Kisamatkalla

Turha sitä on kierrellä. Nyt on elämässä paljon muutakin. Pääni pulppuaa ideoita, mutta kun pääsen kotiin, ei tee enää mieli avata konetta. Parhaimmillaan - vaiko pahimmillaan - 15 tuntiset työpäivät syövät jaksamista. Hevosen selässä ehdin käymään viikonloppuisin ja välillä sekin on pikainen hölkkä maastossa. Välillä mietin mitä olen tekemässä? Loppuuko tämä kiire ikinä? Saako tähän jotain järkevää rytmiä ikinä? Mitä sitten tässä onkaan tapahtunut. Instagram on täyttynyt kätevästi millä muullaan kuin omilla pärstäkuvilla kuin ei ole sinne ollut mitään heppakuulumisiakaan. Hepat kuitenkin voi hyvin. Ne muuttivat tapaninpäivänä takaisin kotiin. Äiti näyttää voivan jo huomattavasti paremmin. Ainiin ja päivätkin alkavat pitenemään ja valoa tulee minuutti kerrallaan enemmän!     Olen tavallaan nauttinut tästä tietokoneettomasta ajasta. Viettänyt ihan huikeaa aikaa perheen, kavereiden, töiden ja hevosten parissa. Välillä olen tuntenut huonoa omatuntoa siitä etten ole k...

Tiedän että olen sen sanonut monta kertaa aikaisemminkin. Se kuinka iloinen, kiitollinen ja onnellinen olen siitä miten ihana lähipiiri minulla on. Ja nyt taas sanon sen. Vaikka näin itsenäisyyspäivänä voi kiitollinen olla paljon muustakin - ja olenkin - olen tänään todella kiitollinen, onnellinen ja kerrassaan häkeltynyt miten uskomattoman ihania ihmisiä ympärillä on! Taas on hiljaisuutta blogissa. Voin edelleen kertoa että töitä piisaa ja sen takia koneelle istuminen tuntu enemmäin kuin työltä. Sen lisäksi viikon sisällä on äiti mennyt huomattavasti huonompaan kuntoon. Olen varmasti joskus täällä blogissakin avannut äidin mystistä sairautta, mutta kuten silloinkin, nytkään en sen enempää henkilökohtaisiin asioihin mene. Voin sanoa että sairaus on sellainen, että huomenna voidaan olla 10 askelta parempaan - tai 50 huonompaan - suuntaan. Tähän ei lääkärit löydä syytä eikä siihen ole tiettävästi hoitokeinoa. Yritetään vain pysyä positiivisina!   Nyt tilanne on vielä ollut...

Ja taas mennään! Eilen valmennuksessa jumppailtiin ja tänään sitten hypättiin rataa. Sain Jennan pestattua kuvaamaan, joten saatiin vähän muutakin kun kypäräkameramateriaalia. Pyry oli kotona jo varustaessakin ihan pöheli, se puhisi ja möhelsi, ilman mitään sen kummempaa syytä! En tajua mikä sitä vaivasi, heh. Ratsastaessa Pyry tuntui tosi kivalta jo heti alkuun, ihan sopivasti eteni ja oli tosi kiva hypätä. Kaikki paikat osuivat ja hyppääminen oli helppoa. Kunnes tein yhden pienen virheen.. Ihan normaalisti olin tulossa viimeisen radan pystylle, mutta näin paikan ihan tuhottoman kauas . Siinä vaiheessa olisi pitänyt vain istua ja odottaa pienen pidätteen kanssa mutta mitäs minä, koitan tappopaikalta tuupata yli. No eihän se tietenkään mene. Pöheli sitten sen verran sai tasapainoni horjahtamaan, että siellä kaulalla killuessani moksahdin alas.. Ja Pyry tietenkin hörvät hörössä jatkoi maneesia pitkin eikä edes antanut kiinni. Heh. Huomaa tosiaan hyppytauon minussa. Nyt pitäisi ...

Vihdoin päästiin hyppäämään! Nyt on hieman omien työkiireiden takia ollut hyppytaukoa ja Pyry on saanut suorittaa enemmän sileällä ja maastossa. Tänään sitten pitkästä aikaa päästiin taas hyppäämään, kun ollaan Somerolla Karin kurssilla. Ihan super kivaa päästä taas pitkästä aikaa hyppäämään, vaikka todellakin olen itse pahasti ruosteessa! Matkaan lähdettiin tänään yksin, sillä äiti lähti isäpuolen kanssa viikkonlopuksi turkuun. Ei siis valitettavasti mitään kunnon materiaalia, mutta otin kypäräkameran mukaan, että saan valmennuksesta edes jotain materiaali. Olin suunnitellut että olen tosi hyvissä ajoin, mutta kun puhuttaan minusta niin aina jotain pääsee tapahtumaan. Kuten tänäänkin, traileri oli talvirenkaiden vaihdossa, mutta se venähtikin puolituntia pidempään kuin piti. Sitten olinkin jo vähän hädässä ja myöhässä, mutta onneksi Somerolla olin maneesissa jo muutamaa minuuttia yli. Enkä ollut edes viimeinen, huh! Onneksi oli kaikki tuttuja porukasta niin ei se ollut niin just...

Olen 22-vuotias kenttäratsastaja Johanna Soiluva ja opiskelen Helsingissä eläinlääketiedettä. Olemme Britti-hevoseni kanssa kilpailleet kansallisissa yhden tähden kenttäluokissa ja ensi vuonna tavoitteenamme ovat kansainväliset luokat. Voit tutustua meihin lisää Facebook-sivuillamme Johanna Soiluva & Very British 2 . Johanna ja Britti suorittamassa Helpon maastorataa Niinisalossa Sain Senniltä mahdollisuuden kirjoittaa teille ja päätin kirjoittaa kaksiosaisen postaussarjan: ratsastus liikuntasuorituksena ja ratsastajan oheisharjoittelu.  Ratsastus liikuntasuorituksena Ainakin omiin korviini kantautuu yhä harvemmin lähes kaikille ratsastajille tuttu lause: ”Ratsastus ei ole liikuntaa.” Ratsastusta harrastavat tai harrastaneet tietävät lajin todellakin olevan liikuntaa eikä pelkkä selässä istuminen riitä. Ratsastussuorituksen rankkuus vaihtelee ratsastajan kokemuksen, hevosen ratsastettavuuden, ratsastuslajin ja monen muunkin asian suhteen. Kokeneelle rats...

Blogiexpossa olin pitämässä jonkinlaista grafiikkapajaa ja siellä aluksi kun oli vielä hiljaista aloin suunnitella jos vaikka omaan blogiin saisi jotain uutta. Tykkäsin hirveästi beigestä ulkoasusta, mutta halusin tällä kertaa jotenkin.. Vähemmän kiekuroita ja enemmän asiallisuutta? En tiedä onko se oikein sanottu, mutta jotain yksinkertaisempaa. Blogiexpossa ei idea vielä päässyt kukkimaan, mutta kotona istuin koneelle ja yhtäkkiä visio olikin päässäni. Tein monta tunti pala kerrallaan uutta ulkoasua ja pääsinkin pitkälle koodaukseen asti, kunnes se ei vaan enää toiminut. En saanut millään koodeja kohdalleen ja kun kello oli jo liki kolme ja aamulla oli töihin mentävä päätin luovuttaa. Eilen en sitten jaksanut töiden välissä perehtyä asiaan, mutta kun tänään pääsin jo aikasemmin (heh, kymmeneltä illalla), ajattelin että nyt voisin koittaa uusin ajatuksin jos saisin toimimaan. Ja silleen se parin tunnin aherrus sitten taas palkittiin ja sain uuden ulkoasun. Huomattavasti yksin...

Haluatko lähteä kisoihin, mutta kuljetuskalusto ei ole kunnossa? Etkö kestä juuri nyt ylimääräistä stressiä aikatauluista? Haluatko vain osallistua mukavaan ja hauskaan harjoituskilpailuun ilman suuria paineita onnistumisesta? Nyt se on mahdollista, tervetuloa osallistumaan ensimmäiseen Kisamatkalla Virtuaalicup piin! Mistä on kyse? Kisamatkalla Virtuaalicup on kaksi osainen kilpailusarja kaikenikäisille ja -tasoisille, jossa kilpailupaikkana on oma kotikenttä/maneesi. Sinun ei siis tarvitse matkustaa pois omalta reviiriltäsi, vaan kilpailet omissa kotoisissa puitteissasi, ihan niin kuin treeneissä, mutta samalla ratsastuskerralla saat osallistua uuteen ja hauskaan netissä käytävään kilpailuun. Miten tämä on mahdollista? Kuvaat suorituksesi, lataat sen Youtube-palveluun ja lähetät klipin osoitteen alla olevia ohjeita noudattaen meille!  Virtuaalicup koostuu kahdesta osakilpailusta. Se ei kuitenkaan velvoita osallistuja osallistumaan molempiin osakilpai...