20. lokakuuta 2014

Sinivalkoinen kisapäivä

Sellaisia päiviä mitä ei hevillä unohda. Ja silti loppupeleissä hyvin onnistunut!


Sunnuntai oli tosiaan kisapäivä meidän hevosilla taas. Itse kävin jo lauantaina tekemässä maastolenkin Allilla - ja ihmeen kaupalla jalka ei edes kiukutellut! Tänään se puolestaan alko kipuilemaan senkin edestä.. No, olen päättänyt kuitenkin mennä marraskuun alussa järjestettävään aluekatsaukseen, joten saa luvan kestää, onhan tässä nyt jo neljä viikkoa maltettu ja katsottu vierestä mahdottoman hienoja hevosia!

Mutta nyt sunnuntaihin. Kyllä sitä alkoi aamulla sateessa miettimään mihin tässä on taas ryhdytty.. Pienet kisat ja monta hevosta mukana, kokoajan saatiin juosta laittamaan toista ja kopittamaan toista. Varusteet päälle ja pois. Varsinkin kun hevoset menivät järjestyksessä Molla, Alli, Molla, Pyry. Huh mitä säätämistä! Ja suurin säätäminen tosiaan sen kanssa ettei Pyryä voi jättää yksin koppiin, joten kun Alli lähti, Molla piti laittaa Pyrylle kaveriksi ja kun Alli oli mennyt, piti molemmat suokit mennä laittamaan kuntoon ja Molla lähtikin jo heti pian jaja.. Että sellaista juoksemista!

Sitten Pyry oli vielä ihan sekopää kokoajan. Se oikesti oli paljon hullumpi kuin ikinä ja se potkaisi Hennan äitiä!! Onneksi osui käteen eikä päähän tai polveen tai mihinkään muualle missä olisi voinut tulla todella paljon pahempaa jälkeä. Kyllä sai poika vähän nenilleen kun tuollain käyttäytyi.. Verkassa se veti köyrylaukkaa ja yritti pukitella. Pari päivää sitten se potkaisi kärryjen aisan vinoon. Sanotaanko että se on hitusen nyt käynyt kuumana?


Mutta nyt niihin kisasuorituksiin. En ala analysoimaan ratoja, pääasiassa kaikki menivät tosi hyvin, paremmin kuin tosiaankaan olisi voinut odottaa! Joka tapauksessa, käydään vaikka hevoskohtaisesti ja aloitetaan meidän pikkuhepasta, eli totta kai super-söpöstä Molla-ponista!

Molla aloitti jo urakan heti kisojen alettua kuin äidin yksi tuntilaisista meni sillä puomiluokan. Riia, pieni ja vasta muutaman kuukauden keventämistä harjoittanut alle 10 vuotias (en muista oliko 8, heh) tyttö. Vähän tuli radalla omtuisia tievalintoja jonka takia äiti keskellä meni ihan sekaisin ja ohjasi ratsukon väärälle esteelle. Tai siis sanoi että meni väärin vaikka meni oikein. Tämän takia saatiin 8 virhepistettä, mutta sitäkin enemmän kokemusta! Ensi kerralla sitten äitikin lupasi opetella radan vielä paremmin ;)

Henna hyppäsi sitten muutaman tunnin päästä Mollan kyytiin ja sääkin oli jo hieman parantunut. Nyt ei enää tuullut niin paljoa ja vesisadekin oli vain kasteleva tihku. Verkassa Molla oli ihan tykki ja radallakin löytyi hyvin nappulat. 60 cm napattiinkin siis 2. sija!

Seuraavaksi Molla starttasi suomenhevosille avoimen 80 cm luokan. Katsoin että esteet näyttivät hurjan isoilta ja tuntui ettei Molla pääsisi niistä yli. Olin itse pihalla Pyryn kanssa, mutta kovasti eivät esteet kolisseet. Ehdin radasta nähdä toisen vaiheen toiseksi viimeisen hypyn ja maalisuoran. Joka päättyikin hieman ikävästi ja poni innoissaan pinkoi kohti kulmaa ja kompastui mikä johti totaaliseen jalkojen sotkeutumiseen ja lopulta pyllähdykseen. Onneksi kuitenkin melko pehmeä tämä romahdus ja kuinka ollakkaan - maaliviivan yli oltiin menty! Kuski ja hevonen säilyivät ehjinä ja palkinnksi hyvästä radasta - ja näyttävästä lopetuksesta - poni ja Henna saivat 3. sijan!







Mollan 60 cm radan jälkeen oli Allin 80 cm luokka. Alli pääsi myös hakemaan Mollan ruusukkeen, joten tamma pääsi heti kunniakierrokselle. Hitsi sitä hevosen ylpeyttä, se oli niin täynnä itseään ja oikein ylväänä kuin tietäen mikä on homman nimi, heh! Palkintojenjaon jälkeen Henna meni heti verkkaamaan tammaa. Se oli verkassa aivan älyttömän hieno. Alusta asti se oikein fiilisteli ja meni tosi hienosti! Ensimmäinen verkkahyppy oli hieman liioiteltu ja sen perään piti hieman takapuolta heittää, mutta tämän jälkeen tehtiin tosi tasaisia ja hyviä hyppyjä. Aluksi otettiin vähän reippaammasta temmosta, mutta kohta Henna pystyi jo paremmin vaikuttamaan myös lyhyemmässä laukassa. Martingaali oli unohtunut kotiin, sekin aiheutti hieman lisähaastetta!

Hyvän verkan jälkeen radalla tuli vähän huonompi fiilis. Maneesissa tamma vähän ahdistui ja se tuli pikkasen jännittyneeksi, joka korostui kuuroutena ratsastajan avuille. Siinä vaiheessa pitää vain kerran potkaista ja olla sillain "hei nyt homma toimii edelleen niin kuin minä sanon". Tamma ei tosiaankaan ole helppo, radalla tilanteet tulevat niin nopeasti ja kun Alli kyseenalaistaa kaikki mitä pyydät siltä, sen kanssa on välillä todella hankala löytää hyviä paikkoja.. Kuitenkin pääsääntöisesti saatiin mielestäni hyvä rata, vain kolme huonoa lähestymistä ja niistä puomia, jopa lyhyen sarjan yli päästiin!

Yhteistuumin päätettiin Hennan kanssa olla starttaamatta metriä, ei haluttu lähteä kiusaamaan hevosta (ja kuskia) kun ensimmäiselläkin radalla tamma jännittyi enemmän. Sen metkut pitää tosiaan oppia tuntemaan ja se vaatii todellakin luottamusta radalle eikä haluttu sen viimeisiä intoja lähteä pilaamaan pieneen maneesiin vähällä treenillä. Hyvällä fiiliksellä ja yhteisymmärryksessä tehtiin tämä päätös.






Pyryn urakka alkoikin sitten viimeisten joukossa. Pyry starttasi siis suomenhevosille avoimen 80 cm ja 100 cm. Niinkuin jo alussa sanoin, Pyry oli jo alusta asti ihan pöheli ja Henna saikin sen kanssa tehdä pitkän verryttelyn ja hyppyjä sai ottaa todella monta. Ainakin Pyry oli varovainen ja irti puomeista. 

Mitä sitten Pyrystä sanomaan. Molemmat luokat se mini luotettavasti nollilla ja otti sitten molemmista luokista sijoitukset. 80 cm 2. sija ja 100 cm sinivalkoinen 1.sija. On se vain aikamoinen rusettihai, vaikka hieman pöheli koko päivän olikin. Hienosti hevoset ja Henna menivät, ei voi ylpeämpi olla!












Kiitos Hennalle hienosta kisapäivästä!
Toivottavasti pääsen itsekin jo kohta kisatoimiin ja treenaaman, motivaatio on ainakin kohdillaan.

18. lokakuuta 2014

Hei, nyt ruokaillaan!

nams aika käydä ruokapöytään!


Minulta pyydettiin muutamaa toivepostausta ja sainkin vision tehdä heti pian ruokintapostauksen. Heti alkuun sanon, että vaikka meillä hevoset ruokitaan näin, muualla takuulla ruokitaan toisin. On niin monia tapoja ja "tapoja" ruokkia hevosia ja meillä on kokeiltu niistä useampaa - ja aina palattu tähän vanhaan mikä on näyttänyt toimivan.

Toiseksi ilmoitan heti olevani "vanhanpolven" ruokkija. Annamme sitä mikä tuntuu hyvältä, kuulostelemme ja seuraamme hevosia ja katsomme tarviiko ne jotain lisää tai jotain vähemmän. Miltä karva näyttää, onko hevonen hyvinvoivan oloinen, tarviiko enemmän heinää tai väkirehuja. Ei siis ole tehty tarkkoja ruokintalaskelmia ja analyysejä vaan toimitaan vanhan mallin mukaan. Ja kuten edellisessä kappaleessa kerroin, se on toiminut paremmin kuin hyvin ja hevosia tarkkaillaan jatkuvasti myös ruokinnan suhteen.

Mutta nyt sitten itse asiaan, eli mitä meidän hevoset syövät?

kuivaheinää

Ensimmäisenä totta kai on heinä. Meillä hevoset syövät kolme kertaa päivässä heinää ja meillä syötetään ihan kuivaheinää pyöröpaaleissa. Talvella iltaheinät höyrytetään tarvittaessa, mutta pääsääntöisesti saavat kyllä mussuttaa heinänsä täysin kuivana versiona! Heinä punnitaan tallista löytyvällä heinävaa'alla ja putet syövät iltaheinänsä verkosta, sillä tuppaavat sotkemaan muuten enemmän kuin syömään, hölmöt eläimet! Määrät merkattu kiloina!

Pyry 3 - 3 - 5 // Alli 3 - 3 - 4  // Molla 3 - 3 - 3

hmm, kauraa!

Päästiinkin jo seuraavaan perusrehuun, eli kauraan. Kaikki hevoset syövät meillä kauraa, tosin tammat vähemmän ja herra PP enemmän. Pyry on pienestä pojasta asti ollut todella huonoruokainen ja se on vaatinut heinän lisäksi todella paljon väkirehuja. Vaikka se nytkin syö niin paljon heinää (uskokaa tai älkää, kyllä jos tuota enemmän antaa heinää ne jää syömättä) silti se vaatii paljon proteiinia ja valkuaista lisäksi. Eli paljon energiaa meidän pikku pojalle! Kauraa hevoset saavat kaksi kertaa päivässä, aamuin ja illoin. Määrät merkattu litroina!

Pyry 1 - 0 - 1 // Alli 0 - 0 - ½ // Molla 0 - 0 - ½

Black Horse Balance kauraton täysrehu

Kauran ohella meillä hevoset syövät Black Horsen Balance-rehua, joka on siis kauraton täysrehu. Ollaan kokeiltu useita eri täydennys- ja täysrehuja, mutta Balance on ollut meille sopivin. Aikaisemmin Molla on syönyt esimerkiksi Racingin Prixiä ja ponirehua, mutta tämä aiheutti sille allergisen reaktion. Lisäksi meillä oli reilu vuosi sitten testissä Blue Chip, joka ei ollut meille sopiva rehu; Pyry olisi joutunut syömään sitä niin paljon, että se tuli huomattavasti kalliimaksi kuin tämä vanha ja toimiva malli. Niinpä palasimme puolen vuoden kokeilun jälkeen tähän rehuun ja olemme edelleen tyytyväisiä siihen! Lisäksi tämä on hyvää rehua esimerkiksi Allille, joka ottaa hieman kierroksia kaurasta. Balancea hevoset syövät myös aamuin illoin. Määrät merkattu litroina!

Pyry 1 - 0 - 1 // Alli 1 - 0 - 1 // Molla ½ - 0 - ½

näistä valmistetaan herkullinen iltamössö

Seuraavaksi päästäänkin purkkiosastolle! Illaksi kaikki hevoset saavat samanlaisen annoksen iltamössöjä, joka sisältää kuvassa näkyviä ainesosia. Lyhyellä kaavalla mössö koostuu näistä:
3 dl pellavaista 
3 dl melassileikeseosta 
1-2 mitallista biotiiniä (purkissa mitta) 
2 mittaa MSM 
½ dl kalanmaksaöljyä
Näiden sekaan laitetaan reilu 2 litraa lämmintä vettä ja annetaan turvota rauhassa. Yleensä MSM on kuvasta poiketen Makanalta tilattua, nyt jäi tilaus myöhäiseksi ja sen takia Racing sai nyt edustaa kuvassa. Biotiini ja kalanmaksaöljy on kavioiden ja karvan hyvinvointiin ja pellava sekä melassi edistämään vatsantoimintaa. Racingin biotiiniin päädyimme sen pitkäkestoisuuden vuoksi, sitä syötetään niin pieni määrä, että se kolmellakin hevosella kestää todella pitkään! Kengittäjä on kiitellyt miten kavioiden laatu pikku hiljaa paranee!

Pyryn lisä iltamössöihin

Lisäksi Pyry saa vielä iltamössöihin lisänä nokkosta. Nokkonen on erinomainen vitamiinien ja kivennäisaineiden lähde ja Pyrylle on ollut siitä kuureittain apua. Sillä on todella helposti rauta-arvot hieman matalalla ja nokkosen avulla sen arvot pysyvät hyvinä ja sille riittää kun se saa sitä kuureittain. Lisäksi se saa lisävitamiinejä, mitkä ei sille missään nimessä ole huonoksi! Tätä Pyry saa noin 3 desiä päivässä, iltamössöjen joukkoon sekoitettuna.

Tarpeen vaatiessa otetaan näistä purkeista..

Seuraavaksi esittelyä kaipaavat tietenkin "tarpeen vaatiessa" -purkit. Eli tässä tapauksessa valkosipuli ja elektrolyytti. Itseasiassa meillä on aina myös tallissa maitohappobakteeria, mutta unohdin hakea sen kuvaushetkellä sisältä kun äiti on nyt antanut sitä koirille kun niillä on ollut vatsat hieman sekaisin. Yleensä valkosipulikin syötetään meillä suoraan valkosipulinkynsinä, mutta sattumoisin oltiin nyt ostettu tämä purkkikin kotiin. Supremen elektrolyytti on ehdottomasti parasta, se on todella hyvä sekoittaa melassiveden joukkoon ja se liukenee veteen kuin veteen hetkessä! Näitä hevoset tosiaan saavat tarvittaessa, jos on jotain flunssan poikasta tai kovaa treeniä, sekä keväisin valkosipulikuurin jolla uskottelemme olevan vaikutusta ötököiden kiusaamisen vähentymisessä. No aina voi toivoa!

Ja lopuksi vielä hevosten ykkösherkkuja - porkkanoita!

Viimeisenä, muttei tosiaankaan vähäisimpänä, tulee tietenkin herkut. Aika pitkä kausi pystytään syöttämään porkkanaa, toisinaan sitten omenoita ja leipää / näkkäriä. Pitäähän vakavasti otettavien mössöjen joukossa olla myös jotain todella lempparia, vai mitä sanotte? Porkkanoita hevoset syövät aamuin illoin, noin 1-2 kiloa (porkkana-arviolta 10-20 porkkanaa per ruokinta) kerralla. Tällä hetkellä meillä on ykkösluokan todella herkullisia  - syön niitä itse varmaan vielä enemmän kuin hevoset, heh - kauppaporkkanoita, jotka saatiin kuljetusvaurioiden takia halvalla. Muuten hevoset saavat tyytyä viljelijöiden kakkosluokan porkkanoihin - jotka eivät kyllä makunsa puolesta paljoa häviä!

Loppuun vielä purkkien ja purnukoiden yhteiskuva - sanokaa "nyt ruokaillaan"!

Kiitos postausideasta ja toivottavasti tämä nyt hieman avasi miten meillä syödään!
muistakaa että on useampiakin tapoja ruokkia hevosia ja tämä on niistä vain yksi.

17. lokakuuta 2014

Vieraskynä: Keskiviikon hyppyurakka

Henna & Milla Finnderby 2014
Tänään saatte vierailevan kirjoittajan, sunnuntaina kisoissa ratsastavan Hennan, tekstiä tänne blogiin. Halusin saada Hennalta fiiliksiä keskiviikkoisesta ratsastuksesta ja niinpä pääsette tekin mukaan nauttimaan niistä. Oli niin ihana nähdä omien hevosten hyppäävän kunnolla ja en voi kun nostaa Hennalle hattua, kolmen täysin erilaisen hevosen ratsastus ei ole mikään helppo suoritus! Nyt enempää jorisematta, annetaan Hennalle puheenvuoro!

Kuka on Henna?

Olen siis Henna Kaskinen, 20-vuotias kenttäratsastaja Lounais-Suomesta. Ratsastusta olen harrastanut noin 8 vuotta, ja hevosia omistuksessani on ollut yhteensä neljä. Ensimmäisen kenttäkisastarttini menin vuonna 2010 Niinisalossa, napaten kauniisti hylkäyksen harrasteluokan rataestekokeesta.

Eli kisaamisen voisi sanoa alkaneen vuonna 2011 (harrastetta ja tuttaria). Samana vuonna ostin nykyisen ykköshevoseni, jonka kanssa olen nyt muutamassa vuodessa raapinut tieni yhden tähden kenttäluokkiin.

Sitten, 8.10. facebookkiini pärähti viesti:
"hennaaa, mitä teet 19.10?
Mulla on semmoset hevoset kun Molla, Pyry ja Alli ja ne haluis mennä estekisoihin sillon :)"
Mitäpä muutakaan siinä voi tehdä kuin suostua. Kuulostihan se kivalta - etenkin, kun kyseessä on pikkuiset kisat, eli ei tarvitse ottaa ihan hurjasti paineita kuitenkaan.

Olenhan minä näitä hevosia nähnyt, eikö se riitä? No, ei se ehkä ihan riittänyt, joten sovittiin, että kävisin tunnustelemassa näitä pikku panttereita ennen kisoja. Siispä keskiviikkoaamuna suunnistin kohti Sennilää (Molallaa, Pyrylää ja Lehmälää?)

Senni ja hänen äitinsä toivat hevoset maneesille, jonne loistava ratahenkilökunta pisti pikkuisen radan pystyyn. Oli suhteutettua linjaa, kapeaa estettä, sarjaa… Sopivat setit siis!

Molla

Ensimmäisenä sain alleni Mollan, jota olin nähnyt vähemmän, mutta josta olin kuullut sitäkin enemmän! Ensimmäinen oma hevoseni oli piensuomenhevonen, joten oli ihanaa päästä taas sellaisen selkään.

Alkuverryttelyssä jo ihastuin poniin. Molla liikkui reippaasti eteen, kuunteli hyvin ja askellajitkin tuntuivat oikein hyviltä. Lähdin siis tasaisella maalla verryttelyn jälkeen hyvillä fiiliksillä loikkimaan pientä kavalettia ja jo ensimmäisessä hypyssä tunsin, että poni kyllä tietää, mikä on homman nimi. 

Verryttelyloikkien jälkeen aloin hypätä rataa pienissä osissa. Molla oli ihan tykki! Pörrökorvat hörössä se vaan vilisti menemään innosta piukeana jokaisen eteen tulevan härpäkkeen yli. Muutamia huonompia lähestymisiä tein, kun paikka ei osunutkaan ihan kohdillen mutta poni hyppäsi silti tökeittä joka kerta. Kun rata sujui n. 60cm korkeudessa mukavasti, esteet nostettiin n. 80cm:n korkeuteen, joka tulisi sunnuntaina olemaankin mentävä korkeus. Senkin Molla meni täysin kyselemättä, joten päätimme lopettaa siltä erää siihen. Hyvät fiilikset jäi, poniratsastelu on aina kivaa mielenvirkistystä! ;)

p.s. Kiinnittäkää huomiota Sennin tanssiin, ihana! <3 i="">

Toimituksen huom. Minusta oli niin ihana nähdä turbomummo hyppäämässä kunnolla. Sillä ei ole aikoihin (varmaan tänä vuonna ollenkaan!) hypätty mitään yli 60 senttistä estettä. Henna pääsi niin hienosti kiinni heti tamman sielunelämään ja meno oli niin helpon näköistä. Voi että tuo poni osaa olla suloinen!

Alli 

Mollan jälkeen kapusin Monsterin kyytiin. En jostain syystä osannut jännittää juurikaan, olin jo automatkalla päättänyt olla putoamatta. Alkuverryttelyssä keskityin 100%, koska halusin todella tunnustella kunnolla, millaisen otuksen selässä olen. Yritin itse pysyä mahdollisimman rentona koko ajan, jotten kaivaisi itselleni kuoppaa jännittämällä, jolloin hevonenkin jännittyisi.

Kun tein ensimmäisen hypyn kavaletilla, huomasin, että hevosen hyppy todella tuntuu isolta - juuri kuten Senni olikin etukäteen maininnut. Tunsin, että jos jäisin hiukankaan jälkeen hypyssä tai vaihtoehtoisesti olisin vähänkään edellä hypystä, mitä luultavimmin pääsisin maistelemaan maneesin pohjaa. Hyppiminen oli siis varsinaista aivojumppaa, keskityin joka hypyssä täysillä siihen, että oma asentoni ei horjuisi. Omat hevoseni kun ovat kaikki hypyltään suhteellisen tasaisia (lue: laakahyppijöitä :D), mikä tarkoittaa, että tämä kokemus oli ihan uskomattoman antoisaa! Aika nopeasti sain palaset kohdilleen päässäni, jonka jälkeen hyppiminen alkoi sujua jo paremmin. Aloitimme n. 80cm:n korkeudesta, jonka jälkeen nostimme esteet 100-115cm. Sarjan kanssa oli jonkin aikaa vähän keskustelua, mutta pääsimme tästä kinastelusta yli, jonka jälkeen Alli hyppäsi sarjankin oikeassa korkeudessaan oikein hyvin. Radalla jätin muutamat tärkeät päätökset tekemättä, joten pari kertaa jäätiin vain laukkaamaan paikalleen, jonka jälkeen tietysti paikatkin olivat hakusessa, kun jätin hevosen väleissä vähän yksin.

Hypyn ollessa näin voimakas, kyselin Senniltä, ovatko he hypänneet paljon trippeleitä. Olin vain äärimmäisen kiinnostunut siitä, miten Alli hyppää trippelit (osuuko ratsastajan pää kattoparruihin?). Siispä Senni pisti meille trippelinkin pystyyn "kokeile itse, niin näet" -meiningillä, JEE! Innostunut hullunkiilto silmissä lähestyin trippeliä ja… Täydellistä. Lehmä teki trippelille ihan loistavia hyppyjä. Ihan loistavia. Vau!

Ei Allilla ainakaan kapasiteetti lopu, hypyssä on ihan uskomattoman paljon voimaa! Senni saa tästä vielä aivan upean hevosen, joka hyppää vaikka taloja!

Hevosen miellyttämisenhalu on selkeästi suuri (kuten on hevonenkin, hehehehe), mikä on kyllä mahdottoman hienoa. Sennistä ja Allista tulee vielä loistava pari, vaikka se viekin vähän aikaa, sillä Lehmä ei tosiaan ole ihan helpoimmasta päästä ratsastaa.


Toimituksen huom. Neiti Lehmä on viimeksi päässyt hyppäämään kunnolla Kari Nevalan valmennuksessa, aikoja, aikoja sitten. Oli niin huojentavaa nähdä ja nostaa esteitä tietäen että Henna hoitaa homman kotiin. Hennalla on itsellä ykköshevosena tamma ja se pääsi niin hyvin meidänkin pikku lohikäärmeen kanssa kärryille. Tamma ei vielä itsekään tiedä miten paljon voimaa se sisältääkään, talvella on siis paljon treenattavaa! 

Pyrppänä

Viimeiseksi eniten jännittämäni hevonen - Pyry.
Pyryä olen nähnyt lukemattomia kertoja, muutaman kerran jopa rapsutellut nenän päästä. Mutten ole koskaan käväissytkään selässä. Tuntui hassulta kiivetä sinänsä "vanhan tutun" selkään.

Verrytellessä huomasin huoleni olleen turha, PP oli juuri niin kivanoloinen kuin on puhuttukin. Kuunteli pienimpiäkin apuja hienosti, melkein riitti, kun vain ajatteli siirtymistä mihin suuntaan tahansa. 

Pyryn hyppy tuntui IHANALTA. Oli sellainen olo, että vaikka nukahtaisin sen selkään, en heräisi, kun PP ylittää esteen. Lehmän katapulttihyppyjen jälkeen oli suorastaan huojentavaa loikkia Pyryllä. Jokainen este - korkeudesta riippumatta - ylittyi niin tasaisesti ja mukavasti.

Senni antoi minulle pari vinkkiä, miten Pyryllä kannattaa lähestyä esteitä. Tein neuvojen mukaan, ja hypyt paranivat heti. Allekirjoitan kyllä minulle sanotun virkkeen "Pyry hyppää mitä, mistä ja miten tahansa", juuri siltä se tuntuikin. Ei aikomustakaan pysähdellä tai ohitella, PP:llä oli selkeästi ajatus esteistä YLI.


Toimituksen huom. Tämä oli ensimmäinen kerta onnettomuuden jälkeen kun Pyry pääsi hyppäämään kunnolla. Ei ole kyllä Pyryn voittanutta, se hoitaa aina homman kotiin, vaikka viimeinen rata olikin reilu 115 cm. Kyllä sitä on itsellä vain käsittämättömän hieno hevonen (tai itseasiassa kolme!) *sydän*
Fiilis koko "urakan" jälkeen oli kerrassaan loistava. Ei pelota - ainakaan tällä hetkellä - sunnuntain kisat lainkaan. Hevoset olivat kaikki kivoja ja tuntuivat siltä, että vievät minutkin kyllä puomien yli :)
P.s. Pyry voitti päivän-söpöimmät-korvat -tittelin!
Hurjan iso kiitos Hennalle keskiviikosta ja toivotaan sunnuntaille hyviä ratoja! 
On hienoa kun on hienot hevoset ja taitava ratsastaja vai mitä sanotte?

14. lokakuuta 2014

Hiljaista on

mutta toivottavasti pian saadaan blogikin takaisin henkiin!

Nyt on tosiaan ollut tosi hiljaista blogin puolella. Ei vaan ole mitään kirjoitettavaa, vaikka kovasti haluaisin teille kertoa kuulumisia. Itse olen tallilla lähinnä siivoamassa karsinoita ja katsomassa sivusta kun hevoset lähtevät lenkille. Se jopa alkaa jo hieman ahdistamaan, koska halu hevosen selkään on mielettömän suuri! 

Viime viikon keskiviikkona pääsin käymään Pyryn selässä. Tehtiin pieni maastolenkki, mutta leikki loppui lyhyeen kun ravissa alkoi jalka vihlomaan. Oli herra silti niin ihana ja nyt vain pitää malttaa ja odottaa että jalka toipuu.. Kun vain jaksaisi odottaa!

Viikonloppuna tein minireissun vaasaan. Kaverini oli menossa sinne puurekan kanssa ja hänellä ei ollut avecia joten lähdin mielelläni mukaan. Nukuttiin hienossa hotellissa, juhlittiin 600 vieraan kanssa (13 eri maasta) syötiin herkullista ruokaa niin ravintolassa kun juhlissa. Niin ja jopa duudsonit kävivät juhlissa väliesiintymässä. Ainut huono puoli oli ettei juhlapaikalla ollut paljoakaan istumapaikkoja ja jalka otti siitä itseensä ja seuraava yö olikin tuskaa. Sunnuntaina lähdettiin aamiaisen jälkeen jo aikasin kotiin. Kotona lähdin heti ruokakuriirin hommiin hakemaan porukoille hieman lähikebabista sapustaa.


Sunnuntaina aloittelin jo hieman myös klippausurakkaa. Äiti leikkasi Allin lohikäärmesapluunan ja itse sain jopa ponin sunnuntaina klipattua. Hitsi se vasta olikin karvanen! Suurempi järkytys taisi olla kuitenkin maanantaina kun klippasin Pyryn.. Se klipattiin nyt toista kertaa tänä syksynä ja herranen aika sentään mikä mammutti. Hyvä ettei klipperi mennyt tukkoon, heh!

Huomenna saadaankin taas jotain materiaalia blogiin kun rakas ystäväni Henna tulee hyppäämään kaikkien kolmen kanssa. Ai miksikö? Koska 19.10, eli sunnuntaina, on tässä lähellä seurakilpailut ja koska olin jo itseni suunnitellut sinne, mutta jalka sanoi ettei mennä, delekoin tehtävän Hennalle. Eli estepainoitteista materiaalia tulossa ainakin huomiselta ja sunnuntailta ;) Neiti lohikäärme pääsee myös klippaukseen perjantaina, joten voisin siitäkin koittaa vielä postailla jotain, jos olen vielä hengissä operaation jälkeen!

Nyt kuitenkin kaikille hyviä viikonjatkoja, palaillaan mahdollisimman pian!
ja jos jollain on jotain eritystoiveita postausten suhteen, niitäkin saa pistää tulemaan :)

6. lokakuuta 2014

Vastaukset kysymyksiin!

Jaaa, pientä kuulumisraporttia!


Aloitetaan kuulumisilla tietenkin! Tänään kävin lääkärissä ja fysioterapiassa, vielä viikko sairaslomalla ja sen jälkeen pääsen taas työkokeiluun! Eli siis tarkoittaa että testataan onko jalka jo ihan ookoo fyysiseen työhön. Fysioterapeutti teippaili hieman jalkaa ja antoi pieniä lihasstimuloiti vinkkejä ja harjoiteltiin kävelemistä. Kyllä, se oli yllättävän vaikeaa, hassua että on onnettomuuden jälkeen kävellyt niin väärin vaikka kuvitteli kävelevänsä niin kuin ennen! Huh, silmiä avaava kokemus!

Alli ontui perjantaina ja hälytettiin kengittäjä paikalla kun vasemman takajalan kenkä oli ihan vinksallaan. kengän poiston jälkeen se käveli huomattavasti paremmin ja toivotaan että kun se huomenna saa kengät, on vika ollut vain vanhan kengän huonossa karmassa! Peukut pystyyn!

Mutta nyt niihin vastauksiin. Yritin hieman järjestellä näitä kysymyksiä ja lopulta päädyin kolmeen kategoriaan: Suokit, Alli ja muut. Samantapaisia kysymyksiä tuli muutama, joten pyrin vastaamaan samantyylisiin kysymyksiin kerralla. Toivottavasti vastaukset tyydyttävät! Jos joku jää kuitenkin hampaankoloon, pistä kommenttia niin vastaan vielä siihen.

Suokit

Onko Molla tai Pyry ex-ravuri? 
- Molemmat ovat ex-ravureita. Pyry on juossut raveissa, Molla vain opetettu nuorena ajolle, muttei ikinä päässyt koelähtöön asti.

Jos molla on ollut ravuri ennen niin oletteko kouluttaneet sen itse ratsuksi? Miten?
- Kyllä ollaan. Meille tullessa oli satulaan opetettu, mutta osasi ainoastaan mennä kovaa ravia. Ajan ja ison työn kautta. Sekä arvokkaiden valmentajien ja useiden tuskaistusten kyynelten kanssa siitä lopulta tuli aivan huippuratsu!

Miten Pyry päätyi sulle?
- Pyryn entinen ylläpitäjällä ei ollut enää aikaa ja halua sille, joten tarjosi sitä minulle. Olin muutaman kerran käynyt Pyryllä ratsastamassa ja se oli edeltävänä kesänä ollut meillä kesälaitumella. Niinpä muutamien puheluiden jälkeen omistajalle se tuli minulle :)

Montako loimea Pyryllä, Allilla ja Mollalla on?
- Monta ja silti liian vähän. En tosiaankaan ole laskenut loimia, mutta kyllä niillä pärjää, pääsääntöisesti yhdellä hevosella 2-3 sadeloimia (vuoreton, vuorellinen, kaulakappaleellinen),  2-3 sisätoppaloimea (ohuita, paksuja, kaulakappaleisia), sekä 2 ulkotoppaloimea. Lisäksi iso kasa fleeceloimia, vohveliloimia, erilaisia voittoloimia ja vilttejä. Kyllä äiti hamstraa loimia! Mutta pakko sanoa, niitä ei ikinä voi olla liikaa!

Mitä Pyry syö? Entäs Alli?
- Kaikki syövät samalla kaavalla, mutta eri määriä. Heinää, Black Horse Balance, melassia, pellavaa ja kauraa. Sekä muutamasta purkista lisärehua (biotiini, kalanmaksaöljy, msm..).

Meinaatko klipata Pyryn? Jos klippaat niin onko tiedossa jo jotain "kuvioita"?:)
- Pyry on tänä vuonna klipattu jo kertaalleen ja sai jälleen suomileijonan kankkuunsa. Uudestaan klippaan sen tässä viikon sisällä kun klippaan tammat samalla. Tammoille tulee varmaan perinteinen sydän (Molla) ja tuo tulisempi eläin saa lohikäärmeen!


Mikä sai sinut kiinnostumaan aluksi Pyryssä, entä Allissa ?
- En oikeastaan tiedä miksi Pyryn otin. Etsin siihen aikaan hevosta jolla voi myös hypätä kun Lurppa jäi kouluhevoseksi. Minulla oli tiedossa vuodeksi yksi pieni pv-tamma, mutta jotenkin halusin lopulta kääntyä minulle silloin jo hieman tutumpaan hevoseen ja päädyttiin sitten ottamaan Pyry. Vaikkei se aluksi ollut niin sytyttävä, joku Pyryssä vain sai uskomaan siihen. Ja se kannatti :) Allista omassa osiossa ->

Onko Pyryllä huonoja (talli)tapoja?
- On. Se on ihan lellitty (meillä siis) ja välillä se saa anteeksi kaikki tuhmuutensa karvaisten korviensa takia. Ei sillä nyt mitään kauheita tapoja ole, mitä nyt välillä kaluaa seiniä ja joskus yrittää jyrätä. Pohjimmiltaan se on kuitenkin aika mamman mussukka!

Alli

Etsitkö itsellesi kisahevosta/opetusmestaria/jotain muuta silloin, kun olit hankkimassa omaa hevosta Pyryn rinnalle? 
- Itseasiassa en edes hakenut hevosta. Uskottavasti jos en olisi ostanut Allia, minulla ei olisi tällä hetkellä Pyryn ja Mollan lisäksi hevosta. Alli oli ikäänkuin heräteostos.

Miksi päädyit nimenomaan Alliin? 
- Allissa oli jotain mikä napsahti. Väri, sukupuoli, luonne, kaikki kohdalla!

Koetko, että Alli on sitä, mitä olit hakemassa? 
- On, enemmän kuin mitä odotin. Vaikka tämä ensimmäinen vuosi onkin ollut enemmän ylä- kuin alamäkeä, niin kyllä tammasta luopuminen olisi vaikeaa!

Mihin ihastuit Lehmässä ekana?
- Ihan ensimmäisenä kun kävelin maneesiin missä näin tamman, ihastuin sen lempeään ilmeeseen ja aivan julmetun kauniiseen olemukseen. Olin myyty jo ennen selkään nousua!

Muut 

Miksi kenttäratsastus on juuri se THE laji? :)
- Kenttäratsastus vie mukanaan. Ei ole mitään niin uskomatonta fiilistä kun selvittää maastorata puhtaasti ajassa. Siinä adrenaliini nousee ja tuntuu kun olisi hevosen kanssa yhtä. Pidän kenttäratsastuksessa myös niiden vaikeudesta: pitää osata ratsastaa koulua ja pystyä hyppäämään myös tippuvia rataesteitä niiden maastoesteiden lisäksi! Kenttäratsastus on jotain mikä todellakin vie mukanaan!

Minkälaisia / kokoisia esteitä on maastokokeessa tutustumisluokissa ?
- Nämä löytyvät parhaiten SRL materiaalisalkusta Kenttäratsastussäännöistä. Tutustumisluokassa esteiden maksimi korkeus on 90 cm. Siellä on aika paljon perusesteitä, nousuesteitä bankettiin ja vesiesteeseen. Yksi tuttarintasoinen walkthrough löytyy täältä :)

Mitä ratsukolta sinun mielestä edellytetään että he voivat lähteä maastoradalle ?
- Hyvää yhteistyötä ja tarpeeksi treeniä. Helpossa kenttäkilpailuissa ei ole hevosen tai ratsastajan suhteen suuria vaatimuksia, tärkeintä on turvallisuus ja treeni. Ja tietenkin se että kisaaminen on hauskaa! Maastoradalle pitää lähteä myös esteitä kunnioittaen.

Mikä on sun lempi kenttäkisa "paikka", esim Niinisalo, ypäjä ym ?
- Tää on aika vaikee kysymys! Itseasiassa olen nyt tänä vuonna oppinut pitämään Ypäjästä, sillä siellä on maastoradat tulleet hieman haasteellisemmaksi. Ehkä kuitenkin ehdottomaksi ykköseksi voisin nimetä Kangasalan tai Keravan. Kaikki missä olen kilpaillut on ollut huikean kivoja paikkoja (Ypäjä, Niinisalo, Kangasala, Kerava, Hattula, Lapinlahti..)


Ootko varusteratsastaja? Että kaiken on oltava sävysävyyn vai mukavuus ennen kaikkea?
- En, päällä on yleensä mitä sattuu. Pidän laadukkaista ja tyylikkäistä, hienoista varusteista, mutta ostain niitä vain kun siihen on varaa. Yleensä kuitenkin päädyn halvempaan versioon ja käytän rahat muuhun (kisat, valmennukset, sponsorointi..).

Kuka hevosista on suosikkisi?
- Ei mulla oo suosikkia! Pyry on varmaan semmonen ykkösheppa, Alli on mun heppa ja Molla nyt on.. Molla. Kaikki on mulle todella tärkeitä ja kenestäkään en pystyisi luopumaan. Ehkä Pyry on se kaikista paras, se on kuitenkin niin.. Ihana!

Pahin onnettomuutesi hevosten kanssa?
- Ehdottomasti Niinisalossa tapahtunut kaatuminen (klik). Olen ollut todella onnekas kun minulle on sattunut näin vähän onnettomuuksia. Tämä oli ensimmäinen kerta kun jouduin kisoissa ambulanssin kyytiin.

Mitkä on teidän ensi vuoden tavoitteet?
- Jos saataisiin kerrankin ehjä kisakausi! Talvella yritän kiertää ahkerasti koulukisoja ja pieniä estekisoja. Kesällä Pyryn kanssa muutamia avoimen helpon startteja ja Allin kanssa koitetaan päästä aloittamaan tuttarista ja loppukaudesta yksi helppo. Tämä siis jos kaikki menee nappiin! Koulupuolella haluan startata myös aluekisoissa molemmilla. Pyry tähtää kenttä- ja estemestaruuksiin.

parhain muistosi hevosten kanssa?
- Oi, niitä on niin paljon! Jokaisen hevosen kanssa on jotain huippu ihania muistoja, voisin vaikka tehdä niistä kokonaisen postauksen! Yksi parhaimmista on ehdottomasti Pyryn kanssa estemestaruuksissa kilpaileminen sekä ensimmäinen avoimen helpon startti. Lisäksi ensimmäinen oma hevonen on ehdottomasti paras muisto..

Voisitko esitellä teidän tallin, tarhat ja muut tilat vaikka videolla? / Voisitko tehdä joskus videopostausta? :)
- Videopostausta teen jossain vaiheessa, aina kun on aikaa. En esittele meidän tiluksia täällä blogissa valitettavasti :)

Maksatko itse kaikki hevosten kulut?
- Maksan kahden hevosen tallipaikan, kengitykset, vakuutukset, kisat ja valmennukset. Eli aikalailla kyllä. Olipas pysähdyttävää, en ajatellut että tosissani maksaisin itse hevoseni kulut, mutta näin näköjään suurin piirtein on :D

Mikä on omassa hevosessa parasta?
- Päätäntävalta. Saan itse huolehtia omasta hevosestani, päättää miten liikutan ja ketä liikuttaa. Vapaus. Ja ne omat hevoset, kaikki omalla tavallaan aivan ykkösiä!

Jos sun olis pakko luopua Pyrystä tai Allista, kummasta luopuisit ja miksi ?
- Ihan pakko? Koska en mistään hinnasta luopuisi kummastakaan. Kun luin tän kysymyksen mun piti oikeesti pitkään miettiä mitä tähän vastais. Toisaalta jos luopuisin Pyrystä, tietäisin että se menisi uskottavasti omistajalleen joka pitää siitä 150% superhyvää huolta. Silloin voisin nukkua yöni rauhassa kun tietäisin että maailman paras heppa olisi superhyvässä hoidossa. Kun taas jos luopuisin Allista (myisin) en voisi ikinä olla varma siitä millaiseen kotiin se pääsisi. Tai jos se joutuisi luonteensa takia kiertoon.. Todella vaikea kysymys ja en siihen osaa vastata. En kummastakaan? Kauhea päänsärky tulee jo miettimsestä!


Kumpi hevosistasi on miellyttävämpi ratsastaa ?
- Aika pitkälti päivästä kiinni. Jos tammat on kivalla päällä Molla on ehdottomasti kivoin ratsastaa. Pyry on ehkä tasaisin suorittaja, sillä tulee parhaimmat fiilikset useiten. Allilla on hyviä, tosi hyviä ja tosi huonoja päiviä - kuten tammoilla yleensä, heh!

Kuinka usein käyt tunneilla pyrylla ja allilla?
- Kesällä harvemmin, talvella yritetään panostaa treenikauteen. Pyrkimys käydä noin 1-2 kertaa viikossa talvella, tai vähintään kerran kuukaudessa valmennusviikonlopulla (este). Aina kun on aikaa ja aikataulut sopii.

Minkä ikäisiä hevosesi ovat?
- Molla on 17v, Alli 12v ja Pyry 11v

Mikä on hevostesi suurinta herkkua?
- Mellamelassisiirappi vesi, kädenlämpöisenä. Nams!

Mikä on paras ja huonoin ominaisuutesi mielestäsi ratsastajana?
- Uu, tiukka kysymys. Hyvänä ominaisuutena pidän määrätietoisuutta, kun päätän jotain se pitää. Huono taitaa puolestaan olla turhautuminen, haluaisin että pystyisin tekemään asiat heti eikä lyhyissä jaksoissa. Sellainen turhautuminen kun ei mikään onnistu tyylillä!

Käytkö ratsastamassa muita hevosia usein?
- Satunnaisesti, kun ehdin. Olen yleensä kovin kiireinen työn ja omien hevosten takia, miksi ehdin harvoin ratsastamaan muiden hevosia. Yleensä kun pyydetään ja kun aikataulut sopii. Ennen onnettomuutta oli sovittu yksi projekti, mutta se nyt saa odottaa jalan paranemista..

Millainen olisi unelmiesi hevonen? 
- Musta, korkea sukkainen, yli 175 senttinen, hyvä laukkainen ja kapasiteetikas kenttähevonen. Rohkea, mutta tarpeeksi varovainen. Ei vahva eikä kuuma vaan sopivasti ratsastettava. Tamma.

Mitkä värit sopivat mielestäsi parhaiten sun hevosille?
- Kenttävärit on aika hyvin valikoidut, Pyrylle tykkään sähkönsinisestä, Mollalle sopii tammamainen punainen ja Alli saa uudeksi kenttävärikseen keltaisen. Allille sopii kyllä kaikki kirkkaammat värit tosi hyvin. Pidän kaikesta ;)

Mitkä olivat sinun lempihepparotusi lapsena?
- Niin hassulta kun se kuulostaakin, ei minulla ollut oikein mitään lempirotua. Ihan skidinä taisin pitää shetlanninponeista, mutta kun kasvoin kymmenvuotiaaksi, oli vain lempiponeja ja -hevosia, muttei rotua! Vaikka olenkin aika "suokki-ihminen", olen myös aika rotuavoin.


Jos saisit kolme toivomusta, kuinka käyttäisit ne?
- Ensimmäinen olisi varmaan että äiti saisi olla ihan terve! Sehän ei ole mitenkään mahdollista kenenkään toteuttaa, mutta jos joku henkimaailman olento pystyisi tekemään ihme loitsuja ja tekemään äidistä terveen, se olisi ehdottomasti yksi toiveistani. Raha ei takuulla tee onnelliseksi, mutta haluaisin jonkun asteisen miljoonavoiton, että voisin toteuttaa unelmani hevostilasta ja omista kilpailuista. Vähävaraisista lahjakkaista ratsastajista jolle antaisin hevosen. Kolmas toivomus olisi.. En minä tiedä, että ilmastonmuutos loppuisi?

Sponsoroitko ensi vuonnakin jotain kisoja?
- Kyllä, jos kaikki menee hyvin on ensi vuonnakin Kisamatkalla-cup! Lisäksi haaveilen muutamasta luokkasponsoroinnista, mutta se jää nähtäväksi.. 

Missä näet itsesi 10 vuoden päästä?
- En tiedä. Olen niin jumissa että pelkään katsoa kymmenen vuoden päähän. Haluisin silloin olla parisuhteessa, ehkä jopa naimisissa ja lapsikin saisi jo olla. Mutta en tiedä, nämä on semmoisia asioita, joita mietin vähän kauhulla! Hyvässä lykyssä olisin miljonääri ja pitäisin omaa hevostilaa!

Millanen talli ja piha teillä on? 
- Tavallinen pieni maalaistalli, kolmen hevosen talli, iso tarha ja pieni peltopläntti mikä on monta vuotta halunnut itsestään kentän. Ehkä joskus!

Asutko yksin?
- kyllä asun. Asun itse kuitenkin eri paikkakunnalla, mutta vietän esimerkiksi sairaslomani äidillä Ypäjällä.

Mitä teet vapaa-ajalla kun et ole tallilla?
- Istun koneella, tapaan kavereita, käyn uimassa, lenkkeilen. Normaalisti ei minulla ole vapaa-aikaa, olen töissä tai tallilla!

Mikä on sun suosikki herkku?
- Hulluna kaikkiin herkkuihin. Aino-jäätelö!

Mihin kouluun menit peruskoulun jälkeen?
- Peruskoulun jälkeen menin lukioon urheilulinjalle, mitä suoritin yhteistyössä Lounais-hämeen ratsutilan kanssa. Pääni ei kuitenkaan kestänyt lukion paineita (koska sain mittapuullani liian huonoja numeroita) ja lopetin lukion ja jäin Ratsutilalle töihin. Tein sitä jonkun aikaa, kunnes aloin ajamaan pulla-autoa ja siitä puolen vuoden jälkeen menin Logistiikka puolelle amikseen. 


Haaveksitko nuorempana pääseväsi joskus samanlaiseen tilaan ja "asemaan" kuin mitä nyt olet hevosten kanssa?  Millaiseta elämästä haaveilet nyt, vai onko tämä juuri sitä mitä tahdot?
- Olen aina ollut sellainen jalat maassa tyyppi. Minulla on ollut aina unelmia ja olen saavuttanut niistä unelmista useita. En usko nuorempana edes osaavani unelmoivan pääsemäni tälläiseen elämäntilanteeseen missä nyt olen. Tämän hetkiseen elämäntilanteeseen olen todella tyytyväinen. Aina on elämässä asioita jota haluaisi lisää tai mitä haluaisi pois, mutta en voi sanoa olevani tyytymätön!

Onko sinulla kosketusta tai kokemusta ahaltekeistä, onko sinulla millainen mielipide näistä hevosista? Pystyisitkö kuvittelemaan itsesi kisaamaan tekellä esim. kenttäratsastuksessa?
- Muutamaa kuvauskeikkaa enempää ei ole kosketusta ahaltekkeihin ja voin sanoa ettei minulla ole oikein minkäänlaista mielipidettä. Tavallaan ne ovat kovin hienoja, ylväitä hevosia, mutta pidän niitä samankaltaisina kuin koiraroduista vinttikoiria. Minun silmään ne ovat aina vähän turhan solakoita. En näe kuitenkaan estettä miksen pystyisi tämän rodun edustajalla starttaamaan kenttäratsastuksessa :)

Tunnetko eteneväsi sopivaan tahtiin ratsastuksesi kanssa, vai tuntuuko sinusta että jumitat paikallaan/etenet liian nopeasti? Miksi sinusta tuntuu siltä?
- Etenen siihen tahtiin kun olen antanut itselleni mahdollisuuden. Koska olen todella kiireinen, en voi vaatia itseltäni - tai hevosiltani - nopeampaa kehitystä. Etenen sopivasti ja pidän harrastuksen minulle mieleisellä tasolla. En halua astua liian isoihin saappaisiin :)


HOX! Nämä kysymykset oli jostain syystä mennyt roskapostiin, mutta onneksi huomasin ne ja nyt vastaan vielä hieman jälkijunassa näihin (päivitetty 8.10.2014)

Millaista sileää treeniä teet hevosten kanssa? 
- Melko vaihtelevaa. Yleensä perusjumppaa, siirtymisiä, nostoja, erilaisia väistöjä ja taivutuksia. Pyryn kanssa paljon enemmän vastalaukkaa. Yleensä teen sen verran ja sitä mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä tai mihin viime kerralla piti puuttua (jos vaikka hieman hitaampi pohkeelle, treenataan hevosta nopeammaksi jne.).

Valmennatko ketään/valmennatko ylipäätään ollenkaan?
- Muutamaa ratsukkoa.

Miten suosittelet aloittamaan maastoesteiden hyppäämisen? Mitkä ovat helppoja ensimmäisiä esteitä?
- Kun rataesteillä on varmuutta ja hevonen hallinnassa, voi käydä jonkun osaavan maastoestevalmennuksessa. Yleensä helpompia ovat perustukit ja banketti. Itse pidän varsinkin banketista hieman kokemattomamman hevosen kanssa, sitä voi tulla ihan rauhallisessakin askellajissa ilman painetta.

Mikä kypärä sinulla on?
- GPA Garbone ja Lami-Cell Swarovski V-Air

Mikä Hevosopiston kentistä on sinun mielestäsi paras? Entä maneeseista?
- Itse pidän estekenttänä parhampana juhlakenttää ja koulukenttänä paras on hiekkalaatikko. Maneeseissa hyödynnän eniten haimi-hallia :)

Missä hevosesi ovat tallipaikalla/jos ovat kotona, onko teillä vieraita hevosia?
- Kotona, ei ole muita kun omat hevoset.


Jäikö jokin askarruttamaan mieltäsi?
kysy kommenttiboksissa mieltäpainava kysymyksesi niin vastaan siihen parhaani mukaan!