31. lokakuuta 2013

Pikaesittelyssä uusia tiimikuteita!

Uutta ja vanhaa uudella logolla!

Heti aluksi puolustelen itseäni mallina! En todellakaan viihdy kameran tällä puolella, olen mielummin itse kamerassa kiinni. Sää oli ihanan sateinen, kello oli aivan liikaa ja itse en jaksanut olla hehkeimmillään. Kuitenkin haluttiin saada kuvat otettua, lähinnä lippiksestä ja tikkiliiveistä, tosin lappalikki alias lippalakki ylivalottui ja eipä siitä sitten lopulta selvää saanut. Nyt kuitenkin kasa kuvia, olkaa hyvät!


Perinteinen tiimitakki! Otettiin kaksi takkia isommalla koolla ja uudella logolla. On sitten varaa pistää alle enemmän vaatteita kylmempinä aikoina. Hihoissa lukee siis hevosten nimet (en tajunnut esitellä niitä kun yritin keskittyä pitämään naaman peruslukemilla (katso viimeiset kuvat)..) ja selässä on meidän uusi, tyylikäs, ihana logo! On nyt paljon paremmassa paikassa kun viimeksi: silloin logo jäi hieman ikävästi hupun alle, kun nyt näkyy hienosti. Toisessa kuvassa näkyy myös hyvin lippiksen nimi, eli toisella puolella lukee Mollan ja toisella Pyryn nimi. Edessä lippiksessä on myös sama logo, mutta se nyt on niin valoittunut ettei näy yhtään mihinkään!


Ihana uusi tikkiliivi! Äiti löysi jo alkuvuodesta muistaakseni agrimarketin alekorista kaksi Horzen mustaa tikkiliiviä. Hintaa taisi olla vitosen kappale, joten täytyihän ne ostaa! Pitkään ne lojuivat ja odottivat brodeerausta, kunnes vihdoin saatiin aikaiseksi pistää logo selkään. Tarkkasilmäiset saattoivat huomata että sekä Jannilla että minulla oli nämä myös koulukisoissa. Eteen laitettiin vielä strasseilla suomenlippu korostamaan meidän kotimaisia hevosia! Mielettömän kiva liivi, vaikka hieman reiluhkoa kokoa myös on :)


Kesken kuvauksen, vanhan rouvan oli pakko hyökätä minun kimppuun! Puri jalkaa ja murisi - siis ihan leikillään - niin kauan että aloin rapsuttamaan ja leikkimään sen kanssa. Ihana karvainen vanha pallo! Näissä kuvissa näkyy myös hiukan paremmin tuo lippiksen logo! Loppuun laitan vielä kurkistuksen kulissien taakse. Kuka väitti että kuvattava kohde ei osaisi erilaisia ilmeitä?! Tässä on sellainen skaala ilmeitä että oksat pois!



Älkää edes kysykö: en tiedä mitä ihmettä tuon heebon päässä liikkuu!!
Miltä näytti uudella logolla vaatteet?
ps. joku saattoi huomata että minut löytää nyt myös instagramista!

30. lokakuuta 2013

MT-Teamin seurakoulukilpailut 27.10.

Janni julkaisee halutessaan omat radat blogissaan, klik!




Olen niin monta kertaa ollut aloittavinani tämän postauksen kirjoittamisen. Ja kun lopulta avaan sen tähän näytölle, tuojotan tyhjää valkoista pohjaa hetken ja totean etten nyt tiedä mitä kirjoittaisin. Ei siis ole kyse siitä etten oikeastaan tiedä mitä vaan ehkä että miten tai äh, en minä tiedä! Joku ihmeellinen ongelma ja vaikeus aloittaa kirjoittamaan vaikka olisi ihan hyvä tatsi vielä näihin kisoihin! Nyt kuitenkin kiitos energiajuoman ja pyörällä kotiin saapumisen töistä - olen pirteä vielä hetken -, päätin tehdä jonkun rästihomman pois alta! Joten nyt vihdoin tulee selontekoa MT-Teamin seurakoulukarkeloista!

Janni kertoo siis mahdollisesti omista radoistaan omassa blogissa, joten en lähde sen enempää puimaan niitä. Muuten kun siten, että teimme taas pienoisen virhearvioinnin kun vaihdoimme hevosia ennen kuin Janni meni Mollalla. On päiviä kun meidän hevoset ovat niin riippuvaisia toisistaan ja tietenkin tämä sunnuntai oli niitä päiviä. Kun sitten mokasimme tuomalla ne hetkeksi yhteen, ei enää mistään tullut mitään: Molla huusi Jannin radan aikana maneesissa ja Pyry skitsosi pihalla. Hyvät lähtökohdat siis aloittaa oman suorituksen verryttely, eikös?

Voin sanoa että oli tuskaa ratsastaa sellaista hevosta, joka on kuin atomipommi. Vaikka tajusimme virheen heti, peli oli jo menetetty ja heti kun Molla häipyi näkyvistä, alkoi hirveä huutaminen ja skitsoilu. Verkassa yritin saada sitä keskittymään edes hieman minuun, mutta se pakeni ainoastaan kuolaimen taakse ja kauas tuntumasta ja pohkeista. Välillä se huusi, välillä se pomppi ja välillä se muuten vaan ei tiennyt pitäisikö sen kuunnella minua vai etsiä tammaa.. Kymmenen minuutin ravaamisen, volttauksen, kaarroksien, väistöjen ja tosissaan ratsastamisen jälkeen aloin saamaan hieman tuntumaa edestä, vaikka välillä se katosi ja taas palasi. Laukkailun jälkeen Pyry alkoi keskittymään ja loppuverkassa sainkin tosi kivaa pätkää ja huokaisin jo hieman helpotuksesta.

Tosin huokaisu taisi tulla liian aikaisin! Sillä siinä välissä kun käveltiin verkka-alueelta maneesille 50 metriä, ehti Pyry jo hermostumaan kun ei tammaa taaskaan näkynyt. Maneesissa olisin tarvinnut sen toisen 20 minuuttia saadakseni se edes takaisin tuntumalle ja siinä 4 minuutissa mitä minulla oli, ei kauheasti ihmeitä tehty. Niinpä rata koostui melko jännittyneestä, tuntumasta irti olevasta, mutta tavallaan melko tasaisesta suorituksesta. Laukassa jäin liikaa käsijarru päällä meininkiin kun hevonen oli taas kuin aikapommi ja en uskaltanut ratsastaa sitä tarpeeksi jalalla vaan tyydyin vain istua möllöttämään ja toivomaan että se laukkaa koko ympyrän. Silti en missään nimessä olisi uskonut yltäväni edes 60% ja yllätyin todella suuresti kuin saimme 63,6%! Olimme ihan loppuun asti 1. sijalla, mutta toiseksi viimeinen ratsukko meni todella siistillä radalla ansaitusti meidän ohi. Olin kyllä melko puulla päähän lyöty sijoituksesta, koska heppa oli kaukana rennosta ja hyvästä!


Pyryn radan jälkeen tehtiin hevosvaihto. Janni hyppäsi sekoilevan Pyryn selkään ja itse kipusin - huudahtaen jälleen kerran "miten pieni tää Molla on!" - ponin selkään. Lähdin Mollan kanssa kisoihin ihan vain sillä ajatuksella että on kiva käydä "pienissä" (lähtöjä oli päälle 40) kisoissa. En viitsinyt enää perua vaikka porukkaa olikin enempi, vaan kylmäpäisesti riipaisin ponin kanssa nopean KN Special radan.

Verkassa poni oli aivan mieletön! Kulki mielettömän rentona ja hyvin ja en sitten lopulta viitsinyt verkata paljoakaan. Maneesiin päästyämme yritti ensin aloittaa sen saman huutamisen mitä teki Jannin kanssa. Olin kuitenkin tässä suhteessa tamman kanssa päättäväinen - yhtään hirnumisia ei sallita! Ponia on jotenkin niin paljon helpompi komentaa huutamisesta kun se lopettaa sen tajutessaan että sen pitää oikeasti keskittyä. Toisin kun Pyry, jos sitä komentaa, se menee vain enemmän sekaisin ja sitten se ei ainakaan keskity.. Tamma on kuitenkin tamma ja kun se huomasi ettei se saa hirnua, se sitten päätti pistää liisteriä kavion pohjiin ja liimautua Merjan tallin maneesin pohjaan. Eikä muuten auttanut kannuksella monaisu, häntä vaan heilahti, muttei sitten muuta reaktiota tapahtunutkaan. Laukassa jatkoin käsijarru meininkiä vaikka olisi pitänyt kaasutella (nyt oli kyllä totaali kuskimunaus!), mutta ihan ookoo tasainen rata täksi harjoitusmääräksi! Lopulta hieman laiskanpulskealta radalta raavittiin kokoon 59%.


Ja ennen kuin kukaan karvanaama alkaa kitisemään että olen ponille liian iso niin voin sanoa jo tietäväni sen! Aijon silti rääkätä sitä menemällä sen kanssa jatkossakin seurakoulukisoissa, sillä on hyvä että poni joutuu välillä kurinpalautukseen kun helposti kusettaa nuorempia.. Vanha rouva osaa jo temput siihen, joten tarvitaan välillä pientä näpäytystä takaisin!

Mutta loppupeleissä ihan hyvillä mielin lähdettiin kotiin. Muutama rusetti tosiaan tuli matkaan ja tästä on taas hyvä jatkaa treenejä ja katsella lisää pieniä seuraskaboja!

27. lokakuuta 2013

Tehoviikonloppu taputeltu koulukisoilla

tarkempi selostus kun videot netissä, nyt saatte tyytyä screenshotteihin!


Janni & PP - Helppo C:1 65,00%


Janni & Molla - Helppo C:1 59,25%


Senni & PP - KN Special 63,60%


Senni & Molla - KN Special 59,00%

Lopputulos; Kaksi rusettia! Janni 3. sija ja meitsi 2. sija, hyvä me :3

26. lokakuuta 2013

Tehokasta valmennusviikonloppua

Lihakset hapoilla, mutta muistetaan venytellä!


Paljoa materiaalia ei ole valmennuksesta ja en vain yksinkertaisesti kykene kertomaan yksityiskohtaisesti mitä teimme. Ensi Mikon valmennuksesta sitten teen kunnon treeniraportin missä piirrän ratapiirrokset ja muut jos sellainen siis jota kuta muutakin kuin minua kiinnostaa!

Mutta ennen kuin mennään asioissa eteenpäin, pakko kiittää kaikkia jotka viime postaukseen kommentoivat! Yritän vielä ehtiä vastaamaan kommentteihinne, mutta oikeasti, kiitoksia, lämmittää kovasti teidän mukavat kommettit. Olen edelleen niin innoissani ja tuijotan vain kokoajan ruusukkeita jaja.. Olen vain niin onnellinen tällä hetkellä!

Perjantaina äiti ja Janni kuskasivat molemmat hevoset Merjalle. Itse olin töissä ja toivoin hartaasti ettei mikään hidasta ja vaikeudu koska valmennus alkoi klo19.45. Pääsin onneksi jo kuudelta ja ehdin hyvissä ajoin tallille ja laittamaan Pyryä kuntoon. Perjantaisin mennään lauantaihin valmistelevia tehtäviä ja keskitytään enemmän jumppaamiseen ja muuhun. Tehtiin paljon ja vielä enemmän harjoitusravia. Minä onneton menin minun polvipaikkaisilla (jotka ovat edelleen harjoittelussa) ja lisäksi jouduin ratsastamaan Pyryn ravia ihan hirveästi pidemmäksi -> ravi muuttui näyttävämmäksi mutta samalla haastavammaksi istua. Teimme aluksi avotaivutusta sekä ravissa että laukassa molempiin suuntiin, sitten reippaampaa kevyttä laukkaa ja lopuksi pieniä tehtäviä erilaisilla esteillä. 

Hyppyjä tehdessämme itseä alkoi hieman harmittamaan. Emme näyttäneet parastamme ja Pyry teki taas roikkupää ja roikkujalka hyppyjä. Tuntui ettei taas hypyt ole teräviä, kaasu ja jarru oli kyllä kunnossa, mutta laukka ei tupannut pyörimään yhtään. Onneksi kuitenkin Pyry alkoi lopussa väläyttelemään hyviä hyppyjä ja kun Mikko sitten viimeiselle sarjalle hieman nosti estettä johonkin metrin luokkaan, alkoi Pyrykin taas hyppäämään paljon paremmin ja terävämmin.

Tänään jatkettiin siitä mihin eilen jäätiin, mutta hypättiin huomattavasti enemmän. Aloitettiin taas tekemällä ensin ravia, aluksi keventäen ja sitten taas lihaksia huudattaen pompoteltiin harjoitusravia seuraavat viisitoista minuuttia. Oli mukava huomata että Pyry oli energinen ja ravi oli huomattavasti eilistä letkeämpää ja pidempää. Kyllä valmennus kannattaa!

Videolla onkin kaikki tämän päivän tehtävät mitä tehtiin. Ylimääräisiä hyppyjä ei tarvinnut tehdä ja yhtä huonoa lähestymistä laskematta kaikki meni nappiin. Olen ylpeä meistä molemmista, tehtiin tasaista siistiä suoritusta ja Pyry hyppäsi tänään alusta asti terävästi ja tarkasti ottamatta yhtäkään puomia alas. Vaikka esteet eivät nousseetkaan korkealle, tehtiin silti hyvää pätkää ja saatiin taas kasoittain itseluottamusta!


Ja palautteeksi paljon positiivistä ja tietenkin myös treenattavaa! Liikkeisiin kaivataan lisää ulottuvuutta, eli nyt ratsastetaan joustavasti eteenpäin hyvässä rytmissä ilman juoksemista. Oli valmennuksessakin hieno huomata miten liike parani kun ratsasti sitä huomattavasti pohkeesta eteen pitäen tuntuman tasaisena. Liian kauan viime valmennuksesta, heh? Kehuja Pyry sai paljon! Mikko kehui hienoksi peliksi, jolla ratsastin hyvin. Pyry oli tarkka ja terävä, eikä pelännyt mitään. Kyllä tuntui taas niin hyvältä kun heppa sai paljon kehuja ja tunnit meni tosi kivasti..

Kohta tästä lähdenkin käymään vielä Koskella hakemassa hevoset sisälle ja huomenna onkin sitten luvassa koulukisat. En tiedä miten vatsalihas parkani jaksavat vielä huomisen, pitää tänään hyvin venytellä ja aamulla käydä vielä lenkillä ennen kisoja. Kisoissa on yli 40 osallistumista, eli varmaan menee varmaan koko päivä kyllä siellä. Rohkeasti uhmasin mennä nolaamaan itseni Mollan kanssa, joten menen nyt sitten molemmilla hevosilla KN Specialin ja Janni menee molemmilla Helppo C:1. Onneksi on karsinapaikat siellä niin ei ole huolta edes pitkistä tauoista! Mutta valitan, olen niin väsynyt että pakko lähteä nyt talleilemaan että pääsen vielä joskus nukkumaankin, huomiseen!

23. lokakuuta 2013

Ensiesittelyssä uunituore Sponsori!

se mistä olen hihkunut jo viikkoja ja vihdoin voin julkistaa sen!


Ne kenen leuat tippui, nyt takaisin paikoilleen! Olen tällä hetkellä niin innoissani, niin onnellinen ja odotan niin suurella odotuksella jo joulukuuta, ettei tässä malttaisi housuissaan pysyä. Minä sponsoroin tänä vuonna pienimuotoisesti Ypäjän Ratsastajien tasomestaruuksia niin koulu- kuin esteratsastuksessa! Olen itsestäni niin ylpeä ja meinasin haljeta vielä enemmän ylpeydestä kun tänään ruusukkeet saapuivat postista.

Jonkun mieleen saattaa vilahtaa kysymys miksi. Olen aina ollut jotenkin antaja-ihminen, rakastan antaa lahjoja ja ennen kaikkea rakastan nähdä ihmisten reaktiot kun he saavat mieleisen lahjan. Eräs joulu on edelleen mielessäni syvästi kun annoin isäpuolelle liput Olympiastadionilla olevaan jääkiekko otteluun (suomi - venäjä). Se tunne kun näkee miten mielissään lahjasta on, tekee minut vieläkin onnellisemmaksi. Mielestäni on aivan ihana antaa jotain jos on mahdollisuus antaa. Ja vaikkei minullakaan ole rahaa antaa suoranaisesti, minä kituutan vaikka itseäni muutaman viikon pienemmällä budjetilla että saan tahtoni läpi! 

Lisäksi on vielä toinen, hieman monimutkaisemmin selitettävä syy. Minulla on haaveita. Haaveisiin kuuluu iso talli maneeseineen ja suurine kenttineen ja parkkialueineen. Se mihin sen rakentaisin olisi jo tiedossa, enää puuttuisi vain se miljonääriksi pääseminen. Minä rakastan haaveilua ja ennen kaikkea niiden tavoittelua. Minä haaveilin joskus kenttäratsastuksesta, nyt harrastan sitä. Haaveilin kisaavani Suomenhevosten SM tasolla, nyt olen käynyt siellä. Lisäksi olen aina haaveillut kilpailuiden pitämisestä, palkintojen ostamisesta ja sponsoroinnista. On kuitenkin selvää että ei minulla tälläiseen ole rahaa eikä puitteita. Nyt kuitenkin saavutin taas yhden haaveen, sponsoroin palkinnoin, ja jatkan matkaani seuraava haavetta kohti. Ehkä meillä joskus on oma luokkakin sponsoroitavana ;)

Seuraavaksi joku saattaa miettiä että miten valitsin kohteen. Koska tämä on tosiaan pitkäaikainen haaveeni, olen tätä jo muhinut mielessäni monta monta vuotta. Tänä vuonna se iski kun salama minuun ja tiesin mitä haluan tehdä. Itseasiassa Janni inspiroi minua kovasti tässäkin projektissa, sillä itse en kuulu Ypäjän Ratsastajiin millään tavalla - en jäsenenä enkä muutenkaan. Viime vuonna Janni voitti tasomestaruuden sekä koulussa että esteillä. Silloin ei järjestetty mitään palkintojenjakoa, ei jaettu ruusukkeita. Kuukauden päästä pikkujouluissa saatiin kyllä hienot pokaalit, mutta korvasiko se sen fiiliksen silloin? Mietin, että mitä itse ajattelisin jos voittaisin jonkunasteisen mestaruuden, mutta minua ei palkittaisi siinä tilanteessa. Kyllä minua saattaisi harmittaa, jäisi jotenkin outo fiilis. Niinpä tajusin että nyt voisin toteuttaa yhden haaveistani ja otin Ypäjän Ratsastajiin yhteyttä ja asia oli sillä suunnalla ihan ookoo. Töistä on jo mestaruuspäiviksi pyydetty vapaat ja ruusukkeet saapuneet.. nyt enää vain odotetaan, jännittävää!

Mitä minä tästä hyödyn. Rehellisesti? Saan todella hyvän mielen. Saavutin yhden haaveeni. Olen innoissani ja odotan mitä mieltä tasomestarit ovat tästä uudesta käänteestä. En saa mitään rahallista hyötyä, enkä edes tee tätä mainostus mielessä. Se miksi se on Kisamatkalla-logolla on juuri se symbolisuus: pääsen jonkun taakse, mutta kuitenkin ottamalla selvää tietää kuka on kaiken takana. fiilis on mahtava!


Haluaisin esitellä jokaisen ruusukkeen, mutta pitää vielä säästää niitä mestaruuksiin!
Mutta se fiilis kun levitin 35 ruusuketta sohvalle.. En voi sitä ylpeyttä ja innostusta sanoin kuvailla!

18. lokakuuta 2013

Hyper super mahti äf-iilis!

arvoisa friikkisirkukseni, minä tein sen tänään, onnistuin!


Ensin mietin että kirjoitan tarkan selostuksen jokaisesta radasta mitä hypättiin, mutta koska hihkun täällä niin onnellisena että ratapiirrosten piirtämisestä ei tule mitään, saatte taas kuvapainoitteisen hihkumisella höystetyn hevosta ylistävän ja ylpeyttä pursuavan postauksen. Niin mistä? Tämän päivän estevalmennuksesta tietenkin!

Itsellä oli heti aamusta talkkari ongelmia ja lopulta peruin koko ukkelin tulon kun kesti ja kesti vaikka valmennukseen olisi pitänyt lähteä. Lopulta kaahasinkin sitten kotiin niin, että olin vähän jälkeen yhden perillä. Onneksi Pilvi oli taas pelastamassa ja harjannut jo Pyryn ja laittanut sen lähtövalmiiksi. Ei muuta kun kamat autoon, hevonen traikkuun ja menoksi. Maneesilla taas vastaavasti hevonen traikusta, satula selkään ja maneesiin!

Tovin kävelyn jälkeen aloin kevyesti ravailemaan ja laukkailemaan Pyryn kanssa. Halusin vain saada lisäkset hyvin lämpimään, en tehnyt siis mitään erikoista, isoja kaaria ja rentoa ravia ja laukkaa löysemmin ohjin. Ehdin hyvin verkkaamaan ennen kuin Artsi kiiruhti paikalle ja aloitettiin hyppäämään. Kerroin heti alussa Artsille että itsevarmuuteni oli ihan pakkasen puolella ja aloitettiin tulemaan molemmista laukoista n. 80 senttistä pystyä missä oli portti alla. Ihan sellainen peruseste mitä yleensäkin ollaan menty. Ajattelin että hyvin tämäkin valmennus varmaan menee kun heti ensimmäisellä kerralla Pyry kielsi.. Sen jälkeen tultiin vielä useita toistoja samalle esteelle kunnes hypyt olivat rentoja ja itse pääsin pahimmasta varmuuden puutteestani eroon.

Meillä oli siis vain sellainen pikavalmennus tämän minun varmuuteni takia, joten verkkahyppyjen jälkeen otettiin heti rata. Tähän ensimmäiseen rataan kuului porttipysty, pysty - pysty linja (neljä laukkaa), pysty okseri linja (kolme laukkaa, okserin alla vesimatto) ja lopuksi vielä kolmoissarja. Ja ihan mieletöntä! Kaikki löysyys, epävarmuus, tahmeys, haluttomuus (keksikää tähän ihan mitä tahansa negatiivisiä sanoja) oli poissa! Hypyt oli hirmu teräviä, tarkkoja ja pyöreitä, niin että välillä minäkin olin kyydissä ihan "wow"! Vaikka siis esteet pysyi kokovalmennuksen maksimissaan 105 cm, silti Pyry teki tosi upeita hyppyjä. Ja voisin kertoa kaikki muutkin radat tähän, mutta se menee samaan kastiin, kaikki se hyppäsi irti puomeista, sillä oli sopivasti energiaa ja paikat osuivat suurimmilta osilta kohdalleen. Fiilis oli aivan mahtava kokoajan, kaikki epävarmuus oli poissa!



Valmennuksen edetessä sekä minun että hevosen itsetunnot kohosivat ylemmäs ja ylemmäs. Olihan meillä siellä hieman tilannekomiikkaakin. Olen nyt harjoitellut polvipaikkaisilla ratsastushousuilla ratsastamista (kyllä, minulle se oli jotenkin todella hankalaa aluksi, meinasin tippua ensimmäisestä jarrutuksesta kyydistä, koko ikinä mennyt kokopaikkaisilla!) ja tämä oli nyt 4 kerta polvipaikkaisilla ja toinen hyppykerta. Kun meidän itsevarmuutemme kasvoi, herra PP kasvatti omaansa hieman liikaakin ja päätti kerran lähteä kolmoissarjalle kunnon kamikaze hypyllä! Selvittiin sarjaan sisälle, mutta itseltäni lähti molemmat jalustimet. Ei kuitenkaan mitään hätää, heppa hoitaa! Ja niin se hyppäsi vielä sarjan loppuun ja miettikää: kuskikin pysyi kyydissä! Nauratti kyllä siinä tilanteessa ihan hulluna, oli niin hauska kun hevonen ei ollut moksiskaan vaikka kuskilta lähti jalustimet kesken radan. Ratakin jatkettiin loppuun ihan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan!

mihin niitä jalustimia tarvitaan kun ilmankin pääsee!

Viimeinen rata alkoi olemaan jo niin villiä menoa että jouduttiin tulemaan muutama linja uudestaan, mutta oikeasti, ihan mahtava fiilis! Olin jo äidille sanonut että pitää varmaan käydä tutkituttamassa Pyry kun tuntuu että se hyppää jotenkin vetelästi, mutta tänään kaikki ne epäilyt meni kyllä roskiin. Tehtiin niin hienoja hyppyjä ettei aikoihin ole tehty. Tuntui että kerrankin onnistuminen tuli juuri oikeaan aikaan ja Artsiakin kiitin tippa linssissä siitä miten hienoa nyt oli saada onnistumaan taas pitkästä aikaa. Tällä puhdilla jaksaa taas jatkaa ja yrittää treenata vielä kovemmin!




Pakko edelleen jatkaa hehkuttamista. Se missä olen todella ylpeä Pyrystä, pitää myös kehaista (ylistän nyt virallisesti itseäni) itseäni! En tiedä mitä on tapahtunut, tuntuu että viime kuukausi on ollut ihan katastrofi hypätessä ja nyt tänään taas kaikki oli helppoa ja vaivatonta. Tuntui että istuin hurjan paljon paremmin selässä kuin aikoihin ja hypyt oli paljon parempia kun aikoihin. Uskalsin ratsastaa niin eteen kuin pidättää ja kaikki oli niin mahtavaa. Yleensä joudun aina valitsemaan kuvia kun vammaan vähintään kaikissa, mutta nyt oli jopa valinnan vaikeus mitä laitan kun ihme ja kumma, en näytä ihan idiootilta tai aloittelijalta kuvissa! Super paljon kiitoksia Pilville joka mahdollisti minulle hienot kuvat ja yleensäkin valmennukseen pääsemisen. Kiitos kiitos kiitos!

Ainiin, minun pitää ostaa taas uusi turvaliivi, tuo vanha on minulle vähän liian iso! En tajua, kun ostin sen se oli vielä ihan hyvä ja ihan loistava juuri minulle pitkän selkäni takia. Nyt kuitenkaan en saa sitä enää tarpeeksi kireäksi kyljistä ja se jää turhan väljäksi... Noo, kyllä se tässä vielä mukana pysyy siihen asti että saan rahaa uuteen :)

Tämä kuva kertoo ehkä parhaiten kuinka tyytyväisiä molemmat oli! Mahti-PP ♥

IHAN MAHTAVAA, SUPERSUPER!

17. lokakuuta 2013

Muutama kuva keskiviikolta

Janni kävi harjoittelemassa sekä Ponin että Pyryn kanssa


Keskiviikkona pidin siis Jannille tuntia molemmilla hevosilla. Janni menee nyt 27. päivä sekä Pyryllä että Mollalla Helppo C:1 Merjan tallilla, kun itse menen ainakin Pyryllä - en ole vielä päättänyt kehtaanko mennä ponilla.. - KN Specialin. Kävin hakemassa ensin Jannin keskustasta ja mentiin tallille laittaan hevoset kuntoon. Ratsastettiin kentälle ja vaikka minulla olikin kamera mukana, en ehtinyt keskittymään niinkään kuvaamiseen vaan räpsin silloin tällöin kuvia. Itseasiassa ei mikään kuva oikein onnistunut, mutta halusin hieman värittää tekstiä ja laitoin muutaman kuvan joukkoon.

Molemmilla hevosilla tehtiin samoja asioita. Molla meni todella kivasti, se ei ole kuitenkaan mikään kaikista helpoin poni ratsastaa. Aloitettiin tekemällä ensin käynnissä - molempiin suuntiin - avotaivutusmaisesti pitkällä sivulla niin, että saatiin hevonen suoraksi molemmista kyljistä. Lyhyellä sivulla hevosen piti kulkea terävästi ja suorana. Ravissa tehtiin kulmiin voltit, toiselle pitkällesivulle oikein jyrkkä kiemuraura ja toisella sivulla volttien jälkeen avotaivutusmaisesti pitkäsivu. Laukassa mentiin ihan perustyöskentelyä, siirtymisiä ja nostoja. En nyt ala niistä kuitenkaan enempää selittämään, tehtiin siis kaikkea perustyötä että saatiin hepat kuulolle.

Kun Janni oli mennyt Mollan, vaihdettiin hevosia ja halusin välttämättä hieman ravata ponin kanssa. Ja se oli taas niin taivaallisen ihana ratsastaa että teki mieli heti ilmoittautua kisoihin sen kanssa. Kaikki toimi niin helposti ja oli tosi kiva työskennellä sen kanssa. En kuitenkaan alkanut enää sen kummemmin tuuppailla vaan loimitin sen ja jatkettiin Pyryn kanssa samoja asioita mitä tehtiin Mollankin kanssa.



Pyryn kanssa oli todella paljon ongelmia ja minun piti oikein itse käydä kesken kaiken selässä. Se ei suostunut taipumaan yhtään mihinkään, pusersi kaikkea vastaan ja oli tosi mahdoton. Ajattelin vain että se kusettaa Jannia, mutta silti vaikka itse kävin selässä ja sain sen kyllä ratsastettua, se oli tosi haluton taipumaan rungostaan. Saatiin kuitenkin lopulta Jannin kanssa muutama hyvä pätkä ja lopetettiin siihen.

Kotona sitten huomasin että Pyryn satulavyö oli liian kireällä, minkä takia se ei ollut kovin yhteistyöhaluinen.. Pyry on juuri niin herkkä, että kun joku painaa se on juuri tuollainen vaikea kaikella tavalla. Voi kun toinen yritti vain kertoa kokoajan että vyö kiristää ja en edes tajunnut katsoa sitä enää uudestaan kun hyppäsin väliratsastukselle. No, tästäkin taas viisastuttiin!



Huomenna - tai oikeastaan tänään - minulla onkin Artsin estevalmennus! Siitä sitten uskottavasti lisää iltapäivällä. Lisäksi pakko hehkuttaa: toinen tatuointini on nyt suunnittelussa ja tänään tuli viesti että se on piirretty! Pitää käydä huomenna katsomassa miltä näyttää ja varata sitten tatuointi aika. Hih, kivvaa! :)

16. lokakuuta 2013

Erikoispostaus 17: Kun hevoset on kotona - arkirutiinit

Mihin se sitoo kun hevoset ovat kotona? Päivän perusaskareet tallissa


Aamuruokinta

Aamu omassa tallissa alkaa tietenkin hevosten aamuruokinnalla ja hoidolla. Meillä hevoset saavat aamupalansa klo 8, ellei ole kisoja tai valmennuksia jotka aikaistavat ruokintaa. Ensin hevoset saavat sisälle aamuruokansa, jotka sisältävät määrän x kauraa ja y black horcen balance rehua. Lisäksi hevosille suodaan herkullinen annossa näkkileipää ja porkkanoita palanpainikkeeksi! Hevosten syödessä aamumössöjään, on aikaa perushommille: heinät pihalle (jos eivät ole jo illalla sinne päätyneet), hevosten loimitus, jalkojen tarkistus jne. Mollan jalat laitetaan yleensä aamulla myös kylmäykseen (pakasteessa kylmennettävät kylmäpatruunat), jotka otetaan pois kun hevoset laitetaan pihalle. Mössöjen jälkeen hevoset pääsevät pihalle syömään aamuheinänsä. Aamutalliin kokonaisuudessaan menee aikaa noin 30 minuuttia.


Tallin siivous

Siisti talli on aina mukavampi. Tallin siivouksen ajankohtaa on mielestäni hölmö laittaa, mutta pyrkimys olisi aina saada talli siivottua jo aamusta. Meillä hevoset ovat sään salliessa koko päivän pihalla, joten karsinat siivotaan vain kerran päivässä. Tallin siivoukseen kuuluu yleensä karsinoiden putsaus, tarvittaessa kuivikkeen lisäys, käytävän lakaisu, vesien vaihto ja iltaruokien valmiiksi laitto - eli heinät verkkoihin ja iltamössöjen turvotus. Keskimäärin tallin siivoukseen saa aikaa kulumaan noin 45 minuuttia jos tekee ilman mitään pysähdyksiä (kuten paijaa kissaa tai koiraa, syöttää koiralle porkkanoita, katselee välillä hevosia tarhassa, istuu arkun päällä ja facebookkaa...).


Päiväruokinta

Päivällä hevoset ruokitaan noin klo 15. Kuitenkin ennen tätä katsotaan myös keskipäivällä että hevosilla on vielä heinää ja vettä, eli saavat silloin tarvittaessa "väliheinät". Päivällä ei hevoset saa muuta kuin heinää ja tietenkin vettä on tarjolla kokoajan ja talvella juotetaan lämmintä vettä myös päivällä. Yleensä päiväheinät on punnittu valmiiksi jo aamulla, jolloin ei tarvitse enää kuin käydä kärryillä roudaamassa heinät hevosille. Päiväheinät - jotka siis ovat valmiina - saa heitettyä pihalle kymmenessä minuutissa.


Hevosten liikutus

Hevoset liikutetaan silloin kun ehditään, mieluusti aina valoisaan aikaan, mutta toisinaan myös hämärän ja pimeän sattuessa. Jokainen päivän liikutus riippuu siitä mitä muuta on tarkoitus tehdä päivän aikana, onko ollut kisoja ja / tai valmennuksia ja kuka ylipäätään ratsastaa. Meillä tavoitellaan että hevoset saisivat liikkua mahdollisimman monipuolisesti. Mennään koulu, jumppaillaan puomeilla, hypätään, hömpötellään, juoksutetaan (irti kuin myös liinassa), käydään maastossa, treenataan kestävyyttä.. Yleensä katsotaan vähän hevosen mielen mukaan mitä tehdään. Jos hevonen on väsyneen oloinen ja on suunniteltu koulutreeni sille päivälle, voidaan se siirtää ja lähteä maastoon kävelemään ilman satulaa. Jos (lue: kun) saataisiin tuo kenttä pistettyä pihalle niin tuo kenttätyöskentelymääräkin voisi moninkertaistua! Yhtä hevosta kohden liikutus kuntoonlaittoineen ja poislaittoineen kuluu keskimäärin puolitoista tuntia, ratsastusksen pituuden mukaan, eli joskus voi mennä kauemmin ja joskus vähemmän aikaa.


Varusteiden pesu

Meillä pestään aina ratsastuksen jälkeen suitset, näin ne pysyvät siistissä kunnossa ja niitä pystyy tarkkailemaan, ovatko rispaantuneet jostain tai rikki. Satulat pyyhkäistään kerran viikossa ja tietenkin silloin jos on kovin kuraista. Likaiset suojat harjataan, märät pintelit pistetään kuivumaan. Meillä suojat pesee pesukone ja siksi niitä ei pestä joka kerta, vaan noin kerran kuukaudessa. Jos aivan kuraiset on niin käsipesukin voidaan suorittaa. Varusteiden pyyhkäisyyn menee yleensä aikaa noin 5 minuuttia ja se saa heti suitset vaikuttamaan siistimmiltä ja parempi laatuisilta.


Iltaruokinta

Iltaruokinnan aikaan hevoset pääsevät sisälle, jos eivät jo jostain muusta syystä ole sinne joutuneet. Iltatalliin tullaan yleensä 9-10 aikaan illalla, säästä riippuen. Illalla hevoset pääsevät nauttimaan karsinaansa jo ripustettuja heinäverkkoja, samalla kun ne harjataan ja talvella vaihdetaan loimet ja tarkistetaan vielä haavojen varalta. Varsinkin talvella on meille tärkeää harjata hevonen vielä illalla ennen iltaloimitusta, kun kuitenkin on pitkin päivää ollut loimi päällä. Lopuksi annetaan iltamössöt ja nk. herkkukorit (jotka sisältävät porkkanaa ja näkkileipää) hevosille ja valot sammutetaan viimeisten tarkastusten jälkeen. Iltatalliin aikaa kuluu varmaan noin 30 minuuttia kaikkine harjauksineen.

Lisäksi tietenkin paljon muuta aina hevosten tarhojen kunnossa pidosta satulahuopien pesuun!
Millaiset ovat sinun tallirutiinisi?

15. lokakuuta 2013

Yksi lusikka monessa sopassa vai monta lusikkaa yhdessä sopassa?

kun on monessa sopassa minun pienen pieni lusikka!


HUOM! lue tämä ennen kuin luet postauksen! (lisätty 16. Lokakuuta klo 4.40)
Minulla kun oli teille monta ihanaa positiivistä iloista asiaa ja huomautus siitä että nyt näkyy valoa tunnelin päässä, te olette kun mitäkin tuomareita. Janni ei tule kilpailemaan Pyryllä vakituisesti. On hieno taito olla tekemättä mitään selässä ja voin siksi antaa Jannin huoletta mennä Pyryllä metriin asti: älä tee mitään on ainoa neuvo. Ratsastuksessa minulla ainakin pätee sanonta "tieto lisää tuskaa" eli kun tiedän mitä pitäisi tehdä, tekeminen ilman syytä lisääntyy. Huomatkaa hyvät ihmiset että tämä vaihe lähti pois kun pääsimme käymään valmennuksissa kerran viikkoon ja koska se on hyväksi todettu, se myös tästä lähin pyritään niin tekemään.

Minä kun hihkuin teille että olen saanut valmennusasioita kuntoon, päässyt taas pitkästä aikaa Mikon valmennukseen, saanut jopa kouluvalmennukseen paikan, Artsi auttaa jnejne. Anteeksi että minäkin olen vain ihminen! Tälläinen negatiivisuus blogin yllä saa aina miettimään miksi tätä kirjoitan ja viitsinkö jakaa kanssanne edes niitä tosi kivoja juttuja mitä olin julkaisemassa. Minäkin harjoittelen ja yritän paremmaksi, vaikka olenkin miltein täydellinen.

ANGST!
♥lla Senni


Minulla on tällä hetkellä niiin monessa pienessä (ja isommassa) hyvässä sopassa lusikka, että sen voimalla jaksan tehdä pitkät työpäivät. Eilen yövuorossa meni taas tuhottoman pitkään ja olin kotona vasta 7 aikaan, mikä on jo todella myöhään. Olin sitten aivan järjettömän väsynyt ja en uhoamisestani huolimatta saanut aikaiseksi lähteä tallille. Nyt harmittaa ja ärsyttää oma saamattomuuteni, mutta yöllä voi olla että kiitän itseäni kun silmät pysyvät auki ilman poskille läpsimistä. Mutta oi kuinka innoissani odotan jo marraskuuta ja joulukuuta ja tulevia viikkoja, aivan mahtavaa! (pidän teitä jännityksessä, koska tämän voi julkaista vasta kun on se the materiaali käsillä!)

En jaksa lähteä hirveästi analysoimaan viime viikonlopun kisoja. Itkin niistä jo krokotiilin kyyneleitä ja nyt voin todeta että meni miten meni. Metrissä ratsastin hurjasti taakse minkä takia rata oli hirveän töksähtelevä. Otin aina ratkaisuksi ottaa sellaisen pienen töpö askeleen ja siksi rata ei ollut aivan jouheva. Mutta kun mietitään loppupeleissä viimeisiä 3 kisoja, ja niissä mennyttä metriä, oli tämä todella kiva rata jo. Minulla ei tällä kertaa ollut kannuksia ja huusin kokoajan päässäni kun puomi tippui että ei haittaa, ei haittaa. Ja hyvin meni loppu radan! Se saisi olla hieman terävempi radalla, mutta olen tähänkin jo ihan tyytyväinen ja pääasia oli koko radalla se että hevonen oli alusta loppuun ratsastettavissa hyvin. Yksi puomi tuli alas, koska en saanut ihan niin hyvin suoristettua kun olisin halunnut tai siis olin liian hidas. Mutta hyvä heppa se oli!


Eli tavoite että hevonen on rauhallinen alusta loppuun saavutettiin. Lähdin kympin luokkaan hyvillä mielin, siltä radalta tavoitteena myös että hevonen pysyy yhtä rauhallisena, mutta terävämpänä. Lisäksi halusin hieman sujuvampaa, eli yritin välttää noita ylimääräisiä töpöaskeleita. Verkassa kaikki puomit kävivät kintuille, paitsi viimeinen okseri minkä se hyppäsi todella hyvin. Radalle siis hyvillä mielin. Pyry ei onneksi ollut niinkään väsynyt, vaikka luokkien välissä oli joku reilu kolme tuntia välissä, vaan vaikutti ihan hyvältä ja herkältä. Rata lähti ihan hyvin käyntiin, ykköselle hieman tuollainen roikkuhyppy ja kakkosella taas jäi jalat alas. Kolmoselle korjasi hyvin, neloselle hieman roikkuen. Linjan viimeisen askeleeseen ratsastin liikaa painetta jonka takia tuli puomi, mutta en välittänyt siitä yhtään. Kutonen kiivettiin, mutta sarja aivan mielettömän hienosti. Siinä vaiheessa tarkkasilmäisimmät saattavatkin nähdä kun taputan Pyryä, se hyppäsi niin hyvin ja fiilis alkoi olemaan hyvä. 

Sitten viimeiselle okserille. Lähestyessä yhtäkkiä minulle iski paniikki: En näe paikkaa! Yritin sitten sillä millä ei varmasti hevonenkaan tiedä miten mennä, mennäkkö etteen vai taakse. Hulluna painetta eteen mutta samalla ajatus täysin taakse. En ollut yhtään itse menossa yli vaan tyyliin silmät kiinni kohti estettä. Pyry stoppasi ihan hämmentyneenä esteen eteen ja hitsi se oli suloinen kun nenällään osui puomiin ja se tippui. Se näytti niiiin hämmentyneeltä ja kummastuneelta ja se ei ollut yhtään varma mitä juuri tapahtui. Se ei siis missään nimessä ollut Pyryn vika, en vain yhtään ollut menossa estettä ja Pyry teki ihan oikein kun ei hypännyt. Seuraavalla lähestymisellä tuijotin vain etummaista yläpuomia yrittämättä ollenkaan edes hypätä koko estettä vaan pysäytin sen tökerösti sen eteen. Pyry oli ihan kummissaan eikä tajunnut yhtään miksei hypätty sitä, vaan roikuin ja pysäytin sen. Olin jo luovuttanut, vaikka oikeasti rata oli mennyt tosi hyvin viime aikaisiin nähden..

Verkassa otin heti isomman okserin, ilman mitään ongelmia.


Kotona sitten aloin vuodattamaan krokotiilin kyyneleitä siitä miten surkea olin kun noin luovutin. Ihan typerä ihminen, miksi edes noin tein. Vertaan kaikkea SRK ratoihin ja koen olevani niin pohjalla. Vaikka tuokin kymppi meni viimeiselle asti tosi hyvin viime aikaisiksi radoiksi, lopetin sen yrittämisen viimeiselle esteelle. Harmitti kun en ollut huomannut että Mikolla oli MT-Teamillä valmennusviikonloppu, olisin kernaasti mennyt sinne mielummin kuin kisoihin. 

Tästä surkeasta luovuttamisesta tuohtuneena heti maanantai aamusta pistin Artsille viestin ja sovittiin että ehkä huomenna - eli keskiviikkona - olisi estevalmennus. Lisäksi varasin samantien oikein tehoviikonlopun, sillä ollaan sitten 25-27.10. Merjan tallilla koko viikonloppu molempien hevosten kanssa! 25-26. päivä menen Pyryllä Mikon valmennuksessa ja 27. päivä on seurakoulukilpailut. Janni menee siellä Pyryllä ja Mollalla Helppo C:1 ja itse menen Pyryn kanssa KN Specialin. Hieman kutkutti lähteä Mollan kanssa myös KN, mutta siitä lisää seuraavassa kappaleessa. Tulossa siis oikein teho viikonloppu (ja helkkarin hintava, mutta varmasti sen arvoinen)! Ja minusta on niin hienoa kun hevoset saavat olla siellä perjantaista sunnuntaihin ja pääsevät pihalle ja muuta! Helpottaa kun ei tarvitse kuskata kokoajan edes takaisin ja ei tarvitse miettiä miten Molla pärjää. Nyt vain toivon että pääsen ens perjantaina hyvässä ajoin töistä että ehdin vielä valmennukseen illalla!


Sitten haluan vielä muutaman kappaleen verran käydä eilisessä! Lupasin pitkästä aikaa ratsastaa Mollan ja niinpä suuntasin ennen kahtatoista Ypäjälle. Siellä Molla sisälle ja kuntoon. Kun olin juuri lähdössä Ponin kanssa, Pyry päätti ettei hän halua missään nimessä jäädä yksin. Hetki leikittiin Pyryn kanssa "Sinä ei jumalauta tule langoista läpi" (meillä tällä hetkellä väliaika tarha tallin takana kun oikeassa tarhassa remppa menossa!) -leikkiä ja sen jälkeen luovutin, poni takaisin sisälle, Pyrylle suitset päähän ja suojat jalkaan. Riimunaru käteen, ponin selkään ja Pyry käsihevosena! Ollaan todella usein tehty kevyempiä maastolenkkejä niin että Molla on käsihevosena, mutta oli niiin suloista kun Pyry oli innoissaan kun pääsi lähtemään mukaan!

Kentällä tukin kaikki karkaamisaukot, päästin Pyryn irti ja ratsastin Ponin. Ponski oli aivan järjetön! Siis välillä tuli niin hyvää pätkää ja teki mieli niiiin osallistui johonkin koulukisoihin sen kanssa. Menin sillä estesatulalla ja minulla oli Pyryn estejalustimet, hitsi kun se olisi isompi! Miksei se voinut kasvaa 15 senttiä korkeemmaksi :( Tosin sit se ois tommonen superponi! Pyry lähinnä lönkötteli pitkin kenttää ja söi puita kentän vierestä. Kotiin päin taas ravattiin vähän ja Pyry jäi tarhaan laukkailemaan sillä välin kun hoisin ponin.

Jannin ja Pyryn ensimmäiset estetreenit 26. syyskuuta

Lupasin silloin aikaisemmin että jos Janni tekee jotain koostetta niin saatte sitten nähdä ja kun Janni vihdoin palautui jostain etelänlämmöstä ja sopeutui taas tänne suomen syksyyn ja ehti tekemään koosteen tässä se nyt on. Pyryllä oli ollut parin viikon hyppytauko ja oli tosiaan Jannin eka hyppykerta Pyryn kanssa. Ja kerrataan vielä että treenaa siis nyt Pyryllä koska menee sillä tasomestaruuksiin joulukuussa, Helppo C ja 90 cm. Hienosti Janni tosiaan pärjäsi vaikka olikin tosi paljon isompi hevonen mihin on aikaisemmin tottunut ;) Klikkaa itsesi Jannin blogiin tästä!


Ensi kerralla jatketaan treenissä laukan terävyyden ja suoruuden kanssa. Torstaina Janni tuleekin ratsastaan sekä Pyryllä että Mollalla koulua ja lupasin hieman katsella perään. Kun tosiaan menee tuolloin 27. päivä sinne koulukisoihin niin käydään vähän radassa olevia perusjuttuja läpi! Mutta nyt, näihin kuviin ja tunnelmiin taas hetkeksi! Innoissa odotan mistä saan seuraavaksi postata, onko se jo joku yllätyspostaus vai pitääkö vielä odottaa pitkään?

13. lokakuuta 2013

Ensin oli että "hitsi kun nyt on hyvä fiilis"

ja kolme laukka-askelta sen jälkeen kuski koki kovan jäätymisen..


Positiivista:
- Molemmilla radoilla hevonen täysin avuilla, eli täydellinen ratsastaa
- Molemmat radat meni hyvin (110 cm viimeistä estettä lukuunottamatta)
- Pyry hyppäsi kohtalaisen hyvin ja jaksoi pitkän päivän!

Ei niin positiivista:
- Kuski jäätyi yhtäkkiä 110 cm radalla jonka seurauksena hylätty suoritus
- Kuski tökeröi 100 cm radalla tuoden huonoihin paikkoihin ratsastamalla liikaa taakse.

Yhteenveto: Artsin valmennus, täältä tullaan!

10. lokakuuta 2013

Kisamatkalla-visa on ratkennut - Onnea voittajalle!

Voittajalle lähetetty sähköpostia, onnea voittajalle ja iso kiitos kaikille osallistujille!


Onnittelut Heidi W (wallinheidi@gmail.com) voitit itsellesi B Vertigon lämpökerraston!

Kisamatkalla-visan oikeat vastaukset:

1. Minä vuonna Senni on kilpaillut ensimmäiset aluekilpailunsa?
          a. vuonna 2003
          b. vuonna 2005
          c. vuonna 2007

Suomenratsujen kuninkaalliset 2005 - ensimmäiset aluekilpailut ikinä!

2. Nimeä kaksi Sennin aikaisempaa ylläpitohevosta.

Yksi aikaisemmista ylläpitohevosistani: sh-t Hessin Lempi. Muut olivat pv-r Pablo Paco ja pv-r Charlie Brown

3. Minä vuonna Senni kilpaili ensimmäiset kenttäkilpailunsa ja minkä nimisellä hevosella?

Ensimmäiset kenttäkilpailut kilpailin vuonna 2006 Mollan kanssa. 
Meidät kuitenkin hylättiin jo kouluosuudella, joten virallisesti kilpailin ensimmäisen kerran 2009 sekä Mollan että Lurpan kanssa.

4. Sennillä on ollut käytössä harmaa 3 hevosen kuorma-auto. Millä nimellä tätä kutsuttiin?

Pikku-Öhmö! Iso ikävä tätä autoo :(

5. Mistä tulee lyhenne PP?
          a. Pölhö-Pyry
          b. Paras-Pyry
          c. Pikku-Pyry

Pikku-Pyryhän se siellä söpöilee isoine korvineen!

6. Kauanko Molla-tamma on ollut Sennillä?

10 vuotta! Tää tamma on vakiokalustoo!

7. Sennillä oli Karats niminen hevonen. Mistä se sai lempinimensä "Lurppa"?

Luppakorvahan se siellä!

8. Kilpailukausi oli tänä vuonna todella hajanainen, mutta minkä tavoitteen Senni ja Pyry saavutti?

Suomenhevosten Este-SM!!

9. Ketä kutsuttiin lempinimellä Hitler? 

Pieni karvainen Hitler-poni eli she-r Sir Arthur

10. Mikä on Sennin ja Pyryn maastoesteradan pääväri?

Sininen, Royalin sininen

11. Senni on nimennyt myös Järjestelmäkameransa kuin videokameransa. Millä nimellä näitä kutsutaan?

Luottokamerat Oskari eli Osku ja Leevi!

12. Ratsastuskouluaikoina Senni kilpaili kimolla Welsh-poniruunalla, mikä ponin nimi oli?

Welsh ruuna Jan Rascal eli Reska-poni

13. Sennillä on tällä hetkellä yksi tatuointi, missä se on ja mitä se esittää?

Lurpan muistotatuointi niskassa

14. Mikä Senni on ammatiltaan?
          a. Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja
          b. Lähihoitaja
          c. Sähköasentaja

Mitä isompi, sen parempi!

15. Miltä paikkakunnalta Pyry on kotoisin? Entä Molla?

Pyry on kotoisin Perhosta ja Molla Humppilasta!

Kiitos tuhannesti kaikille osallistuneille! Halusin vielä palkita oikein vastanneista jonkun, eli päätin pitää toisen arvonnan. Palkinto ei ole tässä iso ja se on yllätys, mutta toivottavasti se kuitenkin kelpaa! Kaikkiaan kokonaan oikein vastanneita oli yksi kappale joten arvonta oli helppo suorittaa! Onnea Janni (jannniii@hotmail.com) voitit itsellesi pienen yllätyspalkinnon :)

Iso kiitos kaikille visaan osallistuineille!
Seuraava arvonta onkin sitten perinteinen, eli sitä odotellessa..