Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2012.

Mielipide: saako joukosta erottua?

Onko väärin yrittää eroittua joukosta?

Heti ennen kun edes avaan sanaista arkkuani, haluan sanoa että EN halua tästä tekstistä antaa mitään kuvaa että tämä ja tämä on vain minun ja kukaan ei saa käyttää sitä - en ole patentoinut kyseisiä asioita, mutta tuntuu vaan että kaikki millä yrittää viitata erillaisuuteen kasvaa aikanaan massaksi jota on mahdoton hallita. Missä se oma mielikuvitus ja erilaisuus?
Ei ole minun ideani soveltaa kypäräkameraa ratsastukseen - viitaten erään anonyymin sanomisiin. Itse näin ensimmäisen kerran kypäräkameran Lotta Välimäen päässä ja keskusteltuani Lotan kanssa tulin siihen tulokseen että haluan joskus itsellenikin kypäräkameran - tämä siis vuonna 2010. Ja kuiten sanoin, kaikki muutkin saavat hommata sellaisen halutessaan! Itse olen fiiliksissä kun voin elää tilanteet uudelleen ja korjata virheitä mitä olen radalla tehnyt. Tällä hetkellä kenttäpiireissä on vähemmän kameroita. Itseni lisäksi helpommissa luokissa tiedän yhden, kaverini, jolla on samanlainen…

Ristiriitaista: Miksi kisaan mutta miksi en kisaa?

Hämmentävän ristiriitaisia kysymyksiä satelee..

Olen tässä lähiaikoina saanut kahdenlaisia kysymyksiä. Ne on muotoiltu (vapaasti muokattuna) suunnilleen näin: 1. Miksi Terhi kilpailee aina hevosillani, miksen itse ja 2. Miksi kisaan Mollalla kun olen sille liian iso. Yritä sitten päättää pitäisikö itkeä vai nauraa välillä näitä kysymyksiä pohdiskellessani. Päätin kuitenkin tehdä molempia eli itkeä nauraessani ja tehdä tästä oikein kokonaisen postauksen, jossa käyn läpi miksi, miten ja vielä kerran miksi.
Haluan aloittaan siitä miksi kilpailen Mollalla. Molla on oma hevoseni ollut vuodesta 2003 lähtien. Takana on siis ihanat 9 vuotta ja loppua ei näy. Molla on se joka opetti minua ja jonka kanssa sain ensimmäiset aluekilpailut ja -sijoitukset. Mollan kanssa starttasin ensimmäiset kenttäkilpailut, Mollan kanssa voitin ensimmäiset estekisat. Mollan kanssa olen tehnyt suoranaisesti kaikkea ja kaikkien kanssa. Jokaisesta hetkestä nauttien. Mollaa en ikinä tule myymään vaan se lähtee meiltä…

hyvin, huonosti, muttei kuitenkaan hyvin-huonosti!

Osaa kyllä putet olla taitavia niin halutessaan!
© Heidi Lammi // http://tiimin.galleria.fi/
No jopas oli kilpailut! Olen päivään samalla tyytyväinen kun hieman harmissani. Loppupeleissä fiilis siis oikein hyvä ilman sen kummempia pohdintoja. Ja ilokseni voin myös ilmoittaa että ollaan löydetty nyt ainakin hetkeksi - toivottavasti pidemmäksikin aikaa - aivan loistava hoitaja, jota voisin ylistää maasta taivaisiin! Oli meinaan niin hienoa toimintaa, pärjäsi Pyryn kanssa, teki kaiken pyytämättä ja sen mitä minä sotkin siivosi perässä.. Eikä edes suostunut ottaa rahaa vastaan vaan uhkasi olla tulematta hoitamaan enää jos sitä tarjoamme.. Huh, ei sellaista riskiä uskalla ottaa! Kiitos siis tuhannesti Petra kun jaksoit koko päivän ja katsellaan taas kun pääset seuraavan kerran tulemaan kiireiltäsi! :) Iso kiitos myös Jennalle joka jaksoi heti aamusta tulla auttamaan vaikka töihinkin piti mennä.. Eli suuret kiitokset taas tytöille, ilman teitä ei olisi tätäkään saatu onnistumaan!
Aamu alkoi …

Terveisiä niinkin kaukaa kun Ypäjältä!

Mitä tapahtui, kumpi yllätti?

Vinkkejä: Sijoitus tuli, mutta missä luokassa ja kenellä?

ou mai gaad mitä kouluohjelmia!

Tuskan hiki virtaa ja uni ei tule silmään..

Kovasti ollaan harjoiteltu tämän synkän pilvenkin alla. Tiistaina käytiin Vantaalla Hööksissä kuluttamassa pari sataa euroa ja sen jälkeen täysillä kotiin ja kouluvalmennukseen. Valmennus menikin sitten yllättävän hyvin, vain jopa vastalaukan onnistumaan ja vaikkei herra ollut parhaimmillaan, oli kuitenkin ihan kiva. Taas Senni joutui töihin, huh! Lisäksi sain varmistuksen siihen että hankin kansallisen luvan ja mennään nyt ensimmäinen metri Urjalassa! Tästä tämä ura urkenee. Olen valmistautunut takapakkiin ja ajattelin että nyt mennään ihan hissukseen askel kerrallaan eteenpäin.
Huomenna - tai oikeastaan tänään - onkin sitten ne Ypäjän kenttäkisat! Nopeasti taas viikko vierähti. Tänään sitten tutustuin kouluratoihin tarkemmin ja.. Pakko sanoa että tästä tulee tuskaa! Pänttäsin päivällä 3 tuntia FEI kenttäkilpailuohjelma Poneille -93 -ohjelmaa ja silti tuntuu etten ole ihan varma vielä niistä puoliradan leikkauksista mistä pisteistä ne lähte…

Iltaan ehti kevään päivä, jälkeen jäi vain surun häivä

Koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän.  Yhtäkkiä vain huomaa, se päättyikin tähän. Lepää rauhassa Sirkka

Tällä hetkellä vaikka ratsastuksellisesti ja hevosten kanssa kaikki olisi hyvin ja oikeastaan loistavasti, nyt painaa päälle elämä itse. Sirkka - äitini isän vaimo - kuoli lauantaina 19.5. aivoverenvuotoon. Sirkka oli tärkeä koko perheelle, jaksoi aina kannustaa meitä ja auttoi aina kun tarvittiin apua. Sirkkaan luotti ja hänen kanssa tuli helposti toimeen. Ja kaikki kävi niin äkkiä ja niin arvaamatta. Viimeinen ihminen jonka olisi nyt uskonut menevän pois.
Kaikki alkoi jo 11. Toukokuuta, jolloin äiti kävi minut herättämässä ja sanomassa että Sirkka on joutunut sairaalaan. Tila oli huonontunut nopeasti ja heti sairaalaan päästyään oli menettänyt tajuntansa. Aivoissa oli verenvuotoa, mikä oli lähtenyt keskeltä, sitä ei voinut pysäyttää. Ennuste oli huono. Viikon kuluessa asia ei parantunut, tila heikkeni kokoajan, kunnes lauantaina Sirkka siirtyi taivaaseen.
Henkilökohtaisesti …

Osaapas tuo Pikku-Pyry olla vallattoman suloinen!

Ai että kun on syötävän söpö eläin!
Kuva 1: Pyry 12h , kuva 2: Pyry 2 vk
Kuva 3: Pyry 2kk ja kuva 4: Pyry 4 kk
Kuva 5: Pyry 5 kk ja Kuva 6: Pyry 9 kk
Sain nämä Pyryn omistajalta jo tuossa maaliskuussa, mutta unohdin kokonaan näyttää ne teille! On se heppa kyllä ollut söpö kuin karkki pienenä! Ja tuollainen hurmuri siitä on kasvanut! Ai että kun tässä tulee itsellekin ihan varsakuumetta! Oli ihana saada näitä kuvia, joten kiitos paljon Johannalle tästä kun jaoit nämä kanssani :)

Super superimpi Pyry

Hei me lennetään yli laiturin!

Laiturihan se oli niinkuin muutamat arvasivat! Kyllähän meiltä veneitäkin löytyy mutta tällä kertaa mentiin kuitenkin laituri veneiden sijasta ;) Joka tapauksessa, niinkuin varmaan ymmärsitte olimme Pyryn kanssa valmennuksessa. Viimeiset treenit ennen Ypäjän koitosta! 
Tänään en saanut ketään kuvaamaan, mutta onneksi kypäräkamera sentään pelastaa vähän! Vaikka muutaman tehtävän ja yhden radan unohdin kuvata, silti tuli melko pitkä video, toivottavasti ketään jaksaa edes sitä katsoa! Joka tapauksessa olin hyvissä ajoin paikalla, koska piti laittaa hokit. Viimeksi Niinisalossa tapeltiin yli puolituntia ja silti ei saatu niitä kunnolla.. Niinpä varasin itselleni tunnin vääntöaikaa ja ihme ja kumma olin kiertänyt ne alta 20 minuutin.. Siinä sitten yritin keksiä mihin käyttää aikaa, niinpä varustin Pyryn ja menin kävelemään metsiköihin. Ehdin hyvin kävelemään ja verkkailemaan ennen Piken tuloa, joten päästiin heti pian aloittamaan.
Oltiin Iidan ja Killen kans…

Astetta SUPERIMPI heppa!

Hei me käytiin tänään korkeella!

Luvassa kypäräkameramateriaalia! Veikatkaas mitä hypätään juuri tässä kuvassa?  Vihje: se liittyy kesään ja esimerkiksi mökeillä saattaa olla tälläinen!

Paljon kiperiä kysymyksiä!

Mutta sitten niihin kysymyksiin mihin lupailinkin vastaukset vielä illalla!

Kysymyksiä tuli todella paljon näin lyhyen ajan sisällä, hauskaa! Nyt alan tätä kysymysrumbaa purkamaan, joten olkaa hyvät!
1. montako kertaa olet sijoittunut kenttäkilpailuissa? - Kaksi kertaa. Toisen kerran Mollalla ja toisen Lurpalla.
2. mikä olisi unelmiesi hevonen? / Onko molla ja Pyry sun unelma hevosia, vai ootko joskus haaveillut toisenlaisesta hevosesta? / Millainen on unelmahevosesi? - Vaikea kysymys. Olen aina haaveillut hevosesta jonka kanssa pystyisi etenemään niin pitkälle kuin omat hermot kestävät. Eli hevosesta jolla ei lopu kapasiteetti. Mutta samalla olen niin realistinen ja kriittinen että tiedän etten pystyisi sellaisen kanssa elämään tai työskentelemään (tai mistä sitä tiedän..). Realistinen unelma hevonen oli aikalailla sellainen kun Lurppa oli: rohkea, kapasiteetikas ja reipas. 
3. Kuinka vanha olet? - 20 vuotias
4. hyvät ja huonot puolet ratsastajana? - Ääh, hirveän vaikea kysymys! :D Hyvä…

On se poni vaan niin pieni ja pippurinen..

Ugh, ei meinannut kuski pysyä kyydissä..

Mutta pääasia kai on että ponilla on kivaa! Oltiin siis tänään Mollan kanssa pomppimassa maastoesteitä, kun taas ensi viikolla menen sillä harrasteen. Pakko todeta että oli _vaikeaa_. Olen muutenkin mennyt ponilla todella vähän, mutta nyt jotenkin oli vielä vaikeampi pysyä kyydissä. Se on vaan niin pieni ja menevä! En ole tamman kanssa tarvinnut 3 vuoteen mitään erikoisia vehkeitä, tänään kuitenkin oli suussa pelhamit kahdella ohjalla. En tiedä oliko hyvä vaiko huono, mutta kyllä me samantien takaisin happy mounth nivelee palataan! Meni sen verran etupainoiseksi "kovemmalla" kuolaimella, vaikkakin jarrut onneksi toimi paremmin!
Oma ratsastaminen olikin sitten jotain hirveää.. Pyryn kanssa on helppo katsoa paikkoja, mutta Molla.. No lopulta tuli ihan hyviä pätkiä, mutta alkurata oli jotain niin rämpimistä. En vain pysynyt sen hypyissä mukana, mikä näkyykin tuolla kypäräkameralla erittäin hyvin.. Eiköhän tästä taas ala homma pelittämään…

Pistetään pystyyn pikakysymyspostaus!

Laita nopeasti kysymyksiä, vastaan vielä illalla!

Nyt siis pistetään pystyyn pikakysymyspostaus! Nyt siis saa ja pitää kysyä mitä mieleen tulee, vastaan rehellisesti fiksuihin kysymyksiin. Kaikkien kysyjien kesken arvotaan jälleen blogiarvostelu niin haluaville! Eli jos haluat arvostelusi blogille esitä vähintään muutama kysymys ja linkitä blogisi. Myös muut kysymään nyt kun on mahdollisuus, arvontaan ei ole pakko osallistua!
Viime postaukseen liittyen pitää vielä hieman kirjoitella. Eli tosiaan olen saanut todella todella paljon palautetta ja kiinnostuneita, kiitos tästä! Ihana huomata että edelleen on ihmisiä jotka haluaisivat tehdä tätä ihan kokemuksen ja auttamisen ilon tähden. Harmi kun suurin osa kiinnostuneista asui niin kaukana, kiitos kuitenkin kaikille! Eiköhän vielä saada jonkinlainen hoitaja meillekin :) Suurimmaksi ongelmaksi edelleen painotan tätä Pyryn vallattomuutta. Jos minä, pitkä voimakas ihminen, äitini, heiveröinen ja hieman kipeä, ja toisinaan myös isäpuoleni, mi…

Nyt alkaa iskemään paniikki!

Meinaan mistä sitä hommaa kisahoitajan viikossa?

Tai oikeastaan niitä on kaksi asiaa jotka huolettavat.. Suurin on tämä kisahoitaja. Minulla on mielettömän kivoja tallityttöjä, jotka takuulla auttavat minua ja lähtevät kisoihin. Voin surutta antaa Mollan ja Pyryn (jos Molla ei ole kisoissa) näille tytöille, tiedän että pystyvät molemmat hevoset hallitsemaan. Mutta, sitten tulee se suuri MUTTA, kun sekä Molla että Pyry ovat kisoissa, Pyryn käsittely on erittäin hankalaa ja vaatii jo voimaa ja taitoa. Sillä se hermostuu, huutaa Mollan perään ja se vaatii tietynlaista käsittelyä - jämäkkää ja ennen kaikkea osaavaa.
Olen tässä nyt tämän alkuvuoden katsellut miten menee. Lähinnä muuttuvia tekijöitä on äidin sairastuminen, joka lisää tietenkin tuskaani siitä että äiti a. väsyy nopeasti ja b. sitä sattuu kun Pyry riuhtoo ja riehuu. Niinisalossa selvittiin hyvin, meillä oli huippu porukka ja ei Mollaa. Mutta entäs nyt kun tulee Ypäjän kenttäkilpailut? Äiti on - onneksi - silloin töissä aamust…

The Versatile Blogger Award

Vastaan haasteeseen VAROITUS pitkiä vastauksia!

1. Kiitä bloggaajaa jolta sait haasteen
2. Lisää The Versitale Blogger Award-kuva postaukseesi
 - (alkuperäinen esimerkiksi tässä, en kiellä tuota söpön Pyry-kuvankaan kopioimista :D)
3. Kerro 7 satunnaista faktaa itsestäsi
4. Nimeä 15 bloggaajaa
5. Ja kerro heille haasteesta! :)

Kiitos haasteestaAino ja Vici! On aina suuri kunnia saada haasteita ja vastaan niihin mielelläni ja parhaalla osaamisellani. Tämän kertainen haaste on mielenkiintoinen ja takuulla vaikea. On hankala kertoa Faktoja itsestä jotka eivät olisi niin itsestään selviä. Tähän haasteeseen ujutan - tai ainakin yritän - siis paljon sellaista mitä ei ehkä aivan heti tulisi mieleen minusta.
Fakta nro 1 - Minusta tulee isona.. Rekkakuski. Tai pidemmältä nimeltään Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja. Olen tämän varmaan aikaisemminkin täällä maininnut, mutta mielestäni tämä on aina sanomisen arvoinen! Se on totaali fakta minusta, eli tulen ajamaan ainakin muutaman vuoden yhdistelmää, to…

Lisää kuvia niinisalosta + pieni videopätkä!

Fiilistelyä edelleen ja vieläkin, tällä kertaa mukana pieni video!



Nyt sain sitten Hennalta ihanan pienen muiston kun hänen äitinsä otti meistä pienen video pätkän. Nyt esitän sen uhkarohkeasti teille, vaikka harkitsin tätä pitkään. Eli meno on epätasaista, mutta tämä oli tosiaan ensimmäinen tuttari. Siihen nähden heppa menee kyllä superhienosti! Ja tästäkin viisastuneena, tiedämpähän seuraavalla kerralla laittaa vasarakannukset niin ei tarvii niin kovasti varmistella. Olen ylpeä tuosta eläimestä, saa minut aina niin hyvälle tuulelle! Nyt vain treeniä lisää ja kohti uusia haasteita. Ja hassua katsoa muuten videolta kun nostan kypärää banketin jälkeen! En muista tuollaista yhtään! Kaikkea sitä tekeekin muistamatta :D Yllä olevat kuvat kuvannut Anna Laasa ja Niko Pirttiniemi. Sitten siihen itse videopätkään:
Ja nyt nenä uusiin haasteisiin, täältä tullaan Ypäjä!

Niinisalon Kenttäkilpailut ja Tutustumisluokka debyytti

Onnellinen hevonen, onnellinen kuski = onnistunut reissu

Nyt taas fiilistellään ja kovasti! Elämän ensimmäinen tuttari, kuskin että hevosen, on nyt takana ja hymy kuskilla korvissa asti! Olen tuosta minun karvanoppaeläimestäni niin ylpeä että paisun taas joka suuntaan ja hihkun ja hihitän siitä kaikille! Minkä minä sille mahdan että olen onnesta sokea ja koen että tästä tämä kenttäura urkenee!
Perjantaina tosiaan oli lähtö Niinisaloon. Olin ollut maanantaista asti kuumeessa, Perjantaina oli edelleen 37,6 päivällä. En kuitenkaan halunnut antaa tämän tulla tielle, vaan otin sitten buranaa ja panadol hotia ja eikun pakkaamaan! Tavaraa tuli paljon ja silti tuntui että vaikka mitä olisi jäänyt. Hevosauto oli täynnä  täysinäisiä heinäverkkoja ja erilaisia ruokapurkkeja, heh! Lopulta saimme lastattua Pyryn ja Artun autoon ja matka lähti ypäjän keskustan kautta käyntiin. Ensin vietiin Arttu-poni hoitoon ja sen jälkeen suunnattiin Opistolle hakemaan Johannaa ja Paroni-ponia. Myöhässä oltiin aik…