Siirry pääsisältöön

Henkisesti raskas Tammikuu

Ensin se ahdisti. Kun oli kirjoittamatta useaan viikkoon. Sitten asiaa ei ajatellut. Valmennukseen lähtiessä harmitti kun kamera jäi kotiin, valmennuksen jälkeen - mikä meni tosi hyvin by to way - oli helpottunut ettei tarvitsi heti kertoa miten meni. Sitten ne päivät vain mateli ja meni ohi. Ja nyt on jo Tammikuu loppumassa.

Olen tässä hetkellä henkisesti aivan loppu. Minulla on ollut useamman kuukauden jo pelkän blogimotivaation lisäksi motivaatio kateissa ratsastuksessa. Olen umpikujassa, en tiedä mitä teen. Olen tässä analysoinut miksi motivaationi on poissa ja niin se vain on, että yksi asia johtaa toiseen ja toinen kolmanteen. Ensimmäinen kysymys onkin kuulunut: Minä minä haluan tältä vuodelta?

En tiedä. Eikä kukaan muu kuin minä voi vastata siihen kysymykseen. Haluaisin sanoa innoissani että odotan kisakautta, kisoja, valmennuksia, kesää, menoa ja meininkia. Mutta tällä hetkellä minulla on sisällä vain musta möykky joka on tosi epävarma. Pyry täyttää tänä vuonna 14 vuotta. Se on jo paljon. Olen tullut sen kanssa varovaksi, en haluaisi enää hypyttää turhaan isoja luokkia. Mutta taas jos en hyppää isoja luokkia, minä itse en pysty tekemään niin tasaista suoritusta että pystyisimme parhaimpaamme. Sitä varten tarvitsisi taas valmentautua ahkerasti. 
Valmentautuakseni ahkerasti tarvitaan rahaa. Olen tällä hetkellä taloudellisessa helvetissä. Minulla on lainaa liki 15t euroa, luottokorttitapissa ja laskuja ja maksuja tutuille rästissä. Itken päivittäin pään kipeäksi kun en tiedä miten maksaisin kaikki laskut. Aivan turha minun edes toivoa pääseväni valmennukseen, joten motivaatio laskee vielä enemmän. Saatika miten saisin maksettua kisaluvat, jäsenmaksut ja tulevat kilpailut? No rahaahan saa töitä tekemällä! Olenkin sitten yrittänyt olla töissä ahkera ja perseellehän sekin meni. Minut on nyt pistetty pakkolomalle ja en tiedä miten työt jatkuvat. Ja taas itken pään kipeäksi ja yöt pyörittelen vain miettien mitä teen.


En ole kyllästynyt hevosteluun, en valmentautumiseen enkä kisaamiseen. Olen vain niin isossa umpikujassa etten tiedä miten siitä pääsisi pois. Haluan saada sen palavan motivaation ja halun takaisin mitä minulla on ollut monta vuotta. Minusta on kamalaa miten paljon minä välttelen tallille menoa tällä hetkellä. Minua itkettää miten paljon kaipaan etenkin Pyryn kanssa touhuilua. Mutta olen henkisesti niin loppu etten vain jaksa, en ole useampaan kuukauteen jaksanut. Eikä tämä pirun työtilanne helpoita tätä yhtään!

Haluan ajatella paljon positiivisemmin. Haluan ajatella että nyt vain pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja laittaa tekemään. Kirjoittaa ylös miten haluan nyt kehittää itseäni ja meitä ratsukkona. Mutta kun tiedän että olen umpikujassa, sillä olen ruosteessa ja hevonen on rusteessa eikä minulla ole rahaa valmennuksiin, en osaa potkaista itseäni liikkeelle. Tarvitsisin jonkun kipinän. Jonkun mikä sytyttäisi minut taas siihen samaan loistavaan paloon lajia kohtaan. Nyt minulla on vain tunne että koko vuosi on menetetty, sillä olen nämä treenikuukaudet heittänyt hukkaan omalla motivaatiopulallani.

Olipas tämä harvinaisen sekava teksti. En vain osaa pukea sanoiksi sitä mitä haluan sanoa. Olen vain niin väsynyt henkisesti etten tiedä miten ja koska pystyn saamaan liekin takaisin. Minä haluaisin niin kovasti, mutta tuntuu, että mitä enemmän minä haluan sen kauempana kipinä on. Olen umpikujassa, jossa edes tauko ei ole auttanut minua.

 

Kommentit

  1. Aikoinaan kun mietit Pyryn ja Allin välillä, niin miksi sitten Pyry jäi jos tiedostit iän alkavan tulevan vastaan? Tuo työtilanne on ihan hanurista ja varsinkin, kun on naispuolinen kuski niin tuntuu että on vaikeampi saada töitä.
    Itse laitoin ratsastuksen kokonaan jäihin motivaation takia. Pieni breikki ei toki tee pahaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alli oli Pyryä vuoden vanhempi ja Pyry on tasoltaan korkeammalla + pystyy hyppäämään suomenhevosluokkia :) Ja Pyry on muutenkin minulle kaikella tavalla ollut aina tärkeämpi, vaikken näistä rakkasita eläimistä niin ajatelekkaan :)

      Poista
  2. Miksi pidät hevosia jos sinulla ei ole vara pitää? Ostit juuri uuden auton (lainalla), miksi? Myy pois ja aja jollakin pienellä Fiatilla esim.. budgetti kuntoon. Entä työt esim pääkaupunki seudulla, onnistuuko?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enhän minä yksin joudu hevosia maksamaan, ja myytyäni Allin en maksa enää paljoakaan hevosista per kuukausi jos valmennus/ kisakuluja ei lasketa :)

      Olin laskenut kyllä tarkasti mihin on varaa, mutta tein uskomattoman huonoon aikaan muuton (tammikuussa), jolloin maksoin kahteen paikkaan vuokraa, takuuvuokran sekä ostin uuden sängyn. Tietenkin semmonen näkyy tilissä :)

      Autoni oli kohtuuhintainen ja kuluttaa normaalisti joten enpä sitä syyttäisi. Lainanlyhennys on ollut sama jo vuodesta 2013, joten ei sekään ole muuttunut :)

      Poista
  3. Voi että <3. Toivon sinulle asioiden selviämistä. Raskasta on epätietoisuus työpaikasta. Näin vanhempana en kuitenkaan viisaampana sanoisin, että taloudellisen tilanteesi vuoksi olisi varmasti siinä mielessä hyvä jättäytyä tauolle valmentautumisesta ja kaikesta, mistä tulee ns. ylimääräisiä kuluja. Ei se hevonen pilalle mene, vaikka tämä kevät menisikin höntsyillessä etkä varmasti sinäkään. Ja omalle mielelle sellainen ns. suunnittelematon, ilman kalenteria ja tiukkoja aikatauluja voi tuodakin motivaation hevosteluun ihan eri lailla kuin ennen. Ellet ole juuri sellainen, joka toimiakseen tarvitsee tiukat raamit.

    Jotekin tämä tammikuu ja pimeä kausi vielä synkistää entisestäänkin mielen, saati sitten rahahuolet tms. Toivotaan, että asiasi järjestyy. Ensimmäisenä jättäisin huolehtimisen niistä valmennuksista ja kisakaudesta pois. Ja luulenpa, että hevonen voisi olla ilahtunutkin siitä, että saa välivuoden kisaamisesta. Sitten vain kumpikin hyvin levänneenä, mieli virkistyneenä katse kohti seuraavaa vuotta. Kannattaa harkita, eihän se kilpailemattomuus tai valmentautumattomuus tarkoita sitä, etteikö ns. työntekoa eli normaali arkea voisi jatkaakin hevosen kanssa, rennommin ja hyvin mielin. Ja suomenhevonen ei taida olla vielä edes vanha 14-vuotiaana. Parhaimmat vuodet vielä edessä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmittaa kun on tullut tehtyä hulluja valintoja tässä tammikuussa (esimerkiksi muutto) jotka on vienyt ihan hirmuisesti rahaa! Olen aina ollut kovin tarkka että rahaa on, joten on ahdistavaa kun palkat on niin pieniä että hyvällä lykyllä saa vuokran maksettua! Työasian ressaaminen ei yhtään auta :D

      Ei Pyry vanha olekaan. Mutta onhan se viime vuosina alkanut vaatimaan eläinlääkärillä käyntiä useammin. Kyllä sen kanssa saan vielä piiitkään kisata, mutta "isolla tasolla" on varmasti enää muutamia vuosia, mikä tuntuu saavan alitajuisesti paineita minulle :/

      Poista
    2. Hienoa kuitenkin, että uskallat avoimesti kertoa rahahuolistasikin. Toisaalta se on vähän kuin ampuisi itse omaan jalkaansa valitettavasti. Avoimuudesta joutuu joskus kärsimäänkin. Toivotaan, ettei tässä tapauksessa. Meidänkin perheessä elettiin syksy epätietoisuudessa, mutta hyvinhän meille loppujen lopuksi kävi.

      Ajatko ajoneuvoyhdistelmää lähialueille? Vai saisitko työtä siten, että tekisit pitkän matkan ajoja? Tällöin töitä voisi löytyäkin helpommin.

      Poista
  4. Loka-tammikuu on minullekin aina vaikeaa ratsastusharrastuksen suhteen. Punainen lanka on hukassa, ja hommassa ei tunnu olevan järkeä. Nyt ei edes näy valoa tunnelin päässä, kun tulevalla kaudella kisaaminen tulee olemaan tosi pientä, koska en halua tukea SRL:n korruptiokerhoa.

    Pyryllä on iän puolesta vielä vuosia edessään, ja jos nyt missaattekin yhden kauden, se säästää hyppyjä tulevaisuuteen. Kannattaa miettiä opiskelujakin, olet fiksu, ja pelkästään hevosten ehdoilla ei kannata elämäänsä elää :)

    VastaaPoista
  5. 15 tonnia ei ole onneksi mahdoton, mutta siitä voi tulla! Nyt kipinkapin pankkiin, muutat luottokorttivelkasi yhdeksi pankkilainaksi ja sen jälkeen katkaiset kortit.
    Yksi vuosi suomenhevosten kanssa löysemmällä otteella ilman valmennuksia ei pitkässä juoksussa ole mitään. Mieti, tosiaan autokuviota tai sitten myisitkö Pyryn tai Herkuleksen? Tuntuu hirveän pahalta, mutta hevosia tulee ja menee. Pian kauhukuva voi olla se, että joudut myydä molemmat.
    Tartu ripeästi asiaan, ota vaikka yhteyttä maksuttomaan velkaneuvojaan, asiat järjestyvät, mutteivät tekemättä mitään, kokemusta on ja paaaaljon tsemppiä ����

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei onneksi olekaan mahdoton, enemmän mahdottomalta tuntuu päästä luottokorttilaskusta kuin tuosta pankkilainasta! Minullakin lähipiirissä kokemusta velkakierteestä ja kyllä tässä töitä tehdään ettei ongelmaksi muutu. Sen takia on ollut pakko jättää haaveet valmentautumisesta taakse.

      Auton uusin juuri sen takia että korjaus ja matkakulut pienenivät. Hevosista Herkku muuttaa myös keväällä kotiin, joten karsinapaikkakin halpenee.

      Toivon että en oikeasti ole niin vaikeuksissa kun annan itseni ymmärtää :)

      Poista
  6. Etsipä nyt ihan ekana se hwvosista nauttiminen ja niiden parissa rentputuminen takaisin. Harrastat mielenvirkistyshevostelua, teet ilman tavoitetta mukavia juttuja. Niin että on kivaa ja saat nauraa sydämesi pohjasta. SAmoin rahahommat, mietit välttämättömät ja lasket aikataulut miten maksat. Ja päätät että sinä selviät. Niinkuin selviätkin. Etsi hauskuus elämään takaisin. Valmennukset ja kisat on kivaa, mutta niitä ehtii myöhemminkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseasiassa nautin kyllä hevosten kanssa ja pari kuukautta onkin ollut lähinnä puskissa rämpimistä ja ilottelua. Aina saa ajatukset tallilla muualle, mutta se totuus vaan kolahtaa heti kun lähtee pois tallilta. Parasta on ollut juuri kun saa mennä ajeleen herkulla tai käyty metsässä rämpimässä hevosten kanssa Miinan kurvaillessa vieressä vapaana. Valmentautuminen ei ole inspiroinut yhtään..

      Tällä hetkellä vaan se kaikki hauskuus on niin kaukana! Olen koittanut saada ajatuksia muualle, mutta etenkin nyt nämä työasiat stressaavat paljon! Kyllä tästäkin selvitään, on pahemmastakin selvitty :)

      Poista
  7. Harmi, jos sulla on noin pahasti motivaatio hukassa :( Enpä oikein itse osaa muuta sanoa, kuin että toivottavasti kaikki järjestyy. Älä niistä Pyryn käyttövuosista huolehdi, neljätoista ei ole ikä eikä mikään suomenhevoselle ja vähän epäaktiivisempi kisakausikin voisi tehdä hepallekin vain hyvää :) Eihän se puskailu ole mikään huonokaan vaihtoehto, kunhan teette jotain kaikista mukavaa hommaa!

    VastaaPoista
  8. Heip. Tämä voi olla huonoon postaukseen liitetty kommentti ja tuntuu pahalta häiritä pikkuasian takia jos muutenkin on vähän ajatukset sekaisin.. mutta miten/millä koodilla sait sivupalkin tuonne ylös?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tooosi hankala selittää, mutta koodasin tuon koko sivun erilliseksi elementiksi ja nostin sen päälimmäiseksi ja sitten pikseleillä siirtelin mihin sen halusin :) vaatii aikaa että saa sen mihin haluaa :D

      Poista
  9. Etsi puoliylläpitäjä Pyrylle joka voisi valmentautua ja kustantaisi puolet pyryn ylläpidosta ja kustannuksista? Tällöin saisit kustannuksia alas ja hevonen pysyisi vireessä. Tuon ikäiselle hevoselle pitkät tauot altiivisesta tekemisestä ei ole hyväksi ja sinun motivaation löydyttyä ja talouden parannuttua, on sinulle huomattavasti helpompaa alkaa treenaamaan taas kun hevonen on kunnossa ja hevosen psyykekin on kunnossa isompiin tehtäviin.

    Tsemppiä talous- ja jaksamisvaikeuksiin. Ei talousongelmiin auta muu kuin vahtia rahankäyttöä, jättää välttämättömät limsapullot ja dvd:t ja baari-illat ostamatta ja ostaa vain sen mitä tarvitsee ja halvimmalla mitä saa järkevästi, pistää aina ylimääräisen rahan säästöön tai suoraa lainanlyhennykseen, antaa ajan kulua. Kyllä se vähitellen lähtee helpottaan kun on tarkkana rahankäytön kanssa. Toki jos työtilanne on heikko ja jos uutta työtä ei löydy, on karu fakta se että hevosiin ja hienoon autoon ei ole varaa tukirahoilla. Onnesta ylläpitoon antaminen on aina vaihtoehto, jolloin ei tarvitse lopullisesti luopua ja rahatilanteen helpottuessa voi myös saada hevosensa takaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tästä eteenpäin sitkutellaan! On sitä tästä pahemmastakin selvitty, eiköhän tämäkin muutaman kuukauden päästä helpotu :)

      Työpaikka minulla edelleen on, mutta siellä on tällä hetkellä vaikeaa. Henkisesti varsinkin olen työasioista nyt romuna, mutta minun pitää vaan kerätä itseni ja tehdä työt niin hyvin kuin pystyn.

      Onneksi tällä hetkellä pystyn maksamaan kaiken "pakollisen" pitää vaan kaikesta ylimääräisestä nyt hetkeksi luopua. Siitä se taas lähtee :)

      Poista
    2. Kyllä tästä eteenpäin sitkutellaan! On sitä tästä pahemmastakin selvitty, eiköhän tämäkin muutaman kuukauden päästä helpotu :)

      Työpaikka minulla edelleen on, mutta siellä on tällä hetkellä vaikeaa. Henkisesti varsinkin olen työasioista nyt romuna, mutta minun pitää vaan kerätä itseni ja tehdä työt niin hyvin kuin pystyn.

      Onneksi tällä hetkellä pystyn maksamaan kaiken "pakollisen" pitää vaan kaikesta ylimääräisestä nyt hetkeksi luopua. Siitä se taas lähtee :)

      Poista
  10. Kylläpä täällä on pari ikävänsävyistä kommenttia! Halusin vain tulla sanomaan että kaikki järjestyy Senni, ihan kaikki. Se ei tunnu nyt siltä eikä se tunnu välttämättä parin kuukaudenkaan päästä siltä, rahahuolet on aina rahahuolia, ilman rahaa ei tässä elämässä pärjää (ikävä kyllä!)
    Mä itsekin olen nyt 1½kk töistä pois ja kokonainen palkka tulee seuraavan kerran vasta huhtikuussa, ja ihan samoja asioita mietin kuin sinäkin. Mutta minä päätin että aion selvitä tästä ja kaikista lainoista (niitä on suurinpiirtein saman verran kuin sulla) ja jo se että päätin selvitä on auttanut tosi paljon.

    Toivon niiiin kovasti että löydät positiivisuuden ja sen mukanaan tuoman energian, annat anteeksi itsellesi motivaation puutoksen ja ankeat ajatukset (sulla saa olla myös niitä!) ja yrität rentoutua ja rauhoittua. Positiivisuus lisää positiivisuutta! :) Lähetän täältä pitkästä matkasta sinulle oikein paljon hyvää energiaa ja voimahaleja, olet ihana, reipas ja ahkera tyttö, muistakin se! Kaikkea hyvää sinulle, hepoille ja perheellesi! <3

    VastaaPoista
  11. Jatka höntsyilyä ja jätä kisaaminen vähille tälle kaudelle, jää valmennuspaineet ja rahaa säästyy. Älä välitä ikävistä kommenteista, aivan varmasti olet miettinyt auton vaihdon yms.

    Jos olet pakkolomalla niin soita muihin yrityksiin ja kysy töitä. Korkeintaan ne voi sanoa, ettei tällä kertaa ole. Jos vaikka jotain pikkukeikkaa löytyisi ja saisi jalkaa oven väliin? Varmaan tutuissakin on yrittäjiä, jotka saattavat tarvita kuljettajaa väliaikaisesti, kannattaa kysellä :)

    Tsemppiä!

    VastaaPoista
  12. Missä viipyy virtuaalicupin tulokset?

    VastaaPoista
  13. Ymmärrän Senni sua hyvinkin. Mulla oli hetki sitten melko samanlainen olo. Edelleen itse kamppailen rahatilanteen kanssa myös kun sitä ei vaan ole. Mutta jostain syystä se pelkkä "puska"ratsastaminen riittää minulle. Uffekin täyttää tänä vuonna 16, joten sen kanssa olen myös todella varovainen. Ollut jo oikeastaan pari vuotta. En halua hypyttää isoja ja haluan vaan nauttia sen kanssa. Ilman streessiä, pelkkää harrastamista. Paljon tsemppiä Senni. Usko pois, kaikki helpottaa aikanaan.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov