Blogi             Kirjoittaja             Hevoset             Me muualla             Kisamatkalla Champion 2016

11. helmikuuta 2016

Kaikki Kisamatkalla Champion 2016 -tapahtumasta

Tapahtuma, joka toteutetaan pienellä porukalla, mutta sitäkin suuremmalla sydämellä.


Mistä on kyse?
Kyseessä on siis Kisamatkalla Champion 2016 - kaikille hevosille ja poneille avoin Match Show näyttely, ehdottomasti eteläisen suomen makein mätsäritapahtuma mitä ei kannata jättää välistä! Vaikka olemmekin päätarkoituksellisesti upeiden palkinnoiden ympäröimä Match Show näyttely, meillä on myös mm expoalue, erittäin maittava ja kattava buffet ja oheisohjelmaa. Tänne kannattaa tulla myös kauempaa! Tapahtuma järjestetään 18. kesäkuuta 2016. Luokkia näyttelyissä on 5 kappaletta; Suomenhevoset, ponit, nuoret, muut hevoset ja seniorit. Lisää näyttelyiden kulusta voi lukea täältä. Paikalla on myös virallinen valokuvaaja Pilvi Vähämäki Photography joka ikuistaa halutessasi hevosen virallisella kuvauspisteellä.

Millaiset ovat puitteet?
Puitteet meillä ovat ensiluokkaiset. Aloitetaan siitä, että Forssa sijaintina on todella upea; tänne on helppo löytää ja kaikkialle on yhtä lyhyt matka - olet sitten tulossa pääkaupunkiseudulta tai Tampereen tai Turun kupeesta. Pilvenmäen Ravirata (Pilvenmäentie 7, 30420 Forssa) on mukavan syrjässä, mutta kuitenkin sinne on helppo löytää. Ja mitkä puitteet odottavatkaan Pilvenmäellä! Tilaa on paljon niin yleisölle, hevosille, taustajoukoille kuin exponpitäjillekin. Katso tapahtuman pohjapiirrustus tästä (tulossa!). Hevosille on käytössä useat kymmenet valjastuskatokset ja sen lisäksi ennalta on varattavissa noin kymmenkunta karsinaa. Kokonaisuudessa valjastuskarsinoita on 27 kappaletta, joista 10 on varattu BIS-kehään pääseville hevosille. Valjastuskatosten läheisyydessä on myös vesipiste ja WC. Halutessasi voit myös ostaa erillisiä poletteja pesukarsinaan.

Toto-hallista löytyy maukas buffetti joka tarjoaa mm kotitekoista suussasulavaa makaroonilaatikkoa (sis lasin maitoa / mehua) sekä ostettavissa on myös esimerkiksi tonnikala- tai kanasalaattiannokset. Unohtamattakaan tietenkään perinteisiä leipiä, leivoksia, muita herkkuja ja juotavia. Perinteinen makkaranpaistopiste löytyy toto-hallin välittömästä läheisyydestä.


Kiitollisia osallistumisestasi - me palkitsemme!
Kisamatkalla Championissa ei kannata olla huolissaan että jäisitte ilman palkintoja; meillä kaikki palkitaan! Jo näyttäessäsi hevosesi / ponisi kehässä, olet kartuttanut palkintosaldoja ylös ja saanut mm. ruusukkeen, arvostelupöytäkirjan, kunniakirjan sekä hevosille erinomaisesti maistuvan herkkupussin. Jos tästä vielä pääsette jatkamaan eteenpäin on tarjolla mm. Hertjekker.netin valokuvauslahjakortteja, ProHay heinäpaaleja, Playsson.netin lahjoittamia St. Hippolytin rehuja.. Unohtamatta aivan upeita suomalaista käsityötä olevia ruusukkeita, pokaaleita ja kaulanauhoja! Ei hätää, paikalta ei tarvitse siis poistua missään nimessä tyhjin käsin (ja onhan siellä se expoalue! Sieltä hakemaan vähintään lohdutuspalkintoja, jos ei meiltä niitä tarpeeksi liikene!). Ja tietenkään unohtamatta ihania erikoispalkintojamme, joita ovat mm. Vetrein Veteraani, Puunatuin Pari, Potrein Poni ja Viehättävin Väri.

Eikä tässäkään vielä kaikki! Meillä on alkamassa maaliskuussa kampanja - tällä hetkellä odottelemme varmistusta yhteistyökumppanilta - jossa joka viides näyttelyyn ilmoittautunut  voittaa Sponsorin lahjoittaman pienen tuotepalkinnon! Kaikki voittajat ilmoitetaan ilmoittautumisajan päätyttyä ja palkinnot saa ilmoittautumisen yhteydessä.

"Opi arvioimaan rakennetta" - tietopaketti
Yhteistyössä Suomenhevosliiton kanssa, järjestämme noin tunnin kestävän luentotyyppisen tietopaketin, jossa kaikilla on mahdollisuus päästä oppimaan ja kuulemaan miten hevosen rakennetta voidaan arvioida. Tietopaketin vetää arvostettu ent jalostusjohtaja Terttu Peltonen.

Kisamatkalla Kiihdytysajot sponsored by 
Pienet ponit satuloidaan ja kuusi ponia kerrallaan astelevat areenalle ottaen koko Pilvenmäen etusuoran käyttöönsä. On aika ottaa ponista mittaa noin 400m laukkaspurtilla! Kisamatkalla Champion järjestää kaksi Pikkuponien laukkalähtöä, ensimmäinen noin klo 10 aamulla ja toinen ennen BIS-kehän alkamista. Ensimmäinen lähtö on shetlanninponeille avoin ja toinen alle 130 cm korkeille poneille avoin. Kaikki ponit palkitaan

Ilmoittaudu mukaan kiihdytysajoihin!
Lähtömaksu 5€ joka maksetaan paikan päällä kansliaan ennen lähtöä. 
Ilmoittautuminen 21. toukokuuta mennessä osoitteeseen decnestys@gmail.com. Otsikoi viestisi "Kisamatkalla Kiihdytysajot ilmoittautuminen".
Ilmoittautumisessa tulee selvitä seuraavat asiat: Ponin nimi, rotu, sarja (1= shetlanninponit, 2= alle 130 cm korkeat ponit), ratsastaja.
6 ensimmäistä ilmoittautunutta pääsevät mukaan, mutta halutessasi voit ilmoittautua myös varapaikalle.
Otathan huomioon ettei ratsukoita ole vakuutettu järjestäjän puolesta. Ratsastajalla kypärä- ja turvaliivipakko!

kuvaaja Mirella Ruotsalainen / Hertjekker.net

Valokuvaamaan paremmille paikoille? Hae Kuvaajapassia!
Oletko innostunut valokuvaaja, joka haluaa päästä kiertämään vapaammin kehiä ympäri (noudattaen kuitenkin annettuja reittiohjeita) ja päästä virallisen valokuvaajan kanssa kuvaamaan valokuvauspisteelle? Nyt sinulla on siihen mahdollisuus - hae itsellesi Kuvaajapassia. Kuvaajapassilla pääset kuvaamaan muulta yleisöltä suljetulle alueelle sekä viralliselle valokuvauspisteelle. Passeja on tarjolla 20 ensimmäiselle halukkaalle ja ne tulee varata ennakkoon. Lähetä vapaamuotoinen hakemus osoitteeseen decnestys@gmail.com otsikolla "Kuvaajapassi -hakemus". Kerro hakemuksessa ainakin oma nimesi, puhelinnumerosi sekä toimiva sähköpostiosoitteesi. Passi on noudettavissa kansliasta omalla nimelläsi tapahtumapäivänä.

Me täällä, missä muualla?
Kisamatkalla Champion näkyy ja kuuluu aktiivisesti Sosiaalisessa mediassa. Seuraa meidän tapahtumasivujamme facebookissa ja pistä välilehtiin ylös tapahtuman virallinen sivu joka löytyy täältä. Olemme myös Helsinki Horse Fair messuilla yhdessä Playsson.netin kanssa. Tule siis sinne ihailemaan palkintojamme ja kysymään jos joku askarruttaa mieltä! Tai muuten vain juttelemaan.


Vieläkö harkitset? Ei kun ilmoittautumaan!
Askarruttaako vielä jokin? Kysy, me vastaamme!

8. helmikuuta 2016

Niin onnellinen

Kun jo oli tässä taukoa päässyt kertymän, vihdoin päästiin eilen, sunnuntaina, valmennukseen! Oltiin Pauliinan kanssa samaan aikaan ja tällä kertaa valmennus oli Rantasen maneesilla. Porukoilla oli koko viikonlopun siskon lapset kylässä, joten äiti pääsi vasta Pyryä katsomaan ja Jenna oli mukana auttamassa.


Olen niin onnellinen. Kaikki vaan toimi. Hieman pisti varjostamaan tilannetta kun hain Pyryn tarhasta ja siltä puuttui sitten tietenkin toinen takakenkä. Kengitys on tiistaina ja kilisseet ne on jo jonkun aikaa, mutta miksi juuri nytten.. Koska kuitenkin oltiin maneesissa ja Pyry ei mitenkään arkonut kaviotaan päätin sen ottaa mukaan. Sitten vain hevoset traileriin ja menoksi.

Jenna oli paikan päällä auttamassa ja otin ensin Allin. Lauantaina menin Allilla maneesissa muutamia kavaletteja ja sitä ennen ollaan menty muutamia kavaletteja ennen raspausta, joten jännityksellä odotin mitä tuleman pitää. Alli oli aivan huippu. Alusta loppuun se jopa kuunteli minua. Saatiin alku lämmittelyraveissakin jo paljon rauhallisempaa ravia ja pystyttiin työskentelemään! Hypyt olivat hyviä ja vain kaksi puomia tuli koko tunnin aikana kun otin liikaa kädellä kiinni. Suurimman osan tunnista pystyin kuitenkin olemaan selässä aivan rentona ja vain odottamaan ja esteen jälkeen hyvin jalkojen väliin ja puff: kaikki vaan toimi! Viimeisen kerran kun tultiin sarja, oli b-osa jo 110 cm. Ja eipä ollut edes ongelmaa päästä yli vaikka ehkä muutama kymmensenttiä tultiin liian lähelle. Kokoajan vain paranee ja paranee!

Ja sitten herra Pyry. Pyry on nyt hypännyt Allin satulalla kun se on niin pirun kiva istua ja muutenkin herra hyppää tosi hyvin sen kanssa. Niinpä tehtiin vain satulan vaihto ja ei muuta kuin verkkailemaan. Äitikin pääsi tässä vaiheessa katsomaan ja otti puhelimellani muutaman videon. Aivan super flow jatkui Pyrynkin kanssa. Pyry oli tosi innoissaan, alusta asti se jopa laukkasi yllättävän hyvin! Kaikki hypyt oli teräviä ja skarppeja. Lopuksi hypättiin noin metrin kokoinen rata kertaalleen ja se olikin sitten ensimmäinen kunnon rata sitten elokuun! Koska kaikki meni niin super hyvin jätettiin se siihen. Videolla hyppyjä näkyykin, joten sieltä näettekin lisää.


Aivan huikea fiilis jälleen kerran. Tässä tuli ihan kisafiilistä kun valmennukset onnistuivat niin hyvin, pitääkin varmaan uskaltaa avata tuo kipa ja katsella olisiko tässä lähellä jo jotain kisoja.. Hymy ei vieläkään hyydy, wipii!

4. helmikuuta 2016

Herra Orin kanssa ensimmäistä kertaa maneesilla

Maanantaina pakattiin kimpsut ja kapsut traileriin ja ajettiin Herkku maneesille tutustumaan. Kyseessä oli siis herra Herkuleksen ensimmäinen maneesireissu (pois lukien tietenkin varsanäyttelyt syksyllä). Tallilla ensin harjasin Herkuleksen hyvin ja selvitin harjan, suojitin (tällä kertaa sai kaikkiin jalkoihin suojat ja bootsit), laitoin valmiiksi suitset ja sitten ei muuta kuin Herkku traileriin ja menoksi. Se miksi nyt lähdettiin traikulla liikenteeseen, johtui siitä, että viime traikkuilusta on aikaa jo hieman pidempi tovi ja keskiviikkona äitin pitäisi käytännössä katsoen yksin lastata Herkules, kun ne menevät toisen omistajan kanssa Forssan radalla käymään.






Muutaman kerran herra harkitsi traileriin tulemista, mutta jo kolmannella yrittämällä se käveli suoraan ja nätisti sisälle. Niin kuin aina, tälläkin kertaa matkusti oikein nätisti ja oli paikoillaan myös kun auto pysähtyi. Pakittelikin pois todella nätisti!

Maneesit olivat tyhjillään, toisessa päässä oli vain toinen suomenhevonen. Hieman possuksi Herkku alkoi sitten kun se havaitsi kaverin toisessa päässä ja siinä sitten oltiin etujalat kattoa kohti ja käveltiin hetki kahdella jalalla. Nyppäsin sen alas ja sitten harjoiteltiinkin hetki taas sitä että miten kuuluu käyttäytyä. Tätä siis tein lähinnä vain peruuttamalla ja väistämällä minua, sillä Herkulle on nyt tullut pieni jyrä vaihe päälle. Toista kertaa ei - tälläkään kertaa - tarvinnut komentaa vaan kerrasta meni sekin perille.

Juoksutin sitten kevyesti Herkkua vielä. Se on senkin oppinut jo tosi hyvin, aluksi se oli oikeasti paljon kamalampi juoksuttaa. Nyt se kiskoo enää vähän ja on oppinut juoksemaan ihan nätisti. Ainut ongelma tosiaan oli se, että se on oppinut myös sen, että kun liika pitenee -> hän saa ravata -> kun jarrutetaan -> pysähtyy ja kääntyy kohti. Niinpä harjoiteltiin siis sitä, että liinan päässä voi kävelläkin.Videolle ei lopputulosta tullut, mutta kolmannella kerralla Herkku selkeästi hiffasi jutun ja meni tosi hienosti! Pitää sille antaa selkeästi tekemistä ja aivopähkinää ettei pääse tylsistymään. Lopuksi tietenkin piti mennä muutamia puomejakin sen kanssa, onhan siitä tietenkin hyvä ratsukin tulossa (tsiikatkaa vaikka miten hieno laukka!)

Loppuun ihan minimaalinen pätkä päivän höntsäilystä, äiti kuvasi ja olin unohtanut tarkentaa joten laatu on hieman heikkoa, koittakaa kestää!


Niin se nuoriso vain kasvaa, vai mitä sanotte?

2. helmikuuta 2016

Keskittyminen olennainen osa onnistumista

Sunnuntaina suunnattiin kouluratsastuksen merkeissä maneesille. Tai minun kohdallani puhun perusratsastuksesta. Tällä kertaa mukana olivat Molla, Pyry ja Miina. Tässä postauksessa kuitenkin käsittelen vain Pyryn kanssa tekemään osuuttani. 


Minä pidän kouluratsastuksesta. Ainakin kausittain. On sellaisia hetkiä kuin kaikki onnistuu ja toisinaan ei tee mieli vääntää verenmaku suussa kuin mikään ei onnistu. Tällä hetkellä ollaan ehkä jälkimmäisen kaltaisessa tilanteessa; olisi kiva tehdä ja osata, mutta kun junnataan paikallaan, mikään ei onnistu, kuski istuu surkeasti ja hevonen ei ole millään avulla. Siinä nopeasti hiipuu se motivaatio tekemiseen kun jää onnistumiset väliin ja tekee jotain paljon hauskempaa, eli lähtee maastoon tai vaikka laukkaa vaan päättömästi ympäri maneesia.

Olen jo aikaisemminkin avautunut siitä aiheesta, että ole kentällä pyörijä. Menen kentälle suunnitelmissa ratsastaa todella tavoitteellisesti ja hyvä treeni, mutta kun olen siellä pyörin todennäköisesti vain keskiympyrällä kaikissa askellajeissa ilman sen suurempaa päämäärää. 20 minuutin pyörimisen jälkeen lähden kotiin kun ei se hevonen siitä parantunut. Jossain kohden kun Pyry oli viime vuonna "parhaimmillaan" sain itsestänikin irti enemmän ja rikottiin kotiratsastuksissa rajojamme jumppaillen vastalaukoilla, useilla erilaisilla kiemuraurilla, väistöillä ja taivutuksilla. Tehtiin paljon siirtymisiä askellajeista toiseen ja niiden sisällä, treenattiin sekä ylös että alas siirtymisiä. Hiottiin tekemistä. Nyt tuntuu että ollaan taas kaukana siitä.

äiti kuvasi yhdellä kädellä muutamia kuvia joiden laatu on hieman omaaluokkaansa. Tuo minun miniobjektiivi (50mm 1.8) ei oikein meinaa liikkuvan kohteen mukana pysyä. Ei anneta sen haitata!

Tämäkin maneesikerta meinasi kaatua siihen. Siihen ettei keskittyminen ja ajatus ollut mukana tekemisessä. On totta, että tällä hetkellä kun oma stressi on aivan järjettömän korkealla, se vaikuttaa todella paljon siihen omaan tekemiseen ja ratsastamiseen. Kun alla on vielä super herkkä hevonen joka lukee sinua kuin avointa kirjaa, en voi olettaakaan että se tekisi kaiken sormia napsauttamalla. Minun täytyy vain kerätä itseni kasaan ja alkaa tekemään.

Palloiltuani ympäri maneesia kaikissa askellajeissa, totesin ääneen että olen hukassa. En tiennyt mitä teen tai mitä voisin tehdä. Minulla ei ollut suunnitelmaa! Olen ratsastanut niin kauan, käynyt niin monissa valmennuksissa ja päässäni asuu niin paljon ideoita ja tietoa - ja ei, en häpeä sanoa että en olisi hyvä, olen hyvä kunhan vain saan sen ulos itsestäni - että minä osaan jalostaa sitä myös itsenäiseen ratsastamiseen. Tiedän miksi teen tai mitä pitää tehdä, mutta kun olen jumissa olen jumissa. Lähtökohtaisesti Pyry oli kamala ratsastettava. Sellainen mitään sanomaton, ravasi ihan ok, mutta ei mitenkään läpi kropan. Koska halusin vain saada ajatuksen kulkemaan, ottamaan sitä hieman enemmän painoa taakse ja ennen kaikkea tasoittumaan edestä tein sen päätöksen mikä olisi pitänyt tehdä kuukausi sitten; ratsastan oikeasti ajatuksella.

On totta että meidän tauko oli suhteellisen pitkä. Syksystä asti oltu enempi vähempi lomalla, ja paluu aktiiviseen treeniin on edelleen varovaista. Nyt kuitenkin on jo pakko alkaa tekemään jotain. Niinpä lähdin purkamaan ongelmia kerrallaan. Ensin koitin keskittyä pelkästään istuntaani, mutta kun tajusin, että jos en saa hevosta liikkumaan jalastani eteen, en saa mitään peruspalikoita kohdalleen. Lisäksi Pyry ei tukeutunut ollenkaan oikeaan ohjaan ja näin ollen jäi ihan tyhjäksi edestä. Pään sisäisen taisteluni ja mieleni yrittäessä romahtaa piiskasin itseni uuteen uskoon ja aloin tekemään valittamisen sijaan.


Aloitin ihan käynnissä tekemällä neliön mallista uraa. Jokaiseen kulmaan tein muutaman askeleen etuosakäännösmäisesti hieman enemmän ulospäin asettuneena. Ensimmäiset kierrokset olivat melkoista haastetta. Piti keskittyä siihen että se liike säilyy eteenpäin kokoajan eikä sammu silloin kuin aloin kääntämään. Piti keskittyä että se asettuu tasaisesti ja tukeutuu ulko-ohjaan. Taino, ehkä haasteellisin oli tosiaan se eteenpäin ratsastaminen myös käännöksen aikana. Olin jättänyt kannukset tarkoituksella kotiin sillä haluan ratsastaa kotona ilman sitä, saada Pyry toimimaan myös oikeasti herkästi avuilla. Kun muutama kierros oltiin saatu hikoiltua ja tuskiltua, huomasi Pyryssä jo selkeän eron. Se alkoi todellakin tulemaan kunnolla ulko-ohjalle ja polkemaan paremmin mahan alle.

Kun käynnissä tämä onnistui, tein saman ravissa: pitkällä sivulla rentoa reipasta ja pidempää ravia eteen, hieman kiinni, hyvä ulko-ohjan tuki ja etuosakäännösmäisesti kulma. Todella hyödyllinen eikä niinkään helppo tehtävä. Mutta taas ero oli huikea muutaman kierroksen jälkeen. Ihan alkoi siinä pahempi pään jumittaminen häviämään kun hevonen tuntui hetki hetkeltä paremmalta. Huikkasin äidillekin että nyt kerrankin sain itsenäisesti tehtyä jotain muutakin kuin pyörittyä keskiympyrällä ja kerrankin sain sen itse omalla keskittymisellä ja tekemisellä paranemaan vaikka alku näytti aivan toivottomalta.


Tämän jälkeen otin vielä laukkaa. Olin totta kai jo laukannut melko paljonkin alkuverkoissa, mutta halusin nyt ottaa työskentelylaukkaa. On totta että Pyryllä on kovin voimaton laukka ollut aina, mutta nyt varsinkin sairasloman jälkeen se vaatii vielä töitä että se saadaa siihen mitä se on joskus ollut. Sen takia laukassa en halunnut muuta vaatia kuin hyvää rytmikästä laukkaa. Aloitin vasemmassa kierroksessa ja hainkin siihen hyvää laukkaa. Jostain syystä en kuitenkaan saanut koko laukkaa pyörimään vaikka kuinka koitin keskittyä ihan ensin vain siihen laukan rytmiin. Pyry oli hidas ja voimaton.Mitä enemmän sitä jalalla pyysi laukkaamaan, vauhti kyllä lisääntyi mutta rytmi ja tasapaino oli hukassa. Komentaminen sai sen ainoastaan jännittymään entisestään. Muutaman ihan ok pätkän jälkeen siirsin käyntiin ja vaihdoin vielä suuntaa.

Oikea kierros on vielä vaikeampi. Siihen lähdin vain reilusti laukkaamalla eteenpäin. Tasainen tuntuma, mutta laukka eteen ja eteen. Muutaman reilusti laukatun kierroksen jälkeen istuin syvemmälle, tein muutaman pidätteen enemmänkin ylös, olin jalalla suhteellisen terävä mutta samalla pehmeä. Hidastin kerran ja toisen. Laukka jatkoi pyörimistä vaikka laukka itsenään hidastui. Pidätin vielä kerran sitten! Tunsin kuinka se oikein ponnisti sisätakasensa mukaan laukkasin puoli kierrosta hurmioituneena ja siirsin tasaisesti raviin ennen kuin laukka siitä kuoli. Tuhat miljoonaa kehua herralle. Sen jälkeen ravikin oli taas aivan omaa luokkaansa. 

Ja hymy omalla naamalla tuskin häviää aivan hetkeen.


1. helmikuuta 2016

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri. Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa!




Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa. 

Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi siitä arvion mitä noin silmämääräisesti voi arvioida. Saatiin lisäksi spreytä joka auttaa kutinaan. Molla oli myös hieman yskinyt ja eilen illalla sen nenästä oli tullut hieman verta, mutta suurempaa räkää tai muutakaan ei kuulunut olevan. Molla sai myös pienen lääkekuurin joka aloitetaan muutaman päivän päästä, joka sisältää hieman kortisonia jolla saataisiin tuota kutinaa ensin hillittyä ja sen jälkeen aletaan etsimään syytä miksi se kutisee. 

Tämän jälkeen raspattiin ensin Alli, joka ei vieläkään tuntunut rauhoittuneen hyvin. Antoi kuitenkin tosi hyvin raspata ja siellä suussahan sitä vikaa olikin. Oli meinaan niin terävät piikit ettei ihme kun hieman kiukututti ja ruoka ei maistunut.. Onneksi saatiin ne pahimmat nyt pois ja puolen vuoden päästä taas kontrolli. Mollalla oli vasemmalla puolella hieman piikkejä ja pieni koukku, mutta nekin menivät kokeneen eläinlääkärin toimesta hetkessä paremmaksi. Molla on kyllä aivan huippu, sitä ei tarvitse edes rauhoittaa raspaukseen! Toista on Pyryn kanssa, joka ottaa kaksi domoa ja piikin ennen kuin eläinlääkäri voi edes astua talliin...



Kun kaikki toimenpiteet oli ohi ja Alli pääsi karsinaan, sitten alkoi väsyttämään!

Huh! On kyllä ihan mahtavaa kun saatiin sekin pois päiväjärjestyksestä. Nyt pari päivää Alli kulkee vielä hackamoren kanssa ja sitten taas pistetään kuolain suuhun. Pari päivää voi vielä varoa paljonkin kun sen verran pahaksi oli päässyt. Viikonloppuna sitten päästäänkin pitkästä aikaa estevalmennukseen! Ennen sitä pitää ottaa asiaksi mennä ainakin kerran maneesilla koulua.. Mutta katsotaan sitä sitten lähempänä!

Hampaat Check!