21. joulukuuta 2010

HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE!

Suuret pahoittelut, tänne ei kauheasti olla nyt päivityksiä tehty. Hevoset on saanut rokotukset, kylmät ilmat pukkaa päälle ja kuin pisteeksi iin päälle valmentaja on ollut kipeä. Mutta eiköhän taas sitten ensi vuonna saada paljon uusia turinoita tänne. Ja jossain vaiheessa kirjoitan muutenkin kuulumisia, lupaan! Mutta nyt Hyvää joulunodotusta kaikille ja ennen kaikkea kiitos kaikille lukijoille!


15. marraskuuta 2010

Keskiviikkoestekilpailut 10.11

Tosiaan suuret pahoittelut etten näistä aikaisemmin ole kirjoittanut, vähän ollut tässä koulukiireitä sun muuta kiirettä.. Mutta kyllä siis kisoissa kuitenkin oltiin ja mentiin ja ei kyllä mitenkään hirvittävän hyvin minun osaltani mennyt, mutta siinä ne silti meni. Hevoset saatiin hyvin pakattua Iidan kanssa ja matka opistoa kohti alkoi ihan hyvin. Kun perille päästiin (ja lunta satoi, hyrr), kipaistiin aktomaan rata ja valmentajan kanssa sitten pohdiskeltiin välejä ja mahdollisia ongelmia. Kauhulla omaa rataani odotin, sen verran holtitonta on jotenkin tuo meno nyt ollut. 

Kun sitten lähtömaksut oli maksettu ja viimeisimmät pienet ongelmat ratkaistu, mentiin sitten laittamaan hevoset kuntoon ja tietenkin oli liukasta ihan julmetusti! Onneksi päästiin heti maneesiin eikä jouduttu hirveästi liukastelemaan pihalla. Lepa oli ihan sekaisin, pelkäsi (tai oikeastaan muka säpsyi kaikkea..) ja pomppi kokoajan. Jokainen nurkka oli pelottava ja muutenkin ei oikein malttanut keskittyä sitten yhtään. Verkka meni kuitenkin ihan  suhteellisen hyvin, kuunteli esteen jälkeen ja ennen ja ei muutenkaan mennyt hirvittävää vauhtia tms. Iida meni Mollan kanssa ennen mua ja Lepaa ja mentiin sitten valmistautumaan samaan aikaan radalle. Lepa oli ihan rauhallinen ja Molla ja Iida paineli menemään 70 senttisten esteiden yli melko vauhdikkaasti. Sitten olikin meidän vuoro ja Lepa meni ihan solmuun ku se ei saanutkaan mennä Mollan kanssa verkka-alueelle vaan joutu jäämään kisa-areenalle. No sitten menikin hetki et sain edes laukan jotenkin rauhalliseks ja sitten alotettiin. Ensimmäinen ja toinen oli kaarevalla linjalla ja se meni ihan turhan vauhdikkaasti, vaikka yritin itse pysyä rauhallisena ja hidastaa istunnalla ja muutenki pysyy ite rauhallisena. Tein sitten mahdollisimman pitkät tiet ja yritin sitten välillä ottaa kiinni ettei tuppaa meneen liian kovaa. Puhtaasti meni, mutta kyllä pakko sanoa että vauhtia oli jokseenkin liikaa, eikä se ollut mitenkään hyvä asia.. 5. sija lopulta tuli, mutten tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa :D

Sitten 80 cm meni siinä missä 70 cmkin. Muutoksia rataan tuli vaan uusinta ja sarja. Molla oli unohdettu ilmottaa ponina, mut Iida lähti silti ihan luottavaisin mielin ja hyvinhän se menikin! Ensimmäine  ei sijoittunut tässä luokassa. Lepa oli taas hieman sama juttu, verkka oli tosi hyvä ja kun Molla oli radalla oli ihan  ookoo. Sitten kun piti se oma suoritus aloittaa niin heitti turhankin vauhdikkaaksi. Linjat hyppäsi kyllä hyvin, mutta kerran piti pysäyttää seinään kun hävisi täysin kontrollista. Puhdas perusrata, mutta sitten päätti hevonen lähteä pois kisaradalta. Kasieste  oli niin että se oli siinä verkka-alueen vieressä (täysi uukkari piti tehdä), ja hevonen sitten vaan päätti lähte, sain miltein pysähtyyn seinään, mutta sitten Lepa päätti siirtyä verkan puoleen. Mentiin sitten vielä kisa-areenan puolelle ettei tulisi toistamiseen tälläisiä tilanteita ja sitten poistuttuun. Joten hylätty toinen vaihehan siinä tuli, ja en voi muutenkaan ihan tyytyväinen kisoihin olla.

Omistajalle myös soitettu ja keskusteltu jatkosta, tosiaan turhan vaikea minulle, mikä on tietenkin harmi, hevosesta muuten paljon tykkään (ja vaikka tuntuukin inhottavalta myöntää että on liian vaikea, sen voin silti myöntää ;))

9. marraskuuta 2010

Piken Estevalmennus

Tosiaan, tänään sitten otettiin estevalmennus huomisen kisoja ajatellen. Iida kun ei Mollalla taas ollut hypännyt viime kisojen jälkeen, joten oli ihan hyvä vaihtoehto ottaa valmennus. Itse menin totta kai Lepalla, mutta myös Lurpalla sain tänään mennä kavaletteja, koska eläinlääkäri näytti vihreää valoa nousujohteisen hyppäämisen suhteen! Kuitenkin nyt ensin siitä valmennuksesta.

Valmennuksessa käytetty "rata"

 Valmennuksessa oli tällä kertaa poikkeuksellisesti kolme ratsukkoa, perinteisen kahden siasta. Mutta tämä ei kyllä paljoakaan menoa haitannut. Aloitettiin verkan jälkeen kavaleteillä ja Lepa meni kohtalaisen kivasti. Vähän oli turhan paljon vauhtia, mutta hyvin se nosti jalkansa ja ei yhtään kompuroinut. Kun molemmista suunnista oli menty pariin kertaan, otettiin mukaan pieni jokeriportti, joka tultiin kavalettien jälkeen (kattokaa tosta kuvasta millanen "rata" oli). Erittäin tiukka lyhyt tie, mutta oli pieniä teknisiä esteitä. Itse lähdin välillä liikaa ennakoimaan kun kuitenkin olisi voinut olla ihan rauhassa kun hevonen kerrankin odotti. Tämän jälkeen mentiin kavaletit oikeassa laukassa, perään jokeriportti, okseri ja vielä kavaletit. Ensimmäisen kerran Lepa tuli liian lujaa kavaleteille, mutta siinäpähän sitten nosteli itse koipiaan kun ei tupannut kuuntelemaan! :D Seuraavalla kerralla kuunteli jo hieman paremmin.
Sittenpä tultiin linja, jonka väli 17 metriä, eli normaali viiden laukan väli. Kontrolliharjoitukseksi sitten piti ensin se tulla kuudella ja jopa Lepan kanssa sain sen onnistumaan! Hyvä me! Sitten tultiin hieman korkeampana viidellä ja lopuksi vielä hypättiin rata. Radalla aloitettiin linjalla oikeassa laukassa, jonka jälkeen oikealle ja jokeriportti ja viimeisenä okseri. Lepa meni turhan kovaa ja mutkat tuli turhan liian nopeasti ja en saanut sitä aivan avuille, minkä takia saimme saman homman tulla vielä uudestaan. Lopuksi Pike laittoi esteet 80-90 cm ja muuten tultiin sama mutta jätettiin Lepan kanssa okseri pois, hyvin (ja vauhdikkaasti) tamma meni! :)

Sitten hieman käytiin keskustelua Lepan ja minun tulevaisuudesta. Hevonen ei ihan minulle ole sopiva, ja edistystä ei tule, pikemminkin takapakkia. Ylläpidossa kun tamma minulla on (koulutettavana), en näe mitään järkeä lähteä yrittämään liian vaikean hevosen kanssa. Pakkohan se on myöntää että itse tosiaan pelkään toisinaan tamman kanssa, sen verran vauhdikasta silloin tällöin on, mutta en silti sano ettenkö siitä tykkäisi. Pitänee Saijalle soittaa ja kysellä mitä tehdään jatkossa, näin ei ainakaan voi jatkua :/

Ja sitten vielä hieman palataan ratsastukseen ja LURPPAAN! Eli tosiaan vihdoinkin eläinlääkäri (6 piinaavan kuukauden jälkeen) sanoi että saa alkaa pikkuhiljaa hyppäämään ja keväällä toivottavasti päästään samoihin korkeuksiin kun mihin jäätiin :) Tänään sitten hieman Lurpan kanssa mentiin kavaletteja, mitä Pike laittoi ja no.. Olihan se vauhdikas. Pukkeja lensi silloin tällöin ja koulusatulalla oli vaikea olla kevyessä istunnassa, mutta muuten ihan kivasti. Kyllä se tästä taas lähtee! Huomenna lisää kisoista, missä siis Iida menee Mollalla ja minä Lepalla luokat 70 cm ja 80 cm, adios!

8. marraskuuta 2010

Kuvakollaasia kesän kisoista 2

Jatkuupi tähän kun löysin nyt lisää kuvia :))
Seuraavat kisat olivat taas Suomenpienhevosten estemestaruudet Loimihaassa. Menin sitten kisoihin mukaan sekä Lepan että Mollan kanssa. Mollalla hyppäsin mestaruusluokat (80 cm ja 85 cm), Lepalla kaksi pientä luokkaa (70 cm ja 80 cm). Mollan kanssa molemmissa luokissa 4 vp, Lepalla 70 cm 4 vp ja 80 cm 0-0 ja 1. sija, hyvä aloitus tamman kanssa ;)
kuvista kiitos ulapalla.net

Loimihaan kisojen jälkeen olikin heti Suomenratsujen Kuninkaalliset. Käytiin sekä La että Su hyppäämässä Mollan ja Lepan kanssa 85 cm luokat. Ekana päivänä Mollan kanssa tuli 4 vp, mutta toisena päivänä poni oli ylihyvä ja tehtiin 0-rata! Lepan kanssa mentiin hippasen liian lujaa ja ensimmäisenä päivänä tuli 4 vp ja seuraavana 8 vp. Tyytyväinen silti olen molempiin, ei siinä mitään ;)
kuvista kiitos JX Foto ja Lotta!

Lisäksi vielä käytiin seurakisoissa Forssassa hyppäämässä Lepan kanssa 60-70 cm ja 90 cm. Näistä pienemmässä luokassa tuli 2.sija. Sitten käytiin myös Hämeenlinnassa seurakisoissa, Molla hyppäsi 50 cm ja 65 cm, molemmista 1.sija Pilvin kanssa, Lepalla minä hyppäsin 80 cm ja 95 cm. Näissä 80 cm tuli ratsastajan mokan takia yksi ohitus ja 95 cm harmittava hylky kun päätettiin hypätä viimeisen esteen sekaan. Muuten oikein mallikkaasti!
kuvat kuvannut joku perheenjäsenistä (eka kuva Karla Koponen!), yhdessä kuvassa Mollaa taluttaa sen päivän ponin hoitaja Jokke :D

Viimeisimmät kisat ennen seurakisoja oli sitten Huittisissa, missä Iida hyppäsi Mollalla 70 cm ja 80 cm ja Minä Lepalla samat luokat. 70 cm Iida oli Mollan kanssa toinen ja Lepan kanssa tiputimme yhden esteen. 80 cm Iida ja Molla tiputtivat yhden esteen ja Lepan kanssa oltiin kolmansia! :D Niistä ei valitettavasti ole kuvia kuitenkaan. Sitten oli tietenkin viimeksi postaamani seuramestaruudet joiden kuvia laitan sitten jossain vaiheessa ;)

Ainiin ja Iida kävi koulukisoissakin Mollan kanssa, Helppo C:1 ja Helppo B:0 ohjelmat meni ja eipäs poni ole niin hienosti ennen mennyt! Hyvä tytöt :) Sijoituksia ei tullut (HeB ensimmäinen ei-sijoittunut..) mutta hienosti meni silti, muutama kuva sieltäkin!




7. marraskuuta 2010

Kuvakollaasia kesän kisoista

Tosiaan kun en kesän kisoista hirveästi kirjoitellut, laitetaan sitten tähän hieman kuvakollaasia kaikista kisoista mistä kuvia saatiin ja missä käytiin, alkaen ihan kesäkuusta ;) Enjoy! (tässä nyt ei ole vielä kaikki, lisäilen vielä vähän loppukauden kisoja :))

Alue-estekilpailut 27.6, Lurppa (100 cm) & Molla (90 cm). Lurpan kanssa tippui kaksi estettä, samoin Mollan kanssa, tyytyväinen olin kuitenkin molempiin :)
Tähän vielä selvennykseksi että näiden jälkeen Lurppa vietiin klinikalle koska oli hieman ep radan jälkeen, mutta meni kuitenkin ohi n. kolmen askeleen jälkeen. Kuvista kiitos Jenny Tiainen, Jenny K. ja Krista-Maria Uusitalo!
Seuraavaksi suuntasimme Suomenpienhevosten kenttämestaruuksiin Niinisaloon Mollan kanssa. Kuvia tuli paljon, tässä vain pari kuvaa ;) Ja luokkana siis Harraste, joka oli avoin vain suomenpienhevosille. Heh, en kyllä sanoisi että meni mitenkään hyvin viime vuoteen verraten (viime vuonna 2. sija). Nyt koulu meni ihan plöts, esteet puhtaasti, mutta vähän rämpien, maastoesteet todella hienosti ;) Ei oltu kuitenkaan viimeisiä!
Maastoestekuvasta kiitos Janita Koivumäki ja laukkakuva JX Foto!

Sitten olikin pieni kisatauko, jonka aikana Lepa tuli meille. Molla ehti myös käväistä Vermon kansallisissa poninäyttelyissä, missä se palkittiin II-palkinnolla ja luokan parhaana, hieno tamma!
Kuvasta kiitos Heini Luttinen!



6. marraskuuta 2010

Seuramestaruudet 2010

Tosiaankin oli vihdoin aika kamppailla seuramestaruuksissa. Itse lähdettiin isommalla porukalla (taino..), hevosia kolme ja ratsastajia neljä. Startteja tehtiin yhteensä seitsemän! Eli koko osallistumispoppoo:
  • Kouluratsastus
  • Äiti & Lepa - Perusmerkki
  • Kata & Lurppa - C-merkki
  • Pilvi & Molla - Helppo C:2 - minimestaruusluokka
  • Minä & Lurppa - Helppo B:O - seuramestaruusluokka
  • Esteratsastus
  • Pilvi & Molla - 50/60 cm - minimestaruusluokka
  • Kata & Molla - 75/85 cm - seuramestaruusluokka
  • Minä & Lepa - 75/85 cm - seuramestaruusluokka
Ja niin. Muiten suorituksia en nyt jaksa sen tarkemmin lähteä puimaan, mutta sillain pintapuolisesti voin jotain sanoa. Äiti & Lepa meni miten meni, hevonen oli ihan paniikissa ja paineli vaan ympäri maneesia :') Katalla ja Lurpalla meni hyvin ja oli sitten luokassa 2. sijalla. Pilvillä ja Mollalla tasaisesti, muttei kuitenkaan kummemmin. Ja sitten minä ja Lurppa! Lurppa oli verkassa tooosi kiva, aluks kun mentiin maneesiin se päätti hieman esitellä rodeotaitojaan, mutta sen jälkeen se oli taas tosi rauhallinen, mut kuitenkin oikealla tavalla energinen :) Verkka aikaa oli tosi vähän ja en kunnolla ehtinyt laukkaan edes toiseen suuntaan, mikä vaikutti paljon itse rataan. Lähettiin luokassa ekana ja alle 15 minuutin verkka oli kyllä aivan turhan lyhyt, vaikka itse myös pihallakin verkkasin minkä pystyin.

Ja niinhän se rata meni. Heti kun kaikki muut hevoset poistu maneesista, Lurppa jännitty. Sain siihen vähän jotain järkee, mutta silti se tuppas olemaan hirveen kiireinen. Pätkittäin oli ihan hyviä paloja, mut sit välillä oli kiire ja sit ratsastajakin teki pari mokaa.. Ja rikkoja tuli kaksi, toinen keskikäynnissä (pieni tasapainomenetys) ja toinen keskilaukassa kun herra päätti vaihtaa laukan :D Mutta muuten meni ihan kohtalainen hyvin ja lopulta sitten oltiin 2. sijalla! Ja vielä M. Törnroth kehuikin meitin Lurppaa! Oli mukava saada paljon positiivista palautetta :) Ja samalla sitten oltiin seuramestaruuden kakkosia, mukaan saatiin siis pokaali ja hieno sininen ruusuke!

Esteluokat mentiin toki myös, muttei Lurpalla (vielä ei olla vikaa kontrollia käyty ;)). Itse menin 75 cm Lepalla, Kata meni Mollalla 75 cm ja Pilvi Mollalla 50 cm. Pilvi meni todella hienosti ja lopulta voittivat sitten koko luokan ja olivat vuoden 2010 minimestareita esteillä! Katalla ja Mollalla tuli harmittava pudotus uusinnassa, kun Mollan tasapaino horjahti juuri ennen sarjan ekaa ja tuli vähän huono sisään hyppy, korjasi kuitenkin hyvin sarjan beelle. Ja noh.. Lepan kanssa mentiin kyllä kovaa ainakin jos ei muuta :'D Tamma meinaan tuppasi olemaan turhan vauhdikas, vaikka nätisti oikeastaan hyppäsikin. Lepalla lopulta toinen sija ja seuramestaruuden kakkonen. Tästä myös hieno pokaali ja sininen ruusuke!

Oikein kiva päivä oli kyllä kaiken kaikkiaan, ruusukkeita tuli 4 kappaletta ja pokaaleita 3! Hyvin hevoset käyttäytyi kisoissa, Lepan kanssa oli hieman ongelmia kun alkoi pomppimaan pystyyn autossa ja oli jäänyt sitten lopulta etuhihnan (sellainen paaaksu kuljetushommeli mihin se hevonen laitetaan kiinni) päälle niin että se hihna meni sen vasemman etujalan kautta. Onneksi huomattiin se heti ja siinä hihnassa oli paniikkilukko ni ei sattunut sitten mitään pahempaa :)

Mutta näin tällä kertaa, toivottavasti pian Lurppakin pääsee estekentille ja valmennukseen, peukut pystyyn ;) Kuvia ja videoita laitan jossain vaiheessa, kunhan niitä saan Pilviltä :)

3. marraskuuta 2010

Päivityksiä ja tilannekatsauksia

Tosiaankin SUURET pahoittelut on totaallisesti jäänyt kirjoittamatta tänne. Nyt kuitenkin sitten päätin hieman päivitellä ja kertoa miten nyt sitten tuolta kesäkuun alusta tänne ollaan päädytty. :)

Lurppa jäikin miltein heti viime postauksen jälkeen sairastelemaan. Ikävä kyllä herran jalat olivat hieman huonossa kuosissa, molemmista etujaloista oli hankositeessä pieniä repeämiä tai kulumia vai mitä olikaan. Kuitenkin, klinikalla käytiin ja lepoa tarjottiin hoidoksi. Kuukauden verran sitten hevonen vain oli laitumella, kunnes kuultiin prp-hoidosta (veriplasma) ja vietiin Forssan Liukolle hoitoon. Niinpä molempiin jalkoihin vähän veriplasmaa, 10 päivää karsina / tarhalepoo ja sitten pikkuhiljaa aletaan liikuttaan. 2 kk päästä oli kontrolli ja pelkkää positiivista palautetta tuli. Siispä sitten alettiin taas nostaan kuntoo ja nyt Lurppa sit liikkuukin muuten normaalisti, muttei vielä hypätä ennen viimeistä kontrollikäyntiä (pian senkin aika on ;)) :)

Sitten lisää muutoksen tuulia :) Kun Lurppa jäi lomailemaan, hetken kisasin pelkästään Mollalla, kunnes päätin että perhana, haluan jonkun millä kisata myös isompia luokkia. Ehkä siihen tarkoitukseen oli virhe ottaa Lepa (Hessin Lempi), joka tuli siis sitten projektiksi meille. Pikku hiljaa Piken kanssa siitä hyvä tulee, nyt neiti on Piken tehotreenissä että saadaan asiat järjestykseen :) Lepa on siis 6-v sh-t, jolta vauhtia löytyy sitten ainakin. Ylläpidossa ainakin vuoden verran, kenttäpuolelle potentiaalia PALJON, joten pikkuhiljaa hyvä tulee :)

Molla menee kanssa kokoajan. Sekä Iida että Pilvi kisaa sillä (Pilvi 50-70 cm ja Iida 70-> ja koulu & kenttää). Nyt Iidalla ja Mollalla onkin kova harjottelu ens vuoden pikkusuokki mestaruuksiin, joten katsotaas nyt miten menee ;)

Muutama hassu kuva vielä tähän lopuks päivää piristämään, kaikista kolmesta heposesta :)


Lurppa sairaslomalla

Lepa Piken tehotreenissä ja Minä Lepalla seurakisoissa Hämeenlinnassa


Molla & Iida seurakoulukisoissa Somerolla, estekisoissa Minä & Molla kuninkaallisissa

5. kesäkuuta 2010

Valmennuksia Valmennuksia

Kauheeta, eípäs taas ole ollut aikaa kirjoitella >.< Nyt kuitenkin sitten tulee kerta heitolla vähän enemmän valmennustarinoita, tässä kenttäkisojen jälkeen kun ollaan kolmeen valmennukseen ehditty - ja vielä ihan joka lajissakin valmentauduttu!

27. Toukokuuta, torstai päivä taisi olla, mentiin Piken rääkki kouluvalmennukseen. Lurppa oli hieman ollut jäykkä edelleen, tosin parempaan päin kokoajan. Ilmotin kuitenkin Pikelle siitä, ettei tule sitten tehtyä mitään liian voimakas liikkeistä ennen kunnon verryttelyä. Verkassa otettiin heti hieman kootummaksi ja ravia tasaiseksi että saatiin kunnolla paikat aukeamaan. Lurppa oli todella pehmeä ja hyvän tuntuinen, hiukan ehkä vielä vasemmalle jäykkä, mutta tooodella vähän. Verryteltiin ja ravin jälkeen hetkeksi käyntiä ja sitten alettiin väistämään aina keskihalkaisijalta uralle. Lurppa oli.. No, ihan kiva, jossain vaiheessa vähän alko puremaan oikeeseen ohjaan ja huomasin taas et itekki sit aloin jäämään kiinni siihen. Korjauksen jälkeen alko taas menemään paremmin. Ravissa Lurppa meni hyvin ja toiseen suuntaan käyntikin onnistu oikein kivasti. Ravissa taas tähän suuntaan herra oli mahdottoman voimakastahtoinen ja tuntui jo osittain mahdottomalta saada se koottuna saatika muutenkaan väistämään siististi. Hiki virraten ja Pike laidalla muristen saan sitten lopulta sen ryhdikkäästi väistämään, jonka jälkeen saatiin sit pitää hieman hengähdys taukoo.

Laukassa työskenneltiin sitten siirtymisten ja _vastalaukan_ kanssa. Lurppa oli toodella hyvin kuulolla ja nosti aina kuuliaisesti vastalaukan ja teki hyvät siirtymiset. Pakko kyl sanoo että olin tästä osasta Herrasta tosi ylpeä. Mun hieno mies teki hienot laukat! Si välillä siirryttiin käyntiin ja käynnistä uus nosto ja lopulta käynnin jälkeen aina vuorotellen vasen ja oikee laukka. Oikeeseen kierrokseen Lurppa nosti todella hyvin, mutta vasemmassa oli hieman vastalaukassa hapuilua. Meni se kuitenkin paremmin kuin hyvin, varsinkin jos Mollaan verrataan (se vaan vei äitiä ja ei suostunu nostaa vastalaukkaa..) :D Lopputunnista tai edes keskivaiheilla tuntia ei Lurpassa ollut enää mitään jäykkyyttä, joten jostain lihasten kylmettymisestä uskottavasti koko homma (jäykkyys sii :)) johtunee!

Seuraava valmennus sitten suunniteltiin Maanantaiksi ja lajina oli tällä kertaa esteet. Lurpalle laitoin pelhamit ja äiti laittoi sitten Mollalle luottavaisin mielin nivelet. Lurppa oli heti alussa ihan koulufiilingeissä ja kun laukassa ekan kerran ylitettiin puomi, se KOMPASTU siihen :'D Ja nauroin kuollakseni! On siinäkin minulla luotettava kenttähevonen kun kompastuu puomiin.. Noooh, sitten Lurppa heräilikin kouluhorroksesta ja tajus että "AHAA, me mennäänkin esteitä!" ja sen jälkeen se alkoi pönkitellä ja kiskoa itseään aina puomille. Molla oli myös siis tunnilla, joten aloitettiin ihan pikkuisilla esteillä ja linjoilla. Lurppa hyppäsi ihan hyvin, vähän joko vaan lähti liian kovaa kuuntelematta tai vaihtoehtoisesti sitten ei kuunnellut muuten apuja ja tuli ihan juureen. Pikkurata meni ihan kohtalaisesti. Lurppa pelkäs ekaa estettä (ihan semmonen normaali lankku mitä ennenkin hypätty, hölmö hevonen..) ja hyppäs ihmeellisellä pupu loikalla yli. Muuten sitten meni suhteellisen hyvin poika. Molla puolestaan meni kovaa äitiä kuuntelematta, mutta aina kuitenkin hypäten.

Sitten nostettiin hiukan esteitä siihen n. 100 cm. Hypätty siis ei olla varmaan kuukauteen (muuta kuin max 80 cm ja harrasteen esteitä), joten oli taas vähän vaikeuksia. Lurppa tuppasi innostumaan liikaakin ja sitten kun lähti lapasesta tuli aina juureen ja linja ei osunu mitenkään kohilleen. Rata meni niin ja näin, mutta läpi kuitenkin. Sit otettiin viel loppuun viiminen linja (okseri - viisi laukkaa - pysty - neljä kaukkaa (HOX kaareva linja) - lankku) joka sitten onnistui kolmannella yrittämällä kun huomasin itse että rohkeamminkin voi ratsastaa ja ei tarvii niin paljoo ratsastaa taaksepäin. Hyvin kuitenkin kaikkiaan meni, tosin en voi itse sanoa olevani tyytyväinen, onhan sitä paremminkin mennyt ;) Mutta tästä se taas lähtee, enemmän estetreenejä sitten vaan!

Ja tuorein valmennus olikin sitten viime torstaina, lajina maastoesteitä. Tällä kertaa menin itse molemmilla hepoilla, tähtäimessä tietenkin Mollan kanssa piensuokkien mestaruudet ja Lurpan kanssa tuttari. Aloitettiin sitten Lurpan kanssa ja olin hieman ennen Piken tuloa jo ravaillut ja verrytellyt. Piken silmän alla sitten laukkailtiin pieni "puomi"tukkia kahdeksikkona ja otettiin Lurppaa vähän kontrolliin. Sitten hetki käyntiä ja muutamaan kertaan pieni nousukoivutukki. Hyppäsi hyvin, muutama hyppy saattoi lähteä vähän kaukaa, mutta kuitenkin ihan kohtalaisesti. Sitten otettiin tehtävänä pieni nousutukki, päässä pitkä tukki, trakehner ja banketti (kaksi porrasta ylös ja yksi alas). Lurppa aloitti ihan hyvin kaksi ekaa. Katsoi hieman trakehneria, mutta banketti taas hyvin. Tultiin vielä uudestaan trakehner ja sitten mentiin hyppään toisesta sivusta banketti. Eli siinä oli sitten ylös-ylös-askel-alas-alas. Hyppäsi todella hyvin, askeleet osui kohdalle ja meni upeasti! Vähän alas tulossa etupainoinen eli pientä haperointia, mutta muuten hyvin. Sitten otettiin vielä oikean puolimmainen banketti (ylös-askel-iso tukki-askel-alas) mitä ei oltukkaan ennen hypätty. Lurppa kuunteli hyvin ja hyppäsi todella hienosti! Kuski oli aivan sata varma että tökkäsee mutta pah, hevonen oli kuin olisi aina hypännyt sitä. Ja vielä paremmin meni sen kun helpomman ;)

Ja seuraavaksi hypättiin linjalla kolme pientä estettä. Lurppa meni reippaasti ja varmasti, mutta kuitenkin oli kokoajan kuulolla. Sitten käytiin tutkimassa porrasesteet (ei siis portaat vaan porrasesteet ;)) jotka oli sijoitettu sarjaksi. Ensimmäisen kerran Lurppa oli olevinaan kaikki tietävä ja lähti vähän lapasesta ja ei ollut niin kuulolla kuin olisi ollut tarve. Ensimmäiselle kolahtikin aika kuuluvasti kaviot ja toinen tuli sitten hieman juureen. Heppa järjestykseen ja uudestaan ja tällä kertaa todella paljon paremmin. Sitten siirryttiin pikku vedelle (nuijapäälammikko :DD) missä vähän kahlattiin ja hypättiin ensin vedestä askeleen päässä oleva sianselkä. Lurpalla ei mitään ongelmia moisessa, joten sitten otettiin suoraan vedestä vene. Tähänkään ei mitään epäröintiä, hieman tuli kenossa, mutta se ihan ratsastajan moka. Todella hyvin onnistui nämä vesi esteet herran kanssa. Sitten käytiin katsomassa vähän isompaa tukkia suoralla. Pike kertoi heti että vaikea lähestyttävä, massiivinen iso este ja suoralla pitkällä lähestymisellä. Lähdettiin sitten rohkeasti vain kohti estettä ja tein ihan tyhmän pidätteen tyhmässä kohtaa ja tultiin vähän juureen, mutta kuitenkin tyylikkäästi yli. Toinenkin kerta koitettiin ja tällä kertaa jäätiin liian kauas ja jalat solmussa ylitettiin se :'D Jätettiin se siihen, ensi kerralla sitten se mennään paremmin lupaan ;)

Viimeisenä sitten Lurpan kanssa poikettiin isolle vedelle, mikä oli silloin harrasteessakin. Taas hieman kahlailua ja sitten harrasteen tehtävä (laukassa veteen, pieni ylämäki ja tukki). Hyppäsi kohtalaisen hyvin ja tultiin vielä kertaalleen. Kumpu estettä ei menty, koska oli jätetty jokseenkin kumpuraiseksi ja huonoksi takaa :D Sitten Pike otti vaan heiton että noni sit käyt ton alas hypyn takana näyttämäs sille millanen se on ja sit meet tonne ylös ja tuut ihan rauhas alas. Olin silleen et wut? Alas hyppyjä (saatika näin korkeita!) Ollaan tehty vähän ja ei veteen yhtään :'D No menin sit kiltisti sinne ylös ja mielessäni toivoin et joo Lurppa ei tarvii mennä - mut ennenku ehdin ees ajatella loppuun Lurppa hyppäs jo alas ja olin IHAN JÄLJESSÄ hypystä. Sit vaan myötäsin nii paljon ku pystyin ja vesi roisku ja menetin tasapainon ja hetken roikuin mukana ja yritin olla tippumatta. Oli _Näin_ lähellä etten molskahtanu suoraan veteen, mut onneks mun selässä pysymisen haluminen oli niin paljon suurempi et pysyin kyydissä. Sit vaan naurettiin ja uudestaan. Kysyin sit vaan pikeltä et haluuks se tiputtaa mut veteen, se oli oikeesti jo aikasemmin niin lähellä! Pike vaan nauro ja tultiin uudestaan, tällä kertaa olin ite paremmin mukana ja en horjahtanu niin paljoo. Sitten viimiseks tultiin laukassa tukki, alamäki ja alas hyppy veteen. Se menikin sit kaikista parhaiten, Lurppa hyppäs ku ois aina ollu kenttähevonen ja menny vaativaa, upee poika ! <3

Sitten tehtiin nopea satulanvaihto ja siirryin Mollan selkään. Mollalla oon menny tooosi vähän, kertaalleen koulua viime viikolla ja siihen se jäi. Ravailin edeltä kentälle verkkaamaan ja kun Pike tuli nostettiin laukkoja ja aloteltiin kans sillä samalla puomitukilla, mutta tällä kertaa ihan vain yhteen suuntaan. Molla oli turhankin innokas, heitti etupainotteiseks ja lähti totaallisesti käsistä. Sit sain sen muutamaan otteeseen tuleen hyvin takas ja lopetettiin se tehtävä siihen. Sitten muutamaan kertaan pieni nousutukki, mille tamma kans ryntäs hirveetä kiitoo. Siinä oli taas pitelemistä, mutta tuli kuitenkin kerran-pari hyvin ja otettiin neljän esteen tehtävä (sama kuin Lurpan kanssa) eli nousutukki, pitkä tukki, trakehner ja banketti. Ja koko tehtävä meni ihan poskelleen. Meni vaan kauheeta pikakiiturilaukkaa kuuntelematta sen enempää mua ja sit jokaiselle esteelle jarrutus ja paikaltaan hyppy. Banketti kiiveten, joten ei sekään mitenkään hyvin. Koitettiin uudestaan mutta taas sama: Täysillä, jarrut ja hyppy. Sitten Pike komensi mut ympyrälle ja tekeen laukka-käynti-laukka-käynti siirtymisiä, niin että tamma oikeesti kuuntelis. Muutaman hieman kovemman nyppäsyn joutu ottaan, mutta sitten kuunteli jo niin hyvin ettei tarvinnu ku tehdä pieni pidäte niin oli jo kiinni! Sama neljän esteen tehtävä uudelleen ja tällä kertaa meni todella hyvin kolme ekaa, banketti mentiin taas kiipeämällä.. uudestaan banketille ja tällä kertaa tosi hyvin.

Seuraavaksi mentiinkin sitten kolmen esteen suora mikä meni todella hyvin. Sitten mentiin ensin ylös hyppy, kolme askelta ja tukki ja sitten sama toisin päin ja siihen perään lisättynä hieman kauempana oleva tukki. Ylös molla hyppäsi ihan hyvin ja tukkikaan ei tuottanut ongelmia. Mutta YLPEÄ olen alas hypystä! Oi että kun se meni sen niin hyvin. Teki oikein loistavan ponnistuksen ja hyppäsi ilmavasti ja hyvin! Viimeiselle tukille hieman jarrutti, mutta ei kuitenkaan mitään jarrutushyppyä tullut. Mollan kanssa viimeiseksi mentiin isolle vedelle, missä hypättiin harrasteessakin hypätty vesi-ylämäki-tukki este. Hyppäsi molemmilla kahdella kerralla todella hyvin ja siihen sitten kelpasikin lopettaa. ja muuten Molla laukkasikin hyvin vedessä, hieno tyttö!

Molempiin heppoihin äärityytyväinen olen. Harmi kun kuvia ei saatu, mutta laitoin nyt piristykseks väliin kuvia mitä on kuvattu viime vuodelta, kenttäkisoista. :) Ypäjän kenttäkisojen kuvia yritän saada pian esille, malttakaahan!

23. toukokuuta 2010

Kenttäkilpailut Ypäjällä - 2 sija!


Tämän kauden kenttäkilpailut on nyt siis korkattu! Viime vuonna saimme startattua kaksissa kenttäkisoissa, mitkä molemmat meni totaallisesti penkin alle, mutta nyt uudella puhdilla lähdimme uusia haasteita! Luokkana oli tällä kertaa Harraste - niin kuin aikaisempinakin luokkina - mutta suoraan sanoen ei odotukset siltikään ollut korkealla. Kata starttasi myös Mollan kanssa suokkien luokassa, joka oli myös harraste. Kivaa oli ainakin tarkoitus pitää ja sen takuulla pidimme, suorituksista välittämättä sen suurempia ;)

Aamu sitten alkoikin siihen normaaliin malliin. Onneksi kisat oli ihan lähellä, meiltä vain vajaat kaksykymmentä minuuttia matkaan. Mutta tottahan toki sekin saadaan sössittyä. Herätys oli taas myöhässä ja kiireellä sitten saimmekin voidella eväsleipiä ja harjailla kisaratsuja :D Pian kuitenkin päästiin jo lähtemään ja paikallakin oltiin alta aikayksikön. Ensimmäisenä tietenkin mentiin hoitamaan maksut ja muut pakolliset toimenpiteet. Sen jälkeen jo kiireen vilkkaa laittamaan hevosille varusteita, koulurata kun tunnetusti ei mikään hirvittävän pitkä rääkki kuitenkaan ollut. Reippahasti varustin Lurpankin, joka ihme kyllä käyttäytyi mallikkaasti ja odottelin oikein lupaavaa päivää. No, oikeastaan pelkäsin kyllä että kiltteys kääntyy ratsastuksen suhteen huonommaksi, muttei saa maalailla piruja seinille! :D

Verkassa Lurppa tuntui todella, todella jäykältä. Jo parin päivän ajan Lurppa oli ollut jäykkä ja etupää tököttikin pientä askelta ja keskiravia ei löytynyt kyllä nimeksikään. Muutaman reippaamman laukkanoston jälkeen herra alkoi kuitenkin vertymään ja pikku hiljaa paikat aukesi ja pääsi paremmin kokoamaan ja saamaan pyöreämmäksi. Lurppa oli kuitenkin hiukan "puhveli"-päällä, joten laukat meni turhankin kovaa ja siirtymiset oli jotain tuskaa. Tein pieniä pätkiä ja sitten lopulta annoin kävellä ja pian jo meitä kuuluteltiinkin radalle päin. Radalla, vielä edellisen tehdessä suoritusta, taivuttelin vielä hieman ja ennen kuin ehdin sanoa kissa olikin jo sitten meidän vuoro saapua tuolle pelottavalle kisa-areenalle.

Alku lähti ihan hyvin käyntiin, Lurppa meni kohtalaisen hyvin suoraan jopa (hankalaa meille aina välillä!) ja muutenkin tuntui pehmeältä. Itse yritin vain rentoutua selässä ja keskittyä tarkkoihin pisteisiin missä pitää tehdä mitäkin. Keskiravi lähti hyvin käyntiin, mutta sitten Lurppa jännittyi ja tuli hieman kiirehtimistä lisäyksen sijaan. Vasen laukka meni todella hyvin! Siirtyminen raviin hieman haparoiden kun lähti vahvasti eteenpäin, muuten hyvin. Oikea laukkakin meni ympyrän viimeiselle neljännekselle hyvin, kunnes Lurppa päätti että nyt loppuu tämä kaunistelu ja alkoi vastustelemaan. Sain kuitenkin nopeasti takaisin ruotuun ja loppurata menikin sitten onneksi tosi hyvin.

Kouluradan jälkeen mentiin tekemään nopea varusteiden vaihto ja suojitus. Sitten riennettiinkin jo takaisin katsomaan Kata ja Mollan suoritusta. Heillä menikin sitten ihan hyvin, Molla olisi ehkä saanut olla paremmin tuntumalla ja liikkua eteenpäin, mutta kuitenkin tasainen suoritus. Sitten kiiruhdimme jo Lurpan kanssa kohti estekenttää, missä oli juuri alkamassa tauko. Saimme sitten hyvän mahdollisuuden kävellä rata ja verkata hevoset. Lurpoa oli verkassa turhankin reippaan oloinen, mutta onneksi laitoin sille pelhamit. Ja kun sitten itse esteradalle päästiin vauhtia löytyikin sitten enemmän kuin olisi uskonutkaan. Hypyt lähti melko kaukaa ja oli aika laakoja, mutta puhtaasti ja nopeasti herra ne kuitenkin suoritti. Sitten katseltiin vielä Katan ja Mollan suoritus, jonka jälkeen käytiin pienellä metsä kävelyllä ja sitten palailtiin autolle ja riisuttiin hepat.

Ja ennen kun tajuttiin niin olisi hokkejakin pitänyt jo alkaa tunkemaan koipiin. Sillä välin kun lähdettiin Katan ja Johannan kanssa kävelemään maasto-osuutta, äiti alkoi hokittamaan Lurppaa ja Mollaa. Rata oli kivan oloinen ja luottavaisin mielin sitten lähdettiin aikoinamme verryttelemään. Otin Lurpalle vain lyhyen verryttelyn, koska olihan se jo tänään mennyt kaksi muutakin osuutta. Lurppa havahtui horroksesta kun hypättiin ensimmäisiä verkkahyppyjä ja pikkuhiljaa se skarpistui. Sitten Stewart huutelikin meitä portille (mitä vähän ihmettelin?) tarkisti varusteet ja sanoi että voisin mennä lähdölle päin. Koska lähdin seuraavaksi. Sitten lähdettiin vaan lähdölle ja kun juuri lähettäjä sanoi minuutti, se tajusi että minun lähtöön oli vielä neljä minuuttia aikaa. Niinpä käytiin vielä nopeasti pomppaamassa yksi verkka este ja sitten palattiin lähtöpaikalle.

Sekunnitkin tuntui matelevan, niin kovasti halusin jo radalla 8) Lurppa ehti hieman kuukahtaa ja kun vihdoin "ratsasta"-komento kaikui ilmoille, herra vähän hämmentyi kun saikin lähteä heti laukkaamaan. Ekalla esteellä se oli hieman vielä ulkona, mutta sitten se tajusi homman nimen. Ensimmäinen ja toinen este oli helppoja tukkeja ja sen jälkeen saimmekin posotella hieman reippaammin eteenpäin. Annoin Lurpan edetä reippaasti, mutta otin suoran jälkeen hyvin kiinni, sillä kolmos este tuli suoraan mutkan takaa. Siihen sitten hieman karjaisin kun Lurppa mietti mites se tuohon ilmestyi. Sitten matka jatkui (mutaisen) polun kautta metsätielle, missä oli kahden esteen helpohko linja. Lurppa hyppäsi ongelmitta, mitä nyt vähän pelästyi pillin vislausta, mutta matka kuitenkin jatkui koko ajan ja rytmi pysyi hyvänä. Linjan jälkeen metsäpolulla tukki, kaksi askelta ja alas hyppy. Ja miten upeasti Lurppa hyppäsi alas! Se suorastaan liiteli ja tuntui todella hyvältä! Seuraavaksi suunnattiin vesiesteelle ja rauhoitin hieman laukkaa ja laskeskelin päässäni (ei ollut kelloa) paljonko olisi vielä aikaa. Sitten mentiin rauhassa vedelle ysi hyppy hieman juureen, sitten laukassa kohti vettä. Lurppa meni hieman varovaiseks ja hidasti veteen raviin, mutta pyysin laukan ja hyvin nousi. Reippaasti ylöspäin ja humps vaan yli kympistä. Sit annoin herran mennä omia tahtejaan viimeiselle ja helposti siitäkin yli. Reippaasti maaliin ja supersuuret halipusut heti komeudelle!

Kouluosuudesta saatiin hyvät -56,7 (prosentteina siis 62,22%), esteosuudelta 0 vp ja maastoosuudelta 0 vp! Tällä suorituksella lopulta oltiinkin sitten toisia! Todella uskomaton muutos viime vuodesta, ohhoh :o

16. toukokuuta 2010

Seuraestekilpailut, Forssa

Suuret pahoittelut täältä, minä ilkimys olen miltein täysin unohtanut tännekin kirjoittaa! Valmennuksissa ollaan käyty ja kisoja muutama menty, mutta tänne ei niistä ole sitten ehtinyt kirjoittaa. Yllätyskisoista, seurakisoista Forssan ratsastajilla, kuitenkin sitten saatte luvan lukaista, tälläinen pieni selostus siitäkin ^^

Eli tosiaan olin viikonlopun kiinni leirillä isosena, kunnes äiti sitten ilmoitti että sunnuntaina kisat, raahaudu paikalle. No helppohan sinne oli kuitenkin mennä, hevonen valmiina puunattuna! Sovittiin että koitetaan näissä "pikkukisoissa" pelhamien sijaan kolmipala + martingaali yhdistelmää. Hyvissä ajoin olin jo paikalla katsomassa, näin Pilvin ja Mollan sekä Katan ja Mollan suoritukset. Ja molemmilla meni kyllä hyvin, Molemmat kerran menivät esteen ohi, mutta muuten todella hyvin.

Pian pääsinkin sitten itse kävelemään rataa ja pakko kyllä sanoa että oli todella omituinen. Rata oli pelkkään linjaa toisen perään, ihmeellisin S-linja, johon oli keskelle tungettu kapea, jonka olin ikinä nähnyt ja sarjakin hypättiin ihmeellisesti kulmasta. Mutta luottavaisin mielin mentiin, oli kuitenkin korkeutta vain 90 cm. Verryttelyssä Lurppa oli nätisti, ainakin siihen asti kun alettiin hyppäämään. Sitten poika hieman virkosi enempikin ja vautia tuppasi löytymään ja jarrut puuttumaan. Hieman kauhulla rataa odotin, kuitenkin juuri nyt olisi sitä kontrollia tarvinnut.. verkkasin vielä muutaman ylimääräisenkin hypyn ja starttasimmekin luokan ensimmäisenä, eli heti vain kun luokka alkoi, suuntasin ruunan ruppanan kanssa radalle.

Lurppa kävikin sitten yllättävän kuumana ennen rataa, yritin sitä jotenkin rauhotella, tosin itsekin varmaan kävin vähän ylikierroksilla, ihan vaan koko homman ja oman tyhmyyden (miksi, oi miksi otin kolmipalat..) takia. Vihellyksen jälkeen lurppa sitten päättikin ottaa lapaset omiin kavioihin ja painattikin sitten kolmea sataa eteenpäin. Ennen lähtöä hieman yritin sitä koota, mutta saadessaan esteen eteensä se pinkaisi taas sellaisella vauhdilla. Ensimmäinen kaareva linja oli hyvä, S-linja olikin sitten jotain muuta. Miltein ravissa tulin ekalle että sain sen kääntymään siitä kapealle, joka sitten huonon rytmin takia tuli aivan pohjaan ja samoin myös pohjaan tuli linjan viimeinen. Sitten hieman ryhdistin heppaa ja taas matka jatkui. Kohokohtana taisi radassa olla ainut suora linja jonka sain osumaan kohdalleen, tosin yhtä askelta vähempänä kuin aikaisemmin suunnittelin. Sarjalle taas tulo miltein ravissa (ihan hyvä vaihtoehto, muuten olisi b-osa tullut alas) ja onnistuikin hyvin. Sarjan jälkeen Lurppa sitten päätti vain lähteä ja siinä sitten kuski vain epätoivoisesti yritti saada askeleet sopimaan. Ja tietenkin se viimeinen kolahti alas.

Ihan suhteellisen hyvä, en voi sanoa olevani tyytyväinen, olisihan tietty paremminkin voinut mennä. Rata oli omaan silmään todella ihmeellinen (niinkuin monenkin muun mielestä), mutta siitä ei tiputusta kyllä voi syyttää. Tietenkin pieni harmitus oli, mutta eiköhän me sitten kenttäkisoissa ensi viikonloppuna näytetä kaikille! :D

10. huhtikuuta 2010

Piken Valmennusviikonloppu

Eli nyt sitten kirjoittelen suoriltaan perjantaista ja lauantaiasta, sunnuntaista sitten vielä toivon mukaan erikseen jos vaan mahdollista ;) Nyt siis perjantai ja lauantai sujui kunnollisessa rääkissä ja voin kyllä sanoa että kaksi rankkaa valmennusta + 45 minuutin Zumba ei ole mitään herkkua, huhhuh!

Perjantaina meillä oli sitten estevalmennus, mutta aloitettiin sitten kuitenkin ilman jalustimia ja jumpattiin hevosia. Huomasi heti että omassa istunnassa on ongelmia ja niitä korjailtiin. Lurpan nyt tullessa vahvemmaksi, olen huomannut että itse etsin turvaa jarruttamalla pelkästään kädellä ja siksi Lurppakin tottakai muuttuu vahvemmaksi. Vauhtia piisasi heti alusta asti ja pakko sanoa että tuppasi olemaan vaikeuksia istua siellä ja vielä mennä puomeja. Laukassa myös hieman puomityöskentelyä ja sitten jopa vihdoin saimme laittaa jalustimet jalkaan.

Hyppäämään aloitettiin helpolla kavaletti - okseri tehtevällä. Mukavaa jumppaa ja harjoittelua molemmille, niin hevoselle kun ratsastajallekin. Lurppa hyppäsi hyvin ja tuntui hyvältä ja kun vihdoin sain omankin istunnan hyväksi ja rennommaksi, ei Lurpalla ollut enää mitään ongelmia. Sitten hypättiin hieman linjaa (lankku + okseri) ja ihan viimiseksi sitten päätettiin ottaa kolmoissarja yhdellä laukalla. Ja lisätäköön että jumpan tyylinen tehtävä, välissä oli vielä puomi. Lurppa hyppäsi todella kivasti, ekan kerran kun tehtävänä hypättiin kolmoissarja se hieman hämmästyi, mutta hyppäsi kuitenkin. Toisella kerralla sitten kirjaimellisesti rämmittiin yli. Kuvitelkaakin vain kun metrinen kolmoissarja ja hevonen tulee käynnissä kaksi ensimmäistä estettä ja viimeisellä sitten ottaa yhden ravi-askeleen. Naureskelujen jälkeen vielä kerran ja meni jälleen toodella hyvin.

Loppujen lopuksi perjantaihin olen todella tyytyväinen ja Lauantaiksi Pike lupasikin jatkaa ilman jalustimis työskentelyä, jaiks.

Lauantaina sitten nopean alkuverryttelyn jälkeen otettiin jalustimet pois ja heti ravityöskentelyä ja istuntaa kuntoon. Aluksi tuntui todella hankalalta, mutta onneksi Lurppa oli jo hieman väsähtänyt ja kuunteli paremmin kun eilen. Eilisestä paikat jumissa ja yritä siinä sitten rentoutua. Oikea laukka alkoi hiljalleen toimimaan ja sain jopa itseni jokseenkin rentoutumaan ja hevonenkin siinä samalla sitten hieman rentoutui. Vasen laukka meni vielä paremmin ja lopettelimmekin tunnin hyvissä merkeissä. Ja en meinannut valmennuksen aikana kun pari kertaa vain tippua! Mutta sekin johtui vaan siitä että nauratti niin hirveästi että meinasin muksahtaa alas.

Mutta eiköhän se tästä lähde. Nyt sulatellaan ja harjoitellaan paaaljon ilman jalustimia niin hyvä tulee!

1. huhtikuuta 2010

Piken Estevalmennus

Hyppäsin nyt kokonaan aluevalmennusten yli, ne meni miten meni ja toivottavasti seuraavalla kerralla sitten onnistuu paremmin. Mutta nyt sitten itse valmennukseen, jonka siis Pike piti tänään.

Lurppa oli taas tänään reipas ja tuntui todella vaikealta taas pitää sitä kurissa. Huomaa kyllä että Lurppaan on tullut voimaa ja lihaksia, tuppaa helposti menemään vahvaksi, vaikka herkkä onkin. Alku sujui ihan hyvin, verkan jälkeen otettiin pari verkka tehtävää, linjalla kavaletti ja ristikko, hyppäsi hyvin ja rauhallisesti. sitten hypättiin pystyä ja pysty - okseri linjaa, jonka jälkeen vielä ratana, pysty, pysty-okseri linja, lankkupysty ja sarja.

Ensin äiti meni Mollan kanssa ja tipahtikin kertaalleen kun unohti tammaa ratsastaa esteelle ja vain istuskeli selässä. Lurpan kanssa meni matalilla (70-80 cm) verkkakorkeuksilla hyvin ja pian Pike sitten nostikin n. 110 cm ja tultiin uudestaan koko rata. Ensimmäinen meni hyvin, sitten loput menikin ihan pipariksi. Tuli huonot lähestymiset ja hypyt tökki täysin.

Uudestaan tultiin sitten muuten paitsi ekaa pystyä. Nyt onnistui linja, mutta edelleen lankku ja sarja oli ongelma. Seuraavaksi lankku onnistui, mutta Sarjalla oli edelleen ongelmia. Pakko nyt tähän väliin siis sanoa että hieman pelkäsin sarjaa, kiitos aluevalmennusten, missä se totaallisesti epäonnistui ja tämän takia nytkin hieman meni pipariksi. Sitten kun sain Lurpan tulemaan hyvin, se tietenkin nosti laiskasti jalkansa ja okserin puomit kolisi. Sitten tultiin jälleen uudestaan ja taas epäonnistu lähestymiset ja uudestaan vieläkin. Ja sitten viimeinen kerta oli TODELLA hyvä ja ei ollut mitään ongelmia, kunhan vaan kuski saa ajatuksensa kuriin niin hypyt alkaa onnistumaan!

Mutta kokonaisuudessaan ihan hyvä oli, tosin nyt pitää alkaa itse harjottaan et pysyisin tasapainossa kun Lurppa on hieman reipas. Mutta kyllä kai se tästä taas lähtee :)

26. maaliskuuta 2010

Piken Kouluvalmennus

Eilen sitten en jaksanu kirjotella, oli jotenki taas nii myöhä ku sain kaikki muut jutut kuntoon :D Mutta eilen oli siis Piken kouluvalkka ja samalla keskusteltiin suunnitelmista. Itseä meinaan mietitytti kannattaisiko nyt vikana vuonna lähteä hevoshullu powercuppiin vain keskittyisinkö junnuluokkiin. Pike sanoi kyllä heti että powercup on sinällänsä turha, Lurppa ku esteillä vie sitten vaan kun on niin pieniä. Niinpä nyt tähdätään junnuluokkiin ja kenttäkisoihin!

Sitten mietittiin myös taas, miten helkkarin paljon lurppa on muuttunut. Laitoin nyt tähän mukaan kuvan missä lurppa on ollut mulla n. 2kk ja kyllä huomaa miten paljon ryhdikkäämpi ja itsevarmempi siitä nykyään on tullut! Ihan erilainen niin ratsastaessa kun hoitaessa ja molemmissa tosiaan positiivisessä mielessä.

Mutta sitten siihen valmennukseen. Tehtiin ihan perusjuttuja, ensin kevyessä ravissa verryttelyä, sitten hieman laukkaa ja siitä laukka-ravi siirtymisiä. Muutamia ravikäynti siirtymisiä (ympyrän aikana neljä siirtymistä ja mahdollisimman huolellinen ja huomaamaton.). Sen jälkeen ympyrällä väistöö ja lopuks vielä väistö-laukka siirtymisiä. Lurppa oli todella hyvä, keskittyi hyvin, tosin energiaakin oli melkoisesti. Vielä kun saisi herran käyttämään energian siihen liikkeen elastisuuteen eikä siihen et se vaan kipittelis täysillä eteenpäin. Mutta kun sain sen hyvin tuntumalle niin oli todella hyviä pätkiä! Ohhoh ku oli taas järjettömän kiva oikein kunnolla tuupata koulua!

Omia virheitä oli sit taas toi vasen korva. Helkkari ku se tuppaa aina oleen ikävä. Eli aina lasken vasemman korvan alemmas (päävinoon) ja sillon vasenkäsi jähmettyy ja Lurppa alkaa tietysti vastusteleen vasemmalta. Sekin saatiin valmennuksen aikana korvattua, nyt pitää vaan ite keskittyä tarkasti siihen!

25. maaliskuuta 2010

Kisakalenterin suunnittelua

Jepsistä, katselin taas niin kivoja kesäisiä kisakuvia, että oli oikein pakko alkaa sitten tarkemmin suunnittelemaan kisoja! Jotain pientä listaa olen kerännyt, osa täysin varma ja kysymysmerkillä merkkaillut epävarmoja ja niiden tilalle saattaa sit tulla jotain muuta ;)
  • 18.4 Alue-estekisat Artukaisissa, Turussa
  • - Lurpalla ja Mollalla meen itse
  • - Lurpalla 100 cm ja 110 cm ja Mollalla 90 cm
  • 23-25.4 Ypäjä Spring Show
  • - Lurpalla ja samalla meitin ekat kansalliset ;)
  • - Lauantaina 100 cm tai 110 cm ja sunnuntaina 110 cm taitoarvostelu
No, noi nyt on varmoja menemisiä, tai ainakin uskottavasti ja kisakalenteri ois tohon asti tarkimmiten suunniteltu. Ekat kenttäkisat on ainakin 23.5 tai 22.5, riippuen ihan siitä mennäänkö tuttari vai harraste ;)

Että tällästä tälläkertaa, illemmalla sit viel kirjottelen kouluvalmennuksesta, miten meni ;)

22. maaliskuuta 2010

Alue-estekilpailut, Salo

Tänään sitten suunnattiin vihdoin alue-kilpailuihin molempien heppojen kanssa. Aamu menikin sitten siinä kun yritin Mollalle laittaa lettiä, mutta tuppasi mokoma kokoajan hajoamaan ja Lurpalle sitten ehdin vain laittamaan jakaukset. Onneksi kuitenkin luokkien välissä oli yksi luokka, joten aikaa loppuun letittämiselle tosiaan oli. Mollalla siis menin luokan 80 cm ja Lurpalla puolestaan 100 cm ja jälkkärinä sitten 110 cm.

Paikan päällä sitten alettiin heti Mollaa laittamaan kuntoon ja tänään se sitten olikin suoranaisesti kauhea. Kokoajan pyöri ja hyöri ja oli kun mikäkin pöhkö! Verryttelyssä painattii kahtatuhatta kuuntelematta ollenkaan. Keskiviikon hyvästä tuntumasta ei ollut sitten oikein mitään jäljellä ja tässä vaiheessa teki mieli jo hieman suuttua, mutta pitin kuitenkin pintani. Jokainen verkka hyppy oli liian läheltä ja vauhtia oli kokoajan liikaa. Radalla ei todellakaan meno parantunut, vaan pikemminkin huonontui. Molla ei ollut yhtään kuulolla ja kolmoselle sitten painatti lapa edellä ja tiputushan siitä tuli. Sitten se lähti painaan kolmee tuhatta ilman kontrollia ja ainoa mahdollisuus sitten oli pysäyttää se seinään, tehdä voltti ja sitten jatkaa. Kyllä Molla siinä hieman parani, tällä kertaa se hieman kuunteli, mutta edelleen hypyt oli juuresta ja jotenkin ponnettomia. Lopulta siis 8 virhepistettä, ei mikään kelpo suoritus. Syykin tähän tuittuiluun löytyi, meinaan Mollalla on kiima alkamassa ja silloin se alkaa tollaiseksi, onneksi nyt pieni kisatauko taas niin saadaan toivottavasti paremmaksi!

Sitten odoteltiin hieman pidempi aika, katseltiin kasikymppi ja ysikymppiä hieman ja pian sitten pääsin Lurppaa letittelemään. Johanna siinä kävi ihmettelemässä miten jaksan moista letitellä ja oikeastaan ihmettelen vähän itsekin. Vasta tyyliluokkaan oli tarkotus letittää, kai tää sitten oli harjotusta. Letityksen jälkeen Lurppa kuntoon ja pian metri alkoikin. Oltiin kolmannessa verkkaryhmässä ja pian päästiinkin sisälle. Ja plaah.. Lurppa oli ihan kammottava verryttelyssä. Ensimmäiset hypyt ihan juureen ja sitku suutuin sille ja läppäsin sitä et ponnistais hieman kauempaa, sai ihme hepulin ja lähti painattaan esteen jälkeen. Todella ikävillä fiiliksillä sit jäätiin oottamaan vuoroo, verkassa ei Lurppa meinaan ollenkaan ollut sellanen kun oisin halunnu. Sit kun päästiin radalle, ei siinäkään ollu mitään eroa verkan kanssa, oikeastaan meni vaan huononpaan suuntaan! Se vähät välitti mun pidätteistä, hyppi sieltä täältä ja meni todellakin aivan liian kovaa. Kolme puomia sit tuli alas, ihmekös toi kun hevonen on ei yhtään kuulolla ja kunnioittaa esteitäki ihan pirusti.. Pakko myöntää et kiehuin aika pahasti radan jälkeen, oli kuitenki Lurppa aika naurettava, tietenki juur tänään..

Niinpä sitten Piken ohjeiden mukaan jälkkärinä mentiin kymppi ja sitä sit tosiaan jännitin. Harkoissaka en ollu hypänny kymppiä ainakaan ratana, joten aika pelottavalta kuulosti. Kävelin sitten radan ja päästiinkin heti verkkaan ku oltiin tietty ekoina lähtijöinä. Tällä kertaa heitin vaan kannukset jalkaan ja otin heti tiukemman linjan ja verryttelyssä tein paljon siirtymisiä. Verkassa Lurppa tuntu toosi hyvältä ja paaljon paremmalta ku metrissä. Päästiin sit onneks pian hyppäämään ja oli todella, todella suuri ero sit taas metriin! Lurppa kuunteli hyvin ja sain vähän jopa itse kontrolloitua menoa. Neljä ja viisi oli kaarevalla suhteutetulla ja vitoselle tuli hieman huonosti, ratsastajan moka, minkä takia puomi tippui ja samoin sarjaväli jäi lyhyeksi jonka johdosta b-osa tuli myös alas, mutta olen TODELLA tyytyväinen tähän rataan, verrattyna metriin. Tähän oli taas hyvä lopettaa, mukava kun sai edes hyvän mielen loppupäiväksi!

18. maaliskuuta 2010

Keskiviikkoestekisat, Ypäjä

Tällä kertaa oltiin jälleen ypäjällä, mutta kouluratsastuksen sijaan oli harjoitusestekisat ja starttasin niin Mollalla kuin Lurpallakin. Piken kanssa oltiin sovittu että katsotaan miten se nyt täällä menee ysikympin ja sitten viikonloppuna oli tarkoitus hypätä metri. Mollan kanssa hypättiin jälleen 70 senttinen luokka, vaikka äiti kuinka vannoi ettei enää ikinä sitä korkeutta hypätä ;)

Verryttelyssä Molla vaikutti kivalta, kävi jotenkin taas vähän kuumana, mutta oli kuitenkin menevä ja hyppäsi erittäin hyvin. Kuskilla oli taas pitelemistä, vaikka poni pieni ja ei-niin-vahva onkin. Niinpä lähdin ihan hyvillä mielin radalle ja eihän neiti minua pulaan jättänytkään. Kaikki tamma hyppäsi huolella, vaikka kuski välillä pyysi hyppäämään huonostakin paikasta. Ryminällä mentiin viimeiselle, mutta onnenkantamoisella se kyllä jäi pystyyn. Tässä vaiheessa itse kuitenkin olen unessa ja luulin että viimeinen tippui. Taputtelin tammaa iloisena ja tyytyväisenä tähän, viimeinen este oli täysin oma moka, mutta onneksi sentään tajusin että olimme uusinnassa ennen kuin porhalsimme kasin ohi! Puhdas uusintakin, aikaa vain kului kun kuski sillain tunaroi :D

Lurpan kanssa hieman jännitti. Esteitä tosiaan oltiin hypätty kolme viikkoa sitten ja sitten vaan suoraan kisoihin. Tosin luokka oli tooosi pieni jopa Lurpalle ja Pike kuitenkin oli katsomossa seuraamassa. Verryttelyssä Lurppa tuntui todella, ja tarkoitan _todella_, pirteältä ja tuntui välillä katoavan lapasestakin. Sain sen kuitenkin joten kuten pidettyä hanskoissa, vaikka läheltä tunkevat hevoset hieman herraa hermostutti. Kertaalleen meinasi Lurppa jotain liian lähelle tulevaa monottaakkin, onneksi kuitenkin tuli toisiin aatoksiin. Radalla sitten taas Lurppa oli.. No ei periaatteessa kauhea, mutta jarrut totaallisesti puuttui. Kuuden askeleen väli mentiin viidellä, kahden askeleen sarja tuotti hankaluuksia. Ensimmäisessä vaiheessa päästiin sarja hyvin, mutta toisessa vaiheessa Lurppa oli täysin pois kontrollista ja sitten mentiinkin haipakkaa ja niin b-osa tipahti. Kuitenkin ihan tyytyväinen, vaikka jarrut olisi ehkä voinut paremmin toimia!

Lopuksi pidettiin vielä palaveriä Piken kanssa, sovittiin valmennus ja keskusteltiin viikonlopun kisoista. "Pääluokkana" hyppäisimme metrin ja sitten jos Lurppa oikein possuksi rupeaisi niin sitten jälkkärinä metrikymppiin. Sydämestäni toivon että metri menee hyvin, hieman jännittää kun ollaan viimeksi kymppiä viime vuoden puolella hypätty, mutta se nähdään sitten viikonloppuna miten menee!

11. maaliskuuta 2010

Keskiviikkokoulukisat, Ypäjä

Tälläinen nopea ja lyhyt blokkaus tänään. Eli Lurppa saatiin nyt sitten siihen kuntoon että valmentaja sitten pääsi sen kanssa menemään keskiviikkokisoihin, kouluratsastuksesta ja luokkana oli tällä kertaa Helppo B:3.

Taluteltiin aluksi Lurppa hyvin, Pikellä kuitenkin oli noita ratsastettavia muitakin. Otti sitten Lurpan siinä jossain vaiheessa ja seurattiin sitten verryttelyä. Tai oikeastaan äiti seurasi, itse viihdytin sen aikaa Nikoa :D Radan pääsin kuitenkin katsomaan, siksi aikaa äiti taas huolehti Nikosta.

Lurppa meni kaiken kaikkiaan hyvin, muutama rikko, mutta muuten tasaisesti. Muutaman rikon takia tulikin sitten huonommat pisteet, mutta prosentteja oli kuitenkin 60,909 ja sijoitus 7. Eli kaiken kaikkiaan mallisuoritus, varsinkin tällä harjoittelu ajalla (Pike siis lurpalla ratsastanut kerran tän vuoden aikana, viime vuonna pari kertaa kunnolla ja pari kertaa valmennuksen aikana :D)

8. maaliskuuta 2010

Alue-estekilpailut, Huittinen

Tänään siis Huittisissa oli alue-estekilpailut, joiden tarkoituksena oli molempien kanssa saada kauden avaus. Lurppa kuitenkin sattui sairastumaan, joten Huittisiin suunnattiin tällä kertaa ainoastaan Mollan kanssa ja tarkoitus oli mennä ihan pikku luokat, 70 cm ja 80 cm.

Itse en Mollalla ollut kauheasti ennen kisoja taas mennyt, aikaisemmin (joskus helmikuun alkupuolella) yhdellä estevalmennuksella taisin tamman kanssa olla, mutta sen kummoisemmin en sitten ollutkaan mennyt. Onneksi kuitenkin Molla on poni ja osallistujia oli suhteellisen vähän ja kisat ei hirvittävän pitkään venynyt.

Seiskakympin verkassa Molla tuntui reippalta ja tuppasi olemaan liiankin innokas. Painatti kolmee sataa kohti esteitä ja kuskilla sitten ei ollut mitään sanan valtaa. Rata itse sitten menikin suhteellisen hyvin, uusinnassa sain käännettyä sen hyvin vaikka poni itse tuppasi määräämään vauhdin. Lopulta sijoitus oli kunnioitettava (vaiko vain jopa hävettävä..) 1. sija. Kyllä täytyy sanoa että hieman saattoi palkintojen jaossa hävittää, rata ei meinaan takuulla ollut niin järjettömän siisti kun ehkä olisi voinut olla, kiitos ponin, joka päätti mennä ja olla kuuntelematta kuskia.

Kasikympissä en voisi sanoa että kuuluvuuteen olisi parannusta periaatteessa ollut, Molla edelleen painatti satasta ja joskus tuntuikin siltä että oli aivan sama pidätänkö vai annanko mennä. Kuitenkin meno oli edelleen verkassa hyvän tuntuista ja radallakin vielä tuntui olevan homma hanskassa. Mutta toki vauhti sitten kostautui, tai ehkei vauhti, mutta ainakin sitten tottelevaisuuden puuttuminen. Toiseksi viimeiselle okserille Molla sitten painatti ristilaukalla ja lapa edellä, jonka johdosta tietenkin puomit kolisi. Mutta erittäin tyytyväinen edelleen päivään olin!

Sitten pakattiin kimpsut ja kampsut ja lähdettiin kotiin päin ajelemaan. Kotona sitten porkkanaa Mollalle ja Lurpalle hoitoa, että saadaan sekin taas kisapuuhiin!