31. heinäkuuta 2015

Tulossa vuonna 2016!

Olen niin innoissani! Aloitan aina tämän sponsorointi hässäkän ajoissa ja tuntuu että vuosi vuodelta vain aikaisemmin. Heti kun kaikki sponssijutut on takana, alan jo suunnittelemaan seuraavaa. Koska tänä vuonna kaikki kilpailut oli jo keskikesään mennessä ohi, on minulla ollut aikaa miettiä mitä seuraavaksi. Ja niinpä niistä syntyi idea. Koska päivämäärät ja järjestyspaikat eivät ole vielä varmistuneet, tämä on nyt enemmänkin tälläinen pieni ennakko siitä mitä ensi vuonna tuleman pitää. Pidelkää siis hatuistanne!


Kisamatkalla Dressage Battle 2016
Olen saanut paljon toiveita siitä, että toisin cup henkisen kilpailun myös koulupuolelle. Tässä on kuitenkin ollut aina monta muttaa ja olin hieman epäileväinen sen suhteen. Lopulta kuitenkin keksin myös kouluratsastuksen saralle mukavan kilpailun, joka kantaakin nimeä Kisamatkalla Dressage Battle. Dressage Battle on joukkuekilpailu, joissa kahden hengen joukkueissa kilpaillaan tasoilla Helppo C ja Helppo B. Toinen pareista kilpailee siis helpommassa ja toinen vaikeammassa luokassa, molemmissa on omat luokkapalkintonsa ja prosentit lasketaan yhteen jolloin parhaimmat prosentit saaneet palkitaan. Kokonaistuloksissa palkitaan kolme parasta paria.

Kisamatkalla Derby 2016
Kisamatkalla Derbystä olenkin teille jo aikaisemminkin puhunut ja vuonna 2016 on aika toteuttaa sekin. Kilpailut ovat käytännössä normaalit rataestekilpailut, mutta derbyluokka sisältää enemmän erikosesteitä. Kilpailut käydään entisenä seurakilpailutasoisena ja sen korkeutena on 100 cm, arvosteluna A.2.0. Derby on muuttanut viime kirjoituksestaan hieman muotoaan, mutta pääpiirteittäin löytyy melkoisen kattava selitys visiostani täältä!

Yhteistöhön kanssamme?
Miksi sitten aloitan jo nyt tämän kamppanjoinnin, on hyvinkin yksinkertainen selitys: haluan olla ajoissa. Nyt olen jo aloittanut etsimään yhteistyökumppaneita ja ajattelin tällä kertaa laittaa tämän haun myös julkiseksi. Etsimme siis yhteistyöhön erilaisia firmoja, yhdistyksiä kuin yksityisiä henkilöitäkin. Onko sinun perheelläsi tai sinulla esimerkiksi kukkakauppaa tai hevostarvikeliikettä? Tai haluatko yksityisenä henkilönä lähteä mukaan tukemaan ensi vuoden kilpailuita? Ota yhteyttä decnestys@gmail.com ja kehitellään yhdessä jotain mukavaa ensi vuodelle!

Ensi vuotta tukemassa


30. heinäkuuta 2015

Varmuutta valmennuksesta

Varmuutta tekemiseen ja suunnitelmiin


Reilu kaksi viikkoa hyppytaukoa meillä ja se todellakin näkyi ja tuntui. Pyryn ratsastettavuus on muutenkin ollut hieman hankala, se on sellainen.. hidas ja tuntuu kovin laiskalta. Kyllä se valmennuksessakin kokoajan liikkui kohti estettä, mutta kokoajan oli semmoinen tunne että se hiipuu kaarteessa ja jalasta ei tapahtunut mitään reaktiota. Toivon että se on vain hieman pulkistuneen mahan syyttä, herra kun on saanut nauttia nyt höntsäilystä ja ollaan vasta kunnolla palailtu taas hommiin, Ja on syytäkin, sillä mestaruuksiin on enää kuukausi aikaa!

Taas kaikki hypyt näkyvät videolla. Sillä on hyviä ja huonoja pätkiä. Juuri tuon hitaan ratsastettavuuden takia minulle iskee itselle paniikki ja lähden vähän hyökkäämään sen päälle. Lopussa alkoi ehkä oma ajatus karkailemaan ja hevonenkin tuntui hieman väsähtäneeltä.. Eli valmennuksessa oli sekä hyvää että huonoa, mutta positiivista on ainakin se, ettei meitä ihan haukuttu taaskaan ja lisäksi saimme lisää vahvistusta suunnitelmiin. Valitsin siis suunnitelman B, joka vie meidät Keravan kenttäkisojen jälkeen Tuuriin!

Vaikka ollaankin ihan pääpainoisesti kenttäratsukko, on totta että meidän on pakko nyt ottaa niitä rataesteitä alle. Valmennuksessa sen tajusi niin hyvin taas; nämä ovat kevyitä puomiesteitä, eikä niille voi ratsastaa kuin isolle tukevalle pöydälle. Kolahduksesta tulee hyvin usein puomi alas. Kai sitä on tottunut jo että maastoesteillä voi aina hipaista hieman sen kummemmin käymättä, huoh.

On myöskin totta että kenttäkausi on lyhyt ja loppumassa. Kyllä kenttäkisoissakin tulee se rataesteosuus, mutta meidän pitäisi siinä vaiheessa kilpailla vähintään vaativa B tasolla, että saisimme sen hyödyn siihen este-SM. Sen takia lopulta päädyin B suunnitelmaan. Ensi viikolla on vielä Nevalan estevalmennus ja lisäksi Pyry saa ensimmäisen kraniohoitonsa. Toivotaan että kaikki alkaa tästä taas sujumaan paremmin!

pahoittelen pikaista postausta, kiirettä pukkaa, mutta halusin tämän silti julkaista! 

28. heinäkuuta 2015

Mahdollisuuksien maailmassa valinnan vaikeutta

Jumissa. Liikaa vaihtoehtoja, liikaa mahdollisuuksia, olen siis kirjaimellisesti jumissa omien suunnitelmieni kanssa. En tiedä mitä halua, en tiedä mikä olisi kaikista järkevintä. Monipuolisen hevosen kanssa kilpaileminen tuntuu välillä tekevän erittäin vaikeaa. Mihin seuraavaksi? Aikaisempi suunnitelma tuntuu tällä hetkellä aivan turhalta ja uusi suunnitelma täydelliseltä. Huomenna saattaakin olla toinen fiilis. Aivan mahdotonta.


Kaikki tämä johtuu vain siitä ettei kaikkea voi saada. Se on fakta ja sen kanssa tulee elää. Kun on näin monipuolisesti hieno hevonen jonka kanssa olisi mahdollisuus mennä vaikka minkä lajin kisoihin ja kilpailla kansallisella tasolla, tulee pieni haikeus siinä vaiheessa kun ei saa kaikkea. Pitäisikö minun osata valita siitä mitä haluaisin tehdä? Kyllä.

Aloin epäröimään tulevien kenttäkilpailuiden suhteen. En sen takia etten haluaisi kilpailla niissä, vaan koska meidän seuraavat "suuret tavoitteet" tällä vuodella on rataesteillä. Teimme jo molemmat kenttätavoitteemme, SM-kisat ja aluemestaruudet. Syksyllä olisi Este-SM ja estealuemestaruus. Miksi siis minun kannattaisi nyt panostaa kenttään kun syksyn suurimmat tavoitteet ovat rataesteillä? Niinpä.

Se kuitenkin mikä kenttäratsastuksessa kaiken muun lisäksi kiehtoo, on se, että sinulla on kolme mahdollisuutta onnistua. Jos epäonnistut ensimmäisessä osakokeessa, kolmas saattaakin vielä pelastaa tilanteen. Rataesteillä kaikki on kerrasta poikki, yksi puomi radalla saataa pilata pärjäämisen tuloslistalla. Kartanko siis vähintäänkin alitajuisesti estekilpailuita? Ehkä.

Näiden ajatusten pohjalta olen tehnyt hieman alustavia suunnitelmia. Jos jatkan kenttäputkea vielä loppuvuoden, se on Kerava, Kerava, Kangasala, (tähän väliin este-SM) Niinisalo. Kysymys kuuluu kuinka monet näistä kisoista pystytään järjestämään suomen sateisen kesän takia. Jos puolestaan aijon koittaa parhaani ja tähdätä estemestaruuksiin 110% voisin muuttaa kisakalenteria hieman niin, että ottaisin muutamat estevalmennukset ja kalenteri muuttuisi näin: Kerava, Tuuri, Este-SM, Niinisalo.

Ehkä saan vastauksen kysymyksiini ja pohdintoihina tämän päivän valmennuksesta. Mutta mitä te ihanaiset lukijat tekisitte minun tilanteessani? Jatkaisitte kenttäratsastuksessa loppuvuoden ja vähän "kylmiltään" testaamaan Este-SM vai pitäisikö repäistä hieman tuota kenttäkalenteria rikki ja koittaa onnea rataestepuolella. Mitä sanotte?

25. heinäkuuta 2015

Koska sä oot paras ja kallein

Oot ylivoimainen, en voi kuin hehkuu taas 
Samallalailla mua onnelliseksi ei tee kukaan




Upee tiimi, vastasit unelmiini 
Eikä enää riitä kuin superlatiivit

23. heinäkuuta 2015

Blogi ajantasalle osa 2

Taas on muutaman sekunninsadasosan aikaa istua koneelle ja koittaa näpytellä tätä blogia ajantasalle. Muuten ollaankin päästy melko sujuvasti eteenpäin, vain Niinisalon reissusta on kirjoittamatta. Niinpä tehdään pieni ja nopea paluu Niinisaloon. Mukana oli jo vakiokalustoon kuuluvat Pilvi, Aleksi, äiti ja isäpuoleni Kari. Lisäksi olin saanut hoitajakseni ihanaisen Sallan, jolle kuuluu suuri kiitos siitä että pystyin koko viikonlopun skarppina ja kotimatkallakin piti minut hyvin hereillä. Huikealla porukalla taas liikkeellä, kiitos kaikille!



Niinisaloon lähdettiin poikkeuksellisesti vasta lauantaina, koska olin perjantai-lauantai välisen yön vielä töissä. Kun aamulla pääsin viiden aikaan kotiin, datailin tunnin verran ja menin kuudelta tekemään aamutallin. Jos olisi molemmat hevoset lähtenyt niin lähtö olisi ollut jo klo kuusi, mutta koska Alli jäi pois ja Pyry oli vasta iltapäivän ryhmässä, riitti että lähdettiin kahdeksan aikaan. Sallakin saapui jossain vaiheessa auttamaan ja saatiin melko ripeästi kaikki valmiiksi lähtöön. Pakko myöntää että se aamu on ehkä hieman sumussa, sen verran työyö painoi päälle.

Koko matkan Niinisaloon nukuinkin hieman univelkoja pois ja tuntui että perillä oltiin jo aivan hujauksessa. Pyry oli heti perille päästyä ihan sekopää, siis aivan sekaisin, se kuopi itseään läpi kopista ja kun pääsi pihalle ei malttanut hetkeäkään edes seistä tai kävellä vaan mennä jumputti kokoajan pikku ravia. Varsinkin kun meillä oli aikaa niin paljon starttiin tuntui toivottomalta sen kanssa. Lopullinen skitsoaminen tuli siinä vaiheessa kun armeijan pojat meni joukkoina pitkin metsää täysvarusteissa. Sen jälkeen Pyry oli ihan lentoon lähdössä ja päätettiin laittaa se jo aikaisin kuntoon ja mennä tekemään kunnon verkka. Hyvä juttu oli se, että olin jo heti pelipaikalle päästyämme laittanut sille hokit, olisi meinaan ollut enää tuon lopullisen skitsoamisen jälkeen aivan mahdotonta yritää laittaa sille mitään.

Eipä siinä ollut sitten paljoakaan toivoa saada sitä hienoksi ja letkeäksi ja rennoksi kouluradalle. Kyllä sitä jo vähän osasin aavistellakin tuon aamuisen römyämisen jälkeen. Koitin verkassa tehdä paljon edellisessä valmennuksessa tehtyjä juttuja, väistöjä ja paljon kehuja myötäämistä jne. Ja verkatessa tuntuikin siltä että sain sen millisekunniksi aina rauhoittumaan. Mutta ei se tosiaankaan kauaa kestänyt. Radalle lähdin ihan hyvillä mielin, oli tuttu ja turvallinen Helppo B:3 eli ei ollut mitään kompastuskiviä ja aika basic ohjelma. Rata oli jännittynyt ja Pyry jännittyessään menee tosi helposti juuri kuolaimen alle vaikka narut roikkuisivat kuinka löysällä. Silloin pitäisi pystyä ratsastamaan paremmin jalalla, mutta siitä se taas tekee jännittyessään sinkaisuja ja tulee "yliherkäksi". Olen siis niin patti tilanteessa miten tuossa pitäisi toimia ja jäänkin innolla odottamaan saadaanko siihen joskus ratkaisua, heh. Rata oli ihan ookoo, kohtalaista tasoa ja hämmästyinkin hieman kuullessani prosentit, sillä saimme vain 59,5%. Ei se siis hyvä rata ollut, mutta kyllä se yli 60% olisi pitänyt kaiken järjen mukaan olla. No, välillä näin.








Kouluradasta olen tyytyväinen lähinnä vasemman kierroksen laukkaohjelmaan ja muutamaan ravipätkään. Muuten se oli turhan jännittynyt ja kireä mikä näkyi pieninä tahtirikkoina. Tosin tuomarikin antoi aika paljon turvakutosta, sillä erot olivat kuitenkin melko pienet aina kärkeen asti. Ihan hyvillä mielillä lähdettiin odottamaan estekokeen alkua.

Tämän välin käytin itse lagaillessa ja Salla käveli Pyryn kanssa. Tai yritti kävellä, sillä Pyry ei suostunut kävelemään askeltakaan koko sen tunnin - puolentoista ajan mitä odoteltiin.. Mietin jo että kohta se ei enää jaksa hypätä.. Lisäksi oli aikamoisen työn ja tuskan takana saada sille vaihdettua varusteet ja saada suojat jalkaan. Sanotaan että siihen meni aikaa ja sai kyllä varoa kaikkia jalkoja, huh! Rataesteet meni ihan hyvin, verkassa ookoo hyppyjä ja radalla vähän loppua kohden aloin itse liikaa varmistelemaan koska aloin epäilemään itseäni. Helposti kuitenkin rata puhtaasti. Päivän päätteeksi oltiin sijalla 14/39.









Sunnuntaina oltiin taas hyvissä ajoin liikkeellä vaikka startti oli iltapäivällä. Tutustumisluokka on Pyrylle sen verran helppo pala, että sen pitäisi mennä se vaikka silmät kiinni väärin päin. Silti otin jo verkassa sen asenteen että nyt ei olla siitäkään huolimatta helpolla radalla vaan ratsastetaan jokainen este kunnolla. Muutamilta ihmisiltä olin kuullut että kakkonen (joka oli siis maalattu hienoksi) olisi tuottanut paljon vaikeuksia. Silti ennakkoluulottomasti ja 110% ratsasten lähdettiin radalle.

Verkassa Pyry oli ihan ookoo, tosin kokoajan se oli vähän ihmeellisen vahva, tuntui että pidätteet menivät tosi heikosti läpi. Tuli kuitenkin hyvällä sykkeellä kaikki verkkaesteet eikä kytännyt mitään. Ja ennen kuin huomasinkaan päästiin jo valmistautumaan ja kohta sihahti meille lähtömerkki!

Ykkönen ihan hyvä, yritin selässä olla oikein jämäkkänä että nythän mennään eikä meinata, rata on pieni, muttei silti saa aliarvioida. Sitten tuli se kakkonen. Ratsastin siihen jalka vahvasti ja kokoajan ajatus yli ja silti me otettiin siihen kielto. Suoraan sanottuna v-itutti. Niin paljon että huh. Kyllä siinä tuli herraa komennettuakin, vaikka kyllä nyt jälkikäteen analysoituna olisin voinut ratsastaa vieläkin paremmin siihen. Vielä lähempänä, oma paino taaempana ja jalka vielä paremmin kiinni. Kädet levälleen ja kokoajan liike eteen. Tosin se tilanne tulee niin äkkiä, vaikka kuinka ajattelin jalalla ja jalalla ja jalalla, koko vauhti vaan hyytyi. Kiukustuneena ratsastettiinkin koko loppurata ja olen siihen aivan järjettömän tyytymätön.

Kiva silti huomata että vaikka kuskia kiukuttaa, tulee siellä "pahoissa paikoissa" silti ne kiitokset hevoselle. Rumia sanoja pääsi suusta ja olin ehkä liian ankara Pyrylle, mutta toisaalta taaksekaan päin ei voi enää kelata. Nyt voisin sanoa että se johtui asiasta a, mutta sillä hetkellä olin vain niin.. vihainen koko asiasta. Tuttari pitäisi päästä nollilla maastoon.. Lopulta saimme siis 20 virhepistettä kiellosta ja sekunnin yliaikaa, eli yhteensä 20,4vp lisättiin tulokseen.






Vaikka en todellakaan ollut ainoa jolla oli ongelmia radalla, harmitti se silti. Lopuksi noustiin kuitenkin vielä pari sijaa ja oltiin ensimmäisiä ei-sijoittuneita ja kaiken lisäksi tämä riitti vielä aluemestaruuskultaan! Kyllähän se vähän säälimitali on kun on mennyt molemmat mestaruuskisat miten on, mutta lämmittää se kuitenkin jollain asteella mieltä. 


Tämän jälkeenhän alettiin miettimään Pyrylle hoitoja että saataisiin varmasti selvyys että se on kunnossa kun käyttäytyy kuitenkin näin epänormaalisti. Ensimmäisenä tilattiin raspaaja ja lisäksi Pyry sai nautiskella viikon verran extravapaita ja vain höntsäilyä. Ette uskokkaan miten paljon se ehti viikossa lihomaan ja laiskistumaan, haha! Eilen kävin ensimmäisen kerran höntsäilyviikon jälkeen kentällä ja hitsi mikä muutos! Se ei enää yhtään mupeltanut kuoltainta vaan tukeutui siihen tosi hyvin. Vähän oli hidas, mutta eiköhän se sieltä nyt taas hiljalleen skarpistu. Loppukaudeksi suunnitteilla vielä muutamat kenttäkilpailut ja Este-SM sekä esteillä aluemestaruudet. Toivotaan että saadaan hyvä loppukausi kun tässä on nyt jo ehditty välissä hieman ottamaan taaksepäin.

Seuraavat kisat on tosiaan Keravalla 2.8.johon halusin ottaa tuttarin alle. Jos näyttää siltä että emme pääse täältäkään maastosta estevirheittä maaliin, jää Pyry pariksi viikoksi Keravalle Roosan hoitoon ja hän sitten hyppää sillä seuraavissa Keravan kisoissa 16.8. tuttarin. Jos puolestaan kaikki menee hyvin, hypätään Keravalla ja Kangasalalla avoin Helppo. Nyt siis peukut pystyyn että saadaan taas tästä lähtemään!

Kaikista postauksen kuvista jälleen kiitos Pilvi, Aleksi ja Salla!