30. huhtikuuta 2012

Super super super super fiilis!

Ei voi olla parempaa fiilistä, nyt ollaan korkeella!


Kyllä, Pyry oli tänään super ja fiilis on nyt super super! Mukana ei ollut kuvaajia, mutta nyt saatte sitten kypäräkameran antia. Heti aluksi pakko hehkuttaa miten kiva tuo kamera on! Hieman vielä pitäisi säätää sitä alemmas, mutta tässäkin pystyn elämään niin hyvin mukana uudestaan ja uudestaan. Hieno hevonen, hieno kamera, hieno fiilis!

Oltiin Pyryn kanssa perillä hyvissä ajoin ja ehdin verkkaamaan omatoimisesti. Pyry oli tosi kiva, sillä oli taas palannut oma moottori ja kaikki oli niin kivaa. Varmaan tämä ihana sää saa herrankin taas virkistymään! Piken tultua katsottiin uudet suojat läpi. Ja niinkuin epäilin, ne on hieman liian pitkät, mutta koska joustavat kuitenkin niistä "pitkistä kohdista" kelpaavat oikein loistavasti. Suomiputeilla kun on vähän vaikeat nuo jalat, on sen verran vantterat ettei pienempi koko mene ja taas tämä isompi on liian pitkä.. Mutta niinkun sanoin, nämä ovat meille juuri passelit, jee!

Sitten aloitettiinkin heti hyppäämään. Verryttelyksi kumpuesteet (videolla ensimmäinen) kaksi kertaa. Pyry oli kiva, tosin aluksi hieman hämmentynyt ja vahva. Kuitenkin alkoi tajuamaan pikkuhiljaa taas mitä haettiin ja johan alkoi vauhtia löytymään! Sitten tehtiin vielä hiekka-alueella kaksi pientä rataa, jotka molemmat videolla. Pakko sanoa että hieno on mies! Suomenhevosten vaativan esteet (eli avoin helppo) - ei mitään ongelmia! Upea herra! Lisäksi käytiin vedellä, mutta perhana kun unohdin laittaa kameran päälle.. Siellä sitten sattui ja tapahtuikin, heh! Herra vähän tykkää ryntäillä veteen ja kun sinne piti mennä hallitusti, hitaasti ja varovasti koska oli niin korkealla, meinasi koko komeus hörpätä vettä. Onneksi olin itse ylhäällä ja heppakin sitten tajusi että kaipa se on pakko kuunnella. Lisäksi hypättiin veden vieressä olevaa syvää hautaa ja siihen kyllä tuli niin mielenkiintoiset loikat.. Harmi kun kamera ei ollut päällä!

Mutta tuloksena oli siis se että 12.-13.5 starttaamme Niinisalossa ensimmäisen tutustumisluokan! Hieman jänskättää, mutta niinkuin Pike sanoi, se on niin helppoa Pyrylle ettei kannata harrastetta todellakaan mennä. Hieno, hieno mies! Olen ihan innoissani ja onnessani ja halkean kohta ylpeydestä. Tästä jatkuu treeni! Keskiviikkona Terhi menee Pyryn & Mollan kanssa keskiviikkokoulukisoihin, Lauantaina Terhi menee molemmilla Aluekoulukisoissa ja sunnuntaina hepat pääsee Mätsäreihin! Ja pari viikkoa enää Niinisaloon, jaiks!

Uudenlainen näkökulma tämäkin ;)

7 kk odotus palkitaan tänään!

Ensimmäiset maastoestetreenit, jipii!


Vihdoin ja viimein! Puoli vuotta odotettu ja nyt on se päivä käsillä! Valitettavasti kukaan ei päässyt kuvailemaan, mitä kyselin, mutta kypäräkamera on päässä ;) Eilen muuten kyseistä vehjettä jo testailin, mutta pientä säätöä vaatii vielä. Joten toivottavasti tänään onnistuu!

Muutama on kysellyt mitä hevoset syövät meillä. Olen varmaan yksi näistä "purkkisyöttäjistä", mutta kun homma pelittää niin minkä sille mahtaa. Eli tosiaan, nyt kerron teille mitä ja miten paljon hevoset syövät. Aloitetaan vaikka Mollasta.

  • Mollan Ruokinta
  • Heinää 2 kg - 3 kg - 3 kg
  • Kauraa ½ l - 0 - 1 l
  • Black Horse Balance ½ l - 0 - 1 l
  • Melassileike (turvotettuna) 0 - 0 - ½ l
  • Pellavalima (turvotettuna) 0 - 0 - 2 dl
  • 2 mittalusikkaa biotiiniä
  • Lisäksi tällä hetkellä valkosipulia, oluthiivaa ja porkkanapellettiä

  • Pyryn Ruokinta
  • Heinää 3 kg - 3 kg - 4 kg
  • Kauraa 2 l - 0 - 2 l
  • Black Horsen Balance 1 l - 0 - 1 l
  • Melassileike (turvotettuna) 0 - 0 - 1 l
  • Pellavalima (turvotettuna) 0 - 0 - 3 dl
  • 2 mittalusikkaa biotiiniä
  • 20 ml kalanmaksaöljyä
  • Lisäksi tällä hetkellä myös valkosipulia, oluthiivaa ja porkkanapellettiä

Pyritään pitämään mahdollisimman yksinkertainen ruokinta, pääasiassa kauraa ja balancea. Itse olen niin tyytyväinen BH Balanceen, en ole aikoihin vaihtamassa sitä toiseen. Kehuja on tullut myös valmentajan suunnalta, tosiaan parempaa rehua saa hakea! Melassia saavat energiansaanniksi ja pellavalimaa mahan hyvinvointiin. Molemmat hevosista syövät myös Biotiiniä, varsinkin kun molempien kaviot ovat olleet hieman huonompi laatuisia. Nykyään molemmilla erinomainen kavioaines! Pyrylle myös tuo kalanmaksaöljy kavioihin ja karvaan. Kuurina tällä hetkellä valkosipuli, oluthiiva (b-vitamiiniseos) ja porkkanapellettiä. Ja porkkanapelletti on taas ihan vain koska porkkanat ovat tällä hetkellä niin huonossa kunnossa että emme viitsi niitä ostaa, kesällä sitten taas!

Kesäisin laitumella hevosten ruokinta muuttuu hieman, yleensä ruokitaan silloin 3 kertaa päivässä. Ja heinää harvemmin keskikesällä heitetään laitumelle, loppukesästä kylläkin ollaan myös heinää annettu ja hyvin on kelvannut. Mutta nyt saa taas nähdä miten sitten vieraassa paikassa tehdään, kun tosiaan tämä muutto on käsillä.

Nooh.. Mutta eipä siitä enempiä! Arvon mahdollisimman pian voittajan tuon ulkoasun arvioijien kesken, mutta nyt kiidän talliin laittamaan Pyryä valmiiksi ja eikun kohti valmennusta!

25. huhtikuuta 2012

Varustefiilistelyä - taas ja edelleen!

Onnea Terhi, Anniina, Hanna-Mari, Rosse, Sohvi!



Oma palkka on tänään ja tässä kuussa kulutettu jo moneen kertaan. Että huhheijaa sanon vaan! Mutta tosiaan paketti mitä innoissani odotin, sisälsi saappaat. Minulla on nyt kaksi vuotta ollut nämä vanhat saappaat ja nyt vuosihuollon jälkeen ovat kuin uudet, joten päädyin sitten tilaamaan toiset, hieman kalliimmat saappaat. Saappaina on siis CRW Massolinit, ovh 219 €. Pehmeää nahkaa, hööksin sivuilla näyttää kauheilta, mutta livenä.. Ai että kun oli kivat. Jalassa näyttää myös todella kivoilta! Ja iisot plussat tuosta säädettävyydestä, on helpot ja kätevät, minunkin paksumpi pohkeeni mahtuu ongelmitta saappaaseen ;)

Suinkaan ei tämä jäänyt tähän. Vaikka paketti sisälsi vain nuo saappaat, päädyttiin tänään Ratsuriiheen. Äiti oli käynyt siellä jo päivällä keskustelemassa Riitan kanssa ja ostamassa Balancea. Mukaan oli sitten tarttunut Pyrylle nahkariimu ja minulle aivan ihana Lami-Cellin kisapaita blingeillä. Osaapat äiti nyt hemmotella minua, iiiso kiitos. Tällä seuraavalla reissulla sitten ostin vaaleanpunaiset ratsastussukat ja tuon ääri-ihanan blingiraipan. Ihan vain noiden sinisten blingien tähden piti se ostaa!

Huh! Sitten kipaistiin ratsastamaan. mentiin kentällä koulua. Pyry oli kiva, mutta todella jäykkä. On nyt ollut vähän aikaa jo hieman enemmän jäykkä ja päätettiin että tilataan hieroja jos olisi jumissa jostain. Meni kyllä ihan rennosti ja nätisti, mutta oli jäykkä ja hieman laiskahko, mikä oli ihan ihmeellistä pitkästä aikaa. Seuraavaksi sitten menenkin maksamaan kipasta Pyryn Liedon lähdön ja Niinisalon. Liedossa Terhi menee Pyryllä Helppo C ja Niinisalossa sitten mennään alkujaisiksi Harraste. Yhteensä näille kisoille tulee hintaa 179 euroa! huh huh sanon minä!

Ja loppuun nyt muutama Pyryn kuva ettei ihan varustepainoitteista tekstiä tule. Piti tänään kuvailla kaikki hevoset, mutta sää sitten meni sopivasti pilveen kun otin kameran ja porukka alkoi olemaan niin kireää etten ehtinyt kuvailla kun pari kuvaa. Mutta tässä Pyryn parhaimmat, Mollasta ei valitettavasti tullut nyt otettua kuvia ollenkaan, ehkä sitten joku päivä onnistun siinäkin. Kuvien laatu ei päätä huimaa, oli taas jotenkin laiskuutta ilmassa?




Loppuun vielä muutama Veikko-Peikon kuva ;)


Nyt se paketti tuli!

Lisää varustefiilistelyä?


Arvaa mitä paketti sisältää, vielä illalla luvassa postaus missä kerron sitten kuka osui oikeaan ;)

23. huhtikuuta 2012

Uusia leluja, Uusia leluja ♥

Palkka tuli palkka meni, mutta uusia leluja on kiva hommata


Viime vuoden puolella taisin jo hieman kertoilla että tuollainen kypäräkamera olisi hieno ja nyt vihdoin sitten sain sen hommattua. Nooh, en halua ottaa sitä tuosta hienosta paketista vielä pois! hih, olen ylpeä uuden kypäräkameran omistaja. Päädyttiin GoPro kameraan ihan sen hinnan suhteen, oli kohtalaisen "halpa", mutta kuitenkin sen hintainen, ettei luulisi samantein käsiin hajoavan. Innolla odotan jo että pääsee testailemaan tuota, voisin joku päivä ottaa sen maastoon mukaan (heti kun saan jalkani siihen kuntoon että se mahtuu taas jalustimeen..)! 

Lisäksi ostin samalla uuden objektiivin, tälläisen halvan canonin, joka sitten tulee "kakkoskameraan" objektiiviksi, kun itsellä on tällä hetkellä Oskarissa aivan huippu objektiivi. Tämä on siis Canon EF-S 55-250 mm f/4-5.6 IS II. Sitä piti sitten mennä testailemaan samantien, ja no.. Tiesinhän minä ettei se tuolle paremmalle vedä vertoja. Pituutta siinä on hieman enempi ja sääkään ei ollut suosiva, joten en vielä tee mitään johtopäätöksiä. Takuulla oikein kiva objektiivi sitten kesäkeleillä ja kakkosputkena, varsinkin näyttelyissä ja raveissa / kenttäesteillä vaikuttaisi oikein hyvältä putkelta, varsinkin kun tuota zoomiväliä on hieman enemmän kun paremmassa putkessa. Piti tarkentaessa kunnon meteliä (kyllä, olen tottunut paljon hiljaisempaan objektiiviin ja sekin pitää hirveää mekkalaa :D), ja oli varsinkin lopussa hieman epätarkkuutta. Mutta niinkun sanoin että kelpaa hyvin kakkosputkeksi, kun tuo oma on niin hyvä etten tarvitse periaatteessa "parempaa", mutta tarvitsen juuri tälläisen kakkospelin ;)

Yhtä pakettia jäin vielä odottamaan, mutta eiköhän sekin pian saavu! Toivottavasti ainakin. Sen sisältö onkin sitten enemmän hevosiin liittyvä, vaikka tuo kypäräkamerakin on täysin hevosjuttuihin menevä meillä. Otin sitten uudella objektiivillä muutamia kuvia, mutta niinkun sanoin, sää ei oikein suosinut. Malleina oli tällä kertaa yhdessä meidän tallikissa Kitta ja koira Assi. Ei muuta kun seuraavaa pakettia odottamaan!




Aika komea koiraneiti, eikös?

21. huhtikuuta 2012

Ypäjä Spring Show - tultiin, hypättiin, lähdettiin

Ja kuski hakkaa päätä seinään kun on kyllästynyt omaan osaamiseensa - tai osaamattomuuteensa


Olishan sitä saada joskus sellanen totaali onnistuminen! Vähän pisti harmittamaan tänäänkin kun molemman viikon kisat meni vähän penkin alle. Tänään auto starttasi pihasta klo 7.30 ja paikan päällä tuli.. Kiire. Verkastakin ihme kyllä olin jälleen myöhässä. Mutta kun piti varjella eilen plankkaamiania saappaita etten astuisi yhteenkään kuralätäkköön ;)

Verkassa Pyry oli ihan kiva, todella rauhallisen oloinen. Hyppäsi rauhassa ja juuri niinkuin oltiin harjoiteltu: mielummin lähelle kun laakana. Eli jotain parannusta on tapahtunut! Radalla sitten Pyry jatkoi tasaisesti, mistä olen todella tyytyväinen. Selässä tuntui siltä ettei se liikkuisi mihinkään, mutta oikeasti meni ihan reippaasti, muttei kaahottanut. Muutama paikka lähelle, mutta tätähän minä juuri haluankin. Uusinnan ensimmäisen välin (9-10) mokasin sitten itse totaalisesti. Tein sen perinteisen virheen, laskin pituutta, vaikka olisi pitänyt tehdä pidäte. Möh! Kymppi tipahti alas, mutta loppurata taas oli perinteisen kiva. Hyppäsi nätisti ja muutenkaan ei ollut mitään ongelmia. Heppa oli innoissaan, mutta kuulolla, mikä oli aika uutta jopa!

Eli tosiaan tälläkin kertaa kuski mokasi, vaikka heppa oli super! Joskus pistää turhauttamaan kun tuntuu että kisa toisen perään tipahtelee puomit. Nyt kuitenkin tänään oli paljon positiivistä! Kaikki esteet olivat ns "tapissa" ja silti ne tuntuivat äärettömän helpoilta. Metrin radat, täältä tullaan! Saatiin tänään kutsu MT-Teamin aluejoukkueeseen, jätin vielä hieman auki otanko paikan vai en, sillä Porin kilpailut ovat juuri Ypäjän kenttäkisojen jälkeen ja se on hieman hankalampi homma. Saapi nähdä mitä päätetään!

Mutta en selitä sitten enempiä tällä kertaa. Nukuin liian pitkät päikkärit ja nyt on hirmuinen kiire! Joten saatte sitten katsella ja päätellä itse videosta, heissan!


Kannattaa katsoa youtuben kautta jos näkyisi edes hieman laadukkaampana ;)

20. huhtikuuta 2012

Viimeinen kerta tästä aiheesta, mutta kun kihisen kiukusta!

Aiheena vihreä - paha paha - sivusto


Minä koen olevani jo sen ikäinen että pitäisi päästä näistä asioista yli, mutta kai sitä joskus - huonona päivänä - saa vajota alemmas? Tuntuu vain niin turhauttavalta kun kuukauden sisällä on saanut enemmän shaibaa niskaan kun tämän 10 aikaisemman vuoden aikana. Aikaisemmin jo sanonut että ei, älkää ainakaan olko kateellisia ja kyllä, minäkin teen virheitä. Ihminen ei kykene olemaan täydellinen, vaikka kuinka yrittäisi. Minä en edes yritä, haluan vain olla ja ymmärtää hevosiani ja laitan kaiken niiden terveyden ja hyvinvoinnin eteen.

Olen kuullut muilta nyt kolmesta eri topicista, mitä olen kuullut olevan tällä nimeämättömällä, "kaikkien tuntemalla" vihreällä sivustolla. Ensimmäinen topic koski sitä miten rikon hevoset. Tämän käsittelinkin aikaisemmassa postauksessa. En halua edes miettiä niitä ikäviä kommentteja, siitä tulee jo paha olo. Seuraavaa topicia en edes ikinä nähnyt, kuulin vain kavereilta mitä siellä luki. Se liittyyi istuntakurssin käymisen jälkeen kuvattuun pätkään. Kai siellä oli sitten jotain kinaa ollut, kaverille oli ainoastaan jäänyt mieleen kommentti "en näe muuta eroa kun harja on letitetty". Mikäs siinä, sinä näet sen, minä tunnen rennon ja miellyttävän hevosen. Minun ja sinun näkemys eroaa, mutta sillä ei ole minulle merkitystä.

Tämän uusimman sain tänään tietooni, kun kaverini linkitti sen minulle naamakirjassa. Siinä oli linkitetty tuo Pyryn läpijuoksema vaneriseinä. Mielestäni topic pysyi melko asiallisena, kunnes jossain vaiheessa tultiin taas arvioimaan minun kykyä hallita tilannetta. Kyllä, tässäkin myönnän virheeni. Jos olisin osannut arvata, aavistaa edes kuvitella että tuo hevonen VOISI tulla läpi, olisin tehnyt asiat toisin. Pihalla oli porukkaa _koko ajan_ ja kukaan ei kukaan tullut ennen hevosen irti olemista sanomaan. Yksi nainen totesi että piti tulla kysymään oliko pyry tarkoituksella ILMAN RIIMUA, mutta tästä hetkestä kului vain pari minuuttia ja sitten Pyry olikin irti.

Tuli vain jotenkin paha mieli taas siitä, kun lähdettiin arvioimaan kykyäni ja ymmärtämistäni. Olin paikalla yksin ja olin käynyt asian päässäni läpi. Pyry on seissyt kymmeniä kertoja (jos ei satoja) yksin autossa, juuri niin kuin nyt. Se on _aina_ rauhoittunut ja nytkin se oli välillä ihan rauhassa, mitä kaveri kävi sitä kuuntelemassa. Totta kai olisi pitänyt ymmärtää sulkea takalaita, totta kai olisi pitänyt ennakoida - sellaista asiaa mitä ei milloinkaan ennen ole tapahtunut! Tiedän Pyryn olevan läheisyysriippuvainen, samoin sen omistaja tietää. Mutta ei omistajakaan kyllä uskonut moiseen, niin kuin en minäkään. Ja ihan tosi, turha sitä on edes enää jossitella.

Ehkä olen sitten muiden mielestä huono hevosenomistaja. Onneksi kaikki arvostelijat osaavat ennakoida jokaisen tilanteen niin täydellisesti. Tuohon vapaana olemiseen vielä sananen. Kukaan ei loukkaantunut, ketään ei sattunut. Riski se hevonen siellä on, mutta tällä kertaa se riski juoksi kirjaimellisesti suoraan käsiini. Siellä missä on Molla, siellä herra rauhoittuu. Ja turha alkaa pätemään etten tietäisi sen olevan riski. Tietenkin tiedän! Mutta tahallanihan minä sen irti päästin, eikös?

Nyt alkaa taas olemaan ihan sama mitä muut sanoo, itse huoahdan helpotuksesta että hevonen on kunnossa. Yrittäkää tekin muistaa että ihminen se minäkin vain olen! Laitetaan tämä postaus minun väsymyksen ja huonon päivän piikkiin. Positiivisempiä uutisiakin on, Pyryllä kävin tänään maastossa ja herra oli täysin normaali. Eli näyttää siltä että säikähdyksellä selvittiin! Lauantaina sitten luvassa Ypäjä Spring Show ja 90 cm, ei muuta kun peukut pystyyn!

19. huhtikuuta 2012

Nyt me ollaan myös facebookissa!

Muutamien ihmisten toiveesta, meidät löytää myös facebookista!


Kaveri opetti tekemään oman sivun blogille naamakirjaan, joten pakkohan sitä oli koittaa!
Klikkaa itsesi Facebookin sivuille tästä tai linkkipalkin "facebook"-linkistä

18. huhtikuuta 2012

Totallinen katastfori päivä: ylimääräistä sydämentykytystä ja surkeita ratoja

Huokaisen helpotuksesta ja toivon että tämä olisi tällä selvä


Tosiaan, tänään oli keskiviikkokoulukilpailut ja starttasin molemmille B:3. Koko päivä oli aivan kauhea, koulussa kaikki meni juuri niin kun en halunnut ja kotona en taas saanut kaikkea tehtyä mitä piti. Päivän kun kruunasi vielä se että en ollut saanut ketään auttamaan tänään, joten matkaan lähdin aivan yksin. Paikalla oli onneksi Suski ja hänen kaveri, mutta Susannallakin oli kepit, joten suosiolla tyytyi kuvaamaan. Pääsin turvallisesti perille ja kävin sitten sumplimassa lähtöjä. Sovin että menen Pyryn kanssa viimeisenä (alkuperäisen 21 sijaan) ja Mollalla 12 niin kuin oli tarkoitus.

Molla reippaasti kuntoon ja siellä se Pyry sitten alkoi hieman kuopimaan ja riekkumaan, niin kun aina. Tiesin että se rauhoittuu kyllä ajan kanssa. Vitsillä heitin sitten lähimmille tutuille että saa sitten tulla ilmoittamaan jos herra tulee läpi autosta. Ja nauroinkin vielä päälle. Verkassa Molla tuntui hyvältä ja huonolta, ei kyllä ollut ollenkaan minun päivä. Tuntui etten saanut ollenkaan tuntumaa ja kädet valahtivat koko ajan. No, radalle meni juuri 11 ratsukko kun maneesin ovi avattiin (seuraavan päästäkseen sisälle). Olin aivan oven lähellä, kuulin järjetöntä meteliä (kolinaa) ja sitten huutoa ja seuraavaksi huudettiin "Pyry on irti". Menin ihan paniikkiin (kuvittelin jo päässäni kolmijalkaisen hevosen tai vanerilevy mahassa juoksevan raadon) ja saman tein Mollan kanssa pihalle. Vastaan juoksi Pyry, ilman riimua. Heppa oli ihan sekaisin, etsi Mollaa paniikissa. Hyppäsin alas ja huikkasin vain Pyrylle että sooo, minä ja Molla tässä ja samantien Pyry rauhoittui ja haisteli Mollaa. Otin Pyryä päästä kiinni ja pidin siinä (Molla seisoi nätisti vieressä, ihana tamma!) kunnes saatiin Pyryn riimu. Vapisin kauttaaltani ja pidättelin kyyneliä. En ollut edes uskaltanut vilkaista vielä hevosta tarkemmin. 

Talutin hevoset autolle ja sain onneksi kiltin naisihmisen pitämään Mollaa samalla kun tutkin Pyryä. Painelin kylkiä, selkää, tutkin jalat, painelin jänteet, polvet, niskan.. Verta tuli kahdesta pienestä hokin polkemasta, muuten ei ollut mitään näkyvää. Loimi oli mennyt hieman rikki ja molemmissa etusissa pienen reijät. Ei ontunut ja oli ihan normaali, hieman adrenaliini virtasi. Olin onnistunut soittamaan isäpuolelle, joka oli onnekseni juuri tullut töistä kotiin ja lähti saman tien kopilla hakemaan toista hevosta. Kävin kysymässä saisinko vielä startata, vaikka "vuoroni" meni jo. Sain siirrettyä Mollan starttia muutaman ratsukon päähän ja kun isäpuoli saapui, talutteli se Pyryä pihalla sen aikaa kun menin Mollalla.



Tosiaan itsellä ei ole mitään havaintoa mitä on tapahtunut. Sen tiedän että meillä on käynyt ainakin jonkinlainen tuuri, sillä tuossa olisi voinut käydä heti todella pahasti. Tällä hetkellä näyttää hyvältä, Pyry ei onnu eikä aro mitään. Hieman nosteli takajalkoja, mutta nekin saattaa olla vain saanut kovempaa tälliä, toivon mukaan. Onneksi vaneri on antanut periksi ennemmin kun rikkonut pahemmin hevosta. Parin päivän aikana osaan sanoa kävikö mitä ja kuinka pahasti. Starttasin kyllä Pyryllä vielä, ratsastaessa se oli aivan normaali ja sai paljon kehuja taas katsomosta kun meni niin hienosti ja rennosti. Illalla katsoin myös koko hevosen läpi ja hoisin hokinpolkemat. Nyt vaan toivotaan ettei ole mitään pahempaa sattunut!

Takaisin Mollaan; Pakko sanoa että keskittyminen oli jossain aivan muualla kun radassa. Ratsastin tiet huolimattomasti ja tammakaan ei ollut enää yhtään kiva, toisinaan oli hyvä muoto ja tahti. Laukka ei pyörinyt ja muutenkin koko rata oli hakemista. Saatiin jotain 55,6% en muista ja pääasia että tamma sentään meni radan loppuun vaikka kuski suri kaikkea muuta. Mollan radan jälkeen laitoin Pyrylle satulan ja kiipesin selkään ja menin verkkaamaan. Isäpuoli laittoi Mollan koppiin ja vaihtoi väliseinän autoon että sain Pyryn tuotua. 

Verkassa Pyry oli hieno, mutta itse jännitin hirveästi. En tiedä edes mitä. Ratakin meni sumussa, pätkittäin tosi kiva, seiskoja oli paperissa ja istunnastakin sain vanhan 5 sijaan 6! jee! Laukka ei pyörinyt tänään jännittämiseni takia, mutta heppa oli rento ravissa ja mehän vasta harjotellaan! Saatiin jotain 56,7% mikä ei yhtään vastaa fiilistä, olen vain onnellinen kun heppa oli ihan ookoo tuo ryminän jälkeen. Kotimatka sujui ongelmitta ja autoon heppa käveli nätisti, ilman mitään epäröintiä. Olen vieläkin ihan kauhuissani, pelästyin niin paljon! Tykkään Pyrystä hirmuisesti, en halua sitä missään nimessä menettää.


Nyt kaikki peukut pystyyn että selvittäisiin vaan säikähdyksellä ja parilla pikku polkemalla!

Olisiko tällä kertaa onni matkassa?

Arvatkaa löikö sydän miljoonaa ja lyö edelleen


17. huhtikuuta 2012

Uusi ulkoasu, kommentoi ja voita!

Nyt kertomaan plussat ja miinukset

 Oli aika lailla tälläinen ilme eilen tehdessä.. heh

Eilen tosiaan väsäsin uuden ulkoasun, mihin olen itse.. no, en ainakaan tyytyväinen. Halusin erilaisen mutta siitä tuli mitään sanomaton. Otsikko liian täynnä ja muuten erittäin pelkistetty. Kyllä tällä kuukausi taas pärjäillään, mutta saapi nähdä koska kyllästyn itse. Tarkemmin en jaksa lähtee analysoimaan, mutta siis banneri ja tausta on tehty Adobe Photoshop CS2, joku jos sitä miettii.

Mutta mitäs te lukijat tykkäätte? Nyt haluaisin kuulla mielipiteitä uudesta ulkomuodosta, plussia ja miinuksia. Voin jopa lupailla pienen palkinnon! Eli kaikkien vastanneiden kesken arvotaan blogiarvostelu ja lisäksi erittäin hyvä mieli kaupan päälle! Blogittomille tällä siis ei ole niin suurta arvoa (kun ei varmaan blogillesillekaan, muuta kun ilmainen mainostus seuraavassa postauksessa ;)), mutta kertokaa silti ihmeessä mielipiteitä, sillä samalla jaatte hyväämieltä minulle! Ja minä tietenkin jaan sitä teille. Mitä laajemmin kommentoit ulkoasua ja vaikka myös muuta blogia - huomaa että otan aina mielelläni kaiken palautteen vastaan - sen paremmalle mielelle saat allekirjoittaneen.

Joten nyt vain runosuoni laulamaan ja kommentteja kehiin. Muistakaa laittaa myös Blogi jolle haluatte arvostelun, jos arvonnassa vaikka sattuisi käymään hyvä tuuri. Arvostelusta pyrin tekemään kattavan ja lopuksi annan vielä kouluarvosanan 4-10. Joten nyt ei kun kommentoimaan!

16. huhtikuuta 2012

"Istunnalla tuloksiin" - treeni jatkuu kotioloissa

Kolmatta päivää fiilikset katossa ja tunnelma korkeella


Mikään, ei mikään, saa minua tällä hetkellä hetkautettua! Olen niin positiivisesti latautunut ja lähden tästä kohta tallille ratsastamaan Mollan ja Pyryn. Vaikka tänään on vuorossa maastopäivä, aijon tappaa vatsalihaksiani ja jalkalihaksiani ja harjoitella istumaan. Haluan sen vakiintuvan ja sen myötä parantaa ratsastustani. Terhi ja uhkaili että minusta tulee kouluratsastaja? Hyvin mahdollista, olen niin innoissani! Kaiken innon ja onnen keskellä sitten ilmoittauduin Keskiviikkokoulukisoihin molemmilla hevosilla. Hurjaa!

Sen verran kuulin että taas oli vihreä sivusto laulanut. En tiedä mitä, enkä mistä, topic oli poistettu ja en edes tiedä olisinko halunnut lukea. Sekään mitä siellä on ikinä puhuttukaan en horjuta tätä onnen tunnetta, sillä minä haluan ja pystyn tähän! En jaksa puolustella tekemisiäni koska en näe tähän mennessä tehneeni mitään niin väärää että minun tarvitsisi ottaa itseeni tai edes puolustella. Siispä jätän nyt kaiken vihreän hetkeksi pois mielestä ja keskityn nyt 110% ratsastamiseen ja kehittymiseen.

Tein tänään videon, siinä on pätkiä 8.4. ja 15.4. Video on siis jonkinlainen kooste muutoksesta. Ehkä ette näe sitä, mutta minä tunnen sen selässä. Hevonen on rento ja innokas. Havainnoillistin eilen äidille saman asian kentällä. Istuin hetkeksi ns. vanhaan asentoon, jolloin hevonen lyhensi heti askeltaan, pää alkoi levottomaksi ja itse heiluin kun heinämies. Muutin taas uuteen asentoon ja hevonen rentoutui silminnähden. Äidin sanoin: "Pyrystä näki, kuinka muuttaessasi asentoa, se rentoutui askel askeleelta, ensin takaa ja siitä eteen". Tämä tosiaan äitini sanomaa, joka katsoi vierestä ja kuvasi eilen. Harmi kun ei tätä otettu videolle, olisi ollut mieletön katsoa juuri tämä pätkä ja näyttää se ero!

Ja sitten itse videoon ja tähän uuteen tyyliin. Ennen kuin ketään alkaa mitään pätemään ;) Tosiaan tämä on minulle aivan uusi tyyli. Minun ei tarvinnut muuttaa ratsastuksessani kun pieniä asioita, mutta sen verran suuria ovat nämä pienet asiat, että videopätkissä keskityn täysin niihin. Hienosäätöä on ja tulee aina olemaan, ei me olla varmaan ikinä valmiita. Kyllä, heilun vielä selässä ja meno ei ole aivan tasaista, sillä haen vielä itsekin tätä. Pikku hiljaa sanon minä. Haluan korostaa teitä katsomaan siirtymiset ravista käyntiin / seis. Ensimmäisen teen 8.4. ja seuraavan 15.4. Tiedän ettei 15. päivän siirtyminen ole vielä täydellinen, mutta sen tein täysin vatsalihaksilla ja lantion liikkeen pysäyttämisellä. Tarvitsee säätää vielä omia asetuksia kun alla on näin istunnalle herkkä hevonen, mutta kyllä tämä tästä! Jos tälläinen ero tulee yhden päivän aikana, saa nähdä mitä tapahtuu vuoden sisällä!

Eli ne virheet mitä videolla tapahtuu tulee takuulla korjaantumaan vielä jossain vaiheessa. Jalkani valuu vielä liikaa eteen ja vielä on rintakehä hakemassa paikkaansa. Tärkeimpiä mihin keskityn tällä hetkellä on lonkan ulkokierto ja lantion paikka sekä rintakehä. Valitettavasti näiden asioiden lomassa unohdan helposti käteni, mutta videoita katsoessa näen onneksi virheitäni ja pyrin niitä korjaamaan. Joten nyt  ei muuta kun treeni jatkukoon!

15. huhtikuuta 2012

Herttilei ja hellät tunteet!

Uskomattomissa fiiliksissä edelleen!


Toinen pätkä on 8.4. ja toinen tänään 15.4. TREENI JATKUU!

Onnen, onnistumisen ja oivaltamisen virne naamalla

Ehkä tästä istunnasta saadaan vielä kelvollinen?


Haukon edelleen henkeä ja naamalla on typerän näköinen onnen, oivalluksen ja onnistumisen virne. Tein tänään NIIN monta ahaa-elämystä ja sain hevosen toimimaan 110-kertaa paremmin kun ikinä. Ja kaikki kun vain muutin hieman istuntaa. Pientä hienosäätöä, jalkoihin ja selkään ja avót! Minulla oli herkkä, pehmeä hevonen jota ratsastin vain ja ainoastaan painolla ja istunnalla. Uskokaa tai älkää, jo hengittämällä ulos ja pysäyttämällä lantion liikkeen hevonen teki siistin pysähdyksen. Hienosäätöä vielä on Pyryn kanssa, sillä herra on niin herkkä ja kun nyt itse hieman hallitsin vatsalihaksiani, tein turhan voimattaita muutoksia. Mutta eiköhän se tästä!

Olen niin onnellinen, ei todellakaan mennyt rahat hukkaan ja ole täysin suuret kiitokset velkaa Terhille, joka houkutteli minut kurssille. En tiedä mitä tekisin jos en olisi mennyt. Nyt olen täynnä uutta puhtia, haluan harjoitella ja parantaa istuntaa, mennä uudestaan Airan oppiin ja hallita kehoni paremmin. On niin uskomattoman hieno fiilis kun hevonen toimii ajatuksen voimalla!

Ratsastaessa asennonmuutokset huomasi heti. Aluksi oli olo että ei helkkari, oon ihan kyttyrässä ja etukenossa. Hevonen toimi kuitenkin herkästi ja vaivattomasti. Sitten piti muutta asento takaisin vanhaksi. Siinä vaiheessa Pyry jännittyi, meni vahvaksi ja levottomaksi edestä ja alkoi lyhentämään askelta. Uudelleen uuteen asentoon ja hevonen rentoutui ja meni letkeästi. Se oli niin HUIMA muutos, sen tunsi NIIN SELVÄSTI selässä, että melkein tirautin pari onnen kyyneltä. Hihkuin onnesta kun osasin istua laukassa ENSIMMÄISEN kerran kunnolla. ihan paikoillaan, ihan rauhassa. Lopulta kun viimeisiä kertoja muutettiin asento vanhaksi, tuli sellainen olo, että miten ihmeessä olen kuvitellut ratsastavani näin.. Se tuntui niin epämukavalta jo itsestäkin!

Joten ei voi kun sanoa että HUH, ja nyt alkaa treeni oikein tosissaan. Innosta puhkuen! Suuret kiitokset Airalle ja Terhille ja Outille! Upeaa että oli näin upea kurssi ja mielettömän fantastinen opettaja. Ei kaduta missään nimessä ja uudestaan ollaan takuulla tulossa ;)

13. huhtikuuta 2012

Se tunne kun tekisi mieli sanoa höh!

Se tunne-päivitysten aatelia, katsokaa tämä video!


Eilen minut sai yksi asia niin pahalla mielelle, mutta päätin kuitenkin olla purkamatta sitä tänne sen tähdellisemmin. Sama se kuka ja mitä kirjoitti, mutta siitä haluan puhua miltä minusta tuntuu ja mitä minä koen, yritän ja teen parhaani. En halua ketään provosoida, haluan vain että ihmiset (myös ne anonyymit) ymmärtävät että elämä ei aina ole niin ruusuilla tanssimista ja vaikka kaiken laittaa peliin joskus tulee loppu sillekin pisteelle.

Pääasiassahan asia siis koski minua ja Lurppaa sekä Mollaa. Näitä nyt tässä viimeisen viikon aikana yhdistää jalkaongelmat. Aloittaa voimme vaikka Mollasta. Tällä hetkellä tamman jalat on paremmat kuin hyvät. Turvotusta, lämpöt tai muutakaan ei ole missään, hoidettu on huolella ja tarkasti. Tamma liikkuu edelleen normaalisti, välissä oli muutama kevyempi päivä. Mollan jalkoja hoidetaan paljon: aamulla kääritään pintelit pois, harjataan jalat ja laitetaan msm-linimentti ja ulos. Ratsastuksen jälkeen lisää msm tai jos tamma jää suoraan sisälle, jalat kylmetetään kylmäpatruunoilla, jonka jälkeen laitetaan yöksi arnikaa ja pintelit. Ja kaikki turvotus ja lämpö hävisi kahdessa päivässä! Hoitoja jatketaan edelleen ja tuskin lopetetaan vähään aikaan. Ja jollekin anonyymille vielä joka kauhisteli tamman kavioita. Oletko aivan tosissasi? Yhden erittäin "laadukkaan" - sarkastisesti sanottuna - kuvan perusteella voit sanoa ettei hoideta tamman kavioita? Huoh sanon minä..

Yleisenä välikysymyksenä: Miksi haluaisin rikkoa hevosen, jonka olen omistanut melkein 10 vuotta?

Sitten Lurppaan. Keskustelua sitten tuli hankkarivammoista ja siitä miten ne syntyvät. En tiedä miten Lurppa sai vammansa, tiedän että olisin voinut tehdä joitakin asioita toisin. Syytän täysin itseäni Lurpan poismenosta. Silloin syytin ja syytän edelleen. Olisin voinut tehdä muutaman asian toisin, kokeilla jos ne olisivat toimineet. Jälkiviisaana on hyvä elää. Mutta tekee pahaa, kun joku tulee sanomaan että minä, joka pistin kaikki säästöni ja vielä enemmän peliin, joka rakasti tuota hevosta enemmän kun itseään, olisin TAHALLANI rikkonut sen. Kuka ihminen tahallaan haluaisi rikkoa hevosensa? Varsinkin hevosen joka oli juuri se-oikea? Jos nyt Lurppa olisi vielä täällä, tekisin takuulla jotain toisin, mutta mielestäni hevonen joka kärsi jalkojensa tähden ansaitsi parempaa. Se sattuu minuun, mutta tiedän että hevoseni on hyvä olla taivaassa - ilman kipua ja rasitteita.

Tämä teksti ei edelleen ole tarkoituksenaan provosoida ihmisiä ja saada blogille lisää mainetta ja mammonaa. Tämän tekstin tarkoitus on vain kertoa teille etten todellakaan halua hevosiani rikki ja teen kaikkeni että hevoseni voivat hyvin. Lopetan samantien harrastuksen jos menoni alkaa näyttämään hevosille ikävältä tai jos jollain on tarjota vielä täydellisempi paikka näille. Minulle tärkeintä on se, että hevoseni voivat hyvin ja ovat iloisia - itse olen toissijainen.


Nescit vox missa reverti. - Julkaistua sanaa ei saa takaisin.

10. huhtikuuta 2012

Iskeekö salama kaksi kertaa samaan paikkaan?

Onko mahdollista että salama lyö samaan puuhun kaksi kertaa?


Minun yksi lempi uskomuksistani on juuri tämä, ettei salama kahdesti lyö samaan paikkaan. Todistetustihan on että ei tämä pidä paikkaansa, mutta joskus on se fiilis että haluaisi luottaa siihen. Kysehän on tällä hetkellä Mollasta ja sen jalkaongelmista. 10 vuotta on tässä tullut katseltua tamman hyviä jalkoja ja nyt vuoden sisällä kun Lurppa alkoi jalkaongelmoimaan, on Mollallekin tullut ongelmia jalkoihin. Aikaisemmin ei mitään, yhtäkkiä kaikki? Mollahan jäi viime vuoden syksyllä lomailemaan, sillä sen jalassa epäiltiin jonkinlaista revähdystä. Sen suhteen kaikki meni hyvin, olihan se hieman erilainen kun toinen, muttei turvoksissa, ei lämmin, ei arkonut, ontunut tai mitään. Noh, kaikki on mennyt hyvin, jalat ollut kuivat ja hyvät, niin kauan kunnes alkoivat nämä plussakelit. Hoidettu on yhtäläillä, päivittäin arnikaa, rankempien reenien jälkeen kylmäys, linimentti / arnika ja pintelit. 

Noh, nyt on tässä pari päivää taas katsottu kauhulla jalkoja. Tamma siis ei edelleenkään onnu, aro, varo tai muutenkaan ole kipeän oloinen, mutta jalat tuovat sydämelle kokoajan ylimääräistä tykytystä. Molemmissa etujaloissa on turvotusta melko reilusti, pehmeää, menee liikuttaessa vähemmälle + kylmätessä. Tämä revähtänyt etujalka on hieman lämmin, mutta sekin yleensä illalla kun otetaan sisälle jo ihan normaali. Ja sitten se mikä saa niskakarvat nousemaan on tuo vasen takajalka. Siinä on, aivan kuten Lurpalla oli, kova patti. Siis oikeasti kova, ei niin paha kun Lurpalla aikanaan, mutta kuitenkin selvästi erilainen kun toinen. Ei onnu, aro, varo.. niin, sama litanja kun muissakin. Kylmetetään, linimenttiä ja arnikaa käytetään ja pidetään pinteliä. Äidin mukaan iltaisin näyttää ihan normaalilta, mutta nyt aamullakin oli hyvä etten itkemään alkanut. Ei, ei voi olla totta tämä..

Eilen sitten piti mennä Mollalla maastoon ja meninkin, mutta aikaisempaa rauhallisemman lenkin. Pelkkää köpöttelyä, riimulla ja narulla. Tamma on niin ihmisen mieli kun voi. Nyt seuraillaan jalkaa ja toivotaan että olisi ohi menevää, liikutellaan hiljaksiin ettei ihan paikalleen jää. Ja eläinlääkäri tulee sitten parin viikon päästä katsomaan missä mennään ja mihin mennään.

kun lähettiin oli hirmuinen lumimyrsky, mutta matkalla alkoi aurinko lämmittämään!

Uljas maastoratsu valmiina ja toisessa kuvassa Molla ihmettelee lumimyräkkää

8. huhtikuuta 2012

Kevätfiilis ja ilmoittautuminen istuntakurssille, IIK!

Perhana kun jänskättää jo valmiiksi, kaikki!



Terhi sai sitten minut ylipuhuttua Aira Toivolan istuntakurssille ja nyt jänskättää! Olisin jo pitkään halunnut mennä, mutta jälleen kerran mietin vain että mites tuo rahapuoli. Nyt kuitenkin otin itteäni niskasta kiinni ja kyllä nyt mennään eikä meinata! Kauhulla jo odotan, nolaan itseni takuulla täysin, apua!

Tänään sitten menin kentällä hieman koulua ja Pyry oli kiva ja ei-kiva. En oikein osaa vielä päättää tykkäsinkö siitä vai en. Periaatteessa kaikki ravipätkät onnistui hyvin ja sain jopa toisen suunnan laukan erittäin pehmeäksi. Samalla yritin keskittyä istuntaan, mutta eihän tässä tiedä mistä lähtis sitä korjaamaan niin odotellaan sitten ensi lauantaihin.. Innolla odotetaan, jospa vaikka oppisin joskus istumaan ja saisin tuon yltiöherkän hevosen toimimaan..

Muuten ei sitten olekaan tässä ollut erikoisia. Eilen kävin Pyryn ja Mollan kanssa maastoilemassa hieman kiireellä kun olin ensin Terhiä ja yyper hienoa Wilmaa kuvaamassa. On ne niin hieno pari että ihan itseäkin puistattaa. Terhi meneekin sitten Mollan ja Pyryn kanssa koulukisoihin 5.5., joten siellä sitten nähdään miten homma toimii. Ja Molla uskottavasti jääkin sieltä treeniin Terhille, jos vain nyt saan äidille päähän tolkutettua ettei se sinne loppuelämäksi jää. 

Niin ja vihdoin keksin ratkaisun saapasongelmaani! En ole sitä varmaan edes tänne blogiin selittänyt, mutta olen tuskastunut kun en tiedä millaiset saappaat hommaisin. Tai olen jo varma että haluan De Nirot ja Königsit, mutta kun tarvitsisin niiden lisäksi maastoesteille jotkut kivat saappaat. Näihin olisin halunnut Tretornit, mutta sitten tulee rahakysymys ja päädyin sitten toiseen ihan kivaan vaihtoehtoon. Meinaan nyt hommaan erittäin halvat synteettiset saappaat, joiden tarkoitus on vain olla siellä maastoradalla ja niillä ei ole väliä jos kurastuu tai kastuu! Kerrankin tajusin tehdä näin hyvän ratkaisun. Nykyiset saappaat sitten jäävät kotiversioiksi. Ja maastoestesaappaista puheen ollen, kaipaan jo kovasti maastoesteille! Tämä keväinen fiilis vain lisää sitä hinkua. Kohta, kohta!


Istuntakurssia odotellessa ja jännittäessä!

7. huhtikuuta 2012

Piken Valmennusraportti 5.4.

Upea hevonen, kämäinen kuski, mutta mieletön fiilis!


Aijai kun olen herrasta ylpeä! Se teki kaikki juuri niin kuin minä pyysin. Valmennus oli siis jo torstaina, mutta nyt  sain tänään Johannalta videot niin tein nopean rawvideon ja saatte sitten naureskella sitä ;) Tosiaan jouduin tällä kertaa aivan yksikseni lähtemään ja jo matkalla kiroihin ettei saada sitten mitään materiaalia. Onnekseni ja ilokseni Johanna olikin sitten kameran kanssa maneesilla, jeee! Saatiin ikuistettua kuskin mokat!

Tosiaan Pyry oli tosi hyvän tuntuinen ratsastaa, mutta kuski tykkäsi mokailla. Videossa näette oikeastaan kaiken sen enempää kertomatta. Noista parista pätkästä kuitenkin. Eli tosiaan Tuo rata on 95-100 cm ja ei tuntunut herran kanssa missään. Sarja oli melko lyhyt väli, siksi hieman kolisi ja toisella kerralla toinkin sen ihan päin prinkkalaa ja en ollut yhtään mukana, minkä johdosta siis mentiin esteen sekaan, kun yritin saada hepan hyppäämään askelta ennen. Ihanan rehellinen hevonen, pakko sanoa!

Mutta siis. Tämä rata video on jälkimmäinen rata, jossa jo itse rauhotuin huomattavasti enemmän ja se meni todella hyvin aina sarjan jälkeiselle okserille asti. Siinä taas rupesin tuuppaamaan, jätin tuntuman pois ja jäin fiilistelemään että tämäpä meneekin hyvin. Siinä vaiheessa Pyry sanoi että tsop, minähän en tälläistä peliä pelaa ja meni ohi. Ja ihan vain koska ei ollut tuntumaa tarpeeksi.. hyvä minä! Porukka repee Piken hämmästyneelle huudahdukselle kuin minunkin pienelle piipahdukselle.. Sitten tultiin seuraavan kerran ja munasin siis koko homman jo sarjalla. Tulin liian hallittomasti ja en ollut mukana. Halusin okserista yli, toin hevosen tappopaikkaan ja se kilttinä hyppäsi sekaan. Sitten kaikki hiljenee ja Pike vaan huutaa että "älä tipu" ja mää vastaan siihen "en mä tipu" mitä kaikki repee.. heh, olen ylpee kun en tippunut! 

Mutta olen tyytyväinen! Tiedän tasan miksi se kielsi ja tiedän että se on omassa päässä se vika. Nyt ei muuta kun treeniä ja siitä se sitten lähtee. Nyt saatte jopa sen videon! Muistakaa laittaa myös niitä toivepostauksia :)

Kesä ja Kärpäset - Kesäfiilistelyä ja nostalgiaa

Taas astetta turhempi postaus, mutta selailin kansioita ja tuli niin kesäfiilis kun katselin kuvia. Kuvat ovat siis aikaisemmilta kesiltä ja minusta kaikissa on ikimuistoinen hetki päällä. Näitä katsoessa tulee niin hymynkaarre väkisin suun pieleen ja tulee niin haikea ja odottava olo. Kuinka paljon sitä kaipaakaan kesää, muttei kärpäsiä

  • Ensimmäinen kuva on minun ja Molla kenttätreeneistä, vesiesteeltä, 2009. On niin elämys mennä tammalla maastoesteitä kun se on niin julmetun kiva! 
  • Seuraavaksi sitten onkin Lurpan ja minun yhteiskuva ja siinä ylittyi ensimmäinen 105 cm este yhdessä! Vuosi tässäkin 2009. 
  • Kolmannessa kuvassa ollaan juuri voitettu Mollan kanssa seurakilpailuissa 2 luokkaa, voi kuinka hieno tamma on! 2011
  • Neljäs kuva on ehkä minulle se kaikkein tärkein. Molemmat, minä ja Lurppa, nautimme viimeisestä ratsastuksesta. Tuo tunne on edelleen niin kiinni takaraivossa.. 2011






Seuraavaksi onkin sitten jotain niin nostalgista kun ihan vuodelta 2003 asti kuvia löysin, eli miettikääs, jo 9 vuotta sitten! En nyt julkaise kun näitä kun ihan pintaraapaisu menetelmällä, mutta pakko sanoa että on niiiin ihania kuvia, tulee ihan kaikki vanhat asiat mieleen.. Lämmöllä kaikkea muistellen! On niin liikuttavaa katsella kaikkia näitä kuvia, näiden vuosien jälkeen.

  • Vuodelta 2004. Äiti ja Isäpuoli-Kari lähdössä maastoon Mollalla ja Teukalla. Ai että, en muistanutkaan että on todisteita siitä että Kari on käynyt selässä! Onhan se nytkin vuoden sisällä ratsastanut useammin, mutten ikinä saa siitä todistetta!
  • Seuraavat kaksi kuvaa ovat vuodelta 2004. Tässä ollaan juuri muutettu Ypäjälle, tänne uuteen kotiin. Molla ja Arttu nauttivat vihreästä ja pulskistyvat
  • Sitten vuoden 2003 kuvat! Suomenratsujen kuninkaalliset vm -03! Ollaan Mollan kanssa niin pieniä! Molla on tosiaan 6-vuotias ja itse olen 11-vuotias. Ensimmäiset aluekilpailut ikinä. Ja ilmoittauduin vielä extempore 90 cm! Upea hieno tamma minulla aina ollut!






Ihana, nostalginen tunne! Nyt on ainakin julkaistu kuvia joita ei ennen ole

6. huhtikuuta 2012

harrastevalokuvaaja Senni Vilander

Ompas siinäkin arvoisa titteli kullekin!


Yritän  saada mahdollisimman pian valmennusraporttia torstailta, kunhan saan jotain materiaalia. Pintaraapaisulla sanon että herra oli HIENO! Mutta en paljastakkaan enempiä ;) Lupailen kirjoitella postauksen pian ja tämä postaus onkin lähinnä minun oma hehkutus-innostus postaus, kun olen taas päässyt kuvausfiiliksiin!

Tänään postaus tosiaan koskee lähinnä intoani joka on taas palaillut valokuvausta kohtaan. Olen kuvannut tänä vuonna enemmän maneesissa kun aikaisempina vuosina ja huomaan että pikku hiljaa nekin ovat ihan ookoo kuvia. Maneesissa menen kamerani äärirajoilla, jonka takia laatu on mitä on, mutta pyrin saamaan lähinnä maneesissa edes onnistuneita kuvia (liike, hyppy tms). 

Kuvaus intoni takia esittelen teille valokuvausblogini, mollamaija.kuvat.fi, joka on siis sivusto Mollamaija.netistä. Tekstit eivät ole pitkiä, mutta pyrin päivittämään jokaisen kuvaushetken jälkeen. Lisäksi olen saanut niin paljon intoa, että tarjoan nyt ale-hinnoin kuvauspalveluita!

Kaipaatko siis kuvia hevosestasi tai vaikka valmennuksesta? Onko tulossa joku kilpailu / tapahtuma mihin kaipaisit kuvaajaa? En pääse kaikkiin tapahtumiin töiden takia, mutta pyrin kuvaamaan mahdollisimman laajalla alueella, kesällä tietenkin useammin olen vapaana. Jos vai saadaan ajat kohdilleen niin tulen vaikka heti kuvaamaan ;)

Tänään siis erittäin tylsä postaus, mutta huomenna lupaan jo hieman panostaa, jos vaikka saataisiin valmennusraporttia tai jotain! Lopuksi haluan vielä kysyä lukijoilta, olisiko jotain toivepostauksia? Kirjoitusintoa löytyy ja omastakin takaa muutamia postausideoita, mutta nyt olisi mahdollista myös vaikuttaa jos jotain tulee mieleen!

Kuvausreissu 15€ / reissu + bensakulut (50snt/km)
- hintaan sisältyy nettikokoiset (650x433px) kuvat
erikseen sovittavissa suurennokset ja paperikuvat

3. huhtikuuta 2012

Kulissien takana: Kooste Salon kisoista

Kiitos taas Jadelle, ihana video todellakin!


Elämää kisoissa meidän matkassa, onhan sekin eräänlainen elämys ;)

"Äiti, mun blogi ei oo mikää markkinapalsta"

"mutta eihän sitä ikinä tiedä ketä sitäkin lukee"


No ehkä mä tän kerran sitten suostun siihen mitä äiti haluaa. Vaikka tosiaan tää ei oo markkinapalsta ja tuskin tätä kautta ainakaan ostajaa löytyy. Tai no eihän sitä ikinä tiedä miten ja mistä se löytyy, mutta mieliksi olen kuitenkin. Äiti alkaa olemaan siinä väsymys pisteessä että ehkä haluaa päästä jo eroon? En tiedä en. Tänään siis onneksi sää hieman suosi, oli kohtalaisen kivan näköistä (vaikka kesällä näyttäisi vielä paremmalta..) ja aurinko pilkisteli, ja sain otettua talokuvat. Lähinnä kuvailin ulkoa kun sisältä ei ole aivan edustuskunnossa (lue: paikat sekaisin, pitäisi siivota tämä yläkerta..). Jotenkin haikea fiilis kuvaillessa, tämä oli kuitenkin minunkin unelmapaikkani. Loistavat maastot, lähellä kenttä, eikä kaukana maneesitkaan. Tarpeeksi tarhatilaa ja kentänkin saisi rakennettua talon viereen. Mutta no, aina ei voi voittaa ja ymmärrän täysin tilanteen ja äidin jaksamuksen..

Omakotitalo piharakennuksilla Ypäjällä



"1,5 kerroksinen talo, jonka alakerrassa olohuone, makuuhuone,keittiö,wc, lämmin ja kylmä eteinen, kodinhoitotilat, pesuhuone ja sauna. Yläkerrassa makuuhuone, aula ja paljon huoneeksi sopivaa tilaa harjakaton alla. Alakerran pinta-ala ulkomitoin noin 95 m2. Rakennettu 1950 luvun loppupuolella.

Tallirakennuksessa karsinat 3 hevoselle, heinävaja, sauna ja varasto. Yläkerrassa lämmin satulahuone ja paljon vapaata käyttötilaa. Ulkomitoin noin 250 m2.

Toinen piharakennus, jossa autotalli, puuvaja, varasto ja kerhohuone. Ulkomitoin noin 150 m2.
Rauhallinen tontti, noin 0,52 ha, maalaismaisemalla pellon laidassa, loistopaikka hevosharrastajalle.

Kysy lisää: 0400783640/Kari, 0400800817/Katja tai sähköpostilla kaakuni_70@mollamaija.net"
Sijainti: Kanta-häme, Ypäjä, Laurilantie 4
Hinta: 145 000 €





Kuva 1: pellon reunasta alkaa siis maapläntti
Kuva 2: Sisäpihaa, reilusti tilaa autoille ja koirille
Kuva 3: Tallin takapiha, hiekoitettu hoitopaikka
Kuva 4: Tallin kaksi karsinaa + pikkukarsinan kulma

Ensi kerralla sitten lupaan jotain muuta!

2. huhtikuuta 2012

Kisaviikonloppu täynnä onnen, harmin ja kivun kyyneleitä

toisena onnistuu, toisena ei, mutta tästä ei voi olla suunta kun ylöspäin!


No, oikeastaan, ainoastaan vuodatin kivun kyyneleet, muut tunteet olivat lähinnä sisäistä myllerrystä. Viikonloppuna kuitenkin ehti tapahtua, joten kannattaa varautua pitkään postaukseen, jossa on paljon kuvia ja myös video. Ja sitten vielä julkisesti tähän että ei, Molla ei ole myynnissä ja Pyry ei lähde pohjosiin takaisin. Kuhan hieman pilailin toisten kustannuksella (voittipa tämä viime vuoden pilan, missä Molla heitti veivinsä. heh, miten minulla sattuu olemaan näin mauton huumori ;))! Mutta nyt siihen viikonloppuun, siitä on vaikka kuinka kerrottavaa!

Merjan tallin seurakoulukilpailut

Lauantaina oli tosiaan seuratason koulukilpailut Merjan tallilla. Äiti oli pitänyt hevosilla vapaan perjantaina, sillä olimme kumpikin töissä ja ei vaan ehditty sitten liikuttamaan. Onneksi äiti laittoi kaiken illalla kuntoon aamuksi, ihanaa! Aamulla sitten herätys klo 7.30 ja eikun hevosia kuntoon. Ja jos tähän voi sanoa niin heti aamusta kaikki meni omalta osalta ihan pipariksi.. Unohdin harjakassin kotiin ja piti selvittää paikan päällä Pyryn harja. Kilpailut viivästyivät tunnilla tuomarin ollessaan päivissä sekaisin. Olin myöhässä kaikesta, sillä kaverin piti tulla vielä värjäämään mun hiukset kun menin toisen kaverin synttäreille ja kampaaja-kaverin piti taas ehtiä klo 18 töihin! Joten sitten vielä kisapaikalla tuli ne nopeat muutokset: Starttasin Pyryllä vain KN Specialin (olisi pitänyt mennä se C-merkki..), Terhi Mollalla myös KN ja Pilvi Mollalla C-merkin. Noh, päästiin perille, kuultiin että Terhi lähtee ekana, kauheella kiireellä kuntoon ja verkkaan. Ja sit olikin tuomari myöhässä ja vasta tunnin päästä alotettiin..

Laitoin sit Pyryn kuntoon ja menin verkkaileen sillä maneesiin, sillä se vaikutti ihan pöheliltä. Siinä maneesis se vaikutti aika hyvältä, Terhi anto kivoja pikku vihjeitä miten ratsastaa ja sain paikoitellen sen tosi kivaks. Siinä se aika sit hurahti nopeesti ja kohta taas alkoi eka verkkaryhmä verkkailemaan ja Pyry häädettiin maneesista. Äiti otti Pyryn ja mää menin sitten kuvailemaan Terhin rataa. Ja ai että kun meitin pikku Molla on niin hieno! Terhi taas uskomattomasti sai sen menee ääri hyvin ja plaa.. Oon taas ihan yltiö ylpee tammasta, se oli niin kivan näkönen! Tuloksena siis 63,6% erittäin tiukalta tuomarilta ja luokkavoitto! Jee, hyvä tytöt! Seuraavaks pari starttaakin aluekoulukisoissa Kotimäellä 5.5., innolla odotan!



Tytöt on niin supereita! Ja mää olin aina sitä mieltä ettei Molla tuu koskaa ees Helposta B saamaan lähellekkä hyvää tulosta, mut katos ponia, hieno! Noh, sitten oli tarkotus mun mennä verkkailemaan. Verkka oli jännä.. Laukassa se alko pomppii ja hyppii ja ettiin Mollaa ja poikittaa ja väistää ja vaihtaa.. kunhan vaan ei tarvinnu laukata. Oikeeastaan siinä kun sanottiin et verkka-aikaa 2 minuuttia alko usko jo siihen suoritukseen loppumaan. Mentiin verkkaryhmän viimeisinä, joten menin sitten hieman hengähtämään pihalle ja hakemaan uutta tuntumaa.

Noh, kohta päästiin radalle. Mikä menikin ihan penkin alle. Pyry huusi ja pomppi koko sen ajan, ei kuunnellut ja oli ihan höpsö. Sain sen jotenkuten kuuntelemaan ja välillä tuli ihan ookoo pätkiä. Paperissa keskimäärin kuitenkin enemmän 2 ja 4 kun 6,5. Tosiaan paras numero tänään oli 6,5, sitä löyty alusta aika paljon kun mies keksitty ja meni nätisti. Sit se sekos ja viiminen laukkalävistäjäkin oli jotain laukkasulkua ja laukanvaihtoja joka toisella.. Pitänee harkita vaativampia luokkia? ;) Videoo en todellakaan julkase, nyt meen harjottelemaan lisää pikkukisoihin et saadaan rutiinia ja sitten joskus nauran sille ääneen ja esittelen teille! Onneks sentää keskiviikkokisat meni hyvin ni saatiin ees joku positiivinen koulurata kokemus taas pitkästä aikaa. Terhi vähän lupaili (pakotin sen..) mennä sillä radan / pari ja sit alkaa opettaa mua ratsastaan sillä ;) eikös niin Terhi?

No, ettei päivä ois sit enempää paremmaks muuttunut, kävi pieni tapaturma jonka takuulla kuuli naapurikuntakin. Oltiin siinä sitten laittamassa Pyryä pois ja samalla Mollaan nopeesti kuntoon kun Pilvin piti mennä verkkaamaan ja Terhin palkintojen jakoon. No siinä sit Pyry kävi vähän hermona ja äiti oli ottamassa satulaa pois. Seisoin Pyryn oikealla puolella (selästä katsottuna) ja olin juuri siirtymässä vasemmalle puolelle auttamaan äitiä, kun Pyry pelästy takana olevan kopin toimintoja, hyppäsi eteenpäin suoraajn jalalle ja siitä sitten ihan täysillä päin mun vasenta polvea, hyppäs yli ja jatko matkaa, minä ohjissa roikkuen. Sitten tuli hirveä meteli ja kahina kun joku yritti saada Pyryn kiinni et voin päästää irti. Terhi kai ekana ennätti paikalle. Siinä vaiheessa tuli kivun kyyneleet ja samalla sellainen huutopotkuraivari että kävin hetken hevosauton seinää hakkailemassa. Yhdistäkääs tähän tilanteeseen valkoiset kisahousut ja kisatakki sekä erittäin märkä ja kurainen maa. Riehuin sitten sen 5 minuuttia ja klinkutin autoon vaihtamaan vaatteet sillä välin kun äiti vei Pyryn talliin kun oli sen verran hömelö hevonen..

Äiti otti vaatteet mukaan kun lähti kotiin ja itse mentiin katsomaan Pilvin rataa. Molla meni tasaisen varmasti, Pilvi vain unohti valitettavasti pari kertaa radan (Pilvistä on tullut niin truu tuuppari ettei se edes halua keventää ;D), mutta meni siis tasaisesti ja nätisti, treeniä ja hyvä tulee! Prosentit siinä 56,39%. Sitten vain tamma ja hullu ruuna autoon ja kiireellä kotiin, pikaiset pakkailut Salon kisoihin ja eikun soitto kaverille miten tehdään jne. Kaveri sitten lähti tulemaan meille värjäilemään mun hiuksia, että pääsin sitten hienoja toisen kaverin 18 vuotis synttäreille! Ja arvatkaa kuka aamulla lähti taas ajamaan kisoihin..

Salon ratsastusseuran alue-estekilpailut

Sunnuntaina suuntana siis salo. Matkaan lähti minä, äiti ja kuvaajaksi ja hevostytöksi Jade! Saatiin ihania kuvia ja videoita ja lupasi sen jonkinlaisen koosteen kisoista tehdä. Kiiiitos paljon avusta! Sunnuntainakin tuli hieman muutoksia, mukaan matkalle lähti myös Molla. Molla hyppäsi siis 80 cm ja Pyry 80 cm ja 90 cm. Matkalla kisoihin oli pieni sydämentykytyspaikkakin, puhallusratsia Salon liepeillä. Jarrutus matka jäi ikävän lyhyeksi kun poliisisetä ei ollut aluksi varma pysäyttääkö. Pyryhän siitä sitten sai raivarin autossa. Seuraavaksi sydäntykytti kun tajusin että olin eilen ollut juomassa, kello oli 8.20 ja viimeinen drinkki juotu 2-3 aikaan. Yritä siinä sitten pokkana puhallella alkometriin, varsinkin kun olin juuri tunkenut kauhean kasan suklaata suuhun.. Poliisikin alkoi nauramaan kun olin sillain "iik.. oota mää syön äkkiä mun suun tyhjäks ku just otin tän suklaan.." mihin Poliisi sitten vastasi; "Joo hyvä, ei oo sit pilli täynnä tavaraa". Arvatkaa koettiinko hilpeitä tunteita tuon jälkeen? Oli muuten perhanan hyvännäköunen poliisisetä.. Mutta siis.. Nollaahan se koje näytti ja matkaa jatkettiin helpotuksesta huokaisten.

Team Karvalakit pitää tomaateista! Äiti & Minä

Uusi tukka ja Mollan uusi syötävän suloinen huopa! Molemmilla siis uudet huovat matkassa

Ehdin siinä sitten vilkaisemaan rataa, eli katsomaan muutamat suoritukset ja eikun Molla neiti kuntoon ja menoksi! Ehdittiin kävelemään hyvin, mutta kenttä oli ihan koppura ja jäinen niin maneesissa pääsi vasta kunnolla ravailemaan ja laukkaamaan. Molla oli verkassa ihan kouluponi! Sille on jäänyt Terhimode päälle, paineli menemään ihan pyöreänä. Hyppäsi tosi innoissaan ja ongelmitta, olin oikein ylpeä ja lähdin hyvillä mielin verkasta odottamaan vuoroa.

Startattiin muistaakseni neljäntenä, joten ei jouduttu odottamaan pitkään. Arvostelukin oli A.0.0, eli puhtaat sijottuivat. Rata alkoi toosi hyvin, Molla oli tasainen ja hyppäsi hienosti! Ilmavasti ja kevyesti. Näin paikat ja kaikkea. Sitten oli neloseste, laineokseri. Molla innoissaan lähti hieman kauempaa kun oli katsonut, jäin hieman jälkeen, en pahasti, mutta niin etten saanut annettua ihan täysin kunnollista myötäystä. Siitäkös sitten tamma ottikin nokkiinsa. Sen jälkeen ei hypätty enää yhtään ilmavasti, vaan jokaiselle esteelle jarrutus ja sitten vasta hyppy. Oikea katastrofi koko loppurata! Vika este sitten tuli alas kun hyppäsi pelkästään ylös eikä yhtään eteenpäin. Olin kuitenkin alkurataan tosi tyytyväinen, joten en ollut mitenkään pitkävihainen tammalle, pitkästä aikaa pääsi estekisoihin, viimeksi ollut viime syksynä estekisoissa!

Tamma hyppäsi hieman ilmavammin kuin odotin!

Sitten olikin hirveä kiire vaihtaa satula Mollalta Pyrylle, kun oli Pyryn kanssa seuraavassa verkkaryhmässä. Ravattiin autolle ja siellä otin nopeasti satulan pois, juoksin autolle, otin huovan, liman ja vyön ja.. Siinä vaiheessa katsoin kun meitä katsottiin hieman hölmösti ja tajusin että Molla oli ihan irti. Paha tapa kun on tottunut kotona pitään sitä irti ja kisoissa tuo näyttää hieman.. häröltä ja ei todellakaan sovi sinne. Huikkasin sitten porukasta jos joku viitsisi hetken sitä tammaa pitää kun vaihdettiin Pyrylle satula. Sitten vain nopeasti selkään ja eikun verkkaamaan! Ekan luokan verkka meni ihan kivasti. Pyry nauroi pienille esteille, mutta nyt lähdin ainoastaan hakemaan siistiä rataa. Pyry kuunteli hyvin ja oli avuilla, yritin keskittyä omaan istuntaan. Otin vain muutaman hypyn ja sitten menin pihalle. Pihalla kenttäkin oli alkanut aika hyvin jo sulailemaan!

Rata oli tasainen ja oli kiva huomata että Pyrystä on tullu niin kiva! Tuntuu että aletaan taas hiljalleen ymmärtämään toisiamme. Itse mokasin sarjalle, mihin tulin liian kovaa ja kaksi viimeistä estettä. Viidennelle esteelle tultiin vähän epäröiden ja jäin itse lähelle satulaa, mutta muuten oli ihan kiva rata! Lopulta siis puhdas suoritus ja saatiin hiiieno punavalkoinen ruusuke ja Kingslandin ratsastussukat. Pyry kävelyyn hetkeksi ja sitten seisoskelemaan autolle ja odottamaan seuraavaa luokkaa, missä olin vasta 27 lähtijä. 90 cm rata oli ihan kiva, perusrata. Arvostelu oli vaihdettu A.2.0 (plaah), joten lähdin hakemaan lähinnä puhdasta rataa, fiiliksen mukaan sitten aikaa. Lähinnä kuitenkin ihan reipasta ratatempoa, mutta niin että puomit pysyy ylhäällä. 

Tässä verkassa Pyry oli ihan super! Se kuunteli kaikkia apuja loistavasti ja näin kaikki paikat. Kerran verkassa tiputti ja sen jälkeen ei edes kolissut. Sitten taas hyvillä mielin odottelemaan rataa. Kenttäkin oli sulanut, joten pidin Pyryn vetreenä ravaillessa ja pari kertaa nostin laukan. Sitten taas radalle, missä herra olikin ihan pörheenä! Hyvä että tässä vaiheessa edes muistin rataa.. Mutta jostain sumun takaa se taas muistui mieleen. Hyppäsin sitten verkkaesteeksi sen osoitetun esteen ja eikun menoksi. Pyry tuntui todella hyvältä ja hyppäsi kevyesti. Tai oikeastaan se tuntui vain astuvan yli! Askeleet sopivat kaikille esteille, jopa esteelle numero 6 jonka etupuomi tipahti kun Pyry hipaisi sitä kaviolla. Sitten mokasin itse viimeisen kun käänsin lyhyemmän tien kun piti (hevonen toimii nopeammin kun ajatus!) ja puomi tuli mukaan. Olin tähän rataan kuitenkin todella tyytyväinen, Pyry tuntui niiiin hyvältä ratsastaa! 




Tästä on taas hyvä jatkaa. Nyt lisätään vähän valmennuksissa korkeutta ja katsotaan jos päästäisiin metriä starttaamaan, tuo 90 cm alkaa tuntumaan helpolta ja 80 cm Pyryn kanssa jo ihan leikkimiseltä. Sen näkee sitten jossain vaiheessa! Maastoestetreeneihin kapaillaan, mutta no.. Lunta sataa! Kuukauden päästä ensimmäiset kenttäkisat, joten haluan jo harjoittelemaan. Toivottavasti kohta nämäkin vähäiset määrät sulavat! Tosin nyt parantelen tuota jalkaa, aamulla en päässyt enää kävelemään kunnolla ja eipä se lääkärikään ollut sitä mieltä että heti voi alkaa juoksemaan.. No kohta sekin paranee!

Että sellainen viikonloppu! Kaikki postauksen kuvat Jade Liski tai fotomedia.fi