

Väliposeeraus kenraalitreenien ohessa. Okseri nousi tuosta vielä hieman, älkää hämääntykö! :)

HUH! Että sellainen kiireinen viikko. Huomenna taas painetaan niskalimassa hommia, aamulla pariksi tunniksi kouluun, vesijuoksemaan, sieltä kipi kipi tallille, hevonen liikkeelle, varusteet kasaan aamuksi, kotiin siivoomaan koska tulee lauantaina talon katsojia ja jos sitten nukkumaan pääsisi. Lauantaina on kisat ja sunnuntaina jos pääsisi Janni hieman Mollalla jo pomppimaan! Ainiin ja sain hienosti viritettyä nuo "tykkäys"-napit, joten kaikki hirmuisesti tykkäämään ja klikkailemaan ;) Ja jos joku eksyy Tampereelle Lauantaina, ei muuta kun nykimään hihasta!

Adios, nyt vihdoin nukkumaan, aikainen ja kiireinen huominen odottaa!

15. maaliskuuta 2013

Sanoin kuvailemattoman superia!

hihkun onnesta, hypin riemusta!

Sillä eilinen valmennus meni niin huippu hyvin! On minulla kyllä niin mahti heppa ja pakko sanoa että olen jopa itseeni niin tyytyväinen! Videolla näkyy kaikki olenainen, mutta kerron heti alkuun hieman fiiliksiä. Tosiaan koitettiin nyt neljättä kertaa suoraa omppua ja se tuntui ihan loistavalta. Tuki pysyi tasaisesti ja Pyry uskalsi rentoutua tuelle ja silti pidätteet otti hyvin vastaan. Onko se voittaja vihdoin löytynyt?! Tyytyväinen olen siihen että taas kaikki tehtävät mitä tehtiin olivat kivoja ja helpontuntuisia meille. Olin todella, todella iloinen kun tuntui että palikat yhtäkkiä naksahti kohdilleen. Pystyin olemaan rauhassa, hevosella oli rytmi ja se kulki rentona, en syöksynyt ja heppa hyppäsi superhienosti. Ei voi kun vain olla yhtä hymyä!


Tuossa ensimmäisessä pätkässä siis noita verkkoja ja muita hyppyjä. Lopuksi tultiin vielä rata ja siinä Pyry olikin aivan mahti! Muutama pieni kauneusvirhe tuli, mutta ei todellakaan sellaisia mistä pitäisi "ranteet auki viillellä" Piken sanoin. Pike oli todella tyytyväinen ja itse olin yhtä kokonaista hymyä lopputunnista. Esteet ei nousseet korkealle, mutta loistavaa oli juuri se että pystyin olemaan rauhassa esteelle, esteen päällä, sen jälkeen ja Pyry toimi super hienosti. Tässä vielä ratavideo:


Paljon virheitä tekstissä, mutta kun olen niin fiiliksissä!
Mitä mieltä sinä olet? Eikö ole huima ero viime kertaankin?!

13. maaliskuuta 2013

Ahkeraa suunnittelua, ahkeraa suunnittelua!

kohti kesää ja kisoja, vaikka lumi vieläkin pöllyää..


Tänään koulussa oli todella pitkä päivä kun käytiin Vaalimaan Tullissa tutustumassa. Hieno paikka ja varsinkin autojen läpivalaisu oli kerrassaan hieno! Matkaan lähdettiin koululta jo klo 6 ja kotiin pääsin vasta klo 19 aikoihin, joten en tallille tänään ehtinyt.

Käytin sitten päivän selatessa kuvia ja suunnittelin postausta, jossa olisi vielä tarkemmin tavoitteita. En saa sitä nyt tehtyä eteenpäin kun väsyttää mutta yritän kuitenkin kovasti. Lisäksi olen katsellut kisoja ja ilokseni voi taas todeta että jopa päästään lähtemään Tampereelle kisoihin! Sain sovittua pomoni kanssa että teen keskiviikkoillan niin hän ottaa lauantaiaamun ja näin ollen päästään kisoihin, jippii! :)

Lupaan piakkoin näytellä kisakalenterin tynkää ja toivottavasti saadaan taas uusia kuvia heti pian! Nyt kuitenkin näihin nopeisiin fiiliksiin ;)

Lukijat; Oletteko te jo suunnitelleet kisakalenteria?
Onko teillä tälle kaudelle jotain erityistavoitteita? Tai nostatteko vaikka tasoa?

10. maaliskuuta 2013

Eikö ole vähintäänkin tyypillistä se..

.. että materiaalia ei ole tarjota juuri silloin kun,
a. Ratsastat itse niin hyvin kuin osaat
b. Hevonen on aivan mahtava ja tekee asiat mielettömästi
c. Treeni menee superhyvin ja voisit hyppiä voltteja pelkästä riemusta?

Taitaa olla siis sanomattakin selvää että tänään meni hyvin? Heppa oli kyllä aivan uskomaton! Aluksi kun mentiin pieniä (80-90 cm) sekä kuski että hevonen tekivät tyhmiä virheitä, heppa oli ihan phyit ja kuski oli plorp.. Sitten lopuksi kun taas hypättiin neljän esteen rataa - tai oikeastaan kolmen, koska yksi oli sarja kahdella askeleella - Pyry oli aivan mahtava ja kyllä, minäkin taisin ratsastaa parhaiten ikinä mitä olen tähän asti ratsastanut. On siis vähintäänkin tyypillistä että mitään materiaalia ei ole, vaikka kamerat mukana olivatkin? ;) Lopuksi mentiin 110-115 cm pikku rata ja kyllä, uskomaton heppa ja puhtaasti kaikki. Itse pystyin olemaan rauhassa, hengittämään ja tulemaan paineistamatta esteelle. Ja heppa teki kyllä niin hienoja hyppyjä, etten keksi edes miten kuvailisin niitä.. Kokeiltiin myös suoraa omppua hypätessä ja toimi sillä todella hienosti! Mutta siitä sen enempää, minä menen nukkumaan mahtavissa fiiliksissä, on mulla mahtava suokki! 

Hieman alkupäivää lannisti kisakalenterin varjo. Kaikki kisat mitä olen suunnitellut ja pyytänyt vapaaksi on mennyt pieleen ja loput suunnitelmat ei onnistuneet. Arctic Show olin kipeä ja en pystynyt 110% keskittymään, Tampereen ensimmäinen suokkikansallinen meni ohi suun (vaikka olin vapaaksi sen pyytänyt) kuljetusongelman takia, Kurtnan reissu peruuntui yllättävien maksujen takia ja koska olimme suunnitelleet menevämme Tampereelle 23. päivä en ilmoittautunut ollenkaan Winter Showhun. Nyt kuitenkin tänään sain tietää että joudun 23. päivä töihin ja näin ollen en pääse Tampereelle. Voisiko vielä enemmän mennä homma pieleen?!

Kuitenkaan en nyt jaksa enkä halua murehtia sitä, koska minulla on aivan mahtava Pyry (ja Molla!) ja olen aivan innoissani tulevasta, on se sitten Tampereen kisoihin tai ei!

Pyry paketoituna treenin jälkeen. Etusissa omistaja-Johannan ostamat aivan mahtavat BOT-suojat!
Pyry ja Senni tykkäävät! 

9. maaliskuuta 2013

Mielettömiä fiiliksiä ja oivaltavia treenejä

hyvä minä, hyvä PP, hyvä Janni, hyvä Molla, hyvä Petra.. jnejne..


Wiiii, tänään on ollut kyllä niin hyvä päivä! Tosiaan tuo aikaisempi postaus nyt oli tuollainen, jota kannattaa katsoa tarkasti läpi ;) Nyt kuitenkin tähän viikonlopun fiiliksiin!

Eilen olin koulussa vain muutaman hassun tunnin ja kotiin päästyäni söin nopeasti aamiaista ja lähdin ratsastamaan Pyryn. Kaikista koomisinta koko hommassa taisi olla se, että kun olin matkalla koulusta kotiin, kuulin radiosta että päivällä (!!) oli luvattu jopa sakeaa lumipyryä joka saattaisi haitata autolla liikkumista. Silloin kun tämän kuulin, aurinko paistoi kauniisti ja ei ollut pilvenhattaraakaan taivaalla. Oliko siis ihme kun saavuin keskustaan lähemmäs tallia, alkoi hiljalleen satamaan lunta? Tai se että kun se hiljainen lumisade yltyi siksi mainituksi lumipyryksi ja laukatessa lumi tuiskui niin kovaa päin naamaa että se sattui ja teki mieli itkeä? Tai vielä humoristisempaa se että kun lopulta saimme nopean lenkkimme tehtyä, hevosen loimitettua tuiskeeseen ja itse jäädyin kalikaksi märissä vaatteissa, loppui lumisade ja alkoi aurinko taas paistamaan? No, ei se menoa haitannut, Pyry oli mahti heppa ja lenkki tehtiin säästä huolimatta ;)

Lumipyryn alkua eiliseltä

Illalla olin vielä iltavuorossa, eli menin puoli kolmeen töihin ja pääsin kymmenen jälkeen. Annoin itselleni luvan nukkua kahdeksaan asti, mutta olin laiska ja lisäsin sitäkin vielä ja nousin tuntia myöhemmin ja näin ollen tänään aikataulu venähti hieman. Kuitenkin kymmenen maissa olin jo tallilla ja suuntasimme ensimmäisenä kuvaamaan Elmosta rakennekuvat. Tämä tosiaan piti tehdä aikoja, aikoja sitten, mutta ikinä ei ollut aikaa. Nyt oli sitä ja sääkin oli todella hieno, joten napsaistiin muutama kuvanen. Eihän siellä pihalla sitten nähnyt millaisia otoksia tuli, mutta tallissa kun katsoin olin taas niin pettynyt itseeni ja kuvaustaitoihini. ÄRR, pisti vihaksi kun ei saanut mitään kivoja kuvia. Tässä kuitenkin muutama kuva mr. Nenämiehestä, on hän niin valloittava herrasmies! :)



Äääärr, ylivalottuneita, mutta koitetaan kestää ;) Kun päästiin tallille, tallitytöt olivatkin jo varustaneet Pyryn melkein kokonaan ja mentiin sitten hieman koulutreenailemaan. Suunniteltiin menevämme Opiston kentälle ja lopulta sinne mentiinkin. On kiva huomata kun heppa toimii tavallaan hetki hetkeltä paremmin. Nyt täytyy taas vaan treenata treenata ja treenata että itse opin ratsastamaan sitä juuri oikein. Ei tehty mitään vaikeita juttuja ja laukkakin jätettiin tekemättä enempi, koska Pyry oli hieman varovainen pohjan suhteen. Ravissa kuitenkin tuli ihan hyvää pätkää ja lopuksi oltiin molemmat, sekä Petra että minä, tyytyväisiä. Toivottavasti heppa nyt pysyy kunnossa ja päästään aloittamaan kenttäkausi suunnitelmien mukaan, nyt ei ainakaan voi olla treenistä puutetta ;)

Petra oli siis sekä huutamassa minulle, että otti muutaman kuvan. Keskittyi enemmän siihen huutamiseen ja kuvia tuli tosi vähän siksi. Niistä sitten uskalsin julkaista tämän yhden koska lopuissa säädän jotain omiani, heh! Pyry oli läpi treenin hieman levoton. Uskon että se johtui aika paljon siitä, että mentiin pihalla "pitkän maneesikauden" jälkeen ja pohja oli erilainen. Lisäksi se on jotenkin oikealta takaa hieman jumissa, tai jumissa on väärä sana, pikemminkin puutunut tai sellainen.. Hidas. Oikea takajalka tulee hieman kokoajan perässä, ei siis mitenkään onnu, aro, ota lyhyempää, ole epäpuhdas, ei mitään tälläistä. Se vain on hitaampi tulemaan ja tuotti tänään erityisesti erilaisella pohjalla hieman hankaluuksia.. No, huomenissa on sitten luvassa hieman jumppailua esteillä, jos se siitäkin hieman vertyisi ja Petra sitä hieman hipelöi jos se auttaisi! Kuitenkin loppupeleissä oli todella yritteliäs ja teki kaiken - viimeistään pienen protestoinnin ja kokeilemisen jälkeen - oikein mallikkaasti.


Tähän ei suinkaan päivä vielä loppunut. Tämän jälkeen kävin vielä hypyttämässä Jannia Opistohallissa Mollalla ja sen jälkeen suunnattiin Petran kanssa salille. Käydään kaksi kertaa viikossa salilla aina kun vain on aikaa tai saadaan muuten sopimaan. Tiistaisin vuoroviikoin harjoitetaan jalkoja ja toisella kerralla ylävartaloa, molempina kertoina kuitenkin keskivartalon lihaksia. Perjantaisin / lauantaisin, riippuu siis siitä miten ehditään, tehdään sitten yhdistelmä treeni, eli otetaan sekä käsiä että jalkoja, keskivartalon lisäksi tietenkin. Tänään meillä vierähtikin salilla melkein kolme tuntia verryttelyineen ja venyttelyineen! Huh, pitää vielä ennen nukkumaan menoa hieman venytellä etten huomenna ole ihan jumissa ;)

Mutta tosiaan tälläistä tänään. Salin jälkeen oli mahtava fiilis ja tultiinkin Petran kanssa meille syömään hieman kanaa ja sitten käytiin vielä illalla tekemässä iltatalli. Siitä lähtien olen tuskaillut tämän tekstin kanssa ja nyt pohdiskelen nukkumaan menemistä! Huomenna on lyhyt pätkä työpäivä ja sen jälkeen tarkoitus mennä hieman Pyryllä jumppaamaan esteillä ja käydä illalla lenkillä. Joten näillä näkymin, huomisiin! :)

Ärsyttää, harmittaa, olen surullinen!

Anteeks nyt tästä mutta kun kaikki menee mönkään..

Yhyy!


8. maaliskuuta 2013

Fiiliksetön fiilis

kun ei tiedä miksi itkisi vaikka itkettää ja silti nauraa vaikkei naurata

Ehkä kaikki johtuu vain väsymyksestä! Eilinen oli tosiaan täyspitkä päivä, sillä olin aamulla klo 8-14 koulussa, kävin nopeasti kotona, menin klo 15 töihin ja pääsin vasta klo 21.10 ja siitä juoksin suoraan tallille liikuttamaan Pyryn. Aluksi piti mennä ihan nopea maasto mutta tietty sekin sitten venähti. Halusin välttämättä mennä maneesille hieman laukkailemaan ja lopulta oltiin joku pari kymmentä minuuttia siellä. Pyry oli tavallaan hyvä ja tavallaan huono. Se kuunteli hyvin, liikkui hyvin, mutta oli jotenkin samalla tahditon. Vasen laukka ei meinannut millään pysyä koossa ja mentiinkin sitten enemmän pitkää hurjaa laukkaa kun koottua tai edes pyöreää laukkaa. Tein kuitenkin paljon siirtymisiä, että saisin Pyry rehellisesti kuuntelemaan ja toimimaan takaa paremmin. Muistin jopa pitää ulkopohkeen hyvin edessä ja lapa ei päässyt useaan kertaan edes karkaamaan, hyvä minä! Lopuksi mentiin vastalaukkoja, aluksi helppoja kaarroksia, lopuksi "helpompaan" suuntaan hieman jyrkempiä. Hienosti mies suosritti nekin, eikä edes mennyt tappeluksi! ;)

Eilen pääsin tosiaan tallilta sitten lähtemään hieman klo 23 jälkeen ja kotona meninkin melko pian nukkumaan. Pakko myöntää että aamulla ei millään tehnyt mieli herätä kouluun, varsinkin kun tiesin että on luvassa aivan turha päivä! Lopulta koulussa ei tehty mitään. Ei siis mitään järkevää eikä vähemmän järkevää. Puolitokkuraisena sain itseni päivästä läpi ja onneksi päästiin jo klo 12. Kuitenkin äiti piti viedä lääkäriin (oikeasti, on sekin kokoajan jostain kipeä, nyt sillä on joku todella paha bakteeritulehdus imusolmukkeissa ja huuli on turvonnut muodottomaksi.. En tajua mistä se noita hankkii! :D) ja lopulta käytiin vielä subilla syömässä. Kun päästiin vihdoin kahden aikaan kotiin ajattelin hetken nukkua.. Mutta lopulta katsoin telkkaria ja totesin viiden aikaan että jumankauta, nyt taas pitää mennä ja silmäystäkään en nukkunut. HUOH, tyhmä minä!

Hah, huomasin että olen tässä taas turissut niitä näitä. No, mennääs nyt kuitenkin takaisin tallille! Tänään oli tosiaan estevalmennus ja mentiin hyvillä mielin maneesille. Olen nyt sen verran suunnitellut, etten ollenkaan osallistu Winter Showhun (huonoja luokkia tai arvostelumenetelmiä suhteutettuna lähtömaksuihin), vaan säästetään puhtia Tampereen kisoihin! Tänään kuitenkin palataan siihen valmennukseen. Video kertoo oikeastaan kaikki tehtävät mitä tehtiin, joten katsokaa se ihmeessä ensin! Tai jälkeen, ihan miten itse tykkäätte ;)


Tänään meillä oli valmennuksen teemana siis linjaukset. Mentiin vaikeitakin vinolinjoja erittäin lyhyillä väleillä ja kivaa oli. Tehtävä oli todella kiva ja siinä piti miettiä. Videolla toiseksi viimeinen klippi oli meidän ehkä paras suoritus tuolla tehtävällä, radalla Pyry pääsi romahtamaan kertaalleen raviin, vaikka muuten rata olikin tasainen.

Oli taas ilo huomata, että tehtävät olivat helppoja. Pystyin keskittymään itseeni ja hevonen vaikutti innokkaalta ja hyppäsi hyvin. Erityisesti olen yrittänyt nyt keskittyä siihen että en yhtään sukella tai mene liikkeen edelle. Nyt pysyin koko valmennuksen hyvin pystyssä, mutta samalla huomasin että vasen ranne jää lukkoon hypyssä todella helposti! Eli kun yksi ongelma ei ole, toinen tulee.. HUOH! Toinen positiivinen asia oli tosiaan se että myös jalkani alkavat hiljalleen tottelemaan sitä mitä minä sanon, hip hei! Pyry on siitä mukava hevonen, että se vaatii tarkkaa ja täsmällistä ratsastusta. Se on herkkä ja pysähtyy ja hidastaa pienistä avuista, joka on sekä hyvää että huonoa. Joskus itselläni on tapa jäädä säätämään enemmän ja enemmän, jolloin Pyry sitten tottelee ja yleensä päätyy siihen että en pidä siitä että ponnistuspaikka meni persiilleen ja a. joko pysäytän Pyryn, tai b. viimeisen askeleen tuuppaan ja puomit kolisevat.

No, ei kai sitä valmiiksi tule muuta kuin harjoittelemalla. Itse valmennukseen olen ihan tyytyväinen. Olen vain ollut muutaman päivän niin vihainen, ärsyyntyvä, vittuuntunut, itkuinen ja väsynyt, että ei nyt anneta kaiken taas mennä vain tällä. Tosiaan lopussa hypättiin rata. Tuo aikaisempi linjaustehtävä, kaksi okseria pitkillä lähestymisillä ja keskellä pysty. Kaikki esteet ehdottomasti maksimissaan 90 cm.

Ei, ei edelleenkään sillä että "haluan hypätä korkeita yhyy" vaan sillä, että en tiedä miksi mennään näin pieniä. Tai joo, ymmärsin tehtävässä miksi esteet olivat pieniä, mutta koska meillä on Pyryn kanssa tavoitteena hypätä myös isompia ratoja lähiaikoina, tulee itselle riittämätön olo. Onko sitä sittenkään valmis, jos valmennuksissa hypätään ysikymppiä? Osaanko hypätä niitä "isompia" esteitä yhtä rauhassa? mitä jos, jos ja kun.. Olisi kiva päästä hyppäämään muutaman kerran isompi este hyvän, taitavan, osaavan ja luotettavan valmentajan silmien alla ja kuulla että mitä tekee väärin ja mitä lähteä korjaamaan. Ja ennen kuin ketään sanoo, ei en lähde kyseenalaistamaan valmentajaa, jos hän asettaa tehtävät tälle korkeudelle, siihen on takuulla pätevä syy, mutta itseä harmittaa se samalla, koska tehtävät (tai pikemminkin ne yksittäiset) tuntuivat helpoilta ja ylittyivät ongelmitta.

Tämä ehkä johtuu siitä että muutenkin fiilis on ollut vähän niin ja näin. Pari päivää ollut ihan itkun partaalla ja en tiedä edes miksi. Tekisi mieli vaan sanoa asiat mitä mielessä on, mutta en taas halua ketään loukatakkaan. Äitille onneksi puhuin tänään, ehkä se vähän auttoi, vaikka möykky siellä mahassa vieläkin on. Tiedän että se johtuu minusta itsestäni, ei kenestäkään muusta, mutta silti tulee itselle täysin riittämätön ja osaamaton fiilis kun on näitä tunteita pyöritellyt jo päiviä! Ehkä ne lähtee kun menen nyt nukkumaan ja herään aamulla kouluun pirteänä ;)

HUH, että sellaista, toivottavasti joku jaksoi lukea!
Onko muuten lukijoilla jotain toivepostauksia? 
Viikonloppuna uskottavasti tulossa lisää materiaalia meistä!

4. maaliskuuta 2013

No voihan kikkelis kokkelis!

ei sitä aina edes itse tiedä miten vastaisi..

klikatkaa isommaksi jos ette näe!

Jätin itse suosiolla vastaamatta, koska en löytänyt niihin mitään oikeita sanoja. Petra aika hyvin kiteytti sen miksi Petra ei kisaa. Petra on minun hevosenhoitaja ja oikeasti, siinä hommassa täysin korvaamaton. Lisäksi Petra on minulle kuin valmentaja kouluratsastuksessa ja teemme kokoajan töitä että päästään ensi kaudella näyttämään kyntemme!

Puolikuntoisena kisasin Arctic Showssa, koska olin jo lähdön maksanut. Keskiviikkokisoissa kuvittelin olevani jo paremmassa hapessa, muttei se todellakaan pitänyt paikkaansa. Vasta tänään koen olevani jo kohtuu terve ja kohta jo valmiina taas uusiin treeneihin. Eiköhän tuo Pyry nyt minun kanssa kuitenkin ole tasoaan nostanut kokoajan, ei lähdetä minua nyt yhtään neitokaiset vähättelemään ;) Kyllä minä tiedän virheeni, heikkouteni ja huonouteni. Minua parempia ratsastajia on tuhansia, mutta eikö sitten samalla kaikkien vähänkin huonompien ratsastajien hevoset anneta pois ihan vaan sen takia kun on niitä parempiakin ratsastajia.. Tuskimpa vain! Ja mielestäni herra PP ei näytä mitenkään kärsivältä, kulkee oikein hyvin eteen, taakse, sivulle kuin joskus ylöskin.

Treenaaminen on minulle ainakin ollut aina kaikkea muuta kuin kisaamista. Olen tämän kolmen viikon kipeä olo aikanani todella vähän ollut treenaamatta, mistä takuulla tämä  taudin pitkittyminenkin johtuu. Kun ei malta lopettaa treeniä ja hevosen kanssa touhuamista, vaikka olisi kuumetta, yskää tai järkyttävää kurkkukipua. Ja on käyty maastossa, menty koulua, hypätty, tehty maneesikivaa, irtojuoksutettu.. Minulle kun se treenaaminen on muutakin kuin kisaamista. Ja hei, turha sääliä, ei se kapasiteetti sieltä mihkään katoa tai hukkaan mene, eiköhän me tällä kaudella jo kymppiä päästä hyppäämään ja kentässä helppoa menemään ;)

Kiitti ja kuitti!


Lisää kuvia, lisää kuvia!

Mt-teamin harjoitusestekilpailuissa Mollan kanssa


Pyry viettelee edelleen satulatonta viikonloppua ja itse lääkärin määräyksestä liikuntakieltoa, joten mitään uutta ja jännittävää ei kuitenkaan ole tiedossa. Illalla rikottiin Pyryn kanssa ainakin 10 opiston sääntöä (julkinen myöntäminen) ja Pyry saikin käydä valtaamassa haimi-hallin ja juosta hetken irti. Herra jopa pukitti muutaman kerran, hih! Mutta siis, tänään poni kävi Merjan Tallilla hyppäämässä Jannin kanssa kaksi luokkaa, 70 cm ja 80 cm. Itse olin enemmän toimihenkilönä, mutta tosiaan oli niin pienet kisat että päästiin nopeasti kotiin. Kisat itsenään kesti vain pari tuntia! Molla teki hienot kaksi puhdasta rataa ja naureskelinkin tammaa kun se oli niin "minä tiedän kyllä tämän homman" -ilmeellä koko päivän.

Positiivistä on tosiaan se, että saatiin hommattua koppiin talvirenkaat ja nyt voidaan jopa Pyryn kanssa mennä kauemmaksi kisoihin jos tarvetta on! Saa nyt nähdä lähtisikö sitä 23. päivä Tampereelle vai ihan tuohon Merjalle kisoihin ;) Mutta nyt siis muutama kuva Molla-muorista ja Jannista kisoista!






Argh, maneeseissa on niin vaikea kuvata! Lisäksi pistän tähän vielä muutaman kuvan Mollasta. Petran blogiin kommentoitiin sitä kuinka "köyhässä kunnossa" Molla-muori on. Kyllä, se ei ole vielä niin massakas ja hyvän pyöreä kun se oli viime kauden lopussa ja muutenkin on ollut, mutta kyllä, se on saanut jo hyvän massan takaisin ja kokoajan saa sitä lisää. Muuton yhteydessä (olihan me kotona asuttu jo kuusi vuotta!) Molla koki pienoisen "muuttostressin" ja tiputti suoranaisesti kaikki lihakset ja kuihtui pahasti. Onneksi kuitenkin huomattiin mistä johtui ja aloin lisäksi syöttämään viherpellettiä ja pian vauhtitamma oli taas iskussa! Koko tänä aikana tamma ei ole mitenkään ollut väsynyt, haluton tai huono ratsastaa, ainoastaan se tiputti lihakset ja kuihtui aivan köyhäksi. Mutta tässä tosiaan tämä jo muutamassa kuukaudessa näkyvä parannus, eiköhän me kohta taas olla huippukunnossa! :)



vai mitä mieltä sinä olet?

3. maaliskuuta 2013

"MINÄKIN haluan hyppäämään maastoesteitä!!"

Mutta ei, nyt minä parantelen itseni ja sitten vasta..

Tänään taas olikin kuvauspainoitteisempi päivä. Aamun yritin parannella hieman itseäni, mitä nyt nukuin pitkään, söin kauhean kasan lääkkeitä ja totesin tuhannennen kerran että inhoan olla kipeä. Sairaslomalla taas, sillä kurkku jo yli viikon ollut särkevä ja kipeä, ääni ei lähde, yskittää ja on hirveä flunssa. Nyt siis en köpöttelyä enempää ole menossa ja toivon että menisi tämä tauti nopeasti pois. Iltapäivästä menin sitten kuvaamaan Roosan ja Loren valmennusta. Heillä oli maajoukkuevalmennukset kentässä ja himo hyppäämään oli itsellä aivan valtava! Upeasti taas Roosa ja Lore menivät, ihan kateeksi kävi!

supertyypit! kipaise Roosan blogiin tästä ;)

Petra saapuikin Molla-ponin kanssa heti valmennuksen loputtua maneesiin ja otin niistäkin kuvia. Itse en lähde analysoimaan sen tarkemmin, toimin vain kuvaajan roolissa. Poni oli söpö ja keskittyä se jaksoi niin kauan kunnes alkoi Hämeen aluevalmennusporukkaa lappaamaan sisälle. Sitten poni olikin ihan pöheli, heh!







ja päivän paras kuva:
"Hei kuka tuli maneesiin??!"

Kun sitten lähdettiin pakoon aluevalmennuksia, suuntasin itse tallille. Pyryllä oli vielä tänään satulaton päivä, vaikka patit näyttivät yllättävän hyviltä! Mentiin kävelemään Elmon ja Petran kanssa ja voin sanoa että oli järkyttävä sää! Ei menty pitkää lenkkiä, vaan tyydyttiin lyhyempään. Tuollainen lumimyräkkä on jäätävä!

Että niin se päivä kului. Petraa olen painostanut että saisi tatuointini ja logon valmiiksi ja asetettiin huomiselle deadline! Ikäväkseni samalla huomasin että oma Photoshop CS ei toimi ja saa nähdä koka pääsen väkertämään uutta ulkoasua.. Lisäksi puhuttiin siitä että kisakalenteriakin pitäisi suunnitella.. Mutta kun olen vain niin huono suunnittelemaan! Hinku on kova, mutta olen todella huono suunnittelemaan, argh!

Lukijat: Onko jollain muullakin vaikeuksia suunnitella kisakalenteria?

2. maaliskuuta 2013

"Tulta syöksevä suomenhevonen"

Piken estevalmennuksessa helmikuun lopussa


Videolla näkyykin oikeastaan kaikki miltein mitä tehtiin. Harkitsin valmennukseen menoa aika kauan, koska patit olivat taas hieman pahentuneet. Kuitenkaan ei ollut vaaraa että ne aukeavat, joten menin sitten kuitenkin. Pyry oli taas tyypilliseen tapaansa reipas ja välillä otti taas tulta hännän alle. Heh, hassua ajatella että heppa on kahden vuoden aikana muuttunut tahmatassusta vauhdikkaaksi veikoksi! Valmennus meni kuitenkin siis hyvin, mentiin videolla näkyvää tehtävää. Lopussa mentiin tuo "rata" ja viimeinen este mikä tippui johtui aina vain minusta. Ensin toin lähelle, seuraavaksi tulin pitkänä. Minulla on huono tapa päästää Pyry pitkäksi juuri ennen estettä ja se kostautuu tietenkin pystyillä, jotka meillä nyt on kisoissa tippunutkin.. Ehkä nyt taas pääsen vauhtiin ja osaan ratsastaa pystytkin jatkossa ;)

Keskusteltiin sitten Piken kanssa lopuksi onko kisakalenteria jo suunniteltu ja niin edespäin. Nyt hypätään siis vielä pari metriä ja sitten voidaan katsella kympin luokkia! Wipii, kolme vuotta sitten hypännyt viimeksi kisoissa kymppiä, joten jännityksellä odotellaan!