28. lokakuuta 2015

Voiko blogissa kehua?

Tänään vietin aivan uskomattomat pari tuntia Ruusukestudiolla ihailemassa aivan uskomattoman kauniita ruusukkeita ja suunnitellen omat desing-ruusukkeet. Omia värejä, kokoja, kontrasteja, koristeita. Kaikki viimisen päälle. Samana päivänä postiin kilahti kaksi aivan uskomattoman ihanaa pakettia ja kamerassa lojuu kuvia vielä kolmannesta tuotteesta joita blogissa haluan esitellä. Mutta saanko minä?

voittamani Bates Innova Mono+ Cair koulusatula joka meni vaihdossa Allin satulaan

Aina kun olen ostanut tai vaikka saanut tuotetestaukseen tavaraa, kuten satulan tai loimen, olen rehellisesti kertonut mielipiteeni tai asiani tavaran suhteen. Mistä pidän vai pidänkö mistään. Vaihtaessamme muutamia kuukausia sitten hamppuun, kerroin tyytyväisenä miten onnistunut vaihto olikaan. Sen jälkeen alkoi spekulaatio siitä, että olen joko a. saanut hampun ilmaiseksi jos puhun siitä vain hyvää tai b. nuoleskelen kieli ruskeana seuraavan satsin saadakseni ilmaiseksi.

Mutta ei. Mitä jos yksinkertaisesti olenkin tyytyväinen siihen mitä olen ostanut ja haluan näyttää sen blogissani, kertoa sen koko maailmalle ja suositella sitä kaikille? Onko se pois minulta tai keneltäkään muulta? Jos joku pohtii kannattaako ostaa Batesin satula ja googlettamalla löytää postauksen missä kerron siitä, uskon, että siitä saa paljon irti. Ehkä uusia näkemyksiä tai kokemuksia muilta käyttäjiltä.

Se että jotain kehuu blogissa, ei ole automaatio siihen, että se olisi saatu ilmaiseksi tai mahdollinen sponsori vaatii pelkkää kehua. Minun blogini on aina ollut sellainen kun on. Sanon sen mitä ajattelen ja mitä mieltä olen. Se onkin ehkä yksi niistä syistä miksi blogissa ei paljon tuotetestauksia näy: jos jotain otan, siitä kerrotaan niin hyvät kuin huonotkin puolet yhtään sen enempää kiertelemättä.

On siis minusta iso onni, että olen löytänyt paljon tavaroita joita voin innoissani teille esitellä. Pakko sanoa että yhtään ei ole viime aikoina turhaa rojua nurkkiin tullut, vaan kaikki mitä posti on pihaan kantanut on myös saanut ison hymyn huulille käyttökokemuksien myötä. Eikö se silloin ole vain positiivinen ja hyvä juttu? Asia mitä voin suositella teille?

Voiko siis blogissa kehua?
vai onko se heti pelkkää mainokikkaa?

26. lokakuuta 2015

Kohti tasapainoisempaa suoritusta

Tänään käytiin Allin kanssa kotikentällä tuupparoimassa. Piti ehtiä jo viikonloppuna, mutta koska kaikki aina vain venyi ja venyi, en ehtinyt. Ehkä hyvä niin, sillä tänään äiti pääsi ottamaan muutaman kuvankin. Eli nyt vihdoista viimein edes pientä postausta hepparintamalta!

Tamma kulki niin hyvällä fiiliksellä tänään, että hymy on edelleen herkässä!

Nyt kun ollaan päästy palailemaan normaaliin treeniin, ollaan nyt alettu kiinnittämään enemmän ja enemmän huomiota niihin asioihin mihin pitää perehtyä. Allihan on luonnostaan melko korkea muodostaan ja se jää helposti lyhyelle kaulalle, tiputtaa selän alas ja juoksee tyhjänä edestä. Lisäksi peruuttaessa se menee syvälle kuolaimen alle. Tavoitteena oli siis ratsastaa sitä pidemmälle kaulalle, hieman pidempään muotoon, mutta kuitenkin pitää se pois sieltä luotilinjan alta. Helpommin sanottu kuin tehty!

Seuraavalla kerralla - vaikka tälläkin kerralla muistin keskittyä harjoitusravissa enemmän - yritän taas lisää keskittyä omaan istuntaan. Sen takia on hyvä saada sitä todistusaineistoa aina välillä niin muistaa korjata seuraavalla kerralla.Varsinkin kevyessä ravissa kevennän aivan turhaan ylävartalolla eteen. Ehkä se siitä joskus korjaantuu. 

Aloitin ensin käynnissä. Kaikki tehtävät pidettiin simppeleinä ja sisälsivät pääasiassa isoja ja pienempiä ympyröitä ja erilaisia kaarroksia. Idea oli saada tamma mahdollisimman pehmeäksi kyljistä, pystyä ratsastamaan se hyvin jalasta eteen ja ennen kaikkea hieman pidemmälle kaulalle. Käynnissä työskentelin niin kauan, kunnes se hieman myötäsi itseään pidemmäksi ja taipui kulmissa ja ympyröillä paremmin. Muutamia seis-peruutus-käynti siirtymisiä, joissa tarkkailin peruuttaessa, ettei tamma pääse liian matalaksi ja tarvittaessa nostin sitä jossain tilanteissa reilummin ulkokädellä. Muutaman kerran jälkeen tamma hiffasi koko homman ja ei painunut ollenkaan niin syvälle ryntäisiin peruuttaessa.

Raviin siirryin vasta kun tuntui, että käynnissä palikat olivat kohdallaan. Tamman kanssa pitää kuitenkin muistaa tehdä asioita melko lyhyissä pätkissä, sillä liikaa ja enemmän ja enemmän prässätessä tamman saa vain hermostumaan ja sitä kautta ei tule mitään oppimista tai edistystä. Lisäksi tamma ei vielä yksinkertaisesti jaksa kantaa itseään oikeassa muodossa pitkiä aikoja, joten on syytä tehdä lyhyissä pätkissä ja muistaa myös tehdä välikäyntejä ja välillä antaa hieman vapautta muotoon. Itse toteutan sen ravissa niin, että vaadin jotain asiaa harjoitusravissa työstäen ja kun se onnistuu, pyydän tammaa reilummin eteen ravissa ja itse kevennän. Näin se pääsee käyttämään myös selkäänsä vapaammin ja joutuu myös liikkumaan erilaisissa raveissa ja siirtymissä. Harjoitus tekee tässäkin mestarin, sillä tällä kertaa siirtymiset onnistuivat hurjasti edellis kertaa paremmin!

Tässä hieman liikaa kuolaimen takana. Homma korjaantui ihan parissa askeleessa kun istuin alas ja suoristin oman kroppani ja ulko-ohjalla nostin kevyesti ylös päin ja samalla pyysin jalalla eteen.

.. vähän niinkuin tähän tyyliin. Kuva nyt ei ole parhaimmalla hetkellä nappaistu (siis edustavin askel) mutta idea kuitenkin ehkä tulee näissä kuvissa paremmin esille.

Tehtävät eivät ravissakaan vaikeutuneet käynnin tehtäviä enempää. Ratsastin kulmiin pienet voltit ja keskityin että sain tamman hyvin asettumaan aina läpi kulman. Lyhyen ja pitkän sivun keskellä ratsastin aina isomman ympyrän hieman enemmän eteen ravia ajatellen ja keventäen. Kun tämä sujuin, tein isolla keskiympyrällä ravi-seis-peruutus-ravi siirtymisiä ja huolehdin taas että tamma pysyi kokoajan hieman rennommalla ja pidemmällä kaulalla eikä painunut syvälle kuolaimen taakse. Kiinnitin myös siirtyessäni kevyeeseen raviin - ja sitä myöden reippaamaan - ja siitä takaisin harjoitusraviin, että Alli pysyi kokoajan tasaisempana ja muutaman toiston jälkeen saatiin tähänkin jo melko hyvä tatsi!

Alli oli kokoajan todella hyvällä fiiliksellä tekemässä. Sen takia emme tehneet kovin pitkään, vaan teimme siihen esti että fiilis oli molemmilla hyvä. Kun jokin asia onnistui oikeasti hyvin, en enää tehnyt sitä, vaan siirryin vaatimaan jotain muuta ja hiottiin sitä hetki. Näin sai tamman pysymään paljon maltillisempana ja jäi kaikki ylimääräinen tappelu pois. Niin kuin aikaisemmin sanoin, sillä tappelemisella ei tule kehittymistä vaan pelkkää oravanpyörää mistä on vaikea päästä pois.


Ravityöskentelyn jälkeen annoin tamman hieman tasaantua ja käveltiin hetken aikaa ihan pitkin ohjin. Koska tamman kanssa kaikista vaikein askellaji on ehdottomasti laukka, halusin pitää sen melko pienessä huomiossa tällä kertaa. Kun käynti ja ravi oli sujunut treenikerralla näin hyvin, en nähnyt mitään järkeä lähteä kaivamaan verta nenästä, vaan halusin pitää myös laukan osalta hyvin ja mielekään treenin. Ihan simppeliä keskiympyrällä laukkaamista, hieman ajatusta välillä vastataivuttaen ja takajalkojan ympyrän keskelle ja siitä paluu takaisin ympyrän kaarelle sisään asettaen. Tätäkään tehtävää ei muutamaa kertaa pidempää suo tehdä, pitää aina treenikerta kerrallaan lisätä "haastetta" ja tehtävien kestoa, että saadaan homma pysymään kasassa.

Laukka oli tälläkin kertaa hyvää, kuten myös viime kerralla. Itse olen nyt saanut siihen jotain tatsia ja se näkyy ja tuntuu. Kun tamma liikkui hyvin molempiin suuntiin, jopa siihen vaikeampaan, annoin sille vapaammin ohjaa ja annoin laukata reilummin kentän ympäri. Siitä laukanvaihdoin kautta toinen kierros ja sitten vielä yksi vaihto. Ja nekin onnistuivat hyvin! Että oli hieno fiilis kun koko treeni meni suunnitelmien mukaan. Lopuksi puolipitkällä ohjalla annoin ravailla rennommin kenttää ympäri suuntaa vaihdellen.


Tämä on nyt toinen kerta peräkkäin kun saa poistua kentältä Allin kanssa ihan tosi hyvällä fiiliksellä! Se on jo suuuri edistysaskel eteenpäin. Niitä suuria avainsanoja näihin kertoihin on ehdottomasti ne lyhyet työskentelypätkät, asioiden loppuun vieminen ensin hitaammissa askellajeissa ja ehdottomasti kiireettömyys. Joskus huomaan jo tallissa että kun on kamala kiire, tamma tulee tästä jo itse kovin hätäiseksi ja sitten ei mikään tule onnistumaan. Niinä päivinä ei vain pitäisi yrittääkään kentällä mitään vaan mennä suosiolla maastoon. Kiireellä ei sitä hevosta rakenneta, vaan pikku hiljaa, päivä kerrallaan!

Kyllä me täältä vielä noustaan! Pikku hiljaa ja omalla vauhdilla.

25. lokakuuta 2015

Halloween tulee, oletko valmis?

Oi ihana halloween. Vaikka tämä onkin heppablogi, pitää tänne vähän muitakin asioita tulla fiilistelemään. Eilen lähdettiin tyttöjen kanssa hieman tuulettumaan keskustan halloween bileisiin. Ensi viikonloppuna on toiset juhlat mihin olin ajatellut kokeilla maskeerausta. Niinpä komensin Pilvin Punanaamioon hakemaan hieman verta ja lateksia että päästään kokeilemaan olenko saanut itseni prepattua maskeeraajaksi googlea käyttäen.

Ja pakko sanoa että ei huono. Aliisa ja Pilvi ei uskaltanut ottaa ensimmäisenä testiä, joten aloitin sitten niin helposta kuin omasta naamastani. Ei mennyt kauaa tehdä ja tuli ihan tyylikäs ja sopi teemaan. Sen jälkeen innostui tytöt ja väsättiin heille vielä muutama hassu naarmu. Saatiin kyllä ainakin katseet käännettyä! Pilvin kanssa naureskeltiin aamulla kun yhdet tytöt oli halunnut ottaa vessassa yhteiskuvan Pilvin kanssa, haha! Ei muuta kun ensi viikolla uudestaan!


Kyyllä sitä ihan tyytyväinen on ensimmäiseen maskeerausprojektiinsa!

20. lokakuuta 2015

Pieni, musta ja painelee miljoonaa

Suokaa anteeksi nämä minun överi söpöt sydän muokkaukseni. On vaan niin ihania heppoja talossa että meikäläisen sydän sulaa!

Oltiin taas myöhässä herätty syksyyn. Nyt alkaa sateet ja eilen pääsimme vasta ensimmäisen kerran sänkkärille - ja uskottavasti viimeisen. Mutta on se kertakin kivempaa kuin ei ollenkaan! Mukaan lähti koko kööri, ihan Miina-poni mukaan lukien. Koska pelto oli aivan kodin nurkalla ei ollut matka eikä mikään taluttaa poni käsihevosena peli paikalle. Pellolla se pääsi vapauteen ja ai että. Se nautti. Mennä painoi sellaista huupakkoa ja pukkilaukkaa että kaikkia nauratti. 

Kun sitten aikoinaan hepat alkoivat laukkailemaan oli jo poni menettänyt suurimman vauhtinsa alkuriehumisiin ja se oli jokseenkin huvittava kun se hirnui "odottakaa minua" ja kirmasi Mollan perään niin kovaa kun jaloistaan pääsi.

Kaikki hepat käyttäytyivät sänkkärillä erinomaisesti. Kerran Lehmä pukitti kun sitä hieman jalalla komensin, mutta muuten ei ollut mitään onkelmia. Harmi kun ei saatu sieltä mitään materiaalia, muuta kun tämä yksi - sydänrajattu heh - kuva ja pieni video joka heiluu kun horkassa. Mutta parempi sekin kun ei mitään, muistaa ainakin miten supersöpö tuo pieni karvainen - ja hikinen - pallo riehuessaan on.

18. lokakuuta 2015

Ihana syksy

Kun kaikki on vaan niiin ihanaaa. Aikaisempien vuosien kaamosmasennus ei ole vieläkään päässyt iskemään minuun. Viime viikolla laukkasin yön pimeässä Allin kanssa tuttua maastoreittiä otsalampun valossa. Kyyneleet valui ilmavirran takia pitkin poskia ja olin onnellinen.

Viikonloppuna olen saanut sellaista heppaterapiaa että olen varmasti vielä koko loppuvuoden onnellinen. Pääsin vihdoin kärryilemään! Minua on jo varmaan pari kuukautta himottanut hypätä kärryille! Kuitenkin Mollan toipumisen takia ja keväällä kun Pyry kärryineen kävi ojassa, ei ole ollut mahdollisuutta siihen. Nyt kärryt on kunnostettu ja poni viimisen päälle tikissä.. Joten pääsin kärryilemään! Oltiin reilu tunti lenkillä, hölkättiin, ravattiin kovaa ja lopuksi käveltiin julmetun pitkä pätkä kotiin. Ja hymyilin, sillä olin onnellinen.

Lauantaina suunnattiin myös neiti Lehmän kanssa kentälle koulutreenien merkeissä. Minulle tuli sellainen ahaa elämys taas että oksat pois! Yhtäkkiä nautin laukkaamisesta, sillä se onnistui. Pistin itseni töihin ja vaadin sekä itseltäni että hevoselta sellaista työskentelyä että molemmille tuli hiki.  Kuitenkin, kuten sanoin, onnistuin. Kyllä sai sitten ylpeä ollakin! Vaikka tosin käytiin myös kahdella jalalla (!!) mitä ei ole aikoihin tapahtunut. 

Tämä epämääräinen typeryys jatkui tänään maastossa kun en antanutkaan neidin laukata heti kun laukkasuora aukesi eteen. Varovaiseksi tässä on ruvennut, piti tilata heti kraniohoito ja sitten mennään tarkastamaan satula. Kaiken varalta. Mutta lisää onnellisuuden aihetta on myös siinä, että maastossakin kuljetaan jo oliivilla! Ja mennään reippaasti, ei mitään hissuttelua. Ihanaa!

Pyry kävi myös tänään kentällä. Ihan sellaiseen fiilikseen emme päässeet kuin Lehmän kanssa tuli koettua, mutta pakko sanoa että on tuo hevonen niin super. Kraniohoito tilattu myös Pyrylle, laukka on hieman ponnetonta, joten osaisin odottaa jotain jumia siellä täällä. Eikä mikään ihmekkään kun ollaan vasta palaamassa sairaslomalta. Kentällä avojen, sulkujen, väistöjen, tuhansien ympyröiden ja vastalaukkojen jälkeen oli lupa baanattaa laukkasuoraa. Vesi valui silmistä ja hymy nousi korviin. Että minä rakastan tätä.

Vieläkö jaksan hihkua? Oi kyllä! Päästiin taas Miinan kanssa pitkästä aikaa lenkille. Äiti on sitä nyt ehtinyt liikuttaan kuten myös Pikku-Jenna, mutta itse en ole ehtinyt pyörälenkille sen kanssa kun viimeksi pari viikkoa sitten. Aivan uskomatonta. Ponin kunto on noussut silmissä ja tänään lenkki mentiin niin vauhdikkaasti että meinasi pyöräilijä, eli allekirjoittanut jäädä kokonaan jalkoihin. Hiki virtasi ja hymy oli jälleen herkässä. Kyllä siinä ponissa on sitä jotain.

Aivan järjettömän ihanaa alkavaa viikkoa kaikille lukijoille!

17. lokakuuta 2015

Hei kausi 2015, miten meni?

Olen aivan ristiriitaisissa tunnelmissa kaudesta 2015. Joka vuoden alussa hoen itselleni "tämä kausi on meidän". Joka kauden jälkeen palaan miettimään mikä meni vikaan kun tänäkään vuonna emme saavuttaneet sitä mitä tavoittelimme. Onneksi aina voi yrittää uudelleen ensi vuonna!


Yleisesti
Kilpailukausi alkoi maaliskuussa ja päättyi elokuussa. Jos pidin vuotta 2013 sairastamisen ja epäonnen vuodeksi, se ei ollut mitään vuoteen 2015. Kävimme 15 eri kilpailussa, joista koulukilpailuita oli jälleen aivan liian vähän. Tavoitteet kirjasin keväällä tämän kaltaisiksi ja kauaksi jäätiin kaikkien kanssa. Saatiin vuodessa kuitenkin myös onnistumisia ja parannettiin viime vuodesta varsinkin estepuolella. Pyry toi taas kaikki meriitit kotiin, joten suuri hatunnosto herra Heviletille! 

Startteja kerääntyi vuodessa yhteensä 22 kappaletta, joista koulustartteja oli neljä, estestartteja kaksitoista ja kenttästartteja kuusi. 1-tasolla kilpailimme kuusi starttia, 2-tasolla neljä ja 3-4 tasolla kaksitoista. Sijoituksia kaudelta saimme yhdeksän kappaletta, eli tämä vuoden sijoitusprosentti kokonaisuudessa 42,86%.


Kouluratsastus
29.03.2015 - Someron Ratsastajat, seurakilpailut - Pyry, KN Special - 63,8% 5.sija
19.04.2015 - Forssan Ratsastajat, seurakilpailut - Pyry, KN Special - 62,8% 3.sija
29.08.2015 - Forssan Ratsastajat, seurakilpailut - Pyry, Helppo B:0 - 65,4% 1.sija
29.08.2015 - Forssan Ratsastajat, seurakilpailut - Alli, Aikuismerkin kouluojhelma - 60% 2.sija

yhteenveto
Pyry: 3 koulustarttia, 3 sijoitusta
Alli: 1 koulustartti, 1 sijoitus
yhteensä: 4 starttia, 4 sijoitusta
Sijoitusprosentti: 100%

Jäivät tavoitteet kauaksi. Tavoitteena oli kilpailla Mollalla HeB-HeA luokissa, mutta ponin jäätyä jo keväällä sairaslomalle, ei sillä tänä vuonna tullut kilpailtua yhtään. Alli sairasti pitkin kevään ja kesän ja saimme kokoon yhden koulustartin. Pyry teki muutaman helpon startin seuratasolla tuoden aina ruusukkeen kotiin. Tätä listaa katsoessa voisi alkaa miettimään jos vaikka ensi vuonna alkaisi kiertämään enemmän aluetason koulukisoissa? Vaikka vaan katsomassa miten paljon nuo prosentit romahtavat ja sitten palata takaisin viemään lapsilta tikkareita, heh.


Esteratsastus
26.04.2015 - Ypäjä Spring Show, 3-taso - Pyry, 100 cm - 9 vp
26.04.2015 - Ypäjä Spring Show, 3-taso - Pyry, 110 cm - 9 vp
07.06.2015 - Finnderby 2015, 4-taso - Pyry, 100 cm - 0-0 vp 3.sija
14.06.2015 - Sh-kummajaiset 2015, 2-taso - Pyry 100 cm - 0-0vp 1.sija
05.07.2015 - Merjan talli, 2-taso - Alli, 90 cm - 0-12vp
05.07.2015 - Merjan talli, 2-taso - Alli 100 cm - (taitoarvostelu)
05.07.2015 - Merjan talli, 2-taso - Pyry, 110 cm - 8vp
15.08.2015 - Miljoona Hevonen 2015, 4-taso - Pyry, 100 cm - 0vp 5.sija
15.08.2015 - Miljoona Hevonen 2015, 4-taso - Pyry, 110 cm - 12vp
16.08.2015 - Miljoona Hevonen 2015, 4-taso - Pyry, 110 cm - 4vp
23.08.2015 - Tuomarinkylän Ratsastajat, 3-taso - Pyry, 100 cm - 0-0vp 1.sija
23.08.2015 - Tuomarinkylän Ratsastajat, 3-taso - Pyry, 110 cm - 20vp

yhteenveto
Pyry: 10 estestarttia, 4 sijoitusta
Alli: 2 estestarttia, 0 sijoitusta
yhteensä: 12 starttia, 4 sijoitusta
Sijoitusprosentti: 33,3%

Jotain positiivistä tapahtui minun ja Pyryn metrissä! Kymppien hyppäämisestä ei niinkään tarvitse puhua, sillä itselläni on hyvä visio siitä miksi ja miten ne menivät pieleen. Kuitenkin alkukauden kankeuksien jälkeen ja alkaessani käymään Kari Nevalan valmennuksissa, löydettiin Pyryn kanssa jonkinlainen yhteinen sävel ja metri alkoi tuntumaan aivan todella helpolta! Sitä voisi tukea erinomaisesti nämä pätkät jotka on kuvattu aivan kauden ensimmäisissä estekisoissa ja jälkimmäinen sitten viimeinen metri. Alli teki jopa yhdet estekisat tänä vuonna.. Mutta sieltäkin otettiin jopa puhdas 90 cm! Edistystä!

Ensimmäinen metri 2015

Viimeinen metri 2015


Alli 90 cm (yhteinen ensimmäinen puhdas rata!)


Kenttäratsastus
02.05.2015 - Hämeen Ratsastajat, 3-taso - Pyry, avoin helppo - -69,8
17.05.2015 - Niinisalon Ratsastajat, 3-taso - Pyry, avoin helppo - -107,2
31.05.2015 - Ratun talli, 1-taso - Alli, harraste - hyväksytty
31.05.2015 - Ratun talli, 1-taso - Pyry, avoin helppo - hyväksytty
27.06.2015 - Nykarleby Kenttä-SM, 3-taso - Pyry, SH Vaativa B - -115
12.07.2015 - Niinisalon Ratsastajat, 3-taso - Pyry, tutustumisluokka - -81,1 Aluemestaruuskultaa
02.08.2015 - Keravan Ratsastajat, 3-taso - Pyry, tutustumisluokka - -56,7 8.sija

yhteenveto
Pyry: 6 kenttästarttia, 1 sijoitus
Alli: 1 kenttästartti, 0 sijoitusta
yhteensä: 6 starttia, 1 sijoitus
Sijoitusprosentti: ei viitsi edes laskea :D

Kun alettiin ottamaan Pyryn kanssa kieltoja kieltojen perään, päätettiin tiputtaa tuota luokkaa alaspäin. Ja se olikin hyvä vaihtoehto, sillä tutustumisluokka oli helppoa tekoa meille ja saimme jopa ensimmäisen sijoituksemme kenttäkilpailuissa! Jos jotain positiivista haen tästä listasta, emme ainakaan tänä vuonna ottaneet yhtään hylättyä! Lisäksi tästä on vain suunta ylöspäin, joten ei muuta kun kohti uusia kausia heti kun hevoset ovat terveitä :)

Yksi kenttäuran kohokohdista! Onnettomuuden jälkeen suoraan vaikeimmalle helpon radalle mitä olen hypännyt.

Miten lukijoiden kilpailukaudet ovat menneet?

11. lokakuuta 2015

Kun suutarin lapsilta puuttuvat kengät

Minulla on kokoajan sellainen olo etten saa mitään aikaiseksi. Muka olevinaan niin paljon tekemistä ja en tee mitään. Lähempää kun aloin asiaa pohtimaan, oivalsin että asia ei olekaan niin. Itseasiassa teen edelleen paljon ja vielä enemmän. Olen tällä hetkellä todella onnellinen. Blogini on harmittavan hiljainen, mutta nyt kun hevoset palailevat aktiivisempaan käyttöön (kaikki, siis aivan kaikki Molla, Miina, Pyry ja Alli!) uskon että saan tännekin keräiltyä materiaalia meidän menosta vaikka sitten vain videon muodossa.

Olen nyt viimeiset kaksi viikonloppua juoksennellut ympäri ämpäri lähiseutujen klippailemassa hevosia. Se on aivan järjettömän kivaa puuhaa ja teen sitä tosi mielelläni. Mutta vanha sananlasku pitää kyllä niin hyvin paikkaansa: Suutarin lapsilta puuttuvat kengät. Omat hevoset saivat siis viettää karvamammutti elämää aina tähän viikonloppuun asti. Nyt sitten ovat vihdoinkin karvattomia ja minulla yksi "murheenkryyni" vähemmän! Nyt vielä hirveällä loppurutistuksella kaikki loput stressitekijät kuntoon ja sitten päästään päivittämään aktiivisemmin blogia! Hurraa!
  • Nippelitietoa:
    • Pyryn harja mitattiin pesun yhteydessä 135 cm pitkäksi!
    • Molla sai kaksi kuviota; sydämen ja kruunun
    • Allille klippasin työnantajani logon
    • Pyry on tehnyt ensimmäisen koulutreeninsä sairasloman jälkeen. Intoa piisasi!

Tämän vuoden ensimmäinen Pyry Special Edition malli
Joka vuosi pitää kokeilla onnistuuko tuo suomijellona, ehkä se vielä joskus sieltä onnistuu!

Onko lukijat klippaillut hevosiaan?

7. lokakuuta 2015

Vieraskynä: Alli & Alli treenaa

Hei kaikille!

Olen 21-vuotias kaikin puolin heppahöperö Aliisa ”Alli” Ypäjältä. Ratsastusta ja hevosia olen harrastanut aivan pienestä pitäen, mutta omaa hevosta minulla ei ole. Sen sijaan minua näkeekin ystävieni talleilla auttelemassa, myös Sennin hevosia käyn paljon hoitamassa ja liikuttelemassa. Voisi siis sanoa, että opiskelun lisäksi olen monimuotoinen hevosenhoitaja harrastuspohjalla? :)



Sennin olen tuntenut siitä asti kun Senni perheineen ja hevosineen muuttivat Ypäjälle tähän minun naapuriini. Pääsin tuolloin hoitamaan heppoja kotosalla ja hoitajaksi mukaan kisamatkoihin. Hetken minulla oli hieman taukoa ylipäätään hevostelusta noin vuoden verran, kun muutin Koskelle lukio-opintojani suorittamaan. Nykyään asustelen kuitenkin siis taas Ypäjällä ja heppailu jatkuu, nykyään aika paljonkin Sennin hevosten kanssa. Valmentauduin aktiivisesti puolentoista vuoden ajan Loimaalla Miukun tallilla, jossa minulla loppu ajasta oli oma vuokrahevonen. Jouduin kuitenkin jostakin luopumaan, kun aika ei yksinkertaisesti enää riittänyt. Aikapula siis sen takia, kun pääsin yliopistoon opiskelemaan oikeustiedettä tänä syksynä. 

Nyt kuitenkin Senni tarjoitui pitämään minulle pienimuotoista valmennusta ja toimimaan vahtivana silmänä kun menisimme Allin kanssa harjoittelemaan hieman koulukiemuroita kentälle. Viimeksi olenkin ollut tunnilla melkein kaksi kuukautta sitten..? 
Pidän erityisen paljon kaikista Sennin hevosista mutta jotkut teistä tietävät, ovat jotkut hevoset niitä ”elämäsi hevosia” ja minulle se on Alli. Jo nimi oli enne, meillä kun on sama lempinimikin! Allissa on vain jotain, vaikea sanoa mitä se on, mutta jotain sellaista mitä ei muun hevosen kanssa ole ollut… Ehdoton lempparini , vaikka onkin nainen ISOLLA N:llä. ♥

Allin kanssa olemme parhaimmillamme maastossa pitkällä suoralla, täysillä laukkaa. Oli kuitenkin kiva päästä vähän jonkun vahdittavaksi, minulla on kuitenkin kova halu kehittyä Allin kanssa. Lähellä olevalla kentällä olemmekin itsenäisesti käyneet harjoittelemassa kouluratsastusta.  Ehkä joskus pääsen kisaamaan uudestaan Allin kanssa, se riippuu ihan Sennistä ja siitä pysyykö Alli terveenä. Pieni(suuri) kisakärpänen on minua jo päässyt puraisemaan!



Mutta takaisin itse valmennukseen. Senni kysyi mitkä olisivat päivän tehtävät nyt kentällä ja sanoin että haluaisin saada Allin ratsastettua ihan ensin alkuun ympyrällä ja voltilla niin, että saan sen kunnolla taipumaan. Tehtiinkin siis ihan perusratsastusta, ei mitään temppuja vaan liike takaa-eteen ja taipuminen rehellisesti läpi. Ensin käynnissä pysähdys-peruutus-ravi harjoitusta joka lopuksi sujui jo todella hyvin, Alli ei jäänyt enää tyhjäksi edestä ja malttoi tehdä petuutusaskelia niin monta kuin pyysin.(Vaihtelin tätä määrää harjoituksen aikana jottei hevonen ennakoisi niin paljon) Tätä tehtiin siis keskiympyrällä, jotta saisin hyvin käytettyä ulkotukea ilman aidan apua. Sitten siirtyminen raviin ympyrällä ja ympyrän sisälle voltteja. Tämä toimi jo paljon paremmin hyvän alussa olleen käynti-ravi tehtävän takia, sain Allin pysymään paljon paremmin avuilla. Varsinkin kun muistin itse käyttää sitä jalkaa, Alli kun tarvitsee tosi paljon pohjetta pitääkseen hyvän tahdin yllä. 

Laukkaa otettiin vain keskiympyrällä ilman sen kummempia muita kiemuroita, kunhan laukka pyöri hyvin eteenpäin. Alli kun on saikkuilun jälkeen vielä hieman voimaton laukassa(ei pysty lyhentämään laukkaa ilman että tempo kärsii) mutta mielestäni laukkakin sujui tänään erittäin hyvin. Loppu ravit ja takaisin kohti kotia, Alli oli taas niin tyytyväinen itseensä kuinka hienosti olikaan suorittanut annetut tehtävät :) Hassu heppa, siitä kun näkee että ”hän oli erityisen hieno taas jälleen” ja pärskii tyytyväisenä.




Ratsastelut jatkuu, kenttäpäivän jälkeen kävin Allin (ja muiden heppojen) kanssa maastossa ja nautittiin tästä ihanasta aurinkoisesta syksystä. Mikäli te lukijat haluatte kysyä jotain, onnistuu se tuohon kommenttikenttään kommentoimalla, vastailen sitten omalla tunnuksellani teille :) 

Minun hevosteluista voi käydä lukemassa lisää blogistani Aliisa H

3. lokakuuta 2015

Vastauksia osa 1: Enemmän Sennistä

Koska kysymyksiä tuli paljon - kiitos kaikille siitä! - ajattelin hieman jakaa näitä vastauspostauksia. Nyt ensimmäisessä osassa vastaan kaikkiin kysymyksiin jotka koskivat pääasiassa minua hevosharratuksen ulkopuolella. Seuraavaan postaukseen sitten isompi kasa niitä hevospainoitteisia kysymyksiä!

Kerro sun normaalista työpäivästä
- Työpäiväni ovat melko vaihtelevia, riippuen paljon mitä vuoroa ja autoa ajan. Vakiautolla ajan sekä yö- että päivävuoroa, päivävuoro viikolla ajan myös mahdollisesti toista autoa puolet viikosta. Yövuoro alkaa noin klo 17, jolloin tulen töihin ja lastaan terminaalista ensin tavarat jotka menevät Hämeenlinnaan (yleensä nuppikuorma, eli lastaan vetäjään) ja Lahteen (kärryyn). Sitten huristelen Hämeenlinnaan purkamaan terminaalille ja sen jälkeen Lahteen. Lahdesta Hyvinkäälle lastaamaan ja sieltä Forssaan purkamaan niin suoraan asiakkaille kuin terminaaliinkin. Plus paperihommat.

Päivävuorossa toimin jakelutehtävissä, eli kuskaan kaikkea paketeista tonnin lavoihin ja erilaisiin nippuihin ympäri Forssan seudun. Päivät alkavat 6-7 aikaan riippuen autosta ja loppuvat 17-19 aikaan, riippuen jälleen autosta jolla ajan.

sain pääkonttorilta postia, aivan ihanan pinkin pipon!

Asutko Forssassa? Tykkäätkö?
- Asun ja kyllä se on ihan kiva paikka asua. Tai aika vähän ehdin kotona / Forssassa aikaani viettämään, mutta talo missä asun on todella kiva ja rauhallinen. Kaikki on lähellä kauppoja ja työpaikkaa myöden.

Lempi ruokaravintola
- Käyn todella harjoin missään "ulkona" syömässä, joten en valitettavasti osaa nimetä mitään erityisen lempparia paikkaa. Syö vähän kaikkea missä vain osaan ruokalistasta itselleni jotain tilata :D

Seurusteletko?
- En seurustele tällä hetkellä, odottelen rikasta miestä edelleen oven taakse.. :D

Onko sulla sisaruksia?
- Minulla on isoveli Sami. Lisäksi isäpuolen lapset ovat kuin sisaruksia minulle, joten sieltä puolelta tulee vielä isoveli Tuomas (joka ajaa myös rekkaa!), pikkuveli Topias ja isosisko Katariina.

Mistä unelmoit?
- Ihana kysymys, ja samalla jotenkin todella vaikea. Unelmoin siitä että joskus elämä olisi helpompaa ja huolettomampaa. Välillä tuntuu että saa painaa duunia kokoajan pystyäkseen elämään sitä elämää mitä haluaa. En missään nimessä valita siitä, omapa on valintani ollut, mutta tarkoitan että unelmoin siitä että joskus ei tarvitsisi kokoajan laskea ja miettiä miten voisi vielä paremmin saada maksettua laskut tai vuokran. Unelmoin siitä että joskus meillä olisi oma isompi talli super hyvillä puitteilla. Unelmoin siitä että joskus saisin järjestettyä oman kilpailutapahtuman. Ja ehkä vielä joskus.. :)

Ootko värjännyt sun hiuksia koskaan?
- Usein, taitaa olla että hiukseni ovat miltein kokoajan värjätyt jonkin väriseksi! Rakastan punaista hiuksissani, mutta sen hoitaminen on raskasta ja aikaa vievää. Ja kallista! Joten tasaisin väliaijoin värjäytän hiukset punaisiksi, sitten kun en jaksa enää hoitaa heitän jotain ruskeaa päälle. On ollut myös joskus pinkkiä ja lilaakin hiuksissa.. Nuorempana värjäsin aina mustaksi ja sainkin mooooonta vuotta sen jälkeen kirota itseäni. Musta on niin hallitseva väri ja se ei yksinkertaisesti meinaa millään vaalentua että ei enää ikinä kokonaan mustaa kiitos :D Tällä hetkellä hiukset on taas punaiseen päin viittaavat tummalla pohjalla.

punainen on vaan niin..!

Harrastatko jotain muuta kuin ratsastusta?
- En tällä hetkellä. Jossain vaiheessa harrastin Bodypumppia ja se oli tosi kivaa, mutta aika ei siihen enää riitä.. Eikä oikein valokuvaukseenkaan joten senkin kanssa olen aivan ruosteessa. No, tätä bloggaamista tietenkin harrastelen tässä sivussa kun ei muutakaan oikein ehdi!

Onko teillä muita eläimiä kuin hevosia?
- 4 koiraa, vanhus pitkäkarvainen collieneiti Melle, Mellen pentu (ei siis kuitenkaan enää mikään pentu heh) Milla ja sekarotuiset Assi (mastiffi kertaa labbis kertaa vinttikoira kertaa husky) sekä Papu (italian vinttikoira kertaa chihuahua). 3 kissaa, vanhempi tallikissa Kitta ja juuri meille hommatut aivan ihanat pikkukisut Pantteri alias Pante ja Tiikeri alias Tikru.

vasemmalla Tiikeri ja oikealla Pantteri. Voi kuinka paljon pikkuset on jo tuosta kasvanut...

Mitä pelkäät kaikkein eniten?
- Sitä että läheisilleni sattuu jotain. Sitä että äiti sairastuu pahemmin. Tai että hevosille sattuu jotain pahaa. En itseasiassa ole ikinä pelännyt niinkään itseni puolesta, mutta minusta olisi aivan kamalaa jos läheisilleni sattuisi jotain. Voisin uskoa että se olisi pahin pelkoni.

Mikä on lempi ruokasi?
- Olen kaikkiruokainen. Kunhan siinä ruuassa ei ole sieniä. Tai homejuustoa. Lempiruoka voisi olla ehkä spagetti ja jauhelihakastike tai sitten itsetehdyt lihapullat ja muusi.

Lempivärisi?
- punainen! Hyvin lähellä perässä tulee sähkönsininen ja vihreä ;)

Haluaisitko joskus tatuoinnin tai lävistyksen?
- Minulla on neljä tatuointia; nilkassa, kädessä, selässä ja niskassa. Jonkun pienen kivan vielä voisin haluta johonkin. Heti kun löytyy joku kiva idea niin mikä ettei. Lävistyksiä en halua ottaa, enkä ole ikinä niitä vakavasti harkinnutkaan.


Oletko tyytyväinen tämänhetkiseen elämääsi?
- Kyllä olen. Olen itseasiassa todella tyytyväinen ja iloinen tämän hetkisestä elämästäni. Joskus saan kausia milloin masennun mistäkin syystä. Joskus ahdistaa tämä yksinelo ja olen varma että jään erakoksi lopun elämäkseni. Mutta no. Sitten pääsen taas jaloilleni ja mietin että oikeastihan minulla on kaikki vaikka ja kuinka hyvin!

Oletko tyytyväinen tämänhetkiseen työhösi?
- Olen! Rakastan työtäni! Minulla on uskomattoman loistavat työkaverit mikä jaksaa aina piristää mieltäni. Työni on mielenkiintoista ja vaikka talvi ja kamalat kelit ovat tulossa, tiedän että tätä haluan tehdä. Eli joo, olen todella tyytyväinen.

Mitä teet vapaa-ajalla jos et ole tallilla?
- Datailen. koitan käyttää ajan hyödyllisesti, mutta yleensä vain koomailen koneella. Joskus harvoin näen kavereitani (joskus mietin onko minulla edes niitä enää haha). Joskus mennään kämppiksen kanssa syömään joskus tuijotetaan netflixiä.. Aika harvassa on se vapaa-aika :D

Onko sinuun helppo tutustua?
- Kyllä pidän itseäni helposti lähestyttävänä. Olen melko puhelias ja rempseä, mutta kyllä minuun on helppo tutustua. Kielenkäyttöni on joskus hieman karskia, mutta syytän siitä työtäni, töissä kaikki on niin suorasanaisia ja tökeröitä että jotenkin se on minuun tarttunut - valitettavasti :D

Kuvaile itseäsi kolmella adjektiivilla?
- Kamala miten tälläiseen voi vastata :D Minua kuvaa niin moni adjektiivi.. Olen vahvaluontoinen, suorasanainen.. jaaaa. Melko äkkipikainen (puolusteleva, koominen, helposti lähestyttävä, itsetietoinen....).

Ovatko vanhempasi koskaan ratsastaneet?
- Äiti on ratsastanut minuakin kauemmin ja kilpaillutkin matalalla tasolla. Tiettävästi isäni ei ole ratsastanut, mutta isäpuoleni on mennyt kaikilla meidän hevosilla, jopa Allilla. Nykyään isäpuoli kuitenkin pääasiassa hoitaa ajamisen eikä enää kiipeä selkään :)

Äiti ja isäpuoli Kari lähdössä kärryilemään Mollan kanssa. 
Nyt kärryt onkin kokonaan uusittu ja tänään Molla kävi äitin ja Karin kanssa ekaa kertaa lenkillä!

Huomenna melkoinen klippausurakka alkaen klo 9 aamulla, joten nyt nukkumaan, kuulumisiin!