Mahtava valmennus x2

uskomattoman hienot hevoset tänää Mikon valmennuksessa!

Huh kun hienoja heppoja! Tänään tosiaan mentiin vähän extempore Mikon valmennukseen ja otin sitten lopulta molemmat mukaan. Oli sellainen pieni "pakko" päästä Pyryn kanssa hyppäämään kun ensi viikolla on hallikenttäkisat ja koska Ypäjä on varattu koko viikonlopun ja kun kuulin että Mikko oli vielä Merjalla niin pakko oli yrittää päästä mukaan. Allin mukaan ottamista harkitsin paljon, kun sen kanssa on ollut nyt niin hankalaa tavallaan niin pelkäsin että tulee jotain sanomista valinnoista / tekemisistäni. Turhaa se pelko kyllä oli!

Onneksi valmennukset ei ollut ihan aamusta, mutta hyi hitto mikä keli oli! Oli yön aikana satanut kymmenen senttiä lunta ja sää oli plussalla. Ensin ei meinannut auto jaksaa pihasta lähteä (= plussa lumi on pirun liukasta) ja sitten vielä ei ollut teitä aurattu. Kyllä sydän oli pysähtyä kun 10-tielle tultiin sivuluisussa, onneksi äiti oli ratissa ja molemmat on "alanammattilaisia" (lue: ihan kun se jotain auttaisi), haha! Ehjänä päästiin kuitenkin perille ja vielä ihan hyvissä ajoin. Pyry ehdittiin hyvin pistämään boksiin ja Allille varusteet.

Alli oli siis ensimmäisenä ja koska Merja oli tietoinen meidän ongelmista, oltiin päästy ryhmään jossa oli lisäkseni vain yksi nuori hevonen. Oli oikeasti tosi hienoa kun sai tehdä kaiken rauhassa ja ei tarvinnut varoa niin paljoa vaan tilaa oli yllinkyllin! Kerroin tietenkin heti aluksi missä mennään ja lähdettiinkin sitten siitä ravailemaan. Tehtiin aika paljon töitä puomeilla aluksi ja Alli tuntui koko ajan todella hyvältä! Se ei protestoinut yhtään ja kaikki tuntui niin helpolta. Pystyin vaikuttamaan siihen ja sanoin Mikollekin että pystyn nyt kun on jarru niin keskittymään enemmän siihen että ratsastan sen kyljistä paremmin esimerkiksi ympyröillä - ja kuulostaa pahalta, mutta kun aikaisemmin kun se sai määrätä tahdin tuntui että keskityin itse enemmän siihen jatkuvaan pidättämiseen ja lopulta en enää muistanut myödätä vaan kiskoin kokoajan siinä toivossa että se tulee takaisin.

Kaikki hypyt onnistui tosi hyvin, yhden hassun lähestymisen tulin tuossa verkkaesteillä okserille joka on keskellä. Ei ollut heppa ihan varma mihin mennään ja sitten tehtiin tollainen "oho, este"-hyppy, mutta muuten meni kaikki videolla tosi kivasti. Näyttelinkin äitille kokoajan peukkua kun fiilis oli niin mahtava! Se mikä hieman harmitti oli kun ei saatu sitä päivän kohokohtaa videolle. Meinaan rataa! Hypättiin noin +- 90 cm rata ja se oli aivan uskomaton! Kaikki oli niin helppoa ja vaivatonta ja mikä oli parasta radan jälkeen kuulla: "Senni, sä ratsastit tuon radan tosi hyvin". Mieletön fiilis, hevonen toimi kun ajatus ja vielä sanotaan että ratsastin hyvin, hehkutus! Lopuksi hieman hinkattiin viimeistä linjaa mille Alli aluksi tuli hieman rynnäten, mutta lopuksi korjasi hyvin ja saatiin lopetettua tosi hienoihin tunnelmiin ja itse olin niin onnellinen kun olla ja voi!

Alli on nyt kohta 4 kuukautta ollut mulla ja tuntuu että vieläkin testaillaan mikä toimii ja mikä ei. Tänään muutoksia oli siinä että pelhamin ketjussa oli karvapehmuste ja kun taas satulan alta oli karva jätetty pois. Tuumin että jos se karva taas tekee satulan liian ahtaaksi ja jätettiin tällä kertaa se pois. Oliko siis näistä hyötyä, vai oliko vain hyvä päivä, se jää nähtäväksi, mutta fiilis oli tämän valmennuksen jälkeen huippu!

Seuraavaksi kiipesin Pyryn selkään ja se olikin heti alusta asti ihan pöheli. Heh, siis sellaisella naurettavalla tavalla pöhkö, siinä oli kokoajan liikaa virtaa ja se oli kuin mikäkin sekopää pomppiessaan ties minne milloinkin. En voinut sen selässä kuin nauraa kokoajan ja tuntui että aina esteen nähdessään se vain lähti jalat sekaisin kohti, kunhan vain sai mennä esteelle. Jotenkin itsellä oli taas Pyryn kanssa tatsi kadoksissa, olisi vaatinut vielä jotain että olisi päästy meidän omaan tasoon. Tällä kertaa mentiin vähän alisuoritteisesti, vaikka videolla itseasiassa se näyttääkin paljon paremmalta miltä tuntui. 

Pyryn kanssa mentiin kaksi kertaa +-105 cm rata ja näistä jälkimmäinen oli parempi. Sarjalle tuli silloin tiputus kun toinen etujalka ei jostain syystä vain noussut, mutta muuten meni ihan ookoosti. Kuitenkin tässäkin se jokin jäi puuttumaan. Pohdittiin tätä äitin kanssa jälkeen päin ja tultiin vain siihen tulokseen että vaikka Mikosta kovin pidänkin - ja Allin kanssa koen siellä ihan mielettömiä ahaa elämyksiä ja mennään paremmin joka kerta -, Pyryn kanssa erilainen lähestymistapa esteillä on parempi. Tai siis tuntuu että kotitreenissä Petran silmien alla voidaan mennä vaikka taloja kun taas tänään hieman hirvitti kun tuli muutamia vähän laaempia hyppyjä. Tuntuu että vauhti syö Pyryltä paljon hyppyä, eli pitää tulli vähän maltillisemmassa vauhdissa jolloin hypystäkin tulee terävämpi. Tai sitten olen vain ihan hakoteillä :)

Mutta kokonaisuudessaan, aivan mahtavasti tuo pieni energinen suomimieskin meni. Fiilis ei ollut yhtään huono ja tavoite saavutettiin tälläkin kertaa. Lisäksi kun saatiin hypätä vähän isompaa kun viimeksi, tuli itsellekin jo parempi olo. Kyllähän se vieläkin voisi isompia mennä, mutta tämä oli meille aivan riittävää!

Superhienot hepat ansaitsee *iso sydän*

ja nyt lähden liikuttelemaan vielä ponia kun polvet taas hieman kantavat ;)