25. maaliskuuta 2011

Lumipyryn ja myräkän armoilla

Taaspa on ollut tässä päivittelemättä hetken jos toisenkin, pahoittelut siitä. Nopealla kertaiksella Rosso on pitänyt hieman vapaata, edellispäivänä kävin selässä ja oli kyllä sellaista sekoilemista herralla.. Tosiaan harjoiteltiin 20 minuutin verran ihan rentoa käyntiä ja ravia ja laukat jätin suosiolla tekemättä. Mennään niihin sitten kun herra taas viitsii kuunnella! Kuitenkin meni ihan kohtalaisen kivasti lopussa kun rentoutui ja haki hieman matalammalle. Hieno herra siitä tulee! Äidin kanssa käytiin juttelemassa Riitalle jos herra vaikka meille muuttaisi - ihan siksi aikaa että saadaan se myytyä. Sitten pääsisi maastoilemaan ja tottumaan vähän kaikkeen, toivon mukaan.

Lisäksi kävin tiistaina auttamassa Johannaa ja menin sitten Pyryllä (http://www.sukuposti.net/hevoset/176896) ratsastamaan. Harmi vaan että heppa oli kenkänsä tiputtanut, joten tyydyin tuuppailemaan käynnissä ja muutamassa pienessä ravipätkässä. Mutta eipä sillä, kiva heppa on. Lisäksi sovittiin että menen sekä torstaina että perjantaina ratsastamaan Johannan Emma (http://www.sukuposti.net/hevoset/52968) tammaa. Torstaina kävinkin neitiä ratsastamassa ja oikein kiva "vanha rouva" on :) Hieman jäykkä mutta hienosti löytyi kyllä ravit ja pätkä laukkaakin ja yksi vaihto tehtiin. Ikävästi pyrytti ja tuuli, niin ei kauaa pellolla sitten viihdytty kun tamma hieman säikkyi tuulta. Niinpä taivuttelua ja hyvät loppuverkat ja lämpimään talliin! Tänään tosiaan ratsastus jäi ikävästi välistä kun pyryäminen vain tuntuu jatkuvan, toivottavasti loppuu ennen kuin koko metsä kaatuu!

Chevaluxiin Rossoa tosiaan haluaisin päästä katsomaan, mutta joudun herrasta pakko lomaa viettämään. Eilen Koskella sattui juuri ennen Chevaluxin risteystä yhdistelmän ja traikkua vetävän pakettiauton kolari, joten tie oli siitä kohden suljettu ja kiertämään en sitten ehtinyt lähteä (matkaan tulisi kuitenkin 23 kilometriä lisää..) Kauhistutti kuulla onnettomuudesta ja tilannehuoneen kuvat olivat melko musertavia. Kosken onnettumuudesta siis kuvia ja hieman tietoa täällä. Toivottavasti sekä yhdistelmän kuljettaja että hevonen & pakun ajajat kunnossa! Eilen myös Hollolassa oli hevostraileri onnettomuudessa, muttei onneksi pahemmin käynyt. Janakkalassa oli sitten tuuli tempaissut kunnolla heppatraikuin ojaan ja siellä olikin hevosen jalat tulleet kyljestä läpi. Onneksi saatiin hevonen hoitoon ja toivotaan että kunnossa! Tänään myrsky näyttää jatkavan samalla tavalla, joten meilläkin hepat viettää aikaa melkoisesti sisällä, mutta eipä ne tuolla pihalla oikein viihdy. Jospa ne laitan vielä illaksi pihalla, katsotaan nyt. Tänään myös Tarvasjoella sattunut kopin kaatuminen, siitäkin enemmän tilannehuoneessa.

Lurppaa varmaan kävelyttämään vielä pitäisi tänään uskaltautua, katsotaan nyt onnistuuko. Lisäksi tästä kohta pitäisi lähteä bodypumppiin ja siitä sitten olisi hiusten värjäilyä! Katsotaan nyt pääsenkö värjäilemään vai pitääkö kotiin kiiruhtaa hevosia hoitamaan (ei tarvitse jos ehdin nyt äkkiä hoitamaan hevoset, mutta ei kun kirjoitan vain tätä blogia...) :D Nopeasti siis loppuun niin hyvä tulee! Lisäksi olen tässä kuolaillut kaikenmaailman kankisuitsia ja koulusatulaa! Tässä hieman haavelistaa, toteutuuko vai ei, sitä en tiedä ;) Tosiaan Lurpan varustuksesta (uudesta) haaveilen!

Albion K2 Genesis-koulusatula
Stübben elekrta kankisuitset erikoisleveällä turpahihnalla (awnams) 
Swarowski otsapanta (lurpalla jo yksi, mutta HALUAN tämän!)

Gold Medal Luxury-kouluhuopa

Lisäksi tietenkin itselle katselin hieman kaikkea mukavaa. Ja Lurpalle paljon enemmän kaikkea, en vain muista enää muita, nyt päälimmäisenä mielessä. Omaan käyttöön haluaisin ostaa ainakin jotain kivaa.. Mutta ehkä kuitenkin panostan ensin tuohon Lurppa herraan. Sitten kuin rahat riittävät, voisihan sitä vaikka harkita omiakin tavaroita ;) Mutta nyt adios people, lähden nyt bodypumppiin! :)


22. maaliskuuta 2011

Pikainen postaus ja Mollavideo

Tosiaan nukkumassa sitä pitäisi jo olla! Mutta päätin sitten vielä tehdä tuon tämän päiväisen Mollavideon valmiiksi ja sitten päivitellä tämänkin. Tänään siis Iida tuli pitkän tauon jälkeen ratsastamaan Mollaa, nyt kun tamman lääkekuuri loppui. Lurpankin 10 päivän sairasloma on ohi, ja Iidan mennessä Mollan kanssa kentälle, mentiin sitten Lurpan kanssa mukaan kuvailemaan. Ja siitä sitten teinki tuon lyhyen ja tylsän videon nopeasti ;) Lurppa oli innoissaan kun pääsi ravailemaan hieman, söpöä! Ilman satulaa menin, pitäisi tosiaan se koulupenkki tuolle herralle hankkia.. katsotaan sitten kun saan rahaa..

Tänään hain myös itselle uuden auton, 2000 vuoden Opel Astra! Ei mikään kedon kaunein kukkanen, mutta erittäin toimiva ja kiva auto, i like. Sitten käytiin tietenkin hieman ajelemassa Iidan kanssa uuden auton kanssa ja päädytiin sitten Chevaluxille katsomaan Rossoa ja Perttua. Olin suunnitellut juoksuttavani Rossoa irti, mutta idea meni sitten siinä kun Minna oli vielä maneesissa ja varannut sen.. huoh, toivottavasti huomenna sitten parempi onni! Harjasin kuitenkin Rospen ja Pertun ja laitoin Pertun kipeään selkään linimenttiä ja sitten loimen yöksi. Silmätipat tietenkin unohtui kotiin.. Huomenna sitten!

Tässä siis tosiaan tälläinen pika päivitys, tässä vielä tämä video esille, enjoy! :)


20. maaliskuuta 2011

Villivarsa ja kavio otsassa

Okei, okei, otsikko oli ehkä hieman liijoiteltu.. Rosso on meinaan ollut ihan kiltti ja muutenkin mennyt kivasti kokoajan eteenpäin! Perjantaina käytiin Rosson kanssa ihan maasta käsin hieman maastoilemassa. Ja jännää oli! Herran pääsi ensimmäisen kerran maastoon ja tietenkin kaikki postilaatikot ja lantakasat ynnä muut olivat jänniä. Metsässä taas Rosson mielestä oli tylsää ja otettiin hieman raviakin. Herra olisi kyllä jaksanut pidempään, mutta taluttajan kunto ei riittänyt juosta lumihangessa.. No treeniä treeniä! Mutta kiva oli päästä herran kanssa kyllä maastoon. Taas joku päivä jos vain kerkiää, olisi tarkoitus mennä hieman kävelemään ja tutustumaan maastoihin, mutta menee varmaan vasta tiistaille tämäkin..

Eilen kävin myös Rossolla ratsastamassa, mutta vähän kiireellä menin. Rosso käyttäytyi ihan kivasti jo hoitaessakin, hieman kärsimätön oli ja jalka heilui, mutta muuten ei ollut mitään moitittavaa. Ensimmäisen kerran mentiin ilman pyörittelyä kun sille ei sitten ollut aikaa. Ja hyvin Rosso antoi mennä selkään, ei mitään ongelmaa. Hieman sitten oli herrassa virtaa muutaman löysemmän päivän jäljiltä ja laukkaa olisi vain halunnut kokoajan mennä. Oli kuitenkin kiva huomata että ravi oli lennokasta ja pitkää, ei enää yhtään tikittävää ja jännittynyttä. Ei onneksi satula siis paina! Laukassa meni hyvin, hieman puski vasemmassa laukassa ulos ja ongelmia hieman oli pohjeapujen kanssa. Kerran herra heittäytyi ihan hankalaksi ja ei halunnut ollenkaan liikkua kun näki jotain pelottavaa.. Sain sitten muutamalla napakammalla pohjeavulla liikkamaan ja heti kehuin. Pelottava nurkkahan siellä tietenkin oli, mutta ei sen kummempaa. Hieman laiskahko, varmaan yritti taas luistaa hommista.. Kuitenkin taas ihan tyytyväisen oloinen, en hirveästi viitsinyt vääntää kun meni kuitenkin hyvin.

Tänään mentiin sitten Pertun ratsastajan Marjon kanssa tallille. Oman auton mennessä rikki (ei hätää, huomenna saan uuden! vihdoinkin :D) sain sitten onneksi Marjolta kyydin. Mentiin hyvissä ajoin tallille laittamaan hevosia kuntoon. Ja Rosso oli tänään todella kiva! Hoitaessa ei kertaakaan uhitellut tai edes kuopinut, seisoi korvat hörössä ja seurasi kun harjasin sitä. Marjo ei Pertun kanssa päässyt harjausta pidemmälle kun selvästi arkoi selkäänsä ja silmäkin oli selvästi tulehtunut.. Niinpä ilmoitettiin omistajalle että pitää tilata Perttu-pojalle silmälääkettä ja kokeilla toista satulaa. Voi toista :( Rosson kanssa sitten menikin ihan hyvin! Vähän oli maneesi kyllä jännä kun uralla oli puomit ja maneesissa este. Ja muutenkin kun herra ihan yksin joitui maneesissa olemaan.. Ravi oli aluksi hieman jännittynyttä, mutta kun saatiin hieman verryteltyä, alkoi rentoutumaan. Puomit olivat jännät ja varsinkin toisen yli aina hypättiin oikein kunnolla ja lähdettiin laukkaamaan sen jälkeen. Hassu poika! Laukkakin oli kivaa, välillä hieman heitti liian etupainoitteiseksi ja piti nostaa ja spurttasi välillä. Hieman siis intoa löytyi. Puomikin mentiin kertaalleen laukassa. Toisen kerran kun tultiin, Rosso pelästyi päädyssä jotain ja teki sellaisen laukka piruetti pukin että tupsahdin jaloilleni alas. Siinä sitten herra ihmetteli miten siihen tulin :D Uudestaan vain selkään ja takaisin hommiin ja ei mitään erikoisuuksia. Toiseen suuntaan laukka (olisiko oikeaan) huomattavasti parempi, mutta sitä Minna viimeksi sanoikin, että yleensä nuorien kanssa se on vielä niin. Loppu raveissa oli erittäin rento ja juuri kuin olin siirtämässä käyntiin, Rosso sitten näki jotain pelottavaa ja heitti ihan ympäri ja lähti pukkilaukkaa toiseen suuntaan. Pysäytin, käänsin ympäri ja jatkettiin vielä ravia. Pääty oli pelottava kun ulkona näkyi hevosia.. pöhkö! Mentiin sitten päätyyn katsomaan, otettiin vähän ravia ja sitten loppukäynnit. Paljoa ei siis tänäänkään tehty, mutta vauva on vasta niin raaka, ettei vielä oikein mitään voi vaatia.. 

Ja siis tosiaan, Rossoa ei nyt sitten tultukaan katsomaan. Olen tässä hieman miettinyt tilannetta ja kun meillä tuo yksi karsinakin on tyhjä.. Mutta ihan vasta mietitty on! Tukijoukot on kuitenkin mukana ja valmentaja ihan on sanonut että ota ihmeessä. Mietitään mietitään! Sitten vielä Lurppaan. Eli tosiaan tänään hieman herra Luppakorvallakin kävin hieman maastoilemassa. Oli vain melkoinen yllätys kun kävin hakemassa herraa tarhasta kun ensimmäisenä näkee vain punaisen pään! Todellakin, Molla oli monottanut Lurppaa ja tyylikkäästi olikin sitten osunut suoraan keskelle otsaa hokkikengillään ja nyt Lurpan päässä on kolme hokin reikää.. Siinä sitten yritettiin sitä puhdistaa, mutta kuin herra heitti pään ylös ja ei antanut koskea. Oli meinaan todella ilkeän näköinen haava kun verta tuli melkoisesti.. Onneksi kuitenkin kun karvat saatiin puhtaaksi, nähtiin että pintahaavoja (ONNEKSI) olivat! Nyt vielä puhdistan ne illalla ja yritän laittaa hieman kuivattavaa ainetta, katsotaan miten onnistuu.. Mutta huomenna sitten taas lisää, toivon mukaan :) Kiitos kaikille lukijoille ja kommentoida tietenkin saa! Toivottavasti tuo villivarsa tuosta rauhoittuu ja Lurppa välttää loput iskut päähän..

15. maaliskuuta 2011

Alkaako aurinko paistamaan risukasaan?

Voiko välillä jo huoahtaa helpotuksesta? Tosin käytiinhän sitä ihan pohjalla, joten suunta oli ainoastaan ylöspäin! Mutta nyt, auringon iloisesti paistaessa ja kertoessa kesän lähestyvän kovaa vauhtia, voin sanoa ainakin yhden päivän tuottaneen minulle hieman onnea. Tämä on kuitenkin kuin korttitalo, heiveröinen ja epävakaa, tuulen puhallus tai pieni kosketus saavat sen kaatumaan. Vahvasti yritän kuitenkin uskoa parempaan! Ja kun olen näistä alku löpinöistä päässyt siirryttään vaikka niihin itse blogin pääasioihin, tai tällä kertaa kuitenkin siihen, miten mudalla ollaan rämmitty ja nyt olisi aika nousta sieltä ylös (toivon mukaan)!

Ensinnäkin, aloitetaan vaikka rahasta. Kaikkia askarrutava asia, joka varsinkin lähiaikoina meidän perheessä on ollut hyvin läsnä. Tai pikemminkin ei ole ollut läsnä, koska yksinkertaisesti rahaa ei ole ollut. Ja tähän kun vielä mietitään hurjat eläinlääkärimaksut mitkä saimme! Ei sillä, onneksi molemmat (että äiti että minä) käymme töissä tai opiskelemassa ja saamme ruokaa sitä kautta, näin olemme taanneet hevosille kaikista parhaimmat ruuat. Mutta helpostusta tähänkin on edes vähän. Äiti on saanut töitä ja muutaman kuukauden päästä alkaa helpottamaan. Lisäksi, pitkän taistelun jälkeen, olen voittanut! Kerrottakoon mitä. Eli viime kesänä työskentelin pakettiautonkuljettajana kesän. Työnantaja jätti maksamatta minulle 10,5 tunnin palkan (palkka oli kuitenkin silloin 11,57€/h) ja lisäksi viimeisen puolenkuun 22% yölisän (työt alkoivat klo 5 aamulla). Mennessäni kouluun Logistiikkapuolelle (yhdistelmäajoneuvonkuljettaja) liityin Auto- ja Kuljetusalanliittoon eli AKThen. Soitin liittymisen jälkeen välittömästi ja kysyin ohjeita. Lähetin paperit ja asiat ja jälkeen päin kuulin että asiaa oli käsitelty, mutta sitten kaikki pysähtyi ja mitään ei tapahtunut. Eilen, 14.3.2011, sain puhelun puolenvuoden takaiselta tutulta. AKTn asiamies, jos niin voi sanoa, soitti kertoakseen että olen voittanut jutun. Firma maksaa minulle 1200 EUROA! Joten voitte varmasti arvata että melkein valutin kyyneleitä kuullessani summan. Odotin jotain max 500 euroa ja BUM lätkäistään tuollainen summa tiskiin. Pakko sanoa, että kerrankin olen onnellinen siitä että olen liittoon liittynyt!

Sitten palataan hevosiin. Lisää onnea listalle tuo se, että Lurppa on onneksi rauhoittunut! Kipsin jouduin eilen irroittamaan, silla se oli valahtanut, mutta muuten herra on rauhoittunut ja ottaa ja huomattavasti lunkimmin. Totta kai se välillä ravailee, mutta rodeot se on onneksi unohtanut! Molla ei enää yski, joten senkin kantilta näyttää jo huomattavasti paremmalta, kääntyykö onni meidän eduksi? Tänään kävin myös Rossolla ratsastamassa ja kahden vapaapäivän jälkeen ei ollut mitään ongelmia. Yksin maneesissa, yksin selkään, yksin kaikki. Ja liikettä löytyi kun saatiin sopiva satula selkään. Hieman pelottaa myöntää että olen alkanut herrasta pitämään. Nyt pelottaa kun katsoja tulee katsomaan sitä loppuviikosta. Sen verran hieno on hevonen että tiedän sen menevän. Ikinä, oikeasti ikinä, ei saisi toisten hevosiin ihastua, mutta Rosso on vain niin täydellisen tuntuinen. Heti kun ensimmäisen kerran menin selkään, se tuntui minun hevoselta. Haastetta, mutta silti niin täydellinen..

Toivotaan nyt että tästä tämä taas lähtisi! Loppuun vielä muutama hassu kuva niin hepoista kun muistakin elukoista. Kertokaa ihmeessä mielipiteitänne ja muutakin, on ihanaa kun kommentoitte! Kiitoksia kaikille lukijoille, teitäkin on jo 26! Enpä olisi ikinä uskonut. Toivottavasti saadaan ponnistettua taas kohti kesää paremmalla onnella :)

             

12. maaliskuuta 2011

Epätoivoon vajoaminen..

Tosiaan taas tälläinen angst postaus, koittakaas kestää! Mutta tosiaan, olen aivan epätoivon partaalla tuon Lurpan kanssa.. En enää tiedä miten saisin sen pysymään edes 10 päivää rauhassa ilman pukkilaukkoja tai pomppimisia. Eilen tosiaan otin herran päivällä sisälle kun pomppi kuin rodeoratsu pihalla. Taluttaessa oli kuin katapultti ja tänään oli sitten vielä tullut aidoista läpi ja potkaissut isäpuolta.. Huoh sanon minä! En vain enää keksi miten saisin sen pysymään rauhassa, tai sitten vaan on pakko laittaa se karsinaan seuraavaksi 10 päiväksi.. Tai soittaa Erkille ja pyytää rauhoittavaa (ehkä kuitenkin hylkään tämän idean..) :'D

Kuva ei liity tapahtuneeseen. Talvi -10

Tosiaan Rossollakin kävin tänään ratsastamassa ja Marjo oli mukana Pertun ratsastamassa. Rossolla oli tänään virtaa ja huomasi että alkoi pikkuhiljaa ratsastaminen kyllästyttämään. Tänään nurkat ja ovet olivat pelottavia, mutta niistä huolimatta kyllä puomi ylittyi ilman kommelluksia. Ihan kivasti herra meni, jätin siihen kun laukat nousivat hyvin. Ensi viikon lopulla joku on tulossa Rossoa katsomaan, toivottavasti herra on hienosti silloin. Vaikka salaa tietenkin toivoo että jäisi itselle heppa, mutta jos tuolle naiselle Rosso myydään, olen oikein onnellinen, pääsee hyvää koulutukseen ja kotiin! Mutta sekin nähdään taas myöhemmin.

Taas tylsä postaus, kunhan kerroin Lurppa murheeni. Miten tässä tarhata kun aidat rikki ja plaah.. No katsellaan, yritetään ajatella positiivisesti!

Rossoilua ja Lurpan kuntoutusta

Vihdoinkin on edes vähän aikaa kirjoittaa jotain. Tosin tämäkin postaus on tylsä kuvaton, jota tuskin kukaan lukee, mutta saampahan ainakin jakaa teidän kanssanne niin Rosson kuin Lurpan kuntoutuksen. Aloitetaan siis torstaista, josta tiedätte klinikkareissun jo. Illallalla kävin vielä ratsastamassa Rossolla niin että Rosson omistaja Riitta oli mukana. Rosso on siis 4 vuotias FWB ruuna, jota tällä hetkellä ratsastelen, ainakin ensi viikkoon asti ja jos ei mene kaupaksi niin uskottavasti vielä sen jälkeen. Mutta se nähdään sitten. Torstaina Riitta sitten laittoi Rosson kuntoon ja hieman juoksutteli. Olimme pyytäneet Minnan hieman auttamaan alkuun herran kanssa, kun aikaisemmin oli hieman ongelmia. Tälläkin kertaa Rosso aluksi ei meinannut päästää selkään, mutta kun Minna tuli viereen ja neuvoi miten kannattaa ylistää ja rohkaista nuorta pääsin lopulta hyvin selkään. Aluksi Minna talutti muutaman askeleen ja sitten käski keräämään ohjat ja alkamaan ravailemaan. Rossoa oli juoksutettu aika paljon, joten en sitten viitsinyt paljoa ratsastella. Ihan vähän ravia ja pätkät laukkaa. Mutta pakko sen verran sanoa, että upea liikkeinen herra on! Tästä hepasta tulee kyllä vielä vaikka mitä :)

Sovittiin sitten Minnan kanssa että perjantaina tulen uudestaan ja Minna sitten taas hieman auttaa. Niinpä sitten perjantainakin suuntasin koulun jälkeen Chevaluxiin ja aloin laittamaan Rospea kuntoon. Alunperin piti juoksuttaa myös Perttu, mutta en sitten kerinnyt kun kotona Lurppa veteli pukkilaukkaa tarhassa, vaikka sen pitäisi olla karsinalevossa. Että joopa, toivotaan nyt että se hevonen tajuais rauhottua että saadaan jalka kuntoon.. Mutta takaisin Rossoon. Harjasin sitten Rosson ihan kunnolla ja laitoin sen kuntoon. Herra oli ihan nätisti, ei mitään ongelmia. Sitten kävin maneesissa hieman pyörittelemässä sitä ja kun Minna tuli niin katsottiin selkään nousu. Ja ei ollut mitään ongelmia! Rosso seisoi nätisti ja antoi nousta hyvin selkään. Minna talutti taas pari askelta ja sitten päästi irti ja antoi ratsastaa enempi. Tänään juoksutin vain todella vähän, joten otettiin enemmän laukkaakin. Ravissa pitää Rosson kanssa varoa ettei liikaa ala kokoamaan, herra kun on vielä niin nuori että menee ihan koukkuun. Mutta rentona ravi oli taas pitkää ja kivaa. Sitten laukattiin hieman ja tehtiin hienosti laukkaympyrätkin! Herra oli siis tänään oikein kiva ja oli muutenkin onnistunut ratsastusreissu. Sitten hoisin vielä Rosson pois ja siinä sitten Minnan kanssa juteltiin niitä näitä. Minna kysyi koska tulen seuraavaksi ja tänäänhän on siis tarkoitus mennä vielä ratsastamaan, sitten heppa saa pitää vapaa päivän. Sovittiin sitten koska voi mennä (ettei ole tunteja) ja hoisin sitten Rospen vielä pois.

Lurpan kanssa kävin sitten kävelemässä vielä perjantai illalla ja nyt lauantaiaamulla. Ja pakko sanoa että Lurppa-herra on kyllä ihan vatipää ._. Yritä siinä sitten talutella käyntiä kun hullu valkoinen hevonen pomppii pystyyn ja pukittelee. Ja kuun mikään pienikään ei tuo hevonen ole.. Mutta eiköhän se siitä, käyn vielä iltapäivällä tai päivällä kävelemässä sen kanssa ja koitan saada sitä vähän aisoihin. Lurpan selkään varmaan kipuan vasta 13 päivän päästä niin sitten ei ainakaan ole mitään kipsiä enää jalassa ja karsinalepokin ohi. Innolla sitä kyllä odotan!Tänään siis taas olisi vielä tarkoitus kivuta Rosson selkään ja sitten saa hieman herra sulatella. Tänään mennään  Pertun ratsastajan, Marjon, kanssa samaan aikaan niin nähdään vähän miten Perttu poika menee. :) Mutta katsellaan jos vaikka siitä sitten vielä jotain kirjoittelen.

11. maaliskuuta 2011

Klinikka Mollan ja Lurpan kanssa

Tosiaan tässä on kiirettä pitänyt, joten valitettavasti (vaikka kuinka lupailin heti kertoa!) en ole ehtinyt blogia päivitellä. Itkiessähän tämä aika on mennyt, mutta kiireellisenä tuo nuori herra Rossokin on minut pitänyt! Mutta siis, aloitetaan tosiaan sillä klinikkakäynnillä, niin pääsette suurimman yli (tai jäätte suu auki)! Tosiaan niinkuin aikaisemmin kerroin Lurpan oli oikea etujalka turvotellut ja arkoi taas jännettä. Olen ollut siitä asti rikki ja torstaina vihdoin päästiin klinikalle. Molla yski aamulla räkäklimppejä, joten äiti sitten soitti ja ilmoitti ottavansa neidin mukaan. Niinpä siis molemmat hevoset matkustivat Forssaan Luikon Erkin hoitoon. Itse tulin suoraan koulusta työvaatteet päällä ja pian äiti sitten tulikin perässä hevosten kanssa.

Saatiin heti lupa viedä sisälle ja aloitettiin sitten tutkimukset Lurpasta. Ja niinpä niin.. Ultra ei halunnut toimia, joten kuvattiin astetta huonommalla, mutta toimivalla ultralla. Ja kuten jo aikaisemmin tiesin siellä se oli, hankkarivamma. Mutta se, että se oli paha, tuli minulle ihan yllätyksenä! Hankkarissa oli ihan reikä, siispä 25% jännevamma. Siltä seisomalta sitten sanoin että ostan sille koulusatulan ja kankisuitset ja saman tien purskahdin itkuun. Ei millään pahalla kouluratsastajat, pidän itsekin koulusta, mutta olen henkeen ja vereen este(kenttä)ratsastaja. Siinä sitten yritin hillitä itseäni kuin herralle laitettiin jalkaan uudet prpt ja minähän siinä olin pitämässä jalkaa. Ja pakko jakaa se kokemus teidän kanssa, koska itseänä (jälleen kerran) ällötti kun sitä veriplasmaa tungettiin väkipakolla jänteeseen ja sainpa sitten housuillekin osan. Ja hyi miten veri haisee! Jalka kipsattiin ja nyt 10 päivää karsinalevossa, mutta saa olla tarhassa, koska oli viimeksikin rauhallinen. Siispä sama rumba alusta.

      


Sitten seuraavaksi alettiin tutkimaan Mollaa ja sen räkätautia. Ensin kuunneltiin Mollan keuhkot ja sen jälkeen vielä tähystettiin ja otettiin verikokeet. Ja niinpä niin. Sielläkin sitten oli vaikka mitä.. Hengitystiet olivat tulehtuneet ja henkitorvi oli täynnä räkää. Niinpä Molla laitettiin välittömästi DMSO-nestehoitoon ja määrättiin antibiootti (suun kautta annettava, kuten matolääke), jokin reseptilääke (myös joku limaa irroittava tms.) ja sitten vielä siihen tungettiin jotain ihme ruskeaa töhnää jonka pitäisi saada henki paremmin kulkemaan. Kaiken kukkuraksi Molla sitten sai allergisen reaktion DMSO-hoidosta, joten siihen sitten vielä tökättiin kortisooni piikki. Onneksi oltiin vielä klinikalla silloin! Mutta Molla tulee kuntoon, se ainakin on ihan loistava kuulla! Nyt vain ahkerasti syödään lääkkeitä ja koitetaan saada tamma toipumaan. Tästä johtuen tosin Sunnuntain kisat jouduttiin perumaan, mutta terveys kaiken edelle!

     

Että joopa joo. Nytpä onkin sitten talli täynnä kipeitä hevosia :/ Mollalla nyt 14 päivän sairasloma, Lurpan sairasloman pituudesta nyt taas ei tiedetä.. Tänään herra sitten meni pukkilaukkaa tarhassa ja pomppi pystyyn kun kävin sitä taluttelemassa. Vaivun pian itse epätoivoon kun en saa tuota hevosta paranemaan.. Mutta pikku hiljaa, suunta ylös päin.. Seuraavaan postaukseen (jonka yritän vielä tänään kirjoittaa) olisi luvassa hieman Rossoilua. Eli tosiaan käsin 4 vuotiaalla Millway's Rosec ruunalla nyt parina päivänä ratsastelemassa, niin siitä voimpi jotain pientä kertoa, kuulumisiin! Nyt menen hoitamaan nuo omat sairaat hepat, jospa niistä vielä heppoja tulisi.. 

9. maaliskuuta 2011

Keskiviikkokoulukilpailut

En tosiaan päässyt koulukipaluihinkaan, tosin näihin karkeloihin oli Piken tarkoitus mennä Lurpalla Helppo A:1. Mutta koska Lurpalla nyt on jalka turvotellut ja ollut muutenkin pahemman näköinen (ja huomenna on klinikka) niin eipä sitten Pike mennyt. Mutta joka tapauksessa Iida meni Mollan kanssa ja itse olin sitten kuvaamassa. Tälläinen pikainen lyhyt ja kuvapainoitteinen postaus :) Rata meni todella hyvin, mutta huomasi kyllä että Iidaa hieman jännitti. Molla meni kuitenkin kohtalaisen kivasti jo verkassa. Radalla erinomaisia kohtia, jossain kohdissa (kuten peruutuksessa) hieman vaikeuksia, mutta muuten tosi kivasti meni! Ja ylpeä olen varsinkin askeleenpidennyksestä mistä Molla sai seiskan! Uskomatonta, yleensä kun kommenttina on "Ei riittävä", mutta tällä kertaa tuli seiska, hienoa tytöt! Ja tähän vielä muutama hassu kuvanen :)

     

     
Viimeisessä kuvassa siis seiskan askeleen pidennys! Hienosti tamma meni, olen oikein ylpeä. Huomaa että neitokainen on huomattavasti saanut elastisuutta ja vertynyt. Kouluratsastus alkaa pikku hiljaa sujumaan paremmin ja Iida ratsastaa kokoajan paremmin Mollaa! Olen aivan järjettömän iloinen kun näen näiden kahden yhteistyön toimivan ja toivon että kesällä tulisi sitten menestystä! :) Ja kuvat saattavat olla hieman epäselviä, pahoittelut, omassa kamerassa kun ei niin valovoimainen tuo objektiivi ole..

Huomenna sitten tuleekin enemmän tietoa Lurpasta kun käydään siellä klinikalla :/ Toivotaan nyt että ei olisi mitään pahaa, vaikka kokoajan pelkäänkin pahinta..

8. maaliskuuta 2011

Kuunteluoppilaana Piken Valmennuksessa

Tosiaan, klinikalle tuo meidän Lurppa lähtee torstaina, joten tämän päivän kouluvalmennus ja huomiset koulukilpailut jäivät sitten meidän osalta välistä. Kuitenkin kärräsin (isoveljeni avustuksella, äidin ollessa töissä) Mollan maneesille ja menin sitten kameran kanssa ja korvat höröllä seuraamaan valmennusta. Ja uskokaa vain, rakkaat lukijat, kyllä kuunteluoppilaanakin oppii yhtä jos toista! Mutta siis ihan peruskouluvalmennus. Oli hienoa seurata ponin ja Iidan menoa ja nähdä jopa nyt jotain edistystä esimerkiksi viime syksystä! Molla näytti olevan hieman kankeahko, näin kiltisti sanottuna, joten nyt sitten paljon taivuttelua tamman kanssa niin eiköhän se siiitä :)

   

        

    

Siinä muutama hassu kuva treeneistä :) Hienosti tamma loppujen lopuksi meni kun siitä vertyi! Nyt sitten sormet ristiin ja toivotaan että huomenna menisi koulukisatkin yhtähyvin ;)

Itse olen tässä kovasti jo tämän päivän aikana yrittänyt ryhdistäytyä ja koota itseni. Lurpan jalat olen tänään kylmettänyt jopa 5 kertaa! Ja nyt illalla näytti erinomaisilta, jos en tietäisi että siellä on vikaa ei sitä kyllä päälle päin näkisi. Nyt vain toivotaan että olisi helppo ja nopea pikku juttu eikä kaikista pahin. Mutta se nähdään sitten torstaina. Pike sanoi ettei saa heittää vielä kirvestä kaivoon, kyllä tästä vielä noustaan! Torstaina lupasin myös mennä katsomaan hieman Rossoa, jospa hieman lähemmin päästäisiin tällä kertaa tutustumaan. Ja sillain.. Lisäksi, tänään videokamera tuli! Huomenna saa sitten kuvata heti Iidan ja Mollan radan, jej! Toivottavasti on hyvä, on kuitenkin hintaa silläkin :)

Mutta eiköhän tässä suurimmat, huomiseen taas!

Romahduspisteeseen

Ja näin kaikki lähti sellaisella syöksyllä alaspäin. Eilen hain Lurpan tarhasta ja oikea etujalka oli huomattavasti turvoksissa ja lämmin. Tietenkin heti tarkistin reagoiko painamiseen nostamalla jalan ja painamalla voimakkaasti jänteen kohdalta (normaalisti jänne ei reagoi, vaikka painaisi kuinka kovaa) ja siinä sitä taas oltiin. Antoi selvän kipureaktion heilautttamalla jalkaa eteenpäin ja kun uudestaan painoin niin alkoi hermostumaan. Ei sitten kun kylmää jalkoihin ja soitti eläinlääkärille.

Ihmiset jotka eivät nyt jaksa lukea angstia, hypätkää tämän kappaleen yli. Itse olen totaalisen rikki. Viime vuonna kun Lurpalla todettiin hankkarivammat, olin sen hetken rikki, mutta kun eläinlääkäri kertoi että tämä on täysin helppo ja lievä vamma ja tästä on vielä hevonen tulossa, toivo heräsi. Tiesin että ensi vuonna pääsen radoille, vaikka sitten ihan pikku luokkiin, mutta radoille takaisin, kumminkin. Ja miten hienosti kaikki on sujunut! Jalat on olleet erinomaiset, kuivat ja hevonen toiminut kun unelma. Ja yhtäkkiä, poks ja vuosi taas menee eteenpäin. Ei kisoja, ei valmennuksia, ei ratsastusta. Joka ikisen viime kesäisen rahani (1500 euro / kk) käytin tuohon hevoseen, hoisin sen jalkoja ja yritin saada siitä vielä hevosen. Otin ylläpitoon Lepan muistaakseni edes miltä kisoissa tuntuu olla. Haaveilin jo pääseväni kenttää kilpailemaan tänä vuonna. Toivoin että olisin edes yhden pienen esteluokan tai koululuokan ehtinyt starttaamaan (muutakin kuin keskiviikkokilpailuissa, jotka ovat kuin valmennus). En enää tiedä onko minusta tähän. Pystynkö enää odottamaan vuotta, jolloin Lurppa on neljätoista ja jaloista ei vieläkään takeita? Hoidan ja varjelen tuon hevosen jalkoja enempi kun itseäni (minkä takia nyt sitten olen itsekin sekä selkä- että nilkkavammainen) ja silti yläkerran herran mielestä en ole ansainnut tilaisuutta kilpailla tai edes ratsastaa.

Anteeksi tälläinen postaus. Sekava, mitenkään mihinkään liittymätön ja selvästi säälittävä. Mutta kaipa ihminen edes joskus haluaa toivoa että joku onnistuisi? Edes sen kerran saisi onnistumaan ilman että kaksi vuotta mennään epäonnella. Itkenyt olen varmaan näiden kahden päivän aikana enemmän kuin viime vuonna. Mutta mitä se itkeminen auttaa? Niin ei mitään. Jotenkin vain välitän niin paljon tuosta hevosesta että en halua siitä luopua, haluan sen kanssa edetä.

6. maaliskuuta 2011

Suunnitelmien muutosjuhlaa

Tosiaan, tänään näytti sitten taas kaikki suunnitelmat menevän uusiksi.. Piti siis illalla (tai iltapäivästä) viedä hepat Pikelle läpiratsastettavaksi, mutta valitettavasti Pike kaatui koirien kanssa lenkillä niin pahasti ettei pystynyt enää tänään ratsastamaan. Niska oli kuulemma mennyt ihan jumiin ja Pike olikin äitille sanonut että on ihan luovuttaja fiilis, mutta mitä vahingoille ja onnettomuuksille voi! Mutta Pike kuitenkin lupasi Lurpalla mennä keskiviikkona sen Helppo A:1 ja tiistaina sitten käy Lurpan selässä jos vaikka saisi hieman tuntumaa :)

Ja sitten omiin ongelmiin, TAAS. Tosiaan viime viikon maanantaina nyrjäytin jotenkin nilkkani. Minulla on erittäin venyneet nivelsiteet nilkoissa ja varsinkin oikeassa. Tallissa sitten jotenkin taas vääntyi ja ajattelin vain että eipä siinä mikään ole, kohta menee ohi. Särky kuitenkin jatkui ja perjantaina oli jo niin paha että hyvä että pääsin kävelemään. Nyt vain pystyn nilkuttamaan ja särkee ihan hemmetisti :/ Huomenna sitten lääkäriin ja toivottavasti paranee pian! Katsotaan nyt pääsenkö sitten taas tiistainakaan valmennukseen jos tuo nilkka oikein alkaa kiukuttelemaan.. Tiistaina on myös lannerangan röngten, epäilevät että selässä olisi jotain häikkää. Toivottavasti sekään ei mitään vakavaa ja sen pystyisi nyt nopeasti korjaamaan, ettei vaan sitten taas kaikki menisi pieleen mitä pienessä päässäni olen suunnitellut..



Siinä vielä viikonlopun valmennuksesta kooste. Eipä ollut kummoisia videoitakaan kuitenkaan niin sen mukainen pikkuvideo onkin :) Ja hyviä uutisiakin on tälle päivälle! Lurpan jalat näytti tänään erinomaisilta! Äiti vielä kylmetti ja laittoi niihin linimenttiä. Toivottavasti huomenna taas näyttää hyvältä, toivotaan toivotaan :)

5. maaliskuuta 2011

Mikko Mäentaustan Valmennus

Eilen siis Mikon valmennuksessa oltiin, tänään vasta ehdin kirjoittamaan, pahoittelut! Alkuun heti sanon että valmennus oli mahtava ja olen kyllä todella tyytyväinen (mutta kuitenkin ehkä tätä päivää ajatellen hieman harmissani (lue alempaa)) että valmennukseen menin :) Pilvi oli tosiaan mukana ja muutaman kuvan räpsäisi ja sai muutaman videonkin. Videoiden kanssa on kuitenkin hippasen ongelmia, joten näihin köpöttely kuviin valitettavasti saatte vielä tyytyä..

Lurpan kanssa aloituskeskustelussa

Valmennus siis aloitettiin ihan perinteisellä aloituskeskustelulla, missä sitten kerroin Mikolle että Lurpan jalat on nyt vasta paranemassa ect. Mikko onneksi ymmärsi todella hyvin, eli mentiin vähemmän ja pienempiä, niinkuin Mikko sanoi :) Perjantain valmennus oli enemmän tekniikkaa, mikä oli aivain täydellistä meille herran kanssa. Kun oli verkattu molempiin suuntiin ravissa, aloitettiin ratsastamaan hevosia kuulolle. Siirryttiin kaikki hieman isommalle neliölle kuin puolikenttää ja siinä jokaisen sivun keskelle tehtiin pysäytys. Ensin tämä tehtiin ravissa, sitten laukassa. Tälläisissa tehtävässä on paljon ollut ongelmia Lurpan kanssa, sillä Lurppa on vahva ja heittää helposti minut irti satulasta. Lurppa oli kuitenkin vielä ravissa erittäin hyvä ja kuunteli apuja erinomaisesti! Laukassa herra kuitenkin alkoi hieman puskemaan, mutta Mikon ohjeiden avustuksella pääsin taas jyvälle siitä miten herran kanssa kannattaa toimia. Tätä tehtävää tehtiin siis molempiin suuntiin.

Mikko juuri neuvomassa alkuverkkatehtävässä

 
 Pienen pieni pätkä tehtävästä, joka tosin ei mennyt juuri tuossa kohti niin hyvin.. 


Tuon tehtävän jälkeen sitten otettiin reippaampaa laukkaa kokouralla niin, että aina pitkällä sivulla koottiin laukkaa 3-4 askeleen verran. Ja joopa joo, tämä tehtävä oli ehkä meille se hankalin. Itse jännityin täysin kun piti alkaa kokoamaan ja silloin Lurppa hermostui ja kiskaisi niskan alas. Ja kun tuo hevonen kiskaisee niskan alas, ei siellä ole enää sitten mitään kontrollia.. No jälleen Mikon avustuksella sain hieman rentoutettua itseäni ja Lurppa teki jopa muutaman ihan siistinkin kokoamisen. Tämäkin homma tehtiin molempiin suuntiin ja välillä laukattiin kevyessä istunnassa reippaampaa laukkaa. Olen herrasta oikein tyytyväinen, se jopa teki puhtaan ja siistin vaihdon suunnanvaihdossa! Laukkojen jälkeen oli sekunnin mittainen hengähdys, missä itse sitten vähän sain hengiteltyä ja lepuuteltua jalkaani (nilkka tosiaan mennyt jontenkin ja nyt siellä on jotain nestettä tms..). Kauan ei kuitenkaan ehditty lepuuttelemaan, vaan aloitettiin pienellä jumppasarjalla (puomi-pysty-puomi-pysty-puomi-pysty-puomi). Lurppa tuli hyvin kootussa laukassa kunnes näki sarjan ja painatti sitten sellaisilla loikilla :') Toiseen suuntaan hypyt huomattavasti paremmat, vaikka ensimmäisen pystyn tiputtikin huolimattomuuttaan.

Tässä vaiheessa jumppasarjaa hieman nostettiin ja Lurpan kanssa tultiin kertaalleen vielä se ja sen jälkeen kaksi kertaa "rata". Rata alkoi siis jumppasarjalla, jonka jälkeen piti saada hevonen kontrolliin, sitten hieman lisätä laukkaa, pitkäsivu eteenpäin, kolmoissarjalle (kolme okseria askelin välillä), taas lisättiin asteen verran laukkaa ja viimeinen 14,3 m linja kolmella askeleella. Tämä rata oli tosi kiva ja oikeastaan aika haastavakin. Maneesi ei kuitenkaan ole kovin tilava, joten piti huolehtia hyvin ulkoavuista ja samalla piti pystyä laukkaamaan reippaasti ja huolehtimaan etäisyyksistä. Ensimmäisen radan jälkeen en meinannut Lurppaa saada kiinni, mihin Mikko totesikin: "Sillähän on tänään intoa!" :D Mutta toinen rata meni UPEASTI, valitettavasti ei kuitenkaan siitä ole videota. Lopetettiin sitten siihen, en viitsinyt herran jalkoja enempi rasittaa ja muutenkin aika paljon loppujen lopuksi hypättiin. Tähän lopuksi vielä jumppasarjalta video, ihan lyhykäinen pätkä. Yritän saada siitä radastakin videon, ei ollut näköjään muistitikulle tullut sitä..

 

Kannattaa kattoa hdnä, silloin laatu hieman parempi :) Innolla odotan jo videokameran tuloa, haluan päästä tekemään videoita! Varsinkin kun nyt olisi siihen niin hyvä ohjelma ;) Mutta eiköhän se sieltä ensi viikolla tule..

Ja sitten takaisin tähän päivään ja tuohon blogin alussa mainitsemaan harmitukseen. Tänään lähdin sitten klo 5 töihin, joten isäpuoli heitti hepat pihalle. Olisin heti aamulla halunnut tarkistaa hepan jalat, mutta pääsin sitten vasta päivällä ne katsomaan. Ja herran oikea etujalka on turvoksissa.. Voi perhana ihan oikeasti jos sieltä on taas jotain mennyt.. Ei nyt mitenkään hirvittävästi turvonnut ja heti koitin aristaako tai mitään, muttei kuitenkaan sellaista ole. Laitoin siihen linimenttiä ja hetkeksi kylmäkääreen, kunnes lähdettiin maastoon laitoin sitten jännesuojat. Pelkäsin kokoajan että se ontuu tai on epäpuhdas, mutta ei mitään! Onneksi.. Nyt vielä illalla kylmetän ne ja sitten toivotaan että menee parissa päivässä turvotus ohi. Eläinlääkäri sanoi kyllä että saattavat rasituksessa turvota ja että se on kuulemma normaalia ja niin se paraneminen lähtee käyntiin. Kuitenkin itseä epäilyttää ja pelottaa jo viimeinen kontrolli, olen niin varma ettei tuo hevonen saa puhtaita papereita.. Huomenna sitten Pike ratsastaa Lurpan, saa sanoa huomaako siinä jotain omituista :)

Mutta tälläistä tällä kertaa, huomenna sitten jonkinlaista päivitystä heppojen ratsastuksesta kun Pike ne lupasi ratsastaa läpi. Kuvia siis luvassa ;) Ja kiitokset vielä kaikille lukijoille (ja kommentojille!) toivottavasti jaksatte jatkossakin lukea ja kommentoida :) 


4. maaliskuuta 2011

Välipäivitys valmennusta jännittäessä

Graah, olen kun tulisilla hiilillä :D Tosiaan viimeksi vuosi takaperin taisin olla Mikon valmennuksessa ja nyt on kuitenkin aivan eri meno meillä. Onneksi äiti ilmoitti, jo kun meitä sinne pyydettiin, että hepalla ei sitten 80 cm korkeampaa hypätä! Ja tämä pitää, viimeisen tarkastuksen jälkeen sit katotaan mitä tulee ;) Toivottavasti kunto kestää hepalla (ja kuskilla), tiedettävästi rankkatreeni tulossa, niin kuin ennenkin. Hovikuvaaja ja hevosenhoitaja Pilvi ja myös kuski Kari tulevat mukaan, eli toivon mukaan saan kuvia ja mahdollisesti videoita sitten teille esille!

Ja sitten ostimpas tuossa videokameran! Eihän se kummoinen ole, melko halpa canon, mutta menee kuitenkin :) Aika hyvät arvostelut saanut ja muutenkin ihan kivan näköinen pikkukamera. Meillä kun ei oikein videokameralle sen kummempaa käyttöä ole, kunhan vähän valmennuksia yms saa kuvattua niin on hyvä ;) Mutta tuollainenhan se on! Joten innolla jäämme odottelemaan kameran saapumista..

Keskiviikkokisojen kutsu oli tullut ja pakko sanoa että olipas hassut luokat :/ Molla ja Iida menee Helppo C:1, mutta en sitten tiedä saanko Piken suostuteltua menemään Lurpan kanssa Helppo A:1.. Mutta se sitten taas nähdään vasta sunnuntaina. Ja lisää tekstiäkin toivottavasti tulee tänään kun valmennuksista pääsen kirjoittelemaan, joten siihen asti sitten koittakaas vielä jaksaa!

2. maaliskuuta 2011

Kevättä ilmassa ja treeniä päällä!

Aijai kun on hieno fiilis kun tuo aurinko porottaa päivällä! Se on niin keväisen tuntuinen että oikein innolla alan kevättä (ja samalla pelolla..) odottamaan :) Kirjoittamisesta on taas vähän aikaa, mutta tässä ollut vähän kaikkea, kun itse sairastuin, sitten olen ollut töissä ja muutenkaan ei ole mitään kummoisempaa tapahtunut. Muutaman päivän loman nuo heposet saivat viettää kun kipeänä olin, mutta sitten maastoiltu ja tänään sitten olinkin oikein koulua vääntämässä maneesilla. Lisäksi aktiviteettia on tällä ja ensi viikolla paljon, joten innolla odotan!

Tänään oli jotenkin huono päivä itselläni.. Lurppaan vaikutti selvästi hieman rennompi loppu- ja alkuviikko ja siispä kun koulua olisi pitänyt harjoitella, hevonen heittäytyi ihan pöhköksi. Heitti taas pään vinoon ja puski lapa edellä menemään. Ja pakko sanoa että kyllä siinä harmitti ja hermostutti jo melkoisesti! Itsellä ollut hirveä vääntämisvimma ja sitten kun vihdoin pääsee kunnolla vääntämään hevonen päättää olla ihan pöhkö. No aluksi tein ihan siirtymisiä ravissa ja käynnissä. Ei mitään ongelmaa. Sitten hieman laukkaa vasempaan kierrokseen ja kaikki oli vielä ihan kohtuullisen hyvin. MUTTA kun sitten vaihdoin suuntaa, kaikki meni suoraan persiilleen.. Lurppa puski ja painoi ja ei totellut. Siinä sitten tuli pari hermostumiskäynti pätkää ja samalla sitten kiukuttelin äidille kun en taas osannut hallita itseäni. Samalla pohdin päässäni, mikä oli vialla ja mistä kaikki Lurpan kenkkuilut johtui. Tiesin että vika on minussa, koska herra käyttäytyy oikein mallikkaasti Piken alla. Siispä aloin korjailemaan istuntaani ja löysin kun löysinkin vian! Huomasin istuvani liikaa lantion edessä, jolloin istuinluut painuivat taakse ja olin etukenossa. En missään kunnon nojassa, vaan huomaamattoman verran edessä. Samalla jännitin sisäreiden ja hartiat, jolloin Lurppa tietenkin protestoi. Korjasin sitten istuntaa pystympään, lantion eteen, rentoutin sisäreiden, päästin jalan pitkälle alas ja tadam! Siinä se oli, pehmeä ja kuuliainen hevonen. Oli ihana lopettaa siihen että tiesi löytäneensä vian ja osasin vielä korjata sen. Ja Lurppakin oli heti tyytyväinen kun ratsastaja ei ollutkaan kokoajan liikettä vastaan ;)

Mutta sitten vielä hieman tästä muusta aktiviteetista. Tosiaan nyt katseltu kisoja ja valmennuksia suunniteltu. Tänään tuli sitten vielä pieni muutos, sillä minut oikein kutsuttiin Mikon valmennukseen! Tietenkin sinne olen menossa, ilmoitin vain että Lurpalla ei vielä voi 80 cm isompaa hypätä (tai kyllä, uskottavasti voi, mutta todellakin ehdoton max on 90 cm tällä hetkellä, sillä en halua heti jalkoja rikkoa, otetaan ihan rauhallisesti!). Sitten siis sovittiin Perjantaiksi Mikon valmennus klo 18 jälkeen, toivottavasti ymmärtävät ilmoittaa ryhmät tai muistavat lisätä listoihin :) Lisäksi Sunnuntaina Pike ratsastaa sekä Lurpan että Mollan. Oli hienoa saada Mollakin Pikelle pitkästä aikaa, siitä on sitten luvassa kuvia kun pääsen niitä oikein räpsimään, jee! Tiistaina on luvassa hieman hyppelyä ja siinä sivussa koulua, Keskiviikkona Iida menee Mollalla koulukisoihin ja Pike Lurpalla ja sitten Sunnuntaina onkin Huittisissa estekisat! Sinne sitten sekä Iida että minä mennään hyppäämään pari pikkuluokkaa :) Seuraavan viikon viikonloppuna onkin Lauantaina koulukilpailut, jota jo aivan innoissani odotan!

Ohhoi kuinka innoissaan sitä odottaa jo niitä Huittisen kisoja ja kaikkia valmennuksia ja kaikkea! Huittisiin Lurpalle ajattelin laittaa nykeröt, ihan vain sen takia että me "aloitamme nyt kisauramme" :) Kuviakin lupailen kuvailla aina kun vaan siihen saan mahdollisuuden. Lisäksi olen nyt videokameraa hankkimassa, eli myöhemmin voitte katsella meitä myös videolta! Mutta sitten vasta tosiaan kun rahat olen siihen hommannut ja muut laskut maksanut. ;) Ja mitäs tässä sitten vielä.. Eipä kai kummempia. Valmennuksia, ratsastuksia, kilpailuita ja muita kivoja asioita odotellessa! Ja hyviä kevään jatkoja kaikille lukijoille!