30. joulukuuta 2015

Valmennuksesta toiseen

Jonkinlainen ennätys on taas rikottu tässä päivittämättömyydessä. Joulun pyhät olivat niin rauhallisen seesteisiä, etten ehtinyt koko konetta edes avaamaan.. Tämä tarkoittaa sitä että kaikki netissä tekeminen on ihan jäissä ja pahoittelen mm. bannereiden ja ulkoasujen valmistumisen kestoa. Ensi vuonna spurtataan sitten kunnolla vauhtiin jos nämä viimeiset viikot ollaan vähän hidasteltu! 

Mutta miten joulu. Siinä se meni, rennosti liikuttelin hevoset, söin itseni ähkyyn, nukuin univelkoja ja joulupäivänä kävin muutaman hevosenkin klippaamassa. Viihteelle ei tänäkään jouluna tullut lähdettyä ja uusi vuosikin kuluu sujuvasti töissä. Talviloma lähestyy muutaman viikon päästä, sinä aikana pitää koittaa saada kaikki rästihommatkin tehtyä.

Sunnuntaina kävimme myös ratsastamassa Dressage OnSite kouluradat joulukuun osalta. Ne meni kuitenkin vähän pieleen, mutta toivotaan että pääsevät läpi.. Pitää nyt tällä sekunnilla hommata jostain se laturi tuohon pokkariin niin saadaan vähän laadukkaampia videoita ja muistaa ohjeistaa äitiä tarvittaessa. Muuten hepat kulkivat ihan ok. Siitä sitten lisää jos/kun saadaan arvostelut videoista.

Mutta sitten itse asiaan:

Tänään päästiin vihdoista viimein Pyryn kanssa valmennukseen! Menen Allin  kanssa viikonloppuna kahden päivän kurssille, mutta ajattelin että kun Pyry vasta palailee ja on hypännyt vähemmän niin en viitsinyt heti ottaa kahta päivää putkeen. Valmennus pidettiin Somerolla, mihin meiltä on melkein yhtä pitkä matka kuin keskustaan. Äiti oli jälleen videoimassa, joten tässä pieni video teille:


Pyry oli tosi innoissaan ja niin  olin kyllä minäkin. Tehtävä oli sama mitä tehtiin Allin kanssa viime kurssilla lauantaina (eli jos joku ei aikaisemmasta seputuksestani hiffannut niin nyt aukeaa varmasti paremmin ;)) ja Pyryn kanssa kaikki oli tosi rentoa, kivaa ja helppoa. Olen niin kaivannut Pyryn kanssa hyppäämistä, siihen voi luottaan sen 110% ja nytkin vain saimme tulla ja tehdä rauhassa, mitä sen pitääkin olla. Kerran kun oltiin aloittamassa tehtävä (ei näy videolla) Pyry sai jonkun spurttikohtauksen ja mennä viipotti kun hullu pitkin maneesia, mutta eihän sen innostukselle voinut kun nauraa. Paljon saatiin taas Karilta kehuja ja vinkkejä. Koitetaan nyt saada kerta viikossa estevalmennusta, mutta katsotaan onnistuuko sitten taas ensi viikolle kun meille on tiistaiksi varattu kraniohoito.. Sitten viimeistään talvilomalla taas pitäisi päästä pomppimaan!

Huh, vaikka esteet pysyi pieninä, oli tosi kivaa ja rentouttavaa päästä hyppäämään Pyryllä. Viikonloppuna pitääkin sitten taas tsempata enemmän kun mennään Allin kanssa treeniin Chevaluxille. Alli jääkin sinne yöksi, sillä en jaksa raahata sitä edes takaisin ja jollain laskutoimituksella se voisikin tulla halvemmaksi. Joka tapauksessa, koitan palailla pian taas aktiivisemmin blogin puolelle, viimeistään sitten viikonloppuna lisää kuulumisia! :)

21. joulukuuta 2015

Onnistumisen tunteita valmennuksessa

Olen taas niin onnellinene. Äidin kanssa juuri keskusteltiin, että ei taida olla montaakaan Kari Nevalan valmennusta, mistä olisi poistuttu jotenkin mieli maassa. Viime viikonloppuna osallistuin launtaina ja sunnuntaina Allin kanssa Nevalan kurssille. Pyry jäi rokotuslomalle, joten valitettavasti en sen kanssa päässyt tähän, mutta seuraavan kerran ollaankin valmennuksessa 2-3. tammikuuta.  Takanahan on edelleen se järjettömän pitkä hyppytauko ja yksi aikaisempi yksin suoritettu hyppykerta. Karin valmennuksesta aikaa aivan liian paljon. Koin kyllä mielettömiä onnen fiiliksiä niiden muutaman onnistumisen takia. 

Lauantaina en saanut ketään kuvaamaan, mutta kerron lyhyesti. Tehtiin pienillä esteillä ihan kahdeksikko treeniä, mitä olen joskus aikaisemmin tehnytkin Pyryn kanssa Karin treeneissä. Eli verkkojen jälkeen aloitettiin ihan ympyrällä muutaman pienen kavaletti kokoisen esteen yli ja kun tämä oli ok, tehtiin keskimmäisellä pystyllä vaihto ja toiseessa päässä oleva pysty, taas keskellä oleva pysty suuntaa vaihtaen jne. 

Ensimmäisellä kerralla tulin normaalisti tykittäen kaikki. Istun "syvällä" ja samalla yritin epätoivoisesti pidää jännittyneellä kädellä vastaan kun tamma kiisi. Harmitti ja ärsytti. Kari neuvoi mielummin jäämään rennolle kädelle ja tuomaan vähän painoa enemmän pois satulasta jaloille. Ja kappas. Seuraavalla kiekalla oli jo ihan erilaista menoa! Kaikki hypyt oli rentoja, ne tulivat jopa lähelle eikä puomit kolisseet yhtään. Ihan uskomaton fiilis!

Kun oli tätä kahdeksikko tehtävää tehty hetken aikaa, tultiin vielä muutaman kerran jumppasarja, pysty - kaksi laukkaa - pysty - kaksi laukkaa - okseri. Allille ihan normaalit välit odottaen. Pihalla oli kaunis auringonpaiste, mikä heijastui ikkunasta okserin etupuomiin. Ihan hyvin sisään ja kaksi ekaa pystyä, mutta sitten okserille se jäi kyttäämään sitä auringonpolttamaa ja otti kiellon. ja vielä seuraavallakin kerralla kielto. Sen jälkeen pusersin sen kolmella (!!) laukalla väkisin yli siitä okserista. Lopuksi kaksi kertaa hyvin ja siihen oli hyvä lopettaa.

Sunnuntaina jatkettiin ja äiti pääsi kuvaamaan, joten laitan teille heti tähän videon.


Joku saattaa nyt kyseenalaistaa minun sanomiseni, mutta olen oikeasti todella tyytyväinen. En missään nimessä tämä sunnuntainen treeni mennyt yhtään niin hyvin kuin lauantaina ja Allin piti jokaiselle esteelle kieltää, mutta 90% näistä kielloista oli omaa hitauttana. Minun pitää pystyä nopeammin reagoimaan. Nyt kun tamma oli rauhallinen ja uskalsi tulla lähelle rauhassa, minä jätin sen yksin ja kun en ole sitä tukemassa se ratkaisee tilanteen pysähtymällä. Lisäksi jään liikaa kädellä kiinni (tulee tunne että se kiskoo minua täysillä kohti estettä) ja sitten tullaan lähelle ja kun yhtäkkiä este onkin nenän alla niin miten se pitäisi hypätä. Erinomaisena esimerkkinä tuo ensimmäisen kerran kun tullaan muovirinkulahärpäke esteelle; minulta puuttuu jalustin joten tukeuduin ohjaan ja yhtäkkiä este onkin turvan alla. Ei missään tapauksessa hevosen vika! 10% Alli olisi voinut pelastaa tilanteen antamalla hieman minun virheitäni anteeksi, mutta se päätti olla sen tekemättä ja otettiin sen takia hieman lisää kieltoja. 

Mutta sitten se mistä olen erittäin ylpeä; tamma on oikeasti paljon rennompi hypyissään, se hyppää rauhassa ja mielestäni jopa jalat nousevat paremmin silloin kun kuski antaa sille vapauden hypätä. Puomeista suurin osa on takajalkavirheitä, mikä on taas ihan superjuttu, sillä tällähän on aina nuo etujalat olleet vähän enemmän tai vähemmän roikkuvat. Nyt neiti jopa hieman nostaa niitä ylös! 

Täysin siis rutiinin puutetta! Kunhan kuski muistaa luottaa taas hevoseen, rentoutua kädestä ja samalla laittaa pohkeen rennosti kiinni kylkeen.. Uskon että saadaan tästä nopeastikin Karin kanssa ihan hyvä treenikausi ja ensi vuonna kisakausi!

16. joulukuuta 2015

Dressage OnSite - ensimmäinen osallistuminen

Kun lokakuussa Dressage OnSite julkaistiin, olin heti fiiliksissä! Aivan mielettömän kivan oloinen sivusto, millä on mielenkiintoinen tarkoitus. Totta kai sitä oli päästävä testaamaan. Marraskuussa osallistuimmekin ensimmäiseen Dressage OnSite kilpailuun. Ongelmilta ei vältytty - mutta uudestaan on pakko päästä!



Heti tosiaan kuultuani palvelusta, olin täysin myyty. Tähän on pakko osallistua! Ajattelin että tämä vetäisi varmasti kuukaudessa kymmeniä ratsastajia mukaan. Ehkä kuitenkin homma lähti varovasti käyntiin, mutta kyllä nyt on aika mainostaa tätä ihan urakalla. Huippu kiva palvelu ja sen takana on myös aivan uskomattoman mukavan oloiset ihmiset!

HOX! seuraavat videot on kuvattu todellakin aikapäiviä sitten, ennen Aira Toivolan istuntaklinikkaa. Tämän jälkeen olivat siis jo Someron kisat ja Alli on syönyt mahalääkekuurin. Eli sanotaan että hevoset liikkuvat arviolta 10 kertaa paremmin tällä hetkellä. Palataan silti ajassa hieman taaksepäin.

Alunperin oli tarkoitus osallistua kaikilla kolmella hevosella. Pyryllä Helppo B, Allilla Helppo C ja Helppo B ja Mollalla Helppo C tai Helppo B. Mutta kun ei ne kaikki asiat mennytkään ihan putkeen. Ensimmäinen kuvaussessio meni pieleen (vaikka kuvattiin koko hiton päivä!), seuraavalla kerralla ongelmia tuotta ruuhkaisa maneesi ja alkavat keskiviikkokoulukisat sekä sitä edeltävät ratsastustunnit. Sanotaan siis yksinkertaisesti näin; Ypäjän maneeseissa tälläiseen osallistuminen on käytännössä katsoen mahdotonta; sellaista rauhaa että saisi ratsastettua 4 rataa + verkat ei vain yksinkertaisesti ole. 

Lisäksi murheenkryyni oli aika. Kun ensimmäiset radat kuvattiin hyvässä vaiheessa ajallisesti, mutta kun ne eivät onnistuneet, seuraavien kanssa tuli kiire. Kiire heijastui ratsastukseen (kuten myös se ruuhkaisa maneesi) ja lopulta itkuhan siinä meinasi päästä kun ei mikään tuntunut onnistuvan sitten mitenkään. Meinasi mennä kuskilta kuppi nurin tämä stressaamisen takia. Nyt kuitenkin jatkoa ajatellen (kyllä, äiti vannoi ettei ikinä enää osallistuta, mutta mielestäni tämä oli tosi kiva idea, joten pitää sitä tukea!) minulla on hieman parempia suunnitelmia. Olen nyt valmistautunut vuokraamaan maneesin käyttöön joko Someron tai Kosken suunnalta. Pääasia on kuitenkin se, että kyllä, minä todellakin aijon vielä osallistua tähän!

Mutta sitten itse palveluun. Itse tosiaan valitsin itselleni kulta-jäsenyyden, jolloin sain käytännössä yhden luokkaosallistumisen "ilmaiseksi". Laskun maksettuani pääsin selaamaan kirjautumisen jälkeen artikkeileita, jäsenlehteä ja montaa muuta tosi kivaa juttua. Valitettavasti olin marraskuun (kuten jokaisen kuukauden muutenkin) niin kiireinen, etten ehtinyt aikan kaikkea kahlata läpi. Pitää tämä kuukausi maksaa niin pääsee taas tutkimaan lisää juttuja! Lisäksi tähän jäsenyyteen kuului se 4 luokkaosallistumista ja näistä jokaisesta sain normaalin pöytäkirjan lisäksi vielä tuomareiden kommenttiraidat! 

Kommenttiraidat oli mielestäni tosi kiva idea! Koska olin osallistunut kahteen eri luokkaan molemmilla hevosilla, sain siis kahdelta eri tuomarilta paljon vinkkejä treeniin ja tekemiseen. Että saatte tästä ideasta kiinni, ajattelin linkata teille tosiaan kommenttiraidalliset videot tähän sitten ratojen kanssa. Koska näistä radoista on aikaa, en muista enää sen päivän fiiliksiä (jatkossa pitää kirjoittaa ylös ne heti..), saatte nyt aika pelkistettynä pelkästään videon kommenttiraidalla sekä arvostelupöytäkirjan. Mielestäni molemmat sekä kommenttiraita että pöytäkirja on mielettömän kivat! Pöytäkirjassakin on asiaa ihan kuten normaalissa pöytäkirjassa ja arvostelut piti mielestäni hyvin paikkaansa. En voi olla kuin tyytyväinen!

huomatkaa että videot loppuvat heti kun ratakin loppuu. Lopussa pelkkää mustaa, ei tarvitse siitä välittää! :)

Alli - Helppo C



Klikkaa pöytäkirja suuremmaksi!

Mitäs omia mietteitä tästä radasta nyt olisikaan. Muuta kun komppaan tuomaria oikeastaan kaikessa ja häpeän samalla silmiä päästäni. Tilanne missä näitä tehtiin oli ahdistava ja olin jo täysin luovuttanut koko homman suhteen. Siihen verrattuna saatiin ihan hyvin raavittua kasaan 63,44%

Tuomarilta tuli kivaa kommenttia ja parannusideoita. Nyt tosin kun päästiin Airan oppiin, alkoi tuo käyntikin jostain kumman syystä onnistumaan. Nyt vielä enemmän harmittaa kun ei tullut Someron radasta videota, oli niin huikea ero tähänkin linkattuun että olisi ollut mahtavaa nähdä!

Tässä kuussa Alli tulee tekemään vielä ainakin Helppo C tasoisen radan.

Alli - Helppo B


Klikkaa pöytäkirja suuremmaksi!

Helppo C:hen verrattuna B oli huimasti parempi. Itselle tuli jonkinlainen tsemppifiilis ja sain ratsastettua radan kohtuullisesti läpi. Muistutan silti edelleen että tamma ei tällöin ollut ihan täysin kunnossa, joka näkyy oikeastaan kaikessa liikkumisessa. Hienosti saatiin silti prosentteja 61,92%.

Tuomarin kanssa olen tässäkin ohjelmassa ihan samoja kommentteja. Hieman olisi jopa saanut olla tiukempi kun ratsastin vähän puoli huolimattomasti. Tässä kuussa ajattelin että nyt panostetaan todellakin tähän, sillä Someron kisat olivat aivan huippu suoritus meille ja enteilee, että hyvällä treenillä voidaan uskltaa jopa aluekisoihin ensi vuonna!

Tässä kuussa Alli tekee myös Helppo B radan.

Pyry - Helppo C


Klikkaa pöytäkirja suuremmaksi!

Voi ettien että.. Mennä tuuppasin Pyryllä Helppo Ceetä.. Tilannehan oli se, että alunperin oli tarkoitus mennä kuten ylhäällä kerroin, mutta kun kaikki meni vähintäänkin surkeasti pieleen, piti tehdä nopeita ratkaisuja. Lopulta piti mennä Pyryllä B ja A, mutta kun ratsastin ratoja, tuntui siltä ettei edes B:stä tulisi irtoamaan 60% päädyin nopeasti ratsastamaan C:n. Ja sekin työn ja tuskan takana ja jouduttiin ottamaan 3 kertaa uudestaan alusta häiriötekijöiden takia. Että nämä ruuhkaisat maneesit ovat kivoja!

Mitähän siitä olisi voinut odottaa. Ihan kiva suoritus, 68,13% ja tässä luokassa 1.sija. (sivuhuomautuksena luokassa olin vain minä kahdella hevosella)

Tässä kuussa Pyry ei enää starttaa Helppo C:tä :D

Pyry - Helppo B


Klikkaa pöytäkirja suuremmaksi!

Helppo B olikin sitä tasoa mitä normaalisti mennään. Rata oli ihan ok, ei todellakaan sitä laatua mitä parhaimmillaan. Tuomarin kommentit aikalailla samaa mitä normaalissa kirjassa, laukkaan täytyy saada voimaa, kulmikasta, nelitahtista jne. Lisäksi tilanne toi mukaan kuskin jännityksen mikä puolestaan teki hevosesta lyhyen mitä kuski ei korjannut ja siitä sitten saimme tietty huomautuksia. Prosenteiksi keräsimme kuitenkin kivat 65,96% ja tässäkin pokasimme tietenkin sillä 1.sijan(lue edellinen sivuhuomautus)

Kiva oli saada kommenttiraidalla paljon vinkkejä myös laukan parantamiseen! Näillä eväillä lähdetään tosi hyvällä mielellä treenaamaan kohti ensi kautta ja ennen kaikkea ensi Dressage OnSite kisoja!

Pyry starttaa tässä kuussa vielä Helppo B luokassa


Mutta eipä tässä vielä kaikki! 

Kultajäsenyydessä pääsimme osallistumaan myös Kuukauden Ratsukko - arvontaan ja meikäläinen Pyryn kanssa meni voittamaan sen! Tämän seurauksena saamme seuraavaan jäsenlehteen jutun meistä ja lisäksi saadaan pistää pystyyn arvonta! Sillä voitin samalla lahjakortin, sillä saa -50% luokkaosallistumisesta! Haluatko sinä siis päästä testaamaan Dressage OnSite palvelua? Nyt jättämällä tähän postaukseen kommenttisi yhteyteen sähköpostiosoitteesi olet mukana arvonnassa. Lahjakortti on voimassa Tammikuun loppuun saakka. Luokkiahan on aina Raviohjelmasta vaativiin ohjelmiin, eli kaikille löytyy takuulla sopiva luokka! Nyt ei muuta kuin osallistumaan, niin arvontaan kuin myös Dressage OnSiten kilpailuihin!


14. joulukuuta 2015

Reilun kolmen kuukauden jälkeen..

Ohi on. Hyppytauko. Kolme kuukautta on aivan järjettömän pitkä aika. Ennen kuin ehdittiin kääntämään lehtiössä syyskuun puolelle, oli molemmat hevoset sairaslomalla. Koska kisakausi oli käytännössä molempien kanssa siinä, jäätiin sitten kuntouttamaan rauhassa hevosia. 

Kolme kuukautta ihmiselle, joka vaatii toistoja toiston perään, on suorastaan tuskaisen pitkä aika hyppäämättä. Kun molemmat hevoset oli hyppytauolla, ei ollut mitään mahdollisuutta päästä pomppimaan esteitä. Ja kun sitten koitti tämä päivä.. Voitte vain arvata olinko hukassa..

No, loppujen lopuksi olin yllättävän vähän hukassa. Pyryllä olin hieman hukassa sen kanssa että toisinaan ilmestyi taas se ihme tuuppaaminen sinne esteelle, mutta omalla ajatuksen muuttamisella pääsin korjaamaan tilanteen. Allin kanssa.. No neiti Lehmähän vei minua maneesia ympäri kuin tuliaisnyyttiä. Mahalääkkettä ennen ja sen jälkeen on kyllä ollut huikea ero, mikä varsinkin tänään hypätessä näkyi ja tuntui!

Molemmat hyppäsivät vain kaksi pientä rataa, ensi viikonloppuna päästään taas piiitkästä aikaa karin treeneihin, tarvetta on!

Loppuun teille vielä ratavideot. Muistakaa että minulla on ollut täysi 3 kk tauko hyppäämisestä. Armoa ;)

Pyryn ensimmäinen rata, noin 80 cm

Pyryn toinen rata, noin 90 cm

Allin ensimmäinen rata, pieniä

Allin toinen rata, vieläkin pieniä

12. joulukuuta 2015

Blogiexpo 2015

Tultiin, nähtiin, koettiin - KIITOS!

Tämä oli ensimmäinen kerta kun pääsin mukaan oikein oman ständin kanssa expoille. Olin koko viikon töissä luvattoman pitkiä vuoroja ja kaikki lopullinen jäi perjantain harteille - ajoin hakemaan ständikalustoa, tulostelemaan lappuja, pakkaamaan.. Yhdistettynä tietenkin kaikki perustallitoimet mukaan. Nukkumaan pääsi 12 aikaan illalla ja jännitti niin pirusti että unikaan ei meinannut tulla. Onneksi ystävä tunnetaan hädässä ja aamulla puhelin soi kello 4 herättäen minut muutaman tunnin kauneusuniltani. Matkaan lähdettiin klo 5 ja perillä oltiin hieman pitkäksi venyneen aamiaisen jälkeen klo 7.15. Auto kaahailtiin ovien lähelle ja sen jälkeen kantoapua yläkerrasta ja hullunlailla asettelemaan ständiä paikoilleen.

Onnellinen. Se oli yhtä kaunis kuin ajatuksissani - jos ei kauniimpi.






Meidän ständillä oli tosiaan kaikkea, oli GoPro arvontaa, screenillä pyörivät kokoajan kypäräkameralla kuvatut videot, löytyis Design by Kisamatkalla mainosta käyntikortteineen, jouhikoruja ja ennen kaikkea upeita Kisamatkalla Champion 2016 palkintoja. Ihania ihmisiä kävi juttelemassa, kävin kompuroimassa useampaan kertaan lavalla ja lopulta syötin väkipakolla karkkipurkin tyhjäksi. Aivan ihana tapahtuma, ihana tunnelma, ihania ihmisiä ja ihana tiimi. Uskomaton ryhmähenki! Kiitos siis tuhannesti kaikki jotka kävitte meidän ständillä, oli ihana nähdä, jutella ja olla. Kunnia päästä mukaan tällaiseen!

Kiitos Playsson.net ja Blogiexpo 2015!

paikalla oli myös DressageOnSite, jonka kilpailuihin osallistuin viime kuussa. Tälläisiä tuliaisia sieltä! Lisää tulee pian! 

Kovin pitkälle ei päästy pöydän takaa ja välillä vain jumituin hymyilemään onnesta enkä rekisteröinyt valitettavasti kaikkia esiintyjä. Upea tapahtuma silti!

10. joulukuuta 2015

Nähdäänkö lauantaina?

Niin se vuosi vain lähenee loppuaan ja ollaan jo hyvän matkaa päästy joulukuuta eteenpäin. Lauantaina 12.12. onkin jo aika kokoontua ensimmäiseen hevosalan blogiexpo 2015 - tapahtumaan!


Mekin ollaan tosiaan mukana blogiexpossa. Meiltä löytyy paikalta oma Kisamatkalla-ständi, missä voitte tulla tapaamaan minua ja aivan ihanaa Roosaa. Ständillä pyörii pienellä screenillä kypäräkameravideoita, lisäksi pöydältä löytyy Jouhikorut by Katja Vilanderin (näyte)tuotteita jos haluaa tilata vaikka ihanan muiston rakkaasta hevosestaan. Messuthan alkavat klo 9.30 ja päättyvät noin klo 14 aikaan. Oman ständin lisäksi vilahdan DressageOnsiten videoesimerkeillä ja lisäksi pääsen jakamaan kommenttejani Bloggaajapanelissa!

Meidän ständillä on huippukiva GOPRO-arvonta, joka alkaa klo 9.30 ja arvonta suoritetaan vielä samanpäivän aikana klo 13.30, jolloin voittaja saa sen suoraan mukaansa! Pakettiin kuuluu Gopro Hero kypäräkamera, 32GB muistikortti ja kypäränauha. Arvoa paketilla on noin 200 €! Tule siis ihmeessä moikkaamaan meitä meidän ständille, joka on paikalla numero 106! Juttua riittää varmasti ;)

Entä kiinnostaako sinua ulkoasujen muokkaaminen? Meidän ständillä voi myös käydä kysymässä "tyhmiä" mitä nyt ulkoasuista tulee mieleen. Näytän myös tarvittaessa screenin kautta helppoja muokkauksia ja halutessasi voit vaikka tilata messuilla itsellesi uuden ulkoasun messutarjouksella! Design by Kisamatkalla ulkoasuja löytyy tällä hetkellä kahdesta blogista, täältä ja täältä. Älä siis pelkää lähestyä meidän ständiä, sillä sieltä saa varmasti juttuseuraa niin minusta, Roosasta kuin myös äidistäni. 

Joten miten oli, nähdäänkö lauantaina?




7. joulukuuta 2015

ihan SUPER tammat!

Eilen itsenäisyyspäivänä päästiin vihdoin katkaisemaan kisatauko ja suunnattiin kaikkien kolmen hevosen voimin Somerolle 1-tason koulukilpailuihin. Molla starttasi Jennan kanssa Helppo C:2, minä menin Allilla saman luokan sekä Mollalla ja Pyryllä Helppo B:0. Fiksu ihminen olisi ainakin ennen kisoja tarkistanut mitä B:0 pitää sisällään, sillä onhan se harjoittelematta tuollaiselle pikkuputelle mahdoton tehtävä.. Varsinkin tälläisen amatöörin kanssa!

Koska kisoista ei ole mitään materiaalia, jään vaan hehkuttamaan tuloksia:

Alli oli aivan super!! Pitää saada nyt se satula fiksattavaksi, mutta se oli niiin hieno ja tasainen ja Airan oppien ansiosta minun oli jopa helppo istua! Entinen 5,5-6 istuntanumero kohosi tamman kanssa jo 6,5! Radalta saatiin tasainen rivi 6 ja 6,5 sekä yksi 7 ja yksi harmittava 5 kun lävistäjällä tamma meinasi pukittaa. Lopulta tulos oli 63,8% ja saimme hienosti sinisen ruusukkeen sijoittuen 2. sijalle!

Jenna ja Molla tekivät hienon tasaisen radan ja sillä ylsivät prosentein 62,7% heti meidän peräämme 3. sijalle! SUPER!

Sitten tuuppasin turbomummolla B:0 ohjelman. Melkoisella sporran voimalla päästiin rata läpi ja yllätyin ihan kuullessani pisteet jotka prosentteina olivat 62,6% ja joka nosti tamman jo toisen kerran palkintosijoille ja sijoituimme luokassa 3. sijalle.

Pyry oli turhan villi ja sen takia rikkoja tuli liikaa (kuten molemmat keskilaukat olivat numeroa 4...) ja prosentit jäivät ihan pohjanoteerauslukemiin 61,8% ilman sijoitusta. Mieltä lämmitti kuitenkin istuntanumerossa komeileva 7!

Ylpeä omista hevosistaan! 
Ja Jennasta, joka koko kesäloman jaksoi kuntouttaa Mollaa, kyllä se ahkeruus palkitaan! :)

PS. posti toi myös tälläisen tänään! Mutta siitä lisää myöhemmin...

6. joulukuuta 2015

Niin pienet muutokset

.. ettei edes katsomo niitä varmasti huomaa.

postauksen kuvista kiitos Playsson.net ja Anna Weckman!

Ja kyseessähän on tietenkin viikko sitten käydystä Airan istuntaklinikasta, jonka Playsson.net järjesti. En tiedä miksei minulta vain tule tekstiä ulos tästä klinikasta, koska paljon oli taas hyödyllistä tietoa, uuden oppimista ja vanhan kertaamista. Huikeita muutoksia molemmissa hevosissa ja reissu ihan nappi. Silti jotenkin tökkii kirjoittaa. Uskon ettei vika missään nimessä ollut klinikassa, vaan lähinnä tämän hetkisessä omassa henkisessä tilassa. En vain ole kirjoitustuulella, joten pidän tällä kertaa tekstialueen melko suppeana. Pahoittelen tätä ja sen takia heitänkin teille linkit esimerkiksi blogeihin Green Eventer ja Tosi Surkea Hevosploki, joissa on todella kattavasti ja klinikan arvoisesti kirjoitettu klinikasta, mihin en yksinkertaisesti nyt vain itse pysty. Teen kuitenkin pikakelauksen molempien hevosten kanssa käydystä estraadiajasta.

Ensimmäisenä mentiin areenalle Allin kanssa. Olen ollut siis Airan opissa useampia kertoja vuonna 2012, mutta jotenkin se vain ajanpuutteen takia jäi. Nyt pääsin vihdoin Allin kanssa Airan silmien alle, sillä sen tarpeessa oltiin kovasti. Ihana huomata kuitenkin ettei kaikki meidän menossa ollut toivotonta, sillä Aira kehui kuitenkin perusistuntaani hyväksi (liikkeen myötääminen) ja lisäksi muistin todella nopeasti Airan opit vuosien takaa. Se vaati vain sen kerta korjauksen ja sitten päästiin jo itse asiaan.

Allin kanssa tehtiin ihan käytiä ja kevyttä ravia. Kevyessä ravissa Allilla on ollut tapana lähteä juoksemaan alta (tai siltä se on tuntunut) mutta nyt heti kun sain taas lantion alle ja muistin laskea rintakehää eteen ja alas... Yhtäkkiä se kaikki altajuokseminen hävisi. Tamma vastasi istunta-apuihin ihailtavan hyvin ja sain myös ahaa elämyksiä, mitä on hyvä ollut kokeilla taas kotitreeneissä.



Minun alkuräpellykseni jälkeen tamma pääsi vielä demoamaan yhden onnekkaan kanssa, joka voitti facebookin kautta lipun klinikalle ja sen lisäksi vielä 15 minuuttia Airan opissa. Tamma käyttäytyi kyllä niin mallikkaasti että olin siitä huisin ylpeä!


Nyt jälkeenpäin hieman harmittaa kun ei tullut tamman kanssa mitään videomateriaalia, sillä herra Pyry päätti järjestää tallissa kunnin shown ja äitin oli pakko mennä seisomaan sen karsinan viereen, sillää sen etukaviot kävivät jo karsinaelementtien yläreunassa sen hyppiessä pystyyn. On se kyllä välillä aivan mahdoton... Oli ihan sekopää vielä senkin jälkeen kun Alli laitettiin karsinaan ja sitä alettiin letittämään ja laittamaan kuntoon.

Eikä homma oikein helpottunut maneesissakaan, jossain vaiheessa se keksi että se on kuin ori ja oli yhtä pörheä ja huusi kuin olisi koko paikan omistaja. Hävetti muuten ihan kivasti kun Aira yrittää selittää yleisölle jotain ja mun kameli vaan kiljuu kun viimistä päivää. Aira kehui miten kivaan kuntoon ollaan Pyry saatu (jeeee!) ja Pyryn kanssa se istuminen olikin jo helpompaa. Varsinkin laukassa ihan perusistunnassa sain taas sellaisen AHAA-elämyksen kun laukka yhtäkkiä lähtikin rullaamaan kun olen jo kuukausia tuskaillut sitä ettei se rullaa. Tähän loppuun sitten liitän 13 minuuttia kestävän täysin leikkaamattoman videon missä kuuluu Airan kommentteja niin voitte halutessanne siitä katsella ja kuunnella meidän pätkäämme!

Oltiin siis Pyryn kanssa Roosan ja Dantten kanssa samassa ryhmässä ja aiheena oli kevyt istunta. Ihan sairaan kivaa ja raskasta touhua! Kaiken lisäksi yhtäkkiä vasemman jalkani nilkka sanoi poks ja en saanut siihen painoa ollenkaan pistettyä. Tähdet silmissä ja hammasta purren halusin väkisin vääntää koko tunnin loppuun mutta harmitti aivan sikana, sillä olisi ollut meille 110% täydellistä hyötyä ja minusta tuntui että se nilkka kuitenkin aika pahasti pilasi tunnelmaa hevosen selässä.. Mutta muutosta näkyi ja tuntui ja vaikka hevonen oli kunnon possu niin yllättävän rennosti suoritti kuitenkin! Fiilis oli tunnin jälkeen huippu, tosin nilkkahan siinä teki pahemman luokan kuolemaa (jonka vielä illalla satutin pahemmin heiniä purkaessa....). Pitää mennä tutkituttamaan, sillä kotona tutkiessani se taittuu ihan varpaille noustessakin omituiseen asentoon..

Nyt kuitenkin loppuun läjä supersöpön Pyryn kuvia ja video missä on äänet ihan originellit. Joten sieltä saa paljon materiaalia jos yksinään jos leikkaamatonta kuvaa vain jaksaa katsella!





Video täysin sensuroimaton kaikkine amatöörin virheineen.

Huh. Pitää koittaa taas ryhdistäytyä kirjoittamaan. Nyt kun sain tämän "alta pois" olisi vielä tuhat muutakin juttua.. mutta palataan niihin sitten seuraavassa postauksessa, mahdollisimman pian!

2. joulukuuta 2015

Kiitos, kun olit totta hetken

"jos sua ei ois ollut
niin olisin keksinyt sut
ois susta samanlainen tullut
mitään en ois muuttanut"


"ohikulkijat luulee
minun seinille puhuvan
tyhjyyteen he sanovat mun kuulee
sua aina rakastan"


"tahdon susta kiinni pitää
vaikken sua oikeasti enää nää"


"en tahdo irtikään päästää
taas ilmestyt vierellein
on pakko itseään säästää
sen velkaa sulle jäin"

Ihminen on omituinen olento. Otamme huomaan upeita, ihania, rakastettavia eläimiä, elämme niiden kanssa ja tunnemme miljoonia eritunteita rakkaudesta huoleen, iloon ja siitä aina lopulta murskaavan suureen suruun. Joulukuun ensimmäinen päivä valkeni sateisena ja päättyi mustana. Vaikka Melle-koira oli jo 13-vuotias, vitsailin aina miten se elää vielä ainakin kymmenen vuotta. Se oli edelleen kun se pieni pentu joka 13 vuotta sitten saapui meille. Se vielä viikko sitten leikki pihalla kanssani ja nyt se on poissa. Ihan yhtäkkiä, aivan varoittamatta. Sitä kuvittelee että aikaa on ikuisuuksiin kunnes se loppuu. Piti olla vielä monta vuotta edessä, mutta se päättyikin tänä harmaana joulukuun päivänä.

Eläimen ottaminen on täyttä iloa, mutta se kun pidät sitä sylissäsi viimeistä kertaa, kun istut eläinlääkärin odotusaulassa ja tiedät mitä on edessä. Väsynyt koira sylissäsi. Tiedät että on aika, vaikka se tulikin yllättäen, tiedät ettei tästä ole paluuta. Kun tunnen sen pehmeän karvan käsissäni ja painan pääni sen valkoisen kaulukseen kiinni en voi olla itkemättä. En, vaikka kuinka yritän olla vahva. Tuttu eläinlääkäri ottaa meidät vastaan, sanoo lohduttavia sanoja, kertoo että teemme (jälleen) oikean ratkaisun. Paras ystävä ei saa kärsiä. 

En tiedä voiko eläimen lopettamista sanoa kauniiksi, mutta se oli tavallaan kaunista. Kun laskin Mellen pöydälle, se jäi siihen väsyneenä. Miten se voi muutamissa tunneissa mennä niin huonoon kuntoon. Eilen se tuli häntä heiluen vastaan autolle ja nyt se oli siinä, aivan käsieni vieressä väsyneenä, kaikkensa antaneena. Silitin sitä ja sanoin ettei sillä ole mitään hätää. Kyllä se sen tiesi, tiesi tulleensa elämänsä päähän. Silitin sitä koko ajan kun elänlääkäri antoi viimeisen piikin. Se näytti aivan nukkuvalta, pisti silmät kiinni ja makasi siinä rauhallisesti. Ikuisesti.

"olet jokaikinen yön ääni
kukkamerestä poimin sut
hyvä ajatus sisällä mun pääni
kun elämä on suuttunut"


 
 "oot valona mun tiellä
silloin kun on vaikeaa
hullummaksi olisin tullut vielä
jos sua ei ois ollutkaan"


"ei sua minusta voi erottaa
jäät osaksi mieleni maisemaa"


"kiitos, kun olit totta hetken
nyt mun täytyy tästä jatkaa
vierelläni teet loppuretken
vaikka se olis kuvitelmaa"


Kiitos kaikesta Melle
Pajukola Caramelle Faust
* 22.09.2002 - † 01.12.2015

28. marraskuuta 2015

Pienen pieni grafiikkainnostus!

Aina tasaisin väliajoin innostun tekemään kaikkea kivaa koodailusta kuvankäsittelyyn ja taas on se hetki. Myönnettäkööt, että tämän kiireen keskellä ei ehkä moisia kannattaisi niinkään tehdä, mutta minkä sille innostukselle voi. Niinpä voisin pistää pienen grafiikkapajan pystyyn!

Teen oikeastaan kaikenlaisia muokkauksia. Voin tehdä pelkästään bannerin blogiin tai muokkailla koko ulkoasun. Koska aika on rahaa, joudun valitettavasti ottamaan pienen korvauksen. Kerro siis ohjeita antaessasi osallistutko pelkästään tähän pieneen grafiikkaskabaan joka nyt julkaistaan vai onko kiinnostusta myös "maksulliseen" versioon. Polkuhintaanhan nämäkin lähtevät, sillä teen tätä vain ja ainoastaan huvin ja urheilun vuoksi.

Teen niin sanotusta "vapaalla kädellä" kuin myös tarkemmillakin ohjeilla. Suurin vaikuttava tekijä on inspiraatio, jota tällä hetkellä on paljon. Inspiraatiota auttavat myös laadukkaat ja monipuoliset kuvat. Ja tietenkin jos sinulla on joku oiva idea millaisen halua voi kertoa senkin! Eli kerro ainakin nämä asiat:

Pakolliset 
  •  Blogin nimi (+ mahdolliset muut tekstit)
  •  värimaailma (jos joku väri on ehdoton nou)
  •  kuvat (kerro jos haluat jonkun kuvista ehdottomasti)
  •  blogin osoite
  •  haluatko pelkän bannerin vai ulkoasun muokkauksineen (pientä koodia, sivukuvia, linkkejä kerro mitä haluat)

Lisäksi voit kertoa
  •  millaisista ulkoasuista / bannereista pidät / millaisen haluat / onko suunnitelma

Koska aikaa ei aina ole, pitää tietenkin varautua odottamaan hetken aikaa, mutta sanotaan että parissa viikossa pyrin tekemään tilaukset valmiiksi, jonosta riippuen. Alla näette hieman malliesimerkkejä, mutta nämäkin vain nopeasti arkistoista haettuja. Uusimpana ylin, muut ovat vanhempia. Kuljen melko yksinkertaista linjaa, mutta pyrin tietenkin aina tekemään kuten tilaaja toivoo! 






Banneri (1-2 h työ + fiksaus) - 10 €
Ulkoasu + pieni koodaus (2h -> + fiksaus) - 25 €

Nyt sitten kun tätä intoa tässä piisaa niin laitetaan heti vaikka tuollainen ilmaisnäyte jakoon! Eli koko ulkoasu tilaajan toiveiden mukaan lähtisi arvontaan. Arvonta päättyy jo sunnuntaina 29.11. klo 20. joten siihen asti voi pistää kommenttia. Osallistuaksesi arvontaan riittää laittaa toimiva sähköpostiosoite tähän kommenttikenttään :) Jos haluat tilata itsellesi bannerin tai ulkoasun, pistä viestiä sähköpostiin decnestys@gmail.com. Koska nyt jono on tyhjä, on mahdollista saada nopeastikin sieltä kokonainen ulkoasu ;)

Heh. Pelkkää arvontaa tämä blogi nyt on ollut, mutta ei tässä ole ihmeellisempää kerrottavaakaan. Mennään nyt sitten tällä eteenpäin! Ei muuta kuin osallistumaan, että pääsen käyttämään inspiraatiotani!

Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille!
seuraaviin sähköposteihin kilahti onnittelumeili:
tiiu.tahvanainen@gmail.com, jennnuli85@gmail.com , miiia-95@hotmail.com, idahyvarinen@hotmail.com, vouti.heidi@gmail.com, Weckman.anna@gmail.com

24. marraskuuta 2015

Monta päivää täysin koneetta

Taitaa olla jonkinlainen saavutus sekin. Onhan puhelimella tultu vilkaistua blogia ja facebookkia, mutta koko viime viikonloppuna en avannut ollenkaan tietokonetta, en edes katsoakseni elokuvaa. Enkä vielä maanantainakaan! Kuitenkin, koska vielä olisi yksi jännä kilpailutarjolla, ajattelin että nyt on aika jo avata suu myös blogin puolella.


Viikonloppuna talvi yllätti. Tai ei se minua yllättänyt, mutta tuli. Kerralla. Olin pe-la välisen yön töissä ja voin sanoa että hartiat olivat aivan jumissa. Siihen "ensimmäiseen" talvikeliin kun yhdistettiin kulkupelin erittäin huonot renkaat ja kanssa autoilijat jotka eivät uskaltaneet edetä oli soppa melkein valmiiksi keitetty. Luojalle kiitos selvisin aamuyöstä kotiin ja hetkeksi jopa nukkumaan. Maanantaina meninkin lyömään nyrkkiä pöytään ja vaadin työkaaraan uudet vetopyörät ja nyt kun siihen ne saatiin... Kyllä kelpaa huristella!

Lauantaina heräsin kolmeen herätyskellooni sammuttaen ne kaikki. Soitin heti varttiyli 9 äidille että tulisi hakemaan minut että saisin autoni, että pääsisin Lahteen Playssonin virallisen epäviralliseen tiimikokoontumiseen. Kun äiti ei heti vastannut, mennä nukahdin ja nukuinkin puolituntia joka tarkoitti että olen myöhässä. Pikaisen itsensä kaunistamisen jälkeen kiiruhdettiin hakemaan autoni huollosta ja pääsin matkaan. Myöhässä, mutta pääasiassa kuitenkin ehjänä perillä!

Lauantaina menikin niin pitkään Lahdessa, etten enää kotiin raahautunut. Hepat saivat viettää ansaittua vapaapäivää, sillä seuraava viikko tulisi olemaan aikamoista maneesirumbaa. Kengitys piti olla tällä viikolla,  mutta se on vastas seuraavana ja en jaksa joka päivä vääntää kantahokkeja, joten vieraillaan nyt viikon aikana hieman useammin maneesilla. Mikä on ihan hyvä pieni treeniputki ottaa taas tähän väliin.

Pyry muutaman viikon takaa. Herra päätti tiputtaa kuskin ja lähteä yksin kiertelemään Ypäjää...

Pyry on tosiaan ollut astetta villimpi. Muutama viikonloppu kun raahaudutaan taaksepäin, oltiin kentillä treenaamassa koulua. Kun lopuksi kerättiin kirjaimia pois radalta, Pyry sai hepulikohtauksen ja tulin sieltä kerien alas. Herrahan ei paikalleen jäänyt vaan poistuin pukkilaukalla ensin hiekkalaatikolta, sitten raviradan kautta parkkialueelle. Hetkeksi se katosi näkyvistä ja sitten kuului selkeä "klipeti klop" ja siellähän se urpå laukkaili autotiellä kohti keskustaa. Minne lie hänellä matka, ystävällinen ypäjäläinen oli hänet kuitenkin saanut kiinni ja hölkkäsin sitten hakemaan tätä pöheliä ötökkää.. Tästä sitten päättelin että otettaan vaan jo sitä treenirytmiä takaisin ja katsotaan miltä meno näyttää.

Viime sunnuntaina Pyry sitten pääsikin ottamaan aivan minimaalisia esteitä! Herra ei oikein tiennyt mihin suuntaan olisi pitänyt laittaa jalkansa tai mihin ilmansuuntaan olisi ollut järkevintä lähteä. Ihan super hyvin kuitenkin meni ja olen siihen todella tyytyväinen. Esteiden korkeushan ei noussut missään vaiheessa yli 60 cm. Hauskaa oli ja pitää ottaa uudestaan tuollainen miniestepomppiminen ennen varsinaisia pomppuja! Pyryn kanssahan ollaan Airan istuntaklinikalla nyt tulevana sunnuntaina niin kutsutussa esteryhmässä, joten sinne vain seuraamaan meidän menoa!

Sunnuntaina Alli meni maneesilla koulua. Se on nyt saanut hiekanpoistokuurin ja sillä on myös toinen lääkekuuri alkamassa ja satula pitää vielä katsoa. Pätkittäin meni aivan todella hienosti, mutta heti kun tamma alkoi kuumimaan tuli vähän liiankin rajua vastaanottoa (ei, ei hypitty pystyyn). Maanantaina kun pääsin töistä hipsin heti tallille, söin ja lähdin Allin kanssa maneesille tekemään myös miniestetreeniä. Tälläkään kertaa aivan maksimikorkeus oli 60 cm. Muutama lankkueste ja yksi vesimatollinen ja kavaletteja sekä puomeja. Ja hitsi miten hieno Alli olikaan! Kyllä sen kanssa hyppääminen on vain kivaa. Tosin joku siinä vesimatossa vieläkin on.. Kaikki oli mennyt aivan putkeen ja silti kun lähestyin vesimattoa - kaikki oli kunnossa rytmi, laukka ja paikka - tamma veti yhtäkkiä liinat kiinni. Tulin sitten sellaisella vauhdilla alas ja tietenkin suoraan pääedellä puomien sekaan. Kypärähän siinä rätsähti, mutta kun ei vaihtokypärää mukana ollut, menin loppuajankin sillä. Työvoitto ja kun kerran sen siitä sai yli meni se siitä jatkossakin. Muut erikoisemmat esteet ei tuottaneet mitään ongelmia. Lopetettiin hyvään pätkään missä ratsastettiin minimaalinen rata. huuuurjasti taputuksia tammalle ja vielä hakemaan toinen hevonen maneesille.

Pyry teki eilen maneesilla ainoastaan rennommin. Juoksutin sitä hieman liinassa ja sen jälkeen liinassa puomeja ja muutamaa kavalettia. Ne olisi tänään Allilla kuvioissa. Pyryn kanssa kaikki on vaan niin helppoa, se kuuntelee niin hyvin ohjeita mitä sille antaa! Tämä pieni maneesitehokuuri tekee takuulla hyvää sekä minulle että hevosille! Keskiviikkona tai torstaina mennään sitten kunnolla tuupparoimaan maneesille. Joku päivä on pakko vain vetästä ne kantahokit jalkaan ja lähteä köpöttelemään maastoon ettei ihan maneesihöperöiksi tulla, heh!

Tänään tuli myös 2-vuotta täyteen Allin kanssa. Niin se aika vaan sujuu. Onhan tämä melkoisen kivikkoinen kaksivuotinen ollut, mutta en kyllä hetkeäkään vaihtaisi pois. Sen verran on tullut opittua taas tammalta ja toivottavasti meillä on vielä monta vuotta yhdessä edessä! 

Ja sitten vielä siihen kilpailuun näin lopuksi; Aikaisemmin blogissa esillä ollut istuntaklinikka kilpailu on päättynyt ja laitan vielä tänään voittajalle viestiä! Mutta vielä olisi facebookissa tarjolla tosi hieno mahdollisuus päästä mukaan klinikalle! Meinaan nyt olisi Kisamatkalla-blogin facesivuilla kisa, missä on mahdollisuus voittaa itselleen lippu klinikalle + 15 minuuttia Airan yksityisopetuksessa Alli-tammalla! Ei muuta kun tästä lukemaan enemmän ja osallistumaan mukaan!

Huh. Paljon kaikkea taas pienessä ajassa. Nyt ei muuta kun osallistumaan kisaan ;)

20. marraskuuta 2015

Ei hevosista voi valita

Sain kysymyspostausta tehdessäni kysymyksen (sivuhuomautuksena, kyllä ne kaikki loputkin vastaukset on tulossa) jossa kysyttiin yksinkertainen, mutta täysin mahdotoman vaikea kysymys: kumpi, Alli vai Pyry? Onko siihen edes todellista vastausta?


Kun ostan hevosen, minulla on yksi päämäärä; luotani sen ei tarvitse enää lähteä pois. Haluan rakentaa hevosten kanssa sellaisen ystävyys-luottamussuhteen, että se kestää aina niin pitkälle kuin aika siitä jättää. Toisaalta se on erittäin rankkaa, sillä suurimman tuskan tunteen tuo se kun joutuu jostain niin upeasta kuin parhaasta ystävästään luopumaan. Mutta toisaalta, silloin ollaan saatu viettää yhdessä niin monta vuotta kuin vain meille on suotu. Sen takia kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Jos tulisi sellainen tilanne, että minulla ei olisi enää mitään mahdollisuutta pitää hevosia kotitallissa, tarkoittaisi se sitä että minun hyvin todennäköisesti pitäisi luopua jommasta kummasta hevosesta. Tapauksessa missä "kaikki" meidän hevoset tulisivat harteilleni, tietäisin varmaksi, että Mollan saisin tutuille ylläpitoon missä pystyisin sitä seuraamaan, samoin Miinan. Mutta jos pitää alkaa valitsemaan Pyryn ja Allin välillä, on jo kysymys aivan järjetön. Miten kahdesta niin hienosta voisi toisesta luopua?




Pyry on valehtelematta hienoin suomenhevonen, jonka selässä olen koskaan istunut. On ollut suuri kunnia ja ilo, kun on saanut tälläisen helmen käsiinsä. Kun ruunan kanssa on päässyt sinuiksi, siihen voi luottaa melkeinpä 110%! Olen Pyryn kanssa päässyt aivan järjettömän pitkälle, pisimmälle mitä kenenkään oman tai lainahevosen kanssa ikinä. Tietenkin haaveilen vielä suuremmistakin radoista jopa Pyryn kanssa, mutta olen jo tähän mennessä niin onnellinen siitä mihin olen päässyt. Voisinko jatkaa elämääni ilman tätä upeaa herraa?




Niin uskomattomaltakin kuin se kuulostaa, Alli on ollut pian minulla kaksi vuotta. Tämä kaksi vuotinen taival on kaukana niistä ruusunpunaisista unelmista, mitä kaavailin silloin kuin tamman ostin. Olemme yhdessä kokeneet sellaista takaiskua ja sairastelua, että jo lähipiiri ehdottelee jo rajan vetämistä. Mutta kun jokin sanoo, että jos ja kun tamma on terve, sillä olisi todella paljon annettavaa - aivan kaikissa lajeissa. Allin kanssa se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Kun näin tamman livenä, tiesin, että tämä on se. Tamman kanssa valitsemani tie ei ole ollut helppo ja tiedän, että tulevaisuuskin on kivikkoinen, mutta olisinko silti valmis luopumaan siitä?


Pitkän sisäisen pohdiskelun ja jo ajatuksen tuoman ikävän mahanpohjan kääntymisen ja puistatuksen jälkeen olen tullut päätösen eteen. Jos tilanne olisi kuvatunlainen, minun hevosvalintani olisi Alli.

Toisaalta ajatus on shokeeraava, mutta pidemmällä tähtäimellä katsottuna se on minun korvaani kaikista paras huonoista vaihtoehdoista. Pyryllä on maailman ihanin, huolehtivaisin ja rakastettavin omistaja. Tiedän, että jos olisin tilanteessa, jossa en voisi enää mitenkään pitää Pyryä, olisin 110% varma että Johanna ottaisi sen takaisin itselleen ja pitäisi sen yhtä pilallehemmoteltuna kun se meillä on. Kun taas Alli on puolestaan niin erilainen. Se on hieman äkkipikainen ja lisäksi se vaatii nyt ja jatkossa tarkkaa ja suunniteltua hoitoa. Jos myisin sen, voisinko olla varma, että sitä hoidetaan juuri niin kuin se vaatii? En oleta olevani maailman ainoa hyväksi pyrkivä hevosenomistaja, mutta tiedän kuinka kallista ja vaativaa on tammaa hoitaa. Sen takia valintani olisi tämä.

Huh. Kuinka puistattavaa ja inhottavaa ajatellakkaan tälläistä tilannetta. Ehkä tämän kysymyksen esittäjä halusi lähinnä osoittaa kiinnostuksensa sitä kohtaa kumpi on mielestäni parempi. Mutta kun siihen kysymykseen ei ole vastausta, päätin antaa sen näin monimutkaisen selityksen kautta. Molemmat hevoset ovat niin tärkeitä ja molemmat ovat niin loistavia hevosia, ettei niiden kesken voi valita - muuta kun tilanteessa jossa se on ehdon pakko.. Mitä se ei toivottavasti tule ikinä olemaan!

Onko teidän vaikea valita sitä parasta hevosta?