Blogi             Kirjoittaja             Hevoset             Me muualla             Kisamatkalla Champion 2016

30. toukokuuta 2016

Kuvapostaus: Laidunlomalle lompsis!

Kauneinta on hevosen onni, onnellisuus. Ja sitä piisasi kun laitumelle pääsi.
Kaverina oli samaa ikäluokkaa oleva suokkiori Esko. 
Aita oli välissä, mutta herrasmiesmäisesti molemmat käyttäytyivät!










Hyvää laidunlomaa pikku miehelle!

28. toukokuuta 2016

Herkun eskari jatkuu

Herkku pääsee viettämään kesälomaa Urjalaan huomenna, joten viime viikon maanantaina palattiin vielä hetkeksi harjoittelemaan ratsun uraa. Koko sessio kestikin sen 10 minuuttia ja selässä oli tällä kertaa Salla. Herkku olikin vielä sunnuntaista hieman väsähtänyt, mutta kuitenkin lähti hommiin ihan innoissaan. Koska tallin kenttä ei ole käytössä, mentiin sitten Herkun tarhassa. Ja tällä kertaa herra oikein näytti miten hienosti se oli oppinut mm pysähtymään! Koska kaikki toimi superhyvin, otettiin jopa ravia. Ihan ilman ongelmia! On se vain niiiin hieno. Tässä siis videopätkä, Herkku ja toinen kerta ratsastaja selässä:


 Kiitos hurjasti Sallalle avusta!

25. toukokuuta 2016

Suomenhevosten Shownäyttely 22.5., Lahti

Sunnuntaina pakattiin suokkiherrat trailereille ja suunnattiin kohti Lahtea, Suomenhevosten valtakunnallisiin Shownäyttelyihin. Mukana oli siis meidän hevosista Herkules ja Pyry ja Pyryn matkakaverina ja kilpatoverina toimi Alexin Mauno. Väsymystä oli aamulla, mutta hyvissä ajoin päästiin lähtemään ja silmät pysyivät aina perille asti auki.


Herkku osallistui muut 3v suomenhevoset luokkaan, jonka arvioitu alkamisaika oli 12.40 ja Pyry puolestaan osallistui suokkiruuna luokkaan joka alkoi 11.20. Perille päästiin sopivasti ja otettiinkin heti kaikki hepat alas ja aloin hiljalleen taluttelemaan ja verkkailemaan Pyryä. Ihme kyllä, Pyry oli todella kiva, rauhallinen ja kuuliainen. Kuitenkin valpas ja eloisa, mutta malttoi ja oli tosi edukseen. Alkuperäisen suunnitelman mukaan piti käydä pyöräilemässä sen kanssa pieni ravilenkki, mutta koska pyörä jäi kotiin, ajattelin että vain juoksutan sitä. En siis edes liinassa vaan muutaman hassun suoran. Olinpas ajatellut taas hölmösti, argh!

Päästiin yllättävän nopeaan kehään ja meillä olikin tuomarina Marianna Paavolainen. Ensin käveltiin kehässä ihan kierros käyntiä, sen jälkeen seisottiin hetki tuomarin edessä, kierros käyntiä, kierros ravia ja taas seistiin. Kehässä ei kauaa kestänytkään!

Tuomari kehui vuolaasti kuinka hyvässä lihavuus- ja lihaksekkuuskunnossa Pyry on, kyseli mitä sen kanssa teen. Kerroin sen olevan minulla kenttäratsuna johon tuomari totesi, että sen näkee miten hyvässä kunnossa se on. Oli ihana saada tuollaista palautetta. Ainut että palkinto tipahti reilusti II-palkinnon puolelle, koska ravi oli takaa jäykkää. Tässä taas voi vaan lyödä omaa päätä seinään! Jos olisin oikeasti panostanut siihen verryttelyyn, olisi se liike ollut huomattavasti irtonaisempaa! Pyryllähän on takana kinnerpatit, mitkä vaativat melko pitkän verryttelyn. Ärsyttihän tuo tietenkin, oma mokahan se oli..



Koska meitä oli ruunaluokassa vain kolme osallistujaa, oli se nopeasti ohi ja päästiin vielä kerran kehään, missä laitettiin järjestykseen ja palkittiin luokkavoittaja. Tällä kertaa Pyry hävisi ravissa matkakaverilleen Maunolle ja sai pisteen verran vähemmän pisteitä. Ei auttanut vaikka kuinka koitin vielä viimeisellä ravisuoralla ottaa vähän lisää ravia irti siitä. Mutta hei. Pitää sitä kai joskus - aina - hävitä, vai miten se meni?


No, näin tällä kertaa. Pyry oli kuitenkin se minun ykkösmenestyjä suosikkini näistä meidän kahdesta herrasta. Eihän Herkules nyt ainakaan tule pärjäämään, sehän on nähty. Mutta Pyryn käytös oli kyllä 10+, mikä oli niin iloinen yllätys, että loppupeleissä se - ja loppupäivän yllätykset - oli mielestäni tärkeintä koko reissussa. Mentiin vielä lopuksi kuvauttamaan Pyry, joka seisoi kyllä rakennekuvassa ryhdikkäänä ja valppaana mutta kun piti ottaa pääkuva.. Se oikein pissitti kuvaajia, ei vahingossakaan nostanut edes toista korvaa pystyyn! Lopulta sain 2 sadasosasekunniksi korvat ylös. Kiitos nopeasta laukasin sormesta kuvaajille!



Pyryn arvostelu
Tyyppi: kevyt, urheilullinen 8,5 
Runko: kevyt, lihaksikas, ilmeikäs pää, hyvänmuotoinen mutta lyhyt kaula, vahva lapa, hyvä säkä, suora lanne,luisu lihaksikas lautanen 7,5 
Jalat: Kiverä kinner, molemmat etujalat hajavarpaiset, ahtaat käynti ja raviliikkeet 7 
Käynti: matkaavoittavaa: irtonainen lapa, takaa jäykempi
Ravi: tahdikas mutta matala, saisi olla irtonaisempi
yhteensä 37p, II palkinto 
Hienossa kunnossa, hyvin valmisteltu ja esitetty

Pyryn luokan jälkeen oli hetki luppoaikaa, kunnes aloin valmistautumaan Herkun kanssa. Herkku oli yllättävän kiva, vaikka se pörhistelikin kaikille jotka vain sen silmiin osuivat. Vaikka se tuollalailla mökeltää, se on silti ihan tosi reilu ja kuuliainen. Kerran se taisi innostuessaan pompata ylös, mutta sen jälkeen taas jatkettiin toimintaa hyvällä moodilla.

Pienen odottelun jälkeen päästiinkin hiljalleen valmistautumaan kehään ja otin Herkuleksen kanssa ravia. Ensimmäisillä kerroilla se juoksi hyvin, mutta mitä enemmän se alkoi innostumaan, sen enemmän se tarjosi laukkaa. No, ei se enää siinä vaiheessa auttanut, joten ei muuta kun kehään. Kehässä kun piti seistä, se aluksi möpelsi vaikka mitä omiaan, mutta kun kerran sitten komensin ja sanoin että nyt käyttäydy niin se oli ihan tosi kärsivällinen ja käyttäytyi tosi hyvin. Saimme jopa käyntiä esitettyä! Ravissa kävikin pieni äksidentti kun toisella suoralla Herkku keskittyi johonkin ihan muuhun ja kirjaimellisesti jyräsi mun yli. Ihan siis päälle asti perhana tuli, mutta pelästyi sitä kyllä sen verran itsekin, että lähti vauhdilla taaksepäin. Hetken mietin että nytkö se pääsee multa irti, mutta sain sen kuitenkin pidettyä narussa ja lopulta rauhoittumaan. Tilanne rauhoitettiin ja otettiin suora uudestaan. Ja meni muuten makeeta ravia!

Kaksi jälkimmäistä Herkun ravikuvaa kuvannut ihana Herkun hoitaja Elsa
muut postauksen kuvat Mirella Ruotsalainen / hertjekker.net





Herkku sai myös II-palkinnon ja hämmästyksekseni se sai myös huikeat 39 pistettä! Taas luokan loputtua päästiin takaisin kehään ja kyllä siinä alkoi itse kutakin kuumottamaan kun hevosia yksitellen tiputeltiin pois ja lopulta Herkku oli kaksin toisen kolmevuotiaan kanssa. Ja niin uskomattomalta kun se kuulostaakin, niin Herkku vielä voitti luokkansa! Ja tietenkin ne viralliset kuvatkin piti käydä ottamassa. On muuten muutamassa kuukaudessa muuttunut aivan mielettömästi taas. En meinannut taas kuvia nähdessäni tunnistaa sitä samaksi! Nämä nuoret kehittyvät huikeasti jo muutamassa kuukaudessa..

"Hei mami hei, voitiks mä jotain? Oliks mä hieno?"



"nännännää, vetäsin Senniä höplästä ja olinki hiieno!"


Herkun arvostelu
Tyyppi: hyvät tyypit
Runko: Syvä hieman avorunko, korkea voimakas säkä, aavistuksen lyhyt kaula 7,5 
Jalat: melko hyväasentoiset jalat, jossa vahvat nivelet
Käynti: edestä suorat, hieman ahtaat käyntiliikkeet. Takaa väljät liikkeet, käynti rentoa 7,5 
Ravi: Suorat lennokkaat raviliikkeet 8 
yhteensä 39p, II palk, LKV

Niinpä pääsimme myös Herkun kanssa odottelemaan BIS-kehää. Onneksi kuitenkin Herkun luokka oli viimeinen, joten odottelemista ei ollut kovin paljoa. Herkku puolestaan alkoi selkeästi väsymään pitkästä päivästä, minkä huomasi siitä ettei se yksinkertaisesti enää jaksanut turhia möheltää muille. Vähän kevyesti höristeli tammoille, mutta muuten se käyttäytyi oikein mallikkaasti. Ja pian saatiinkin mennä jo BIS-kehään.

BIS-kehässä oli yhteensä siis 12 hevosta, joista 6 palkittiin. Käveltiin ensin vain ihan ympäri kehää huolehtien hyvästä välimatkasta. Tuomarit tarkkailivat jokaista tarkasti ja keskustelivat keskenään. Sen jälkeen alettiin kuuluttamaan numeroita jotka eivät jatka. Kuuntelin jännittyneenä ja odottelin sanotaanko siellä Herkun numero, 25. Mielessäni laskin tiputettuja hevosia ja ei, sieltä ei kuulunut meidän numeroa. Olin aivan järjettömän onnellinen jo siinä vaiheessa, sillä se tarkoitti sitä, että meidän Herkku oli yksi BIS palkituista!

Seuraavaksi otettiin vielä yksi pitkäsivu ravia. Herkku parka oli niin väsynyt, mutta silti niin hirmuisen kiltti ja yritteliäs. Hienosti vielä ponnisteli viimeisillä voimillaan yhden ravipätkän. Eihän se enää yltänyt millään kehä esiintymisen tasolle, mutta olin niin onnellinen kun Herra käyttäytyi niin hirmuisen hienosti ja jaksoi vielä BIS kehässäkin esiintyä edukseen. Sen jälkeentuomarit järjestivät hevoset ja tittiditii! Meidän Herkules oli BIS5!

Viimeinen mahdollisuus vakuuttaa tuomarit ravilla..

ja loimituksessa oli hymy herkässä!


"Nyt voi vähän jo tuulettaa"

lopuksi vielä kunniakierroksella. Voihan Herkules ♥

Herttinen tämä hymy ei poistu kasvoilta vielä varmaan kuukauteen! Olen niiiiin ylpeä meitin pikkusesta. Herkku voitti siis ruusukkeiden lisäksi Black Horsen Balance-säkin, loimen, omenasiideriä, 30€ lahjakortin Horseprohon, 45€, showshine-pullon.. olikohan vielä jotain? No, siitä huolimatta, Herkku on selkeästi se joka tuo aina jotain kotiin, toivottavasti se siis enteilee menestyksekästä raviuraa ;)

Kiitos Mirellalle ihanista kuvista, nämä ovat taas ihania muistoja!

24. toukokuuta 2016

Kun ei tiedä miten sumaa lähtisi purkamaan..

Viikonloppuna ja vielä tänään maanantainakin on tullut kokoajan vain uutta materiaalia ja kerrottavaa, että en enää edes tiedä miten lähtisin purkamaan tätä sumaa. Tekisi mieli hypätä suoraan sunnuntain Shownäyttelyihin joka olikin yllättäen menestys, mutta lauantain kisoissa tulokset parani niin huikeasti että niitä ei paranisi jättää myöskään mainitsematta. Olisi myös lisää nuoriso kuulumisia ja Allikin matkasi tänään Hämeenlinnan paremmalle puolelle ja jäi sinne (toivottavasti vain viikoksi!). Mistä sitä sitten lähtisi purkamaan herran jestas?! Ja kaikenlisäksi Mätsäreiden osallistuminen meni umpeen ja saatiin huikeat liki 90 osallistumista! HUH!

Aloitetaan kuitenkin aikajärjestyksessä lauantaista. Olin pe-la välisen yön töissä ja lähdinkin sieltä melko suoraan kohti Ypäjää, sillä aamulla aikasin lähdettiin kolmen hevosen voimin kisoihin. Pyry ja Alli pääsi aamuksi kisapaikalla tarhaan kun itse olin aamun töissä ja Molla ja Jenna menivät 60 cm. Oli muuten turbomummo onnellinen kisoihin päästessään ja mennä laukkaili iloisesti luokan voittoon. Onnea tytöt!

Hyvissä ajoin ennen 90 cm luokan alkamista alettiin Elsan ja Jennan kanssa laittamaan heppoja kuntoon. Ensin letitin Pyryn ja sen jälkeen menin Allin selkään. Olin hyvissä ajoin selässä ja menossa kohti verkkaa ja verkkaan pääsin sopivasti. Verkassa tamma oli hieman kuumiva ja yrittikin tilaisuuden tullen potkia liian lähelle tulevia hevosia.. Hypyt onnistui ihan hyvin, jarruissa oli hieman ongelmaa mutta tyytyväisenä kuitenkin lähdin radalle.

Rata oli simppeli, alku melko sujuva, mutta kolmas este oli vesimatto. Allilla on sellainen toisaikainen vesimatto ongelma, mutta koska sitä ei aikoihin ollut ollut niin en siitä mitään stressiäkään ottanut. No. Olisi ehkä pitänyt, sillä matka päätyi sitten sille - kaksi kieltoa. Ekalla kerralla ratsastin sinne ihan hyvin, normaalisti paineistamatta, kuitenkin pitäen hyvän tuen. Mutta sen seurauksena meinasinkin tulla kaulaa pitkin kerien alas.. Toisella yrittämällä en ottanut edes tarpeeksi laukkaa, joten oma moka. Pieni kiukustuminen sillä olihan se aika possu.. Ja sitten se menikin siitä ihan ongelmitta yli. Perhana Lehmä!



Minun piti mennä Lehmällä vielä 100 cm, mutta loppuverkoissa se tuntui vähän könkältä jamenin sen sitten perumaan. Lopulta suojasta löytyi peukolonpään kokoinen kivi mikä oli sitä ahdistanut ja sen jälkeen askel keveni huomattavasti. En silti enää mennyt metriä vaan jätin tähän. Sain sen sentään siitä vesimatosta yli, wipii!

Lehmä hoidettiin siis takaisin tarhaan ja Pyry pistettiin kuntoon. Starttasin Pyryllä metrissä vasta vikana, joten kiire ei ollut muilla kuin Pyryllä. Kun Lehmä meni tarhaan, Pyry skitsahti ihan täysin. Oli oikeasti tosi levoton, ei malttanut yhtään. Kukaan muu ei kelvannut kaveriksi ja melkoista tanssimista se olikin. Lopulta onneksi päästiin verkan puolelle. Verkassa jalat nousi enemmän kuin ajatus, mutta herra tuntui silti yllättävän hyvältä. Kunnes alettiin ottamaan ekoja hyppyjä. Pyry oli niin täpinöissä, että se teki sellaista "hauskaa" leikkiä, että nykäsi minulta aina pari askelta ennen ohjat pois. Siinä ei muuten ollut mitään ongelmaa, mutta tasapaino horjui helposti hevosella ja sain tuntuman takaisin vasta esteen jälkeen. Jos koitin ottaa sitä takaisin siinä parissa askeleessa, tuloksena oli äärettömän huonot hypyt. Niinpä tein jo verkassa itselleni selväksi,että minä en pistä painetta enkä välitä tuosta ohjien nyppimisestä, jossain vaiheessa se sen kyllä lopettaa.

Joten ei muuta kun radalle! Ja oli muuten huikeaa eroa sitten muutaman viikon taakse. Nyppihän se ohjia nyt radallakin, mutta se,että pystyin itse olemaan rauhassa selässä oli jo jonkinlainen työvoitto! Yksi puomi tuli matkaan, ehkä hieman enemmän olisin voinut tasapainoittaa, mutta nämä näitä. Rataan muuten viime rataestesuoritusten varjolla olen erittäin tyytyväinen!





Päästiin heti suoraan verkkaamaan kymppiin kun mentiin alussa. Pyry oli jo hieman rauhoittunut, mutta silti terävä. Verkassa meni helposti kaikki +110 cm esteet. Ja ei muuten edes kolistellut. Kympin ratakin oli melko simppeli, meille haastavana pidin 3-4 linjaa, missä 4 oli harva iso pysty. No, radalla se tulikin sitten alas. Sen jälkeen kuski laittoi turhaa painetta ja otin toisen puomin linjan toisella osalla. Loppuradalla muutenkinse rauhallisuus oli itseltäni pois, mutta sanotaan että 3 puomia oli työvoitto! Tänä kautena on kuitenkin harvakseltaan hypätty kymppiä ja niistä on tullut virheitä yli 20!





Onhan niitä parempiakin ratoja menty, mutta kyllä nyt pitää tästäkin olla ylpeä, jippii! Kaikki postauksen kuvat on kuvannut Henskun Valokuvaus, kiiitos!

20. toukokuuta 2016

Viimeistelytreeniä

Tänään tehtiin vielä viimeistelytreeni molempien hevosten kanssa lauantain kisoja varten. Alli hyppää lauantaina 90 cm ja 100 cm ja Pyry 100 cm ja 110 cm. Kisathan on meidän seuran omat, joten olen heti aamusta itse auttamassa.

Allilla oli takana viikon hyppytauko ja kiima todellakin pukkaa päälle, mutta mikä on vain ja ainoastaan tosi kiva. Alli on tajuttoman kiva ratsastaa kiimassa, on paljon mukavampi vähän kaikelle vaikka pikkasen herkempi muuten onkin. Se on nyt muutenkin ihan superkiimassa, mikä tavallaan ihan hyvä, sillä maanantaina olisi tarkoitus käydä oriasemalla kääntymässä..

Jokatapauksessa reilun viikon hyppyloma näkyi Allissa positiivisesti ja kaikki menikin paremmin kuin hyvin. Itse muistan vaan olematta laittamatta painetta, käsi ylös säästä ja katse eteen hypyssä. Ja jo hypyt onnistuivat paremmin. Kameran kanssa oli ongelmia, joten vain muutama pikkupätkä valmennuksista.


Pyryllä oli tällä valmennuskerralla huomattavasti enemmän vauhtia kavioissa kuin viime kerralla. Viimeksi kun oltiin hyppäämässä (mistä ei postausta ikinä tullut kun en ehtinyt kirjoittaa) otettiin luvattoman paljon kieltoja ja muutenkin vauhti oli vähän hyydyksissä. Hyvin mahdollisesti se johtui siitä, että hevoset olivat saaneet olla yötä päivää pihalla ja sekös oli herraa väsyttänyt. Nyt kuitenkaan moisesta ei ollut tietoakaan, vaan kaviot nousivat kepoisesti. Kuskin muistilistalla Pyryn kanssa pitää homma takajaloilla ja pistämättä yhtään painetta. Ja taas sujuu!


Samoilla fiiliksellä huomisiin kisoihin!