Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2012.

Kaikki aikanaan: MYYNNISSÄ UPEA SPH-TAMMA!

Joskus ei mene satukirjojen mukaan, tälläkään kertaa
MYYDÄÄN UPEA SPH-TAMMA


Myynnissä upea pienhevostamma Mollamari, isä Hero II, emä Merita. Säkäkorkeutta tammalla on 148 cm, löytyy virallinen mittaustodistus. Erittäin kiltti, herkkä tamma, sopii kaikille! Ei myydä ratsastuskouluun. Tamma on syntynyt 1997 eli on 15-vuotias. Astutettu kesällä 2011, muttei tullut kantavaksi, tarkoitus astuttaa nyt keväällä Nahkaparturi-orilla, myydään joko astutettuna tai nopealla kaupalla ilman. Kantakirjattu III-palkinnolla ratsukantakirjaan. Rokotukset kunnossa, valmis vaikka suoraan kesän kisoihin.
Tamma on kilpaillut Helppo B-tasoisia koululuokkia. Kehittyy kokoajan lisää, ei hirveästi potentiaalia kouluun, mutta pärjää suokkiluokissa ja osaavan ratsastajan alla menee avoimiakin hienosti, paras tulos tällä hetkellä n. 60%, pystyy kyllä parempaan. Esteillä kilpaillut 90 cm luokkiin asti, nyt ollut hiljaisemmin esteillä etujalan venähdyksen takia. Kuitenkin taas pikkuhiljaa alettu hyppäämään. Aivan l…

Pikkuputte on paras putte!

Terhi ja Molla, KN Special 63,6% ja 1.sija! HIENOT!
Tähdellisempi ja perusteellinen kisakertomus ilmestyy huomenna Salon kisojen jälkeen!

Keskiviikkokoulukarkelot 28.3.

Ylpeän hevosenomistajan ylitse pursuava hehkutus postaus

Keskiviikkokarkelot oli meni ja upposi! Suunnitelmat muuttuivat vielä keskiviikkonakin, mutta voin sanoa olevani valintoihin vain tyytyväinen. Eli lopulta lähtöjärjestys oli tämä: Pilvi ja Molla, Minä ja Pyry sekä Terhi molemmilla puteilla (läpiratsastamassa ne ;)). Ja jes, kaikki meni niin putkeen että pursuan edelleen sitä intoa ja haluan itse kehittyä eteenpäin!
Pakko kertoa tähän alkuun se mistä keskusteltiin tuossa äitin kanssa yleisesti, eli siitä kun Terhi noita meidän putteja ratsastaa. Ensinnäkin, ollaan Terhille suuressa kiitollisuuden velassa kun viitsii käydä näiden kanssa auttamassa. Terhi inspiroi minua ratsastamaan paremmin ja seuraan mielelläni Terhin työskentelyä. Pidän paljon Terhin asenteesta ja tavasta ratsastaa. Puhuttiin siis siitä että miltä tuntuu kun toinen koulukisoissa ns rökittää hevosenomistajan. Minä sanon että minusta tuntuu hyvältä! Se kertoo aina siitä että hevonen pystyy parempaan, kunhan saan i…

Viikon kuulumisia: valmennuksia ja lisää kilpailuiden suunnittelua

Kiireisen viikon nollaushetki

Todella, viikko on ollut tosi kiireinen. Itsellä oli toinen viikko työssäoppimista korjaamolla. Päivät alkaa klo 7 siellä ja ke-pe jatkui sitten ABC:llä klo 22 asti. Joten on ollut niin kiireistä etten ole edes ehtinyt konetta avata! Mutta iltaisin olen ehtinyt sitten suunnitella ja katsoa lisää kisoja ja valmennuksia, joten eiköhän se tästä lähde. Nyt on virallisesti talo myynnissä ja ollaan tallipaikkoja katseltu ja saatu kyllä kutsuja katsomaan, kiitos kaikille näistä! Takuulla tullaan vilkuilemaan heti kun aika näyttää siltä.
Tiistaina sitten oli valmisteleva kouluvalmennus, sillä ensiviikolla on kahdet koulukilpailut. Ja sehän meni ihan penkin alle. Taaaaas Pyry oli niin huono, se on pitkään ollut tosi hyvä ja nyt sitten ei enää toiminut yhtään, viuhotti vaan täysiä ja ei keskittynyt yhtään. Tehtiin melko paljon kaikkea, hauskin oli varmaan ensin pituushalkaisijalla ravissa voltti, siitä väistö (ensin oikealle, sitten vasemmalle), väistön jälkeen lau…

Kuuden vuoden jälkeen muutto edessä

Miten asiaan pitäisi suhtautua; Huokaista ja rentoutua vai mennä paniikkiin?

Kuusi vuotta sitten yksi unelmistani toteutui. Muutettiin maalle ja sain oman tallin ilokseni ja riesakseni. Ja nyt kuuden vuoden jälkeen on tilanne että tästä on luovuttava. Nyt pistetään peli seis ja aletaan miettimään tulevaa. Yksinkertaisesti, meidän rahat eivät riitä tähän koko kiinteistöön. Melkein jo sähkölaskulla (mikä kuulostaa aivan mielettömältä!) saisi maksettua kaksi hevosta täyshoidossa. Ei ole ensimmäinen kerta kun ollaan muutto uhan alla, pikemminkin jo kolmas ja eikö kolmas kerta toden kerro? Koska isäpuoleni vaihtaa työpaikkaa (jonka johdosta palkka olellisesti tippuu) ja itse vielä opiskelen enkä pysty tekemään niin paljon töitä kun haluaisin sekä äiti sairastumisen myötä ei pysty enää yksin hoitamaan talleja (ottamaan karsinoita, heräämään aamulla aamutalliin jne), on tästä luovuttava.
En vielä tiedä millä fiiliksellä olen. Olen tähän aikaisemmin jo valmistautunut ja olen oikeastaan tätä o…

Roturasistia vai pään omaa tuotosta?

Suomenhevosihminen henkeen ja vereen?

Välillä tässä "suomenhevosihmisenä" harrastavana, tulee niin selkeästi mieleen roturasismi. Joskus tuntuu että kun minulla on vain suomenhevonen, en tule pääsemään mihinkään. Kyllähän tämä sattuu paljonkin, koska oma  ensimmäinen hevonen oli aito suomalainen ja tämän hetkinen kilpuri on myös täyttä suomiverta. Kyllä, minä haaveilen siitä hienosta kilpurista, mutta en kadu sitä että minulla on suomalainen. Se antaa takuulla kaiken peliin ja pystyy siihen mihin peruspuoliverinenkin.
Tämä ajatus lähtee aina vain siitä kun kysytään: "Kun sinulla on tälläinen mahdollisuus, miksi olet tyytynyt vain suomenhevoseen?" Tyytynyt? En ole tyytynyt mihinkään, vain tehnyt ne omat valintani ja tässä tapauksessa valinnut suomenhevosen. Kun hain itselleni ylläpitohevosta viime kesänä, kokeilin myös yhtä erittäin raakaa pv-tammaa, josta tykkäsin kovasti. Juttu alkoi kuitenkin mennä oudoksi ja samalla minulle soitettiin ja kysyttiin haluanko Pyryn…

And can you feel the love tonight? - 16. Maaliskuuta 2009 - 1. Elokuuta 2011

Tarkalleen 3 vuotta sitten, vuonna 2009, tänä samaisena päivänä, elämääni astui eläin joka muutti maailmaani. Se astui suoraan sydämeeni, jättäen sinne ikuisesti oman jälkensä. Se hurmasi kaikki upealla olemuksellaan, mutta minulle se oli rakas, uskollinen ystävä. Vasta sen jälkeen kuin paras ystävä on poissa viereltä, sitä tosiaan alkaa ymmärtämään. Sitä miten paljon menetti, sitä miten paljon rakasti. Sen miten hurmaava tuo luppakorvainen ystävä oli. Painoi kultaisen päänsä syliin, koskin sen puolikuuta otsassa, rapsutin luppakorvan takaa. Se hamuili hiuksiani ja tuuppi pehmeällä turvalla.
Jos voisin pukea sanoiksi sen tunteen mitä tunnen, sanoisin sen. Mutta se on niin lämmin ja herkkä tunne, ettei sitä voi sanoa tai oikeastaan, sille ei ole sanaa. Sille on ainoastaan ikuinen paikka minussa, tunne joka aina pitää tuo maailman täydellisimmän herran sydämessä ja mielessä.
Tänään meillä olisi vuosipäivä.  Onnea meille, 3 vuotta yhdessä, sydämessä.  Puoli vuotta poissa. Rakastan aina ja i…

Vastauksia, kuulumisia ja lukijahaaste!

Niinpä niin, juuri kun kaikki alkoi näyttämään ihan kivalta olen itse kipeä. Tosin onneksi nyt ei mitään hirvittävän tärkeää ole viikonloppuna. Hepatkin hieman köhii, joten aloitettiin valkosipuli ja saavat olla rennommalla pari päivää. Tiistaina oli Piken estevalmennus ja arvatkaa! Se oli wanhassa (siis maneesi ypäjällä, ehkä pienin heti pressumaneesin jälkeen)! Olin aluksi hieman epäilevä. Loistava idea sinänsä, koska harvoin maneesit ovat sitä kokoa mitä Ypäjällä. Lopulta idea oli täydellinen. Sekä Pilvi Mollalla että minä Pyryllä oltiin mukana. Molla otti hieman pienempiä hyppyjä ja vähemmän jalkansa takia. Ja valmennus meni hienosti! Pyry tuppasi taas intoilemaan, mutta kun tajusin sen idean että en jää heti esteen jälkeen kiinni vain odotan sen kolme askelta, heppa tuli paljon paremmin takaisin! Lisäksi kevensin istuntaa niin jopa löytyi hyvin paikat kun en alkanut itse säätämään liikaa. Valmennus meni siis suuper hyvin ja lisää hyviä uutisia oli seuraavana päivänä! Mollan jalk…

Erikoispostaus 8: Matkalla kenttäkilpailuihin

HOX! Kirjoitettu ainoastaan niin miten meillä toimitaan.  Tämä protokolla ei sovi siis kaikille ja käsittelee lähinnä helppoja luokkia ja kenttäratsastuksen aloittamista.

Miten päästään alkuun? Oletko kentien kiinnostunut kenttäratsastuksesta, vauhdin ja vaarallisten tilanteiden ihmeellisestä maailmasta? Tervetuloa joukkoon, tänne otetaan mielellään aina uusia tuttavuuksia. Aluksi muutama yleinen asia mitä kannattaa harkita kenttäratsastuksesta kiinnostuneena. Ensinnäkin yksi, harjoittele! Maastoesteitä kannattaa käydä hyppäämässä ennen kilpailuihin ilmoittautumista. Helpoissa luokissa vauhti maastoradalla ei ole mitenkään päätä huimaava, joten perusratsastus maastoesteilläkin on erittäin tärkeää. Hallitsethan hevosen maastossa ja mahdollisesti sen innostuessa? Tietenkään ei voi tietää miten hevonen kilpailutilanteessa käyttäytyy, mutta harjoittelemalla saadaan ainakin suurimmat ongelmat poistettua. Helpoissa luokissa myös kouluosuus vaikuttaa mielettömästi kokonaistulokseen, joten hyvä…

Hei me ollaan täällä kolmatta vuotta!

VAUTSI! Me ollaan jo kolmannella vuodella! Virallinen, ensimmäinen teksti joka vielä on säilössä on kirjoitettu 8. Maaliskuuta 2010. Blogi on kuitenkin perustettu jo aikaisemmin Toukokuussa 2009, mutta virallistan tämän kuitenkin vasta kolmanneksi vuodeksi! Vitsit me ollaan jo vanhoja! Paljon on kyllä blogi muuttunut näiden vuosien varrella, toivottavasti vain parempaan suuntaan.
Vuosipäivän kunniaksi annan teille nyt erinomaisen mahdollisuuden kysyä! Joten luvassa tällä kertaa kysymyspostaus + toinen erikoispostaus tulossa! Lisäksi kun saadaan 250 lukijaa täyteen tulee arvonta ja vielä upealla palkinnolla! Jännityksellä jäädään odottamaan ;)
There is no need to write a new place of the old

usque vertit proventus guttam

Vielä häviö muuttuu voitoksi

Keskiviikkona oli tosiaan kilpailut. En ole aikaisemmin edes ehtinyt istuutumaan alas ja miettimään että olisin tänne päivittänyt tilannetiedot. Kuitenkin. Ilmoitin siis itseni luokkiin 75 cm ja 90 cm. Lopulta en tiedä mitä hyppäsin, 70 cm tai 75 cm ja 90 cm tai 95 cm. Papereissa luki toista, kuulutettiin toista ja joka toinen puhui toista. Joten no, se ei ole pääasia vaan se miten joka tapauksessa meni. Ilmoitusasiana kuitenkin että heppa oli saanut uuden nimen kun netin lähtölistoissa Pyry oli nimetty Pyry Waariksi. Arvatkaa nauroinko?
Matka taittui sujuvasti, isäpuoli oli kuskina kun vasta Torstaina oli C-inssi. Lisäksi isäpuolen piti kuvata radat, mutta kas kummaa, videokamera oli rikki. Niinpä kisoista ei siis ole mitään materiaalia. Oltiin hieman myöhässä joten juoksin ilmoittautumaan ja katsoin radan laidalta läpi. Ja sitten ei kun heppa kuntoon ja menoksi! Ensimmäiseen luokkaan ajattelin etten laita kannuksia, jos käy yhtä kuumana kun valmennuksessa…

Se tunne kun tuntee olevansa riittämätön

Taas tälläistä purkautumista ja keskustelua siitä miltä itsestä ja teistä tuntuu. Kertokaa lukijat, millainen fiilis teillä on yleensä valmennuksen jälkeen? Onnistuneen jälkeen hyvä? Epäonnistuneen jälkeen harmittaa? Kuitenkin fiilis korkealla, tästä tulee vielä jotain? Mikä saa yrittämään ja haluamaan kehittyä? Itse olen todella ristiriitaisessa tilanteessa missä en tiedä mitä tekisin. Tunnen olevani riittämätön taidoiltani ja hevosvarustukseltani.

Olen kriittinen ihminen niinkuin moni on teksteistäni huomannut. Näen helposti enemmän virheitä kun niitä positiivisia puolia. Esimerkiksi viime torstainen valmennus meni aivan penkin alle, mutta silti kun videolta katsoin (vaikka hirveältä tuntui) ainakin jossain oli jotain hyvää. Hevonen liikkui ainakin eteenpäin jos ei muuta. Tänään olin kouluvalmennuksessa, mistä alunperin ei ollenkaan pitänyt kirjoittaa, joka meni todella todella hyvin. Hevonen oli aivan super, istuin itse hyvin, kaikki meni nappiin! Saimme hyvää kotiläksyä ja palaut…

Kevättä kevättä, kesä tulee kovaa vauhtia!

Aivan ihana kun aurinko paistaa niin lämmittävästi! On niiin keväinen fiilis, vaikka samalla onkin aivan uuvuksissa.. Hieman uuvuttaa tämä kotona olevat ongelmat. Äidilläni tosiaan epäillään (kipupisteet ja oireet lähes 95% viittaavat) fibromyargiaa, eli pehmyskudosreumaa. Tämä tietenkin on aiheuttanut melkoisia kipuja, varsinkin käsissä ja lonkissa, jolloin äidin hevosten hoitaminen on hankaloitunut huomattavasti. Ja tietenkin sitten äiti stressasi sitä kun ei tiedä mikä on ja oireet pahenevat.. Mutta toivottavasti nyt selviää tämä ja saadaan taas pian äiti kuntoon, hevoset ovat sille niin tärkeitä ettei se malttaisi yhtään olla pois tallista!
No, tänään kuitenkin oli jälleen mielettömän nätti päivä, joten otettiin tuossa puolenpäivän aikaan hevosilta loimet pois. Ja ne nauttivat! Rapsuteltiin niitä siinä tovi ja sitten jätettiin keräilemään auringosta energiaa. Piti tuossa äsken heittää niille loimet takaisin niskaan, mutta eivät antaneet kiinni.. Taitavat nauttia taas loimettomuud…

We're just wasting time; Trying to prove who's right

Sain tosiaan tänään Jaden tekemän videokoosteen tostailta. Se on ihana! Huomaa kyllä että molemmilla on ollut enemmän hyppytaukoa kun laki sallii ja lopussa (missä muutama ns huonompi hyppy) olin jo ihan turhautunut. Hypyt ei siis ole missään järjestyksessä, parhaimmat hypyt varmaan ihan viimeiseltä radalta, en muista! Mutta tykkään itse mielettömästi, Pyry on vaan niiiin ihana hevonen. On ihanaa että on joku heppa jonka kanssa saa touhuta miltein samalla tavalla kun Lurpan. Kyllä se vähän tätä ikävää helpottaa!
If it's just you and me trying to find the light

Pyry Airlines - Ääntäkin nopeammin

Tosiaan oli tuossa Torstaina valmennus, mutta olen ollut niiiiin kiireinen koko viikonlopun etten ole siitä edes ehtinyt kirjoittaa. Nyt kuitenkin luvassa seputusta ja kuvia (myöhemmin mahdollisesti videotakin!) kyseisestä valmennuksesta. Postauksen kaikki kuvat on kuvannut Jade Liski, suuuuuuri kiitos ihanista kuvista ja seurasta!
Valmennukseen tosiaan päästiin todella pitkästä aikaa. Hypätty on viimeksi.. no, aikoja sitten, Tammikuussa jos oikein muistan. Tosiaan sitten tuli tuo minun sormivammani ja vaivuin jonkin näköiseen epätoivoon ja pelkotilaan. Missä ehkä hieman vieläkin olen, tosin tällä hetkellä tunnen olevani niin pohjalla että tästä ei voi olla kun suunta ylöspäin! Jouduin itse ajamaan tällä kertaa auton Ypäjälle, sillä en saanut sitä hiivatin koppia irti.. Matka meni kuitenkin ongelmitta, Pyry oli oikein mallikelvollinen, hieno mies ja olen siitä oikein ylpeä! Perillä sitten laitettiin se kamppeisiin ja menin verryttelemään.
Verkkakin meni vielä ihan kohtalaisen kivasti…

Nyt on aika nauraa!

Ajattelin tällä kertaa viihdyttää teitä tälläisellä epäonnistumis/hauskalla postauksella. Kaikki tosiaan lähti siitä kun sain ladattua Niinisalossa kuvatun Maastoesteradan kävelyvideon. Se on mielettömän NOLO ja en voi kun nauraa sille :D Joskus kesällä lupasin sen näyttää, mutta en saanut sitä ladattua silloin minnekkään ja nyt sain.. Ja repesin ainakin 50 kertaa kun katsoin sitä! Montakohan lol-sanaa sanon? Tai monta tiukkaa oikeaa/vasenta on radassa? Ihan tosi, sille videolle saa ja PITÄÄ nauraa, minäkin tein niin! Ja ääneni on kaunis, hengitän kun joku pedofiili kun olen niin hirveässä flunssassa. Mutta se kyllä selviää videosta. Ja vielä lisäksi kuvia epäonnistumisista ja muita hauskoja kuvia. Joten nyt rakkaat lukijat, nauramaan!
Tätä saa nauraa!
Jarrut toimii? 
Meillä on treeneissä aina kivaa! 
Miten ne jalat meni 
WROOM! 
"Yks laukka, kaks laukka.. eiku?"