29. syyskuuta 2011

Chevaluxin Harjoituskoulukilpailut 25.9. ja upea herra Pyry

Molla siis viettää edellee sairaslomaa. Päivittäin kävelyä, kylmäys 2-3 kertaa päivässä ja jalan venytystä. Hyvältä koipi näyttää, eiköhän tämä tästä! Mutta tosiaan sunnuntaina käytiin Pyryn kanssa Chevaluxissa harjoituskoulukilpailuissa. Tavoitteenahan on saada nyt mahdollisimman paljon koulua alle tässä talven aikana että ensi vuonna se ei sitten tuottaisi ongelmia. Ja olen kyllä reissuun enemmän kuin tyytyväinen, herra oli oikein hieno! Valitan tästä on tulossa lyhykäinen postaus, mutta kun tässä on mennyt niin kiireiseksi niin kerron vain pinnallisesti tällä kertaa ;) Kuvia tulossa jossain vaiheessa

Menin Pyryllä siis kaksi luokkaa, Helppo C:1 ja KN Special. Verkassa heppa tuntui hyvältä ja olin erittäin tyytyväinen rataankin, vaikka välillä kävi hitaaksi pohkeelle. Lopputulois 63,5% ja 3. sija! Hieno pyrde! KN verkka oli MIELETÖN! En ole ikinä, ikinä ikinä tehnyt sen kanssa niin hienoja keskiraveja, se oikeasti meni pyöreässä muodossa jne. No.. Mutta radalla koko homma meni ihan plööörinäksi. Meni ihan ookoo kivasti aikaisempiin ratoihin verraten, silti prosentteja vain 56%. Mutta olen silti tyytyväinen tästä on hyvä taas jatkaa!


Ja sitten näitä "ennen kun ketään ehtii mainita" -juttuja. Videon näette siis alhaalla. Tiedän omat virheeni, videolla sekä huonoja että hyviä pätkiä. Ja kyllä, pidän vasemman käden välillä huovassa, koska muuten jään herkästi vetämään. Harkkakisoissa oli hyvä tehdä mitä lystäsi ;) Ja vielä, sain jopa kaksi kahdeksikkoa pyrden kanssa! Mutta nyt se video.


Tiistainakin oli kouluvalmennus ja huomenna (tänään torstaina) onkin sitten estevalmennus, teen jonkinmoisen koosteen niistä jos vain sain aikaiseksi (lue: ehdin töiltäni). Mutta nyt rakkaat lukijat, hyviä öitä. Jos tosiaan nukkumisesta mitään tulee, meidän rakas collienarttu on kateissa.. Tyttö tule pian kotiin!

23. syyskuuta 2011

Upea hevonen, jonka itseluottamusta ratsastaja syö..

Kyllä, "omistan" aivan mahtavan puten! Oltiin siis tänään pitkästä aikaa Piken estevalmennuksessa. Valmennus oli haimi-hallissa, tykkään itse haimin pohjasta paljon! Oli tosi kivoja tehtäviä ja hypättiin rataa. Mutta alkuun pitää sanoa että HUHHU, Pyry on julmetun hieno! Paljon saatiin kehuja valmentajalta. Mutta sitten siihen valmennukseen. Pahoittelen postauksen "kuvia", on otettu videolta joten laatu on hurjaa ;)


Verryteltiin kaikki tuntilaiset itsenäisesti hyvin ravi ja laukka läpi. Pyry tuntui ihan kivalta, rauhalliselta ja maltilliselta, ei kuitenkaan mitenkään laiskalta. Kun Pike tuli, aloitettiin heti ravipuomit - ristikko tehtävällä. Tämä tultiin noin kolme kertaa. Pyry meni hyvin ekalla ja vikalla kerralla, siinä toisella kerralla tuli itselle joku ihme vamma ja jäin junnailemaan. Sitten tultiin lankku pysty ja kavaletit - kolme laukkaa - okseri. Pelkäsin julmetusti kavalettejä, Pyryllä kun tuo laukka on hieman.. Pitkä. Hyvin kuitenkin poika keräsi itsensä! Sitten tultiin muutaman kerran lankkupysty, ristikkookseri (siis ristikko johteinen), kavaletit - kolme laukkaa - okseri. Pyry teki kaikki 80-90 cm tehtävät NIIN hienosti, olin oikein ylpeä!

Sitten hypättiin pienempi rata, esteet oli siinä 85-90 cm. Pyry teki tosi hyvän radan, itse hieman sähläsin sarjalle. Sitten käppäiltiin ja katselin muiden radat. Pike kysyi paljon uskallan hypätä ja vastasin vain että nosta omantunnon mukaan. Hypättiin Iidan ja Maijun kanssa saman kokoinen rata, 100-110 cm, keskimäärin siinä 105 cm esteitä, kavalettien jälkeinen okseri ja sarjan okseri olivat 110 cm. Olin ihan vellit housuissa kun katoin Iidan ja Maijun ratoja.. Ja meidän pikku Pyrden pitäsi selvitä niistä! Sitten hieman laukkailua ja sen jälkeen eikun radalle. Ja kuski mokasi.. taas! Hevonen oli järjettömän upea! Jännitin ihan hirveästi, en nähnyt paikkoja ja tuntui muutenkin pelottavalta. Olen viimeksi hypännyt yli 90 cm PUOLITOISTA VUOTTA SITTEN! Joten kyllä, varsinkin Pyryn ja "kauhukuvien" mitä siitä olen kuullut, hieman pelotti. Hevonen oli ihan intona, imi esteille ja itse jäin jarruttelemaan, jolloin tultiin  lähelle ja radan edetessä oikein huomasi kuinka hevonen luottamus pikkuhiljaa itseensä katosi. No puomithan kolisi alas kun tyypillinen ongelmani myötäys oli taas päällä. Eli en myödännyt, ei hevonen pystynyt venyttämään. Jokaisen pelastuksen jälkeen sitä kiitin.

Otettiin sitten uusiksi koko homma ja siinä sitten heti ekalle kielto. Sen jälkeen itse ryhdistäydyin ja päästiin hyvin ykkösen yli. Kakkoselle harkitsi kieltämistä, mutta kun olin itse menossa ihan innoissaan, Pyrykin innostui. Sitten tuli taas se ihana superheppa takas, itseluottamus koheni silmissä. Kavaletit + okseri tosi hyvin ja sitten KUSKI kusaisi pahasti sarjalle. Toi A-osalle ihan juureen ja olin ihan varma että nyt tuli B-osalle kielto. Mutta ei, siinä vain heittäydyin mukaan kun Herra sen päätti hypätä. Ylhäällä oleva kuva siis tästä tilanteesta, siksi itsellä niin hieno asento..


Lopuksi laskettiin esteen 95 cm ja tultiin hyvän mielen esteet: kavaletit + okseri, sarja ja ristikkookseri. Ja mikä ero! Nyt myötäsin ja eron oikein näkee! Pyry oikeasti hyppäsi ihan selän kanssa kun en ollut häiritsemässä. Upea, upea heppa! Viimeiseen "rataan" olen oikein tyytyväinen, kavaleteilla jäin jälkeen mutta hyvin loppurata. Tällä valmennuksella siis päätettiin että ei vielä lähdetä Huittisiin hyppäämään 95 cm vaan jäädään treenaamaan. Ja oli ihana kuulla kun Pike sanoi että Pyry on tosi hieno hevonen! Aijai, oikein tuli lämmin olo ja melkein kyyneleet silmään. Nyt pitää saada kuskin pää taas kuntoon ja luottaa hevoseen. Hevonen kyllä menee jos annan sen mennä ja menen hyppyyn mukaan!


Erittäin sekava, nopeasti tehty postaus, mutta adrenaliini virtaa vielä niin kovasti suonissa ettei kykene keskittymään. Yläpuolella tosiaan pieni koostevideo, pahoittelen omaa ratsastustani, sen takia käyn valmennuksissa. Pakko sanoa että U-P-E-A Pyry! :)

22. syyskuuta 2011

kun mikään ei tunnu miltään, kipu korvaa ystävää


mä tarvitsen mun haavoja
syviä ja suolaisia
kun mikään ei tunnu miltään
kipu korvaa ystävää
joka ei jätä milloinkaan
nöyränä vartoo vuoroaan
kun mikään ei tunnu miltään
kipu korvaa ystävää 

Ja ennen kuin ketään kysyy, en pidä Chisusta laulajana. Jotenkin tässä laulussa nyt vaan sanat osuu myös omalle kohdalle ja sopii erinoimaisesti Lurppaan. Analysoimaan siitä voisin alkaa, mutta unohdetaan nyt se.

Se miten saatte jälleen lukea Lurpasta johtuu hyvin pitkälle Mollasta. Tänään kävi eläinlääkäri, piti Pyryltä katsoa hampaat, mutta ei voinut katsoa ilman rauhoitusta ja sitä ei tänään voitu tehdä. Mollan tarkasti keuhkot, jalan ja patit. Keuhkoissa ei mitään, sai lääkekuriksi limaairroittavaa. Patit polttiaisten puremia. Jalka.. Koukistajajänteen venähdys tai vastaava. Alkanut nyt lämpiämään ja on turvoksissa. Tiedän, sanoi ettei ole todellakaan mikään hälyyttävä, lähinnä pari viikkoa käyntiä, kylmetystä ja jalan venytystä niin pitäisi olla taas kunnossa. Mutta tiedättehän (kai) minut..

Sen jälkeen kun Lurpalle kävi miten kävi, olen ollut paniikissa. En tiedä miten Mollan jalka meni. Tai tiedän ja olen yrittänyt jo pari viikkoa miettiä mikä se tilanne oli. Ihan kun aivot olisivat jäätyneet siitä kohden. Muistan että se lepuutti jalkaa sen jälkeen hetken ja sitten meni normaalisti. Siitä mitä tapahtui en muista mitään, en mitään! Ihan pimeä kohta aivoissa. 

Joten taas on itketty. Ei, ei Mollan takia, koska tiedän että se paranee ja ainahan sen voi vaikka astuttaa. Vaan lähinnä muistin taas Lurpan ja sen koko prosessin mitä vuosi käytiin. Teinkö sittenkin Lurpan kanssa jotain väärin? Rikoinko sen? Rikoinko Mollan? Kokoajan minulle hoetaan ettei ole mun vika, mutta omaan sydämeen sattuu jos oikeasti olen jotain tehnyt. Pelkään ja olen fanaattinen, tarkistelen jalkoja aina kun olen tallissa, pelkään että pilaan tai rikon Pyryn. Ja miksen muista? Kuinka voi taas sattua näin paljon. Jotenkin tänään kun kuulin Mollasta aloin taas mennä paniikkiin. Kaikki kelautui taaksepäin. 


oon ystävä mustelmien
tarpeeksi niistä saa mä en
siks vaik sun kanssa leikkimään
ei jäisi hai tai härkäkään
täs oon taas ilman kypärää 

Tämä koko seuraava pätkä kuulostaa täysin kliseiseltä sokerinhuurteiselta vaaleanpunaisten lasien läpi kuvitellulta kertomukselta, mutta ihan tosi, se on täyttä totta. Ne jotka Lurpan tunsivat siitä asti kun se meille tuli tietävät. Tuo yllä oleva pätkä kuvastaa Lurppaa niin täydellisesti. Olin varmasti hullu kun ostin Lurpan. En meinannut uskaltaa hoitaa sitä ensimmäiseen kuukauteen. Se hyökkäili ja ihan tosi.. Olisi varmaan vähintäänkin laittanut sairaalakuntoon jos ei olisi ollut jotain kättäpidempää mukana. Varustaminen oli pakko tehdä kahdelta puolelta ja silloinkin sai taka- tai etujalasta tai hampaista. En olisi ikinä uskonut että vuoden päästä hoisin sitä täysin vapaana, MINÄ! Ei kukaan muu. Todella kliseistä ja naurettavaa sanoa, mutta ei se antanut muiden varustaa itseään karsinassa. Sain laittaa sen ihan solmuun, samalla kun se yritti syödä kaikki muut tallilla olijat.

Kuinka kaipaankaan pikku miestä. Todella. Jotenkin tänään vielä enemmän. Miksi niin rakas lähti niin aikaisin?


Kulta kultaisin Karats <'3 

21. syyskuuta 2011

Päivän surkein ratsastaja titteli.. (+ haaste + tunnustus)


Kyllä, tänään voitin päivän (vuoden..) surkein ratsastaja tittelin! Jes kuinka ylpeä olenkaan itsestäni.. Ihan tosi, tämä on taas se päivä kun tekisi mieli hypätä takaisin sänkyyn jo herätyskellon aamulla soidessa. Taino, niinhän minä tein. Ja heräsin 7.32 kun töissä piti olla klo 8.. Matkaankin kun menee se puolisen tuntia jos nopeusrajotusten mukaan ajaan.. No siinä sitten kiireessä kamat kassiin, ruuat mukaan ja menoksi. Oliko ihme että töissä meni sitten kaikki ihan takamuksilleen? Ensinnäkin koulusta luokanvalvoja tuli Logistiikka ykkösten kanssa työssäoppimispaikalleni ajamaan trukeilla. Näin ollen minun keräilytrukki annettiin. Niinpä vietin päivän, PAKKAAMASSA jotain himputin lakanoita johkiin söpöihin pikkupusseihin.. Ai että kun kaipasin trukkia siinä vaiheessa.. Tietenkin onnistuin ruokatunnilla polttamaan suuni ja kun lopulta viimeinen puolituntia sain alkaa keräilemään, jouduin ajamaan pässillä.... SE OLI KAUHEA.. kääntyi aivan liian nopeasti, ja olin jo tottunut lukkojarrutukseen kun nostaa vasemman jalan ja tää oli koko seisoma-alueen trukki.. Meinasin vaatimattomat 6 kertaa ajaa sillä päin seinää tai varaston hyllyjä..

Selvisin kuitenkin työpäivästä ja päätin sitten että kotona nukun hieman ja sitten menen tuuppaamaan Pyryä. Noh, en tainnut kun kotipihaan päästä kun äiti soitti ja kierrellen sanoi että mitä jos Kari kuskaisi huomenna mut valmennukseen. Jos äiti ois ollu vieres oisin kuristanu sen! Tää on mulle nyt henkisesti tärkee valmennus ja tarviin oikeesti nyt just paljon tukee.. Ja ei, tää menee nyt sit töihin.. Tietty Kari lupas kuskata ja ottaa videoo mut.. Ei se oo sama asia kun ei oo sitä henkistä tukee ollenkaan! No sit kiukkusena ajattelin et nukun 20 minuuttia ja meen sitten ratsastaa Pyryn. Eipä sit tullut nukuttua. Päätin sit mennä ratsastaan ja kas, heti ku oli kamppeet hevosen päällä, alkoi hillitön kaatosade. Ei siinä, sää kun sää niin ratsastan. Ja ihme ja kumma, Pyrykin oli taas tänään sillä päällä. Tai kuski oli tavattoman surkea. Mikään mitä yritin ei onnistunut, joten tappeluksi meni ja lopulta sitten luovuin koko tuuppailu ideasta ja laukkasin maastossa. Hyvin menee siis kisat..

No sitten kun tulin kotiin Pilvi oli sopivasti tullut ja alkoi laittaa Mollaa kuntoon. Sanoin että käyn nopeasti vaihtamassa vaatteet ja riensin pikaisesti ottamaan märät ratsastusvaatteet pois ja heitin verkkarit ja sadetakin päälle. Maha murisi nälästä ja ajattelin että syön viimeisen jugurtin ennen kun lähden. No tietenkin se pikari tipahti kädestä ja levisi kokonaisuudessaan lattialle.. Siivosin sitä siinä kymmenisen minuuttia ja sitten luovuin syömisideasta ja kiirehdin talliin. Tallissa viritin Mollalle sivarit ja liinan, Pilvi kyytiin ja tunnille. Tarkoitus oli juoksuttaa liinassa ja katsoo istunta kuntoon. Kyllä paljon parani taas, mutta olin tänään ihan shaiba opettajakin.. En osannut selittää mitään, aivot oli ihan hyytyneet. Onneksi oppi meni kuitenkin perille..

Pilvi ja Pyry kesällä

Mitä tästä enää puuttuu? HUOH, haluan nukkumaan.. Maha edelleen murisee, mutta kirjoitan vaan tätä naurettavaa angstauspostausta jota kukaan ei kuuna lue saati jaksa edes korvaansa lotkauttaa. No tehdään tästä edes VÄHÄN mielenkiintoisempi, sillä Milla että Terhi antoivat minulle tunnustuksen, joten KIITOKSET molemmille :)

Tunnustuksen tehtäviin kuuluu kiittää tunnustuksen antanutta, vastata 10 kysymykseen ja jakaa tunnustusta eteenpäin 10 ihanaan blogiin sekä tiedottaa kyseenomaisia blogeja asiasta. Tässä kysymykset ja vastaukseni niihin: 

1. Suosikkiväri: Eiköhän sen kenttäväreistä jo näe ;) Sinisellä (sähkönhohtoisella!) mennään.
2. Suosikkieläin: hevoset, koirat, kissatkin menettelee :)
3. Suosikkinumero: 12
4. Suosikki alkoholiton juoma: nykyään juon kivennäisvettä aika paljon..
5. Facebook vai Twitter: Naamakirja
6. Intohimosi: harrastus on intohimoni (=elämäni?)
7. Saada vai antaa lahja? antaa. 
8. Suosikkikuvio: sydän!
9. Suosikkiviikonpäivä: perjantai
10. Suosikkikukka: kaktus!

Valitettavasti, koska olen hidas, en kenelläkään tätä tunnustusta jaa, koska kaikki ne aivan ihanat blogit joita aktiivisemmin seuraan, on jo tämän tehnyt. Annan tunnustuksen sitten kun löydän taas kivan blogin ;) 

Kuvannus Erja Andersson kiitos!
 Lisäksi olen jo tässä pari päivää miettinyt osallistuvani Team Horseblogin haasteeseen, mutta jotenkin ikinä ei ole aikaa tai muutenkaan sopivaa hetkeä sitä tehdä. No koska tämä postaus on muutenkin ihan.. sekaisin, laitetaan tähän tuo haastekin! :)

MIELUMMIN -KYSYMYKSET
Ostatko mielummin yhden merkkivarusteen vai monta halppis varustetta?
 - Nyt on niiiiin monta merkkivaatepettymystä tullut ihan lähiaikoina, että nyt mennään perus halppiskamalla. Ja ne on muuten kestäneet paljon pidempäänkin! Esimerkkinä näistä "merkkituotteista" vaikka juuri Mountain Horsen farkkuratsarit (kokopaikat), joista pulitin 110 euroa. Nämä jo ennen kisakauden loppua paikoista ihan puhkikuluneet! Kun taas päivittäisessä käytössä olevat Börjesin nahkasaappaat (ovh 100 euroa) edelleen uuden veroiset. Tosin tässäkin nahkasaappaiden kanssa ei kannata tinkiä.. Nimimerkillä hööksin parin sadan saappaat aivan järkyttävät!

Jos saisit valita ostaisitko mielummin yhden hyvin koulutetun ja valmiin hevosen vai kaksi vähän halvempaa projektia?
- Itse olen ihminen joka suorastaan rakastaa projekteja! Mikään hevonen ei meille ole tullut valmiina. Tietenkin haluaisin sen hyvin koulutetun hevosen millä pääsen mahdollisimman pitkälle, mutta todellinen haave on siinä että saisin nuoren josta muokata omalle takamukselle sopiva. Joten kaipa tähän sitten vastaan että muutama nuorilupaus kiitos!

Menetkö mielummin hieman liian helppoon vai hieman liian vaikeaan luokkaan kilpailuissa?
- Yleensä menen ihan tasoon sopivaan. Verkkaluokkana joskus helpompi, kerran erehtynyt menemään liian vaikeaan luokkaan. Joten tähän vastataan että mielummin helpompaan ja varman päälle, mitä turhaan tuhoamaan luottamusta.

eräänlainen projekti -09

OLETKO KOSKAAN -KYSYMYKSET
Oletko koskaan itkenyt hevosesi vuoksi?
- Kyllä. Lurpan tähden tuli itkettyä hieman enemmänkin. Ja edelleen itken.

Oletko koskaan ollut kateellinen jollekkin hevosystävällesi? ja miksi?
- Tavallaan kyllä. Olen "kateellinen" ihmisille joiden vanhemmilla on varaa hommata hienot hevoset. Samalla olen iloinen kavereiden puolesta. Onnekas olen itse kun käytössäni on kaksi näin upeaa puttea! Harmi kun olisi vielä oma puokkikin pihassa..

Oletko koskaan antanut kavereittesi (jotka eivät ratsasta vakituisesti) ratsastaa hevosellasi?
- Kyllä, aika yleistäkin taitaa olla meillä? :D

Oletko koskaan yrittänyt hypätä liian isoa estettä? Mitä siitä seurasi?
- En oikeastaan. En harrasta korkeushyppäämistä, lähinnä kun tuntuu siltä esteitä nostetaan. Kertaakaan ei ole vastaan tullut "liian isoa estettä". Kerran kauhistutti vaativan tukkiokseri jota hypättiin harjoituksissa, varsinkin kun joka kerta tultiin ihan juureen. Mutta kyllä, onneksi hevonen oli niin ihana että pelasti!

elämä! Kulta katselee pilven reunalla ja odottaa, tiiän sen <3

MILLOIN VIIMEKSI -KYSMYKSET
Milloin viimeksi tipahdit hevosesi selästä? Miten se tapahtui?
- Mielenkiintoista.. Viimeksi taisin tipahtaa Mollalta maastossa. Oltiin menossa kentälle kun tamma yhtäkkiä säikähti jotain ja hyppäsi ojan yli pellolle ja tietty itse mätkähdin viereen. Harmi kun happi loppui ja meitsi meinasi pökertyä. Viimisillä voimilla soitin sitten porukoille ja kappas.. kukaan ei vastaa.. Onneksi lopetin hyperventiloinnin, mutta kävelemään en päässyt kun jalka vihloi. Niinpä kapusin jollain ihme konstilla tamman kyytiin ja leikkauttamaan chapsi pois jalasta.. Läheltä piti -tilanne kyllä kävi viimeksi Niinisalossa kun tamma yritti kieltää mutta hyppäsikin ja meikä roikkui mukana..

Milloin viimeksi halusit myydä hevosesi esim. suutuksissasi?
- enpä varmaan ikinä. En ole tainnut oikeasti ikinä suuttuessanikaan sanonut myyväni näitä. Enemmän äidin puheita. Itse laitan kopukan aina makkaraksi jos on kusipää ;)

Milloin viimeksi kaduit jotain omaan ratsastukseen liittyvää? ja miksi?
- En muista koska, mutta varmaan silloin kun suutuin turhasta Pyrylle. Hermot oli kireällä ja kiukuttelin hevoselle, aivan naurettavaa. Onneksi nämä on nykyään harvemmassa.

Milloin viimeksi kävit tallilla?
- Kolme tuntia sitten?

Milloin viimeksi siivosit hevosesi karsinan?
-  Tänään otin kaikkien karsinat, huomenna äiti lupasi ottaa kun itsellä valmennus..


Että tälläinen tällä kertaa. Ei mitenkään tavoitteelliseen kilpailemiseen liittyvä postaus, mutta antakaa kerta anteeksi. Huomenna sitten toivon mukaan enempi tavoittellista materiaalia ;) 

Reisikevennystä ja kevyttä istuntaa, pohdintoja ja JALKAongelmia?

Just eilen mietin etten viitsi mitään kirjoittaa kun ei mitään kirjoitettavaa ole. Mutta tänään huomisin että lopulta olisi vaikka mitä juttua! Nämä on näitä "sarjassamme turha postaus", mutta ainakin nyt tulee paljon kaikenlaista asiaa. Kirjoittamisen tuottaminen on tällä hetkellä hieman hankalaa - silmät ristissä - joten näin alkuun heti voisin pahoitella sitä kirjoitusvirheiden määrää.. Ja koska uusia kuvia ei ole vielä tullut (laiska kuvaaja..) saatte katsella näitä aiheeseen - epäsopivia? - kuvia :)



Voisi tämänkin tekstin vaikka aloittaa otsikon ensimmäisestä asiasta, joka pitkälti liittyy tämän päivän ratsastukseen. Tosiaan tänään molemmat hepat pääsivät todella reippaalle maastolenkille. Pituuttahan ei lenkillä ollut paljoa, varmaan jonkun 7 kilsaa tai jotain, lähinnä kuitenkin panostin sitten siihen eteenpäin menemiseen. Myöhäseen taas meinaan meni, Mollan menin ratsastamaan vasta klo 18.30 ja Pyrden heti Mollan jälkeen. No mutta asiaan. Eli tänään Senni kuivaharjoitteli torstaina estevalmennusta varten. Luin / kuulin jostain reisikevennyksestä (nimesin siis itse tämän..) ja päätin heti kokeilla sitä! Ja kyllä, eron huomasi! Tein oikeastaan tätä "reisikevennystä" jo sunnuntaina Pyryn kanssa, mutta nyt koitin sitä myös Mollalla. Pyryn kanssa se on huomattavasti helpompaa, mutta eron huomaa! Jalka pysyy aivan eritavalla paikoillaan ja vaikka molemmat hevoset tänään pomppivatkin, pysyin yllättävän hyvin siellä! Lisäksi tehtiin 3 kilsan laukkatreeniä, joten pohkeet huutavat hoosiannaa kun on tuota kevyttä istuntaa myös harjoiteltu. Kevyessä istunnassa laukassa haluan myös että jalkani pysyisi paremmin paikoillaan ja en painaisi kantapäätä alas. Ja tänään se oli yllättävän helppoa! Pystyin istumaan häiritsemättä ja hyvässä tasapainossa molempien selässä, olen itsestäni oikein ylpeä!

Kuivaharjoittelua siis oli se kun harjoittelin myötäämistä. Tein päässäni kuviteltuja esteitä hevosen laukatessa ja aina ponnistuskohdassa myötäsin, mutta pyrin silti pysymään mahdollisimman hyvässä asennossa. Kyllä, erittäin vaikeaa se on ilman esteitä itse, mutta viimeksikin pääsin tällä toivottuun tulokseen. Saattaa tosiaan kuulostaa tyhmältä kun sanon kuivaharjoitelleeni, mutta no.. Kukin tyylillään eikös? Ja ihan tosi, jos teilläkin on jotain ongelmia, suosittelen kuivaharjoittelemista! Kun en osannut istua suorassa selässä hankin itselleni jumppapallon ja istuskelin siinä samalla dataillessani ja tadaa, ryhti parani! Huomaahan sen että jumppapallo on muuttanut alakertaan, mutta se oli kuitenkin yksi esimerkki..

Ja tähän samaan liittyen pitää kehua kyllä noita tallisaappaita. En siis viitsi noita "uudempia" nahkasaappaita käyttää tallilla, vaan meillä on tallissa Katariinan vanhat Börjesistä ostetut saappaat, jotka siis ennen itselläkin ollut. Ne ovat itselleni auttamattomasti liian kapeat (toinen saapas menee kyllä kiinni, mutta toisesta ei mene nappi..) mutta ne ovat mielettömät! On _paljon_ helpompi istua selässä kun saappaassa on nilkassa hieman tukea. Nuo omat "paremmat" nahkasaappaat ovat järkyttävät.. Löysät ja kulahtaneen näköiset, ei mitään tukea missään.. Joulu tule jo!



Tästä päästäänkin oikein sulavasti Mollaan ja ongelmiin.. Tosiaan, TAASKO jalkaongelmia? En tiedä mikä Mollan jalassa on. Se ei onnu tai aro, mutta se on turvoksissa. Kyllä, jänteen tarkistan päivittäin ja tökin, hakkaan, mätkin, teen kaiken varmistaakseni ettei se ole jänteessä ;) Selitetääs siis ihan alusta. Kesällä Mollalle sattui jotain, en nyt muista mitä, joko se astui huonosti kopista alas tai routakuoppaan tai jotain vastaavaa.. Siitä lähtien sillä on ollut jalan yläosassa, missä siis polvi ja se itse jalka (tähän aikaan saa päähän oikeita sanoja) yhdistyy, nestettä ja sellainen ns. patti. Ei siis ole kova, vaan pehmeä ja pienenee liikutuksessa. Tänään oli kuitenkin KOKO jalka aivan turpea! En tiedä johtuiko kengityksestä joka oli myös tänään, mutta kun jalkoja pesin, olin saada paskahalvauksen.. Olen fanaattinen Lurpan jälkeen jalkojen suhteen.. Jalka oli hieman lämmin, joten kylmetin sitä ja laitoin msm-linimenttiä. Ei kuitenkaan arkonut, joten ajattelin että menen ainakin hieman köpöttelemään. Ravasi puhtaasti ja reippaasti, oli ihan normaali oma itsensä.. Tiedä sitten mikä siinä jalassa on..

Ja lisää Molla-ongelmia. Tamma on nyt, valkosipulikuurin loputtua kaksi viikkoa sitten, yskinyt kuppiinsa räkäpalloja. Enää ei ratsastaessa yski, yksi kaksi kertaa korkeentaan saattaa yskäistä, mutta niinkuin aikaisempaankin, on reipas ja menee innoissaan. En keksi mikä siinäkin on! Heinä ei pölise, vähentynyt yskiminen kun siirryttiin pikkupaaleihin. Mönkiessään paljon turpeessa yskäisee, mutta tosiaan muuten ei sano mitään. Ärsyttää vain kun nyt tulee torstaina elukkatohtori ja jos taas ollaan jollain sulfalla niin.. HUOH!

Sitten kolmas Molla asia. Ja se koskee HIKOILUA! Mollalla on ihan mieletön hikoilu. Tänäänkin kun menin molemmilla yhtäraskaat lenkit, Molla oli vaahdossa kun Pyry oli vähän pintahikinen / lämmin. Tähän minulla on kolme teoriaa:
  1. Huono kunto: Pitäisin jopa hieman mahdottomana.. Kuinka se jaksaa raskastakin työtä ja viikko sitten puhkui energiaa niinisalossa. Eipä luulisi sen kunnon tipahtavan parissa päivässä?
  2. Kipeä: Tämän ajan, kun on yskinyt, säännöllisesti mitataan lämpö. Lisäksi menohalut eivät ole yks yhteen tämän teorin kanssa. Voisiko tämän hylätä? Torstaina elukkatohtori tosiaan (taas) kuuntelee keuhkot..
  3. KLIPPAUSTA VAILLA! kyllä, tähän uskon täysillä. Oletan (ja samalla toivon tietenkin) että kun tamma on tässä kasvattanut jo melkoisen tiheän ja pitkähkön karvan, että olisi vain sitä hikoilua karvan takia. Ken tietää?

Tykkään tästä omasta tavastani mennä aiheesta seuraavaan näin sulavasti! heh.. Mutta seuraavaksi tosiaan klippaus! Erittäin ajankohtaista jo pikku hiljaa. Niinkun jo Mollaa epäilen että tuo mieletön hikoileminen johtuu tuosta tiheästä karvasta. Toivottavasti rakas Lister Star ei sano itseään irti kun yritän taas jyystää tuolta eläimeltä karvoja.. Mutta tässä on viimeinen kohta, pohdintoja. Ja nyt tosiaan tarvitaan teitä lukijoita! Mollalle (äidin pyynnöstä) tänäkin vuonna on sydän pyllyssä, mutta mites on Pyryn laita? Salama oli Lepan juttu, se ei mitenkään Pyrylle sovi. Väsätäänkö kankkuun playboy-pupu vai taiteilenko taistelevat metsot? ;) Nyt, heitelkää ehdotuksia, niitä todellakin kaivataan! Aikoinaan siis Lurpalla klipattiin tähti ja Lepalle salama, nyt kaivataan jotain erikoisempaa tämän sydänbeban rinnalle!

Ja vielä, vaikka näitä inhoankin, pakko hehkuttaa! Tosiaan hyväksi kehutut Mountain Horsen farkkuratsarit päätyivät ostoskoriini Finnderbyssä tänä vuonna. Ja pakko sanoa että olen erittäin pettynyt.. Kävin housuilla kuudet kilpailut ja niistä on paikka kulunut puhki!? Hetkinen, tämäkö on 110 euron housujen laatu? Ihan tosi, olin järjettömän vihainen, tämänkin rahan olisi sitten voinut käyttää paremmin.. Onneksi mieliala koheni kun vierailin agrimarketissa ostamassa melassia. Siellä oli kisatakkeja ja kaikenlaisia ratsastushousuja alessa. Oltiin jo aikaisemmin äitin kanssa katseltu aivan ihania valkoisia miesten ratsastushousuja. Se miksi tykästyin niihin, oli ne takataskut! Ihanat! Hintaa niillä oli kuitenkin aivan liikaa, 87 euroa, joten jäivät silloin hyllyyn. Mutta kun löysin juuri minun kokoiset (koitin niitä) housut alelaarista, oli ne pakko ostaa! Ja hei, sain ne 26 eurolla! Nyt taas pääsee hienoilla pökillä kisailemaan, JIPII!

Joten tässä taas näitä "ei minulla oikeastaan mitään asiaa" -postauksia.. Ei ollut asiaa, mutta silti tekstiä tulee kun Runebergiltä konsanaan. Joten kertokaa lukijat kiinnostiko vaiko eikö ja ennen kaikkea, antakaa nyt niitä hyviä kankkukuvia Pyrylle! 

15. syyskuuta 2011

Niinisalon kenttäkilpailut 10.-11.9. - Parin puten taidonnäyte

Huh, vihdoin ja viimein on aika kertoa teille Niinisalon reissusta! Tästä on luvassa melkoisen pitkä teksti, joten nyt eikun lukemaan!

Perjantaina lähdimme siis matkaan kohti Niinisaloa. Suunnitelmissa oli lähteä klo 17, mutta tavan mukaan se venähti siihen klo 18. Pääsimme kuitenkin hyvin perille, matkaan meni se kolmisen tuntia yhden pysähdyksen kanssa. Hevoset majoitettiin tällä kertaa Niinisalon Ratsastajille. Saimme todella kivat karsinapaikat, heti oven vieressä, siihen saikin hyvin kaikki tarvittavat hevosten ruuat + kaapin. Kaappi varmuudeksi (vainoharhainen..) lukkoon ja hevosille yöksi heinät ja ruuat ja hyvän yön toivotukset. Sitten matkailuauto ja heppa-auto ajettiin varusmiesalueelle ja löydettiin hyvä leirintäpaikka. Piuhat kiinni, lämmitykset päälle ja eikun nukkumaan ja valmistautumaan seuraavan päivän koitoksiin!

Koirat myös messissä! Assi meidän heppa-autolla :)

Lauantain valjetessa aloin valmistautumaan henkisesti suoritukseeni. Ensimmäinen lähtöni oli vasta klo 14, mutta koska emme yhtään tienneet kuinka kauan pyörällä kestää polkaista tallille, en ehtinyt aamusta yhtään seuraamaan kisoja. Lähdettiin sitten Pilvin kanssa jo hyvissä ajoin ajamaan tallille jotain kinttupolkuja pitkin.. Ja kyllä, samanlaista kangasmetsää siellä täällä, yritä siellä sitten löytää perille! Koska oltiin totaali eksyksissä, käynnistin puhelimeni navigaattorin ja lopulta, vain puolen tunnin harhailun jälkeen, löydettiin sitten tallille. Pyörät parkkiin, hevosille päiväruuat nenän eteen ja tsekattiin että kaikki on hyvin. Sitten putsailtiin karsinat ja laitoin Pyryn harjan ja hoidettiin yleisestikin hepat. Ja aikaa oli ties kuinka paljon.. Turhautuminenhan siinä tuli kun olisin kisoja halunnut nähdä! 

Päätettiin pian kuitenkin lähteä köpöttelemään varusmiesalueelle. Sinne oli yllättävän helppo löytää, tosin olisin takuulla taas eksynyt jos polkua ei olisi merkitty! Paljoa ei hevosia vastaan tullut. Oltiin hyvissä ajoin myös perillä ja kuin "tilauksesta" alkoi sitten satamaan kaatamalla, juuri kun piti mennä verkkaamaan.. Noh, sateen saattelemana sitten menin verkkaan. Ensimmäisenä tosiaan oli Molla. Molla oli verkassa ihan kiva, melko pehmeä ja hyvän tuntuinen, olisin vain itse saanut olla tarkempi ja ratsastaa paremmin avuille. Tällä kertaa kuitenkin päädyin vain "fiilistelemään" selässä. Sitten vain reippaasti radalle! Molla meni nätisti, kuunteli hyvin ja toimi jokaisesta puolipidätteestä, mikä oli tosi kiva homma! Radasta jäi tosi hyvä fiilis ja onnellisena sitten menin kiertelemään Mollalle hokkeja. Kouluradasta ei valitettavasti kuvia ja videokin tulee myöhemmin toivottavasti!

Sitten odoteltiin se hetki että esteosuus alkoi. Pyry laitettiin valmiiksi, koska hyppäsin saman tien siitä sitten Pyryn selkään. Molla oli verkassa... No virkeä.. Syöksyi esteille ja itse olin ihan hukassa :D Sitten menin pikkuverkkaan nurmelle ja niinkuin jo rataa kävellessä, nytkin pelkäsin. Se oli aivan järkyttävässä kunnossa! Se oli oikeasti liukas, mutta päätin vain ratsastaa tosi loivat tiet ja rauhassa. Pääsin onneksi nopeasti radalle (koska kerroin että toinen hevonen odottaa minua..) ja pian oltiin jo radalla. Ja VAPISIN! Pelkäsin niin paljon sitä pohjaa että jopa toivoin että Molla kieltäytyisi hyppäämästä. Siksi (kuten videolla näkyy) osaan oksereista tultiin ihan juureen ja ihan paikaltaan. Mutta jokaisen huonon hypyn jälkeen Molla sai paaaljon rapsutuksia, koska se oli tosi hieno tamma ja vaikka kuinka itse mokailin se teki puhtaan radan! Hieno hieno hieno heppa! Kuski oli surkea, onneksi heppa on hieno :)




Heti Mollan radan jälkeen kiipesin Pyryn selkään ja sillä välin äiti ja Pilvi veivät Mollan eläinlääkärin tarkastukseen. Ja tässä kohden meinasi kyllä omatkin hermot mennä. Pyry oli ihan sekopäinen. Se pomppi ja hyppi ja aiheutti verkassa poikkoilullaan ainakin 7 vaaratilannetta. Anteeksi todella paljon kaikille joiden verkkaa häiritsimme, lisäksi ratsukolle jonka radan aikana keilasimme kouluradan kirjaimia.. Huoh. Ensimmäiset kymmenen minuuttia käytin laukkaamiseen. Ensin toiseen suuntaan, sitten toiseen ja sen jälkeen 4 kaarista vaihdellen laukkaa. Sitten oli edes sen tuntuinen hevonen että pystyi edes alkamaan ravaamaan.. Mutta seuraava sekoaminen tuli kun sovittiin että Molla viedään kokonaan pois näkyvistä. En saanut herraa mitenkään rennoksi ja lisäksi poikitti tooodella pahasti taas oikeassa kierroksessa (nyt on eläinlääkärikin tilattu, toivottavasti ratkeaa tilanne!). Noh, eipä auttanut kun mennä radalle. 

Radalla Pyry oli oikeastaan aika kiva! Itse oli pakko istua paremmin, en voinut könöttää ja yritin jopa pitää pääni suorassa. Pyry oli kuitenkin koko ohjelman läpi erittäin jännittynyt. Parhaimmat pisteen olivat yksi 7, muut vaihtelivat 6 ja 5 välillä. Loppukommenteissa kehuttiin näyttäväksi, mutta tänään jännittyneeksi. Puolipidätteitä sanottiin että pitäisi tehdä (radan aikana niitä tein ehkä miljoona, mutta no, herra päätti olla kuumakalle tänään :D). Noh, ihan ookoo meni, en ollut siihen tyytyväinen, mutta pätkittäin oli ihan kivoja hetkiä, kunnes herra taas muisti että Molla oli hävinnyt.. Nyt tarvitaan Pyryn kanssa paljon kouluratoihin rutiinia niin lähtee homma toimimaan!


etukenosta takakenoon, missä kultainen keskitie?
Ja no, siinähän se meni. Sitten taas laittamaan Pyrylle hokit jalkaan ja eikun esteille! Koska olin kuitenkin tehnyt jo melko pitkän verkan, en viitsinyt kauaa verkkailla, vähän ravia, muutama nosto, pari kertaa puomi ja pari kertaa pysty ja sitten menin ilmoittautumaan valmiiksi. Nyt uskalsin ottaa jopa pikkuverkassa hypyn, nurmi oli kuivanut sen verran ja oli muuten kisaradan pohjakin todella paljon pitävämpi! Pian päästiin radalle ja tavoitteena oli vain siisti ja puhdas suoritus. Pyryllä oli hieman sitä energiaa, mutta kuunteli kuitenkin hyvin pidätteitä! Koitettiin nyt ensikerran  martingaalia ja toimi hyvin, otti pidätteet paljon paremmin vastaan. Tuli melko hyvät lähestymiset, kakkoselle ja kolmoselle hieman juureen, mutta muuten tosi kivasti kaikki. Ja puhdashan sieltä tuli, hieno hieno heppa! Ja huomatkaa muuten eka kuva! Mitä mitä, meikä myötää! harjoittelin jo isompia luokkia varten miten sitä ohjaa kuuluikaan antaa ;)




Joten kyllä, meikä on ihan tyytyväinen kun molemmat pääsivät seuraavana päivänä maastoon! Väliaikatuloksiakin saatiin, Molla sai koulusta 61,670% ja esteiltä sen 0 virhepistettä, joten tällä hetkellä tulos oli -57,5. Pyry sai koulukokeesta 55,670% ja esteiltä 0 virhepistettä, eli tulos -65. Molempiin hevosiin olin todella tyytyväinen, en voi muuta sanoa! Hepat saivat sitten hetken vielä hengailla autolla kun käytiin klo 19 kävelemässä rata. Käveltiin se kaksi kertaa, ensimmäisen kerran muiden mukana ja sitten toisen kerran ihan Pilvin kanssa kahden ja otin radasta videon. Sen lataaminen tosiaan kesti ja yotube ei oikein tykännyt, joten latasin sen naamakirjaan. Tälle videolle todellakin saa sitten nauraa! Siellä on sitä väsynyttä juttua ja siinä seassa sitten koko rata. Piiitkä video, ei tarvitse katsoa jos ei kiinnosta. Niille jotka eivät jaksa videota katsoa, tässä vielä kooste radan esteistä (huom! kuvien laatu ei päätä huimaa, kuvattu videokameralla ;)):


video tulossa tähän kunhan saan sen ladattua johonkin..

Elikkä melkoista yksiväristä tuo harraste taas oli. Videolla jotain ihanaa radan analysointia ;) Ja se pitää vielä sanoa että ottakaa pliis huumorilla tuo video.. Itse ainakin repesin sitä katsoessani, ai että kun taas mokailin (kuten toripöydän hedelmät ovat niin ihania, ihana haapatukki jne..).. Sitten ratsastettiin vielä hevoset takaisin tallille, iltaruuat naamariin ja pyöräiltiin takaisin. Samalla löydettiin äiti ja Kari haahuilemasta ja katselemasta tuloksia. Sitten katseltiin vaan illalla elokuvaa ja sitten tuli unisilmään. Seuraavan päivän haasteita odotellessa ;)

Sunnuntai aamukin sitten valkeni. Mihinkään ei sunnuntaina ollut kiire, koska starttasin Mollan kanssa vasta 15.58 ja Pyryn kanssa 16.36. Siispä rauhassa syötiin aamupalaa, lueskeltiin kirjoja, katseltiin telkkaria jne. Olisin halunnut kisojakin mennä katsomaan, mutta sopivasti sitten lähdettiin aamutohinoiden jälkeen tallille hakeen kaikki kamat pois. Eli tallilla hevosille päiväsapuskat, harjaus, karsinoiden siivous, kaikki tavarat autoon, hevosille suojat ja takaisin varusmiesalueelle. Siellä sitten laitoin itseni valmiiksi ja mentiin sitten hevosten kanssa katsomaan kisoja. Jotenkin huomaa että se aika juoksee aika nopeasti kun haluaisi itsekin seurata kisoja :'D Noh, joka tapauksessa hyppäsin taas pian Mollan selkään ja hengailtiin sitten hetki odottaen koska se luokka alkaa..

hengailua - huomatkaa muuten, kaikki vihdoin ihan sävyssä ;)
Menin sitten hyvin kävellyn tamman kanssa ravailee sellainen parikymmentä minuuttia ennen starttia. Taivuttelin sen hyvin ja katsoin että se toimi hyvin avuilla. Hieman oli neitokaisessa intoa ja ei meinannut oikein malttaa, mutta tein paljon ravi-käynti siirtymisiä ja kohta Molla sitten kuuntelikin paremmin. Hetki kevyttä laukkaa ja sitten hieman eteen ja kiinni. Kymmentä vaille otin ensimmäisen hypyn, muutaman kerran normi rataestepysty. Kun kuulutettiin 2 minuuttia, otin vielä kerran sianselän ja tamma oli ihan SUPER! Se hyppäsi niin rohkeasti että olin ihan ylpeä siitä ;) Ja pian jo huudeltiin minuuttia ja alettiin tamman kanssa valumaan lähtöpaikalle.

Ja kun vihdoin, ikuisuudelta tuntuvan odotuksen jälkeen, saimme lähtömerkin, löin kellon käyntiin ja eikun menoksi. Ykkönen tosi hyvin, rohkeasti hyppäsi vähän jopa kauempaa. Kakkonen myös tosi hyvin, mutta sitten romahti kolmoselle. Siihen tuli lähelle, hieman holja hyppy. Banketti, joka aina on ollut Mollan bravuuri, meni ihan surkeasti.. Ylös hyppy oli ihan hyvä, mutta alas alkoi kyttäämään ja yritti oikealta ohi. No siinä sitten hieman suutuin ja matka jatkui kaposelle vitoselle. 5 ja 6 esteet tosi hienosti taas. Sitten tuli kohtalon tynnyrit.. Molla on siis hypännyt ennenkin ne, ikinä ei ole mitään sanonut. Nyt siis samalla onnella kun ennenkin lähestyin tynnyreitä ja yhtäkkiä tamma heittää liinat kiinni, hyppää vasemmalle. Karjaisen että perhana, potkaisen vasemmalla jalalla ja siitä tamma sitten päättääkin että hyppään sittenkin.. Ja no, meikä ei ollut mukana, vaan ihan jossian muualla ja lopulta, esteen jälkeen, roikuin Mollan harjan varassa ja kiljuin että en tipu! 5 sekunttia jo ehdin miettiä että nyt tuli hylky, mutta sitten viimeisillä voimilla hyppäsin selkään, katsoin kelloa ja sanoin että nyt tuli kiire :D Ennen kun jatketaan rataa, tässä ihana kuvasarja tästä meitin kommelluksesta, kiitos paljon Hanna K. kuvasarjasta!

"omg!"

"okei okei, mennää sit"

"yritäs nyt kuski ryhdistäytyy siel.."
Ihan oikeesti, niin koominen tilanne! Istuntakin kertoo sen, ei oikeasti, en (toivottavasti) omista tuollaista istuntaa hypyssä.. No mutta, ryhdistäydyin ja matka jatkui sianselälle. Sille tultiin lähelle, samoin toripöydälle. Sitten huomasin että olikin hieman kiire ja painettiin hieman kaasua mutkaan. Täysillä kohti autonvanteita, siitä hyvin ja vielä viimeinen vilkaisu kelloon ja ihan täydellinen  viimeinen hyppy. Sitten taas onnellisena maaliin! Eli nollaratahan sieltä tuli! Olen oikeasti itsestäni ylpeä, oli oikeasti ihme etten tippunut.. Oli meinaan sellainen tilanne että huhheijaa! Hieno tamma oli, vaikka meinasikin kuskin tiputtaa. Loppuun vielä kuvat ja pieni pätkä alkuradalta.

Ensimmäisen kuvan kuvannut Pilvi, seuraavat Vaasan Urheilukuvaus
 




Kyllä huomaa mikä adrenaliinipiikki siellä maastossa tulee! Se on niin se laji mitä minä rakastan, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Sykemittarikin kertoi että maksimisyke taisi olla 164 ja kaloreita tuossa 2 ja puolessa minuutissa paloi 32 :D On siinäkin teitä sykähdyttävää tietoa.. Mutta tosiaan tarvitsen sen kypärä kameran, olisi tullut niin hieno kommellusvideo tuostakin! Mutta takaisin kisoihin. Mollan jälkeen vaihdettiin heti Pyrylle varusteet. Olin varautunut siihen että joudun ottamaan vähän pidemmän verkan. Raippa oli kuitenkin tuon Molla-kommelluksen takia jäänyt sinne tynnyreille, mutta onneksi muuan tyttö sen minulle sieltä haki, suuret kiitokset! Sitten vain verkkaamaan. Ravasin aika pitkään ja sitten otin rauhallista laukkaa kuten Mollan kanssa. Oli jotenkin ihana huomata että osaan jo hieman tunnustella Pyryn laukkaakin! Esteiden läheisyydet alkaa olla jo hieman helpompaa arvioida herran kanssa. Hyppyinä muutaman kerran pysty ja kerran kahdeksikkona pysty. Sitten käppäiltiin pidempi hetki ja kun oli taas 2 minuuttia starttiin, otin muutaman noston ja kerran sianselän. Rohkea herra, ei mitään katsellut. Sitten taas lähtökuoppiin odottelemaan..

Ja taas kerran lupa annettiin, kello käynnistettiin ja matka alkoi. Ja voi kun olen niin tyytyväinen. Koko rata oli niin tasainen ja näin paikat hyvin.. Ykköselle tultiin ihan hyvin, samoin kakkoselle. Kolmosen paikan näin että jäi kauas, joten otettiin näillä pikkuesteillä hieman nopeampi laakahyppy. Banketti ei Pyrynkään kanssa onnistunut niin hyvin, ylös ihan ookoo, mutta alas tultaessa rytmi katosi ja tippui raviin. Noh, siitä matka kuitenkin jatkui kapealle vitoselle. Hienosti 5 ja 6 esteet. Sitten tynnyrit. Tällä kertaa itse vähän jännitin. Otin sitten vähän tiiviimmän istunnan (olin siis Mollan kanssa luottavaisesti kevyessä istunnassa lähestyessä..), mutta kaikki varmistelu oli aivan turhaa! Kun Pyry vaan näki esteen se suorastaan imaisi sinne! Sitten tuli taas hieman kiire sianselkä ja toripöydän kohdalla, joten otettiin kaareva mutka suorana linjana ja mies totteli jokaista käskyäni! Hyppäsi kun sanoin, antoi kiinni kun sanoin, kaikki! Sitten rauhoitin ja loppu tultiinkin ihan rauhassa, koska saatiin hyvin aikaa kiinni tuossa toripöydällä. Kaksi viimeistä hyvin ja reippaasti maaliin ja extra super taputukset.. Kyllä, tästä hepasta kuullaan vielä, sanokaa mun sanoneen! Se on maastossa niin varma ja rohkea että ei ole epäilystäkään ettei tämä selviytyisi suokkien kansallisista. Joten saapi nähdä mihin päädytään ;) Tässä taas kuvia ja videopätkä radasta.

2 ensimmäistä Vaasan Urheilukuvaus, jälkimmäiset Hanna K.
 





Kyllä, sanon olevani Molemmista ylpeä! Molla olikin sitten 13. sijalla, eli toinen ei sijoittunut. Pyry nousi muutaman pykälän, johonkin keskivaiheille. Mutta olen vain niin ylpeä että voisin haljeta! Sitten tähän loppuun vielä muutama pahoittelu. Ensinnäkin pahoittelut videoista jotka eivät ole laadukkaita. Itselle se kuitenkin riittää, pakko ei niitä ole katsoa :) ja toiseksi pahoittelut erittäin pitkästä postauksesta, toivottavasti joku edes jaksaa tämän lukea! Niinisalon reissun jälkeen todellakin tekee mieli hankkia se kypäräkamera, eiköhän se tässä talven aikana ilmesty meille, toivottavasti ;) Lukijat voisivat kertoa onko tämä jo aivan liian pitkä postaus? Ymmärrän kyllä jos ette jaksa lukea, mutta mielestäni on kivempi kertoa + laittaa kuvat kun vain laittaa tynkä video + muutama kuva ilman tekstiä.. No kaikkia en voi miellyttää.. Mutta kertokaa toki!

Ja vielä etten ihan unohda. Tosiaan Niinisalossa oltiin jo Mollaa ostamassa, rahat olisi lyöty samantien käteen jos olisin summan sanonut! Ja Pyry sai tooodella paljon kehuja ja sen aikaisemminkin jo tietävät hämmästyivät hieman kun herra välillä kävi vähän kuumana. Tosi paljon kuultiin positiivistä palautetta molemmista hevosista, mikä oli tooosi hienoa :)

13. syyskuuta 2011

Niinisalo-postauksen valmistelua ja kisakalenterin päivitystä

Valitettavasti Niinisalo-postaus on hieman jäissä, kunnes saan kaikki videot nettiin.. Toivon mukaan pian, kunhan vain tämä kone lakkaa lagittamasta! Mutta sen verran voin paljastaa että kiva reissu oli ja hyvillä mielin tultiin kotiin ja ensi vuoden kisakautta odotellessa! Molemmat hevoset saivat niiin paljon kehuja että olen aivan ylpeä niistä! Pieni piristys Niinisalosta, söpö perhepotretti! Huomatkaa muuten, löysin täydellisen värisen ilmastointiteipin, nyt on kokonaisuus täydellinen ;)


Mutta sitten palataan vielä takaisin kisatunnelmiin, tai oikeastaan tuleviin tapahtumiin. Tässä pieni loppukauden kisapläjäys mitä on nyt suunniteltu:

- Chevalux Harjoituskoulukilpailut 25.9.
Nämä karkelot tosiaan olisi todella kivat, tarvittaisiin nyt Pyryn kanssa paljon koulukisoja alle että alkaa tulemaan rata rutiinia.. Suunnitelmissa mennä kaksi luokkaa Pyryllä, Helppo C:1 ja KN special. Ja ihan harjoittelemaan toki mennään. Molla tulossa mahdollisesti mukaan, Pilvin jos saan menemään Helppo C:1 ja itse harkitsen vielä KN Molluskan kanssa ;) Näissä kisoissa kuitenkin pieni MUTTA, sillä olen oikeasti töissä, joten pitää kysyä onnistuisiko joku vaihtamaan, saapi nähdä..

MT-Team seurakoulukilpailut 8.10 
Näihin mennään vaikka olisi mitä luokkia. Varmasti taas jotkut helpot luokat Pyrylle ja Pilvi menee Mollan kanssa jonkun helpon. Kutsua ei vielä julkaistu.

Huittisten Alue-estekilpailut 9.10 
Samana viikonloppuna sitten alue-estekarkelot. Tätä mietin kovasti, mennäänkö tänne vai Chevaluxiin. Nyt näyttäisi hyvältä Huittisten puolesta. Molla ja Pilvi menisivät 70 cm, itse Mollalla 80 cm. Pyry taas menisi 80 cm ja 95 cm. Tästä keskustellaan vielä Piken kanssa, mutta hyvin mahdollisesti ollaan menossa tänne!

MT-Team seuraestekilpailut 16.10 / Salon alue-estekilpailut 16.10
Nämäkin päällekäin Salon Alue-esteiden kanssa.. Mutta koska oma seura niin mahdollisesti tänne ollaan menossa, saas nähdä nyt. Salossa taas olisi myös 80 cm, mutta se on 90 cm sijoittumattomille ja meillä Pyryn kanssa jo kolme sijoitusta 90 cm. Harmi sinänsä, mutta siis joko Merjalle tai saloon lähdössä.

Salon alue-estekilpailut 30.10 
Näihin ollaan menossa hyppäämään molempien kanssa tuo 90 cm. Jos siltä näyttää Pyryn kanssa koitetaan myös metriä, mutta näillä näkymin ollaan menossa vain 90 cm.

Lisäksi kalenteriin etsin kokoajan koulukilpailuita seuratasolla, tosiaan että saadaan Pyrylle se koulurata rutinoitua! Mutta nyt sitten vain odottelemaan Niinisalon postausta, mahdollisimman pian laitan sen tulemaan, heti kun taas koneelle kerkeän!

8. syyskuuta 2011

Kipeänä kohti Niinisalon haasteita..

On jotenkin tyypillistä, että kun ollaan lähdössä viimeisiin kenttäkisoihin tällä kaudella, olen järkyttävässä FLUNSSASSA!? Tyypillistä, eikös? Tosiaan molempina aikaisempina vuosina kun olen ollut Niinisalossa, olen ollut kipeä, eihän nyt poikkeustakaan voi tehdä.. Onneksi kuitenkin kuume ainakin näyttää jo menneen ohi, joten flunssaisena kestän kyllä viikonlopun - onhan sitä aikaisempinakin vuosina kestetty!

Tosiaan huomenna on lähtö kohti Niinisaloa. Hevoset majoittuvat Niinisalon ratsastajien talliin, koska en yksinkertaisesti tiedä mitä tapahtuu jos Pyryn laittaa jabaan. Voipi olla että jaba tai hevonen on sen jälkeen palasina.. Niinpä tämä on se parempi vaihtoehto. Lähdetään ajamaan kotoa klo 17 ja yhden pysähdyksen kautta mennään sitten tallille. Hevoset käydään hieman ratsastelemassa ennen lähtöä ja sitten perillä vielä pieni kävely ennen kuin menevät yöpuulle. Pakkailua on siis vielä aamulla luvassa! Tässä on nyt pari päivää pakkailtu ruokia (mm 30 litraa (!!) kauraa, 10  litraa (!!) melassia ja säkki balancea...) ja tavaroita yleisesti ja huomenna aamusta on niiden autoon pakkaus. Yritän vaikka muutaman kuvan napsaista niin saatte käsityksen määrästä mitä lähtee mukaan, huikeaa! Arttu-poni viedään myös hoitoon aamusta ja sitten itsellänikin hetki aikaa hengähtää ennen lähtöä. HUH nyt jo jännittää!

Tänään onneksi sain Terhin ratsastamaan hevoset läpi, itse hyvä että jaksoin kentän vierellä kuvata.. Flunssa hieman vaatii veronsa ja yritän viikonloppuna olla terässä, joten en voi kun lähettää sata kiitosta ja tuhat paljoa Terhille että jaksoi nuo putet liikuttaa! Terhi taas blogissaan analysoi hevoset, mutta itse laitan muutaman kuvan tähän teille. Tänään ei todellakaan ollut minun kuvaustaitojani vastaava päivä, kuvat ovat surkeita, mutta kuitenkin hepat olivat hienoja, nyt sitten saavat luvan kisoissakin mennä hyvin ;)





Ja onneksi Terhi sanoi että Pyry on mennyt parempaan suuntaan (helpottavaa..), toimii jo paremmin omalla moottorilla ja pystyy alkaa tekemään enemmän hommia sen kanssa. Saa nyt nähdä opinko olemaan mokaamatta niinisalossa kouluosuutta! Joten näille jännityksen sekaisilla fiiliksillä huomenna lähdetään, kuullaan taas pian!

6. syyskuuta 2011

Erikoispostaus nro 4: Terhin ja Mollan pieni sitkeä kehittyminen

Alkuun heti, kyseessä ei ole mikään WOW muutos, lähinnä miten hevonen kerta toisensa jälkeen ylittää itsensä vielä paremmin kuin edelliskerralla. Tämä postaus on täysin kuvapainoitteinen, jokainen saa ihan itse päättää näkeekö vaiko eikö näe sitä muutosta, mutta totisinta totta on että kyllä se hevonen on tullut paremmaksi, vaikka mitä väittäisitte :) Ja toki saatte (ja vaadin) että kerrotte miltä näyttää! Lisäksi muutama lisäkysymys ennen tätä kuvanautintoa. Kertokaas rakkaat lukijat, kaipaatteko jotain? Ärsyttääkö tekstissäni jokin? Puuttuuko jotain? Nyt parannut ideat kehiin niin tehdään tästäkin blogista vielä teitä miellyttävämpi :) Ja nyt, NAUTTIKAA!

Ensimmäinen yhteinen ratsastuskerta

Ensimmäinen kunnon treenikerta

Kolmannet treenit

Neljännet treenit
Ja koska kaikkihan on tietenkin aivan erilaista kisoissa, tässä vielä kilpailuiden muutostilanne:

Aluekoulukilpailut MT-Team 20.7. KN Special - 57,5%

Kisaviikot 2011 Helppo C:1 - 60,5%

Suomenratsujen Kuninkaalliset 2011 Helppo B:3 - 60,227%
Kyllä, omaan silmään on menty eteenpäin! Ja matka jatkuu, katsotaan mihin suunnataan ;) Loppuun vielä, että tiedän jaksoiko ketään lukea saatika katsoa, mitäs sanotte, kiinnostaisiko teitä nähdä kypäräkameralla kuvattua maastorataa? Tälläinen härveli tulossa meikäläiselle, miten on, haluatteko ihan livenä mukaan maasto-osuudelle, ehkä estekisoihinkin? :) Nyt kommenttia!

5. syyskuuta 2011

Every second I find myself loving you more





Tällä kertaa vähän vähemmän tekstiä, enemmän videota. Tässä tosiaan teille tälläinen pieni video rennosta ratsastelusta, näkyy maisemia jne. Oli mielenkiintoista tehdä, toivottavasti pidätte :) Ja toivon mukaan ei tullut tylsä, vaikka onkin aika rauhallinen ja mitään sanomaton. Seuraavassa videossa sitten ehkä enempi menoa ja meininkiä! 

4. syyskuuta 2011

Rämmitään ja tiputetaan - Suomenratsujen Kuninkaalliset 2011

Ensinnäkin aloitan postauksen puolustuksella! Oltiin tosiaan perjantaina suokki kuninkaallisissa, mutta en yksinkertaisesti ehtinyt kirjoitaa koska a. menin seuraavana aamuna klo 7 töihin b. pääsin töistä klo 00.25. Joten antakaas nyt anteeksi! Lupaan seuraavan kerran kirjoittaa ajoissa, vaikka suoraan Niinisalosta livekerrontana ;) Mutta sitten takaisin Perjantaihin. Perjantaina tosiaan starttasin Pyryn kanssa 90 cm ja Helppo B:3 ja Terhi meni Mollan kanssa samat luokat. Itse aloitin klo 12.20 koulustartilla ja esteet alkoivat klo 14.30 derbykentällä. 

Homma alkoi siis Pyryn kanssa. Oltiin hyvissä ajoin kisapaikalla, kiitos ihanan isäpuoleni joka meidät sinne kuskasi. Aluksi käytiin näyttämässä rokotukset ja saatiin 10 euroa palautuksia, koska olimme maksaneet tuplat eläinlääkäri- ja turvallisuusmaksuista (koska kipan maksupalveluhan vaatii tämän)! Onneksi, koska sillä rahalla sain ostettua itselleni kouluraipan, viime koulukisoissa - eli hämeenlinnassa - raippa jäi aidan reunalle. Löydettiin kiva 5 euron siisti raippa ja iloisena käytiin sitten hieman kaakaota juomassa ja katsomassa muutama rata ennen kuin kiidettiin Pyryä kunnostamaan. Herra käyttäytyi ihmeen mallikkaasti ja saimme sen nopeasti kuntoon. Sitten vain omat kamat päälle ja eikun verkkailemaan. Laskin että puolen tunnin verkka on riittävä ja no.. oli se ihan ookoo. Yritin verkassa keskittyä siihen että oikeasti istun ja ratsastan istunnalla. Pyry meni välillä tosi hienosti ja onnistuin jopa istumaan ihan ookoo!

Sitten ei muuta kun radalle! Sain siinä rataa kierrellessänikin hieman poikaa rennoksi ja aloitin rahan hyvissä mielin. Heppa oli hyvin kuulolla ja teki juuri niinkuin pyysin. Itse tein aivan liian aikaisin pysähdyksen kun olin aloittamassa.. Ja sitten vain suoritus käyntiin! Herra oli hieno, kuunteli kaikki mitä pyysin. Kulmassa lähti hieman pakoon, mutta kun tein pienen pidätteen, tajusi että ahaa, nyt pitää taas mennä nätisti. Volttikahdeksikolle tultaessa hieman jännittynyt, mutta kun päästiin ympyröille, rentoutui selvästi. Siitä sitten nelikaarinen ilman ongelmia ja hyvine suoristuksineen ja siitä saatiinkin molemmilta tuomareilta seiska! Ensimmäinen laukannosto oli HYVÄ ja vielä vaikeamman laukan.. Huomaa että kavalettiharjoitus teki tehtävänsä.. siitäkin toiselta tuomarilta seiska ja se laukkaosuus  menikin oikein hyvin. Ja sitten taas kaikki romahti.. Plääh.. Tein ihan surkean siirtymisen, en ratsastanut vaan romahdutin. Niinpä heppa että kuski jännittyi, toinen laukkaympyrä alkoi hyvin, mutta sitten tuli jotain ihme paikoillaan pomppimista ja raviin siirtyminen ihan karmea.. ja pisteet ropisi alas.. niinkuin kuskin ryhtikin! Käynti ilman ohjia olisi muuten mennyt hyvin mutta unohdin missä piti antaa pitkät ohjat ja annoin liian aikaisin, tein liian pienen kaarteen ja lopun rataa meinasin revetä nauruun kun olin hienon alkuradan pilannut munauksillani.. HUOH! Nyt kyllä ei syytetä hevosta, se tosiaan yritti, kuski oli ihan surkea lopussa..






Sitten pakko vielä sanoa, että tosiaan Pyry on todella haluton asettumaan oikealle. Huomasin tuossa pari päivää sitten kuolaimissa (omppukuolaimet) sellaisia purujälkiä, mitä ei kyllä ihan tavallisilla hampailla voi onnistua tekemään. Ihan kun herralla olisi piikkejä! Eläinlääkäri lupasi jossain vaiheessa tulla tsekkaamaan, toivottavasti menisi tuo taistelu sillä ohi.. Mutta siis, toinen tuomareista antoi 53,636% eli ei mitenkään hyvin. Alakommenteissa mainittiin juuri tuosta taipumattomuudesta oikealle. Toinen tuomari taas antoi tasan 60% ja kehui tasaista suoritusta, mutta saisi olla vielä ponnekkaampi laukka. Yhteisprosentit siis 56,818% eli taas hieman parempi kuin viimeksi. Molemmilla tuomareilla melko samanlainen näkemys, eihän sijaero ollut mitenkään huima (toinen 19 ja toinen 14). Olen kuitenkin ihan tyytyväinen, sillä itsepähän mokasin lopun.. Tähän laitan vielä kuvan (mille sitten jokainen lukija nauraa kippurassa ja lopettaa blogin lukemisen koska olen niin naurettava..) ja puolustaudun että ihan tosi, kai nyt kaikille joskus käy vahinko! Pikku hiljaa parempaan eikös, ei voi olla seppä syntyessään, saatika ratsastaja ;) Nii just, naurakaa nyt sit vaan :'D

EIHÄIN AINA VOI ONNISTUA?
 Noh, sitten olin ihan maassa taas ja mentiin autolle kiertään hokin jalkaan. Sää oli aika surkea, alkoi siinä sateleen vettäkin jossain vaiheessa. Odotettiin oikein innolla missä kunnossa derby on.. Pyrylle oli todella vaikea saada hokit, sen kengät oli ehkä millin  paksut.. En vaan ymmärrä kuinka se onnistuu kuluttamaan ne, Mollalla oli vielä kuin uudet! Noh, siinä kun saatiin popoihin pidikettä, laitettiin hepat autoon (jolloin sade HETI lakkasi..) ja mentiin kävelemään rata. Ei ollut mitenkään vaikea, Terhin tavoitteena oli vain päästä rata hengissä, itse lähdin puhdasta hakemaan. Pohja oli tosi hyvä siihen nähden että oli satanut! Ei yhtään liukas :) Ainut ongelma itsellä on derbyllä sen isous. Olen parempi lyhyissä lähestymisissä, pitkissä alan liikaa säätämään ja miettimään.. No eikun hepat kuntoon ja kohti verkkaa! Terhi lähti kolmantena ja itse kahdeksantena, eli ihan lähekkäin.

Ja se mikä hommassa kusi oli verkka-alue. En tiedä oliko sen tarkoitus olla hiekkakenttä vai uima-allas.. Tosiaan vettä siellä taisi olla enemmän kuin hiekkaa. Pyry otti verkassa heti jotain skitsoo, innostui ihan täysin kun tajusi että pääsee hyppäämään. Katsoin Mollan verkkahypyt, hieman oli hakemista, mutta viimeinen hyppy oli tosi hyvä, eli ei muuta kun radalle! Itse otin myös hypyt ennen Terhin rataa, joten ehdin sitten kuvata Oskarilla Terhin ja Mollan menoa. Kari otti videolle videon. Rata meni ihan ookoo, poni välillä pelasteli hyppäämällä ihan paikoiltaan jäätävän leveiden oksereiden yli. Kunnialla selvisivät radasta, muutama tosi kiva hyppy oli! Tulos 4 vp yhdestä tiputuksesta ja 1 aikavirhe eli yhteensä 5 virhepistettä.




KATSO TERHIN JA MOLLAN RATA TÄSTÄ!
Blogger on vammanen ja ei anna laittaa tähän, pahoittelen.. 
  
Ja sitten takaisin Pyryn selkään ja eikun vielä muutama verkka hyppy. Pyry oli hyvässä vireessä kuunteli, mutta liikkui kuitenkin eteenpäin. Derby kentällä sitten hieman sekoili, otin sitten hieman laukkaa pitkää sivua missä ei ollut mitään muuta menoa ja siinä sitten herra taas alkoi hieman kuunnella. Pian taas olikin meidän vuoro. Nollaratoja ei ollut tullut vielä yhtään, rata oli kuitenkin melkoisen raskas noi suomenhevosia ajatellen. Positiivisin mielin olin aloittamassa rataa ja pian saimme lähtömerkin. Nostin laukan, hieman kevensin istuntaa ja lähdin ensimmäistä estettä kohti, jotain n. 80 cm okseria. Melko hyvä paikka, yli kevyesti. Sitten hieman suunniteltua lyhyempi tie kakkoselle ja pikkuisen vinossa yli. Siitä taas lyhyt kaarros kolmoselle, mehiläisokserille. Olin jo radan kävelyssä miettinyt koko estettä. Ja sitten tein sen mokan. Käskin lähtemään kaukaa vaikka tiesin ettei se lähde tuollaiselle esteelle kaukaa.. No kiltti heppa otti nopean puolikkaan ja ponnisti minkä jaloistaan pystyi, mutta puomihan lähti mukaan. Kaarevalla linjalla pysty hyvin. Linja erittäin hyvä, tosin ennen linjan ensimmäistä silmään lensi ÖTÖKKÄ, jonka takia jouduin keskittymään sen kaivamiseen enkä hyppäämiseen. Onneksi heppa osaa! Sitten lyhyempi tie pystylle, reippaasti kohti sarjaa ja viimeiselle okserille lyhyt tie ja vinossa hyppy. Yyber hieno upea Pyry selvitti radan vain 4 vp joka oli tasan oma moka! Ja sillä hetkellä ykköspaikalle, missä pysyttiin jonkin aikaa. Ja taaskaan en tosiaan ratsastanut aikaa, mutta koska itselle on helpompia lyhyet tiet, teen ne mielummin ja hypytkin onnistuvat paremmin. Videota ei valitettavasti tullut, Karilla kävi vahinko kun painoi vahingossa kaksi kertaa play nappia ja ei sit äänittänyt.. Muutama kuva kuitenkin tässä teille!
 



   
Huomatkaa muuten, toisessa kuvassa on jo myötäys! Ja niinhän meidän Pyrde taas toi ruusukkeen kotiin. 9.sija sieltä tuli, 3 nopein 4 suoritus, kiitos pitkän laukan ja lyhyiden teiden. Hieno hieno mies, nyt kuski lähtee ryhdistäytymään. Käytiin sitten Terhin kanssa vielä hieman kahluuttamassa heppoja ja sitten mentiin autolle, missä alettiin vaihtaan Mollalle varusteita ja laitettiin Pyry pois kun Kari haki kopin millä se vietiin kotiin. Ja kun Terhin piti lähteä verkkaamaan, ei löytynyt enää sitä minun ostamaa kouluraippaa mistään.. JOTEN jos sinä PITKÄKYNTINEN, joka anastit uuden RAIPPANI, voisitko ystävällisesti palauttaa sen ja OSTAA OMAN! meinasi palaa käpy siinä vaiheessa. Viimeisen viikon aikana on rahaa käyttöön huimat 30 euroa ja kun kerrankin löysin halvan kivan raipan, joku päättää pölliä sen?! Ja kehtasikin vielä ottaa heppa-autosta.. Oli siis hevosauton oven vieressä (sisäpuolella) lappeellaan lattialla (näkyvällä paikalla). Kotona kun siivottiin auto olisi viimeistään löytynyt, mutta ei. Joten voro kiitos tästä, saan vielä sinut kiinni  (varo vain siinä raipassa on tunnistin). 

Mutta siis takaisin aiheeseen. Pyry pakattiin koppiin, itse kävin hakemassa ruusukkeen ja menin sitten verkkaan katsomaan kun Terhi verkkaili Mollaa. Ja Molla oli _hieno_! Se meni niin pehmeän ja rennon näköisesti. Ja tietty sitten kun tuntui hyvältä ja olisi halunnut radalle oli edessä vielä ties kuin monta.. huoh. Jossain vaiheessa sitten lähdettiin kisaradalle päin, mutta sama fiilis ei enää ihan radalla ollut. Molla meni kyllä tosi hyvin sielläkin ja on hieno huomata miten Molla on muuttunut! Kun vertaa ekoja Terhin ratsastuskertoja ja kisoja tähän oli kyllä selvä muutos, parempaan päin! Vielä muutama kuva, tarkemman selostuksen kisoista saatte sitten kun Terhin kisa vkl on ohi ;) Katso siis Terhin blogi! Aluksi siis pari kuvaa verkasta ja sitten pari radalta.





Lopulta prossat oli 60,227%, hienot! Toinen tuomari antoi 57,727% ja toinen 62,727% ja lopulta 13. sijalla. Ei tullut siis sijoitusta, mutta hieno nähdä miten tamma muuttunut! Voisin tehdä jossain vaiheessa postauksen Terhin ja Mollan etenemisestä, kiinnostaa meinaan itseänikin rinnastaa kuvia, mutta kiinnostaakohan lukijoita? Postausta tulossa myös tallista kuin palkinnoistakin, heti jossain vaiheessa kun kiire loppuu :) Mutta näin Kuninkaalliset tällä kertaa, seuraavana vuonna vielä paremmin?