Kauheeta, eípäs taas ole ollut aikaa kirjoitella >.< Nyt kuitenkin sitten tulee kerta heitolla vähän enemmän valmennustarinoita, tässä kenttäkisojen jälkeen kun ollaan kolmeen valmennukseen ehditty - ja vielä ihan joka lajissakin valmentauduttu!
27. Toukokuuta, torstai päivä taisi olla, mentiin Piken rääkki kouluvalmennukseen. Lurppa oli hieman ollut jäykkä edelleen, tosin parempaan päin kokoajan. Ilmotin kuitenkin Pikelle siitä, ettei tule sitten tehtyä mitään liian voimakas liikkeistä ennen kunnon verryttelyä. Verkassa otettiin heti hieman kootummaksi ja ravia tasaiseksi että saatiin kunnolla paikat aukeamaan. Lurppa oli todella pehmeä ja hyvän tuntuinen, hiukan ehkä vielä vasemmalle jäykkä, mutta tooodella vähän. Verryteltiin ja ravin jälkeen hetkeksi käyntiä ja sitten alettiin väistämään aina keskihalkaisijalta uralle. Lurppa oli.. No, ihan kiva, jossain vaiheessa vähän alko puremaan oikeeseen ohjaan ja huomasin taas et itekki sit aloin jäämään kiinni siihen. Korjauksen jälkeen alko taas menemään paremmin. Ravissa Lurppa meni hyvin ja toiseen suuntaan käyntikin onnistu oikein kivasti. Ravissa taas tähän suuntaan herra oli mahdottoman voimakastahtoinen ja tuntui jo osittain mahdottomalta saada se koottuna saatika muutenkaan väistämään siististi. Hiki virraten ja Pike laidalla muristen saan sitten lopulta sen ryhdikkäästi väistämään, jonka jälkeen saatiin sit pitää hieman hengähdys taukoo.
Laukassa työskenneltiin sitten siirtymisten ja _vastalaukan_ kanssa. Lurppa oli toodella hyvin kuulolla ja nosti aina kuuliaisesti vastalaukan ja teki hyvät siirtymiset. Pakko kyl sanoo että olin tästä osasta Herrasta tosi ylpeä. Mun hieno mies teki hienot laukat! Si välillä siirryttiin käyntiin ja käynnistä uus nosto ja lopulta käynnin jälkeen aina vuorotellen vasen ja oikee laukka. Oikeeseen kierrokseen Lurppa nosti todella hyvin, mutta vasemmassa oli hieman vastalaukassa hapuilua. Meni se kuitenkin paremmin kuin hyvin, varsinkin jos Mollaan verrataan (se vaan vei äitiä ja ei suostunu nostaa vastalaukkaa..) :D Lopputunnista tai edes keskivaiheilla tuntia ei Lurpassa ollut enää mitään jäykkyyttä, joten jostain lihasten kylmettymisestä uskottavasti koko homma (jäykkyys sii :)) johtunee!
Seuraava valmennus sitten suunniteltiin Maanantaiksi ja lajina oli tällä kertaa esteet. Lurpalle laitoin pelhamit ja äiti laittoi sitten Mollalle luottavaisin mielin nivelet. Lurppa oli heti alussa ihan koulufiilingeissä ja kun laukassa ekan kerran ylitettiin puomi, se KOMPASTU siihen :'D Ja nauroin kuollakseni! On siinäkin minulla luotettava kenttähevonen kun kompastuu puomiin.. Noooh, sitten Lurppa heräilikin kouluhorroksesta ja tajus että "AHAA, me mennäänkin esteitä!" ja sen jälkeen se alkoi pönkitellä ja kiskoa itseään aina puomille. Molla oli myös siis tunnilla, joten aloitettiin ihan pikkuisilla esteillä ja linjoilla. Lurppa hyppäsi ihan hyvin, vähän joko vaan lähti liian kovaa kuuntelematta tai vaihtoehtoisesti sitten ei kuunnellut muuten apuja ja tuli ihan juureen. Pikkurata meni ihan kohtalaisesti. Lurppa pelkäs ekaa estettä (ihan semmonen normaali lankku mitä ennenkin hypätty, hölmö hevonen..) ja hyppäs ihmeellisellä pupu loikalla yli. Muuten sitten meni suhteellisen hyvin poika. Molla puolestaan meni kovaa äitiä kuuntelematta, mutta aina kuitenkin hypäten.
Sitten nostettiin hiukan esteitä siihen n. 100 cm. Hypätty siis ei olla varmaan kuukauteen (muuta kuin max 80 cm ja harrasteen esteitä), joten oli taas vähän vaikeuksia. Lurppa tuppasi innostumaan liikaakin ja sitten kun lähti lapasesta tuli aina juureen ja linja ei osunu mitenkään kohilleen. Rata meni niin ja näin, mutta läpi kuitenkin. Sit otettiin viel loppuun viiminen linja (okseri - viisi laukkaa - pysty - neljä kaukkaa (HOX kaareva linja) - lankku) joka sitten onnistui kolmannella yrittämällä kun huomasin itse että rohkeamminkin voi ratsastaa ja ei tarvii niin paljoo ratsastaa taaksepäin. Hyvin kuitenkin kaikkiaan meni, tosin en voi itse sanoa olevani tyytyväinen, onhan sitä paremminkin mennyt ;) Mutta tästä se taas lähtee, enemmän estetreenejä sitten vaan!
Ja tuorein valmennus olikin sitten viime torstaina, lajina maastoesteitä. Tällä kertaa menin itse molemmilla hepoilla, tähtäimessä tietenkin Mollan kanssa piensuokkien mestaruudet ja Lurpan kanssa tuttari. Aloitettiin sitten Lurpan kanssa ja olin hieman ennen Piken tuloa jo ravaillut ja verrytellyt. Piken silmän alla sitten laukkailtiin pieni "puomi"tukkia kahdeksikkona ja otettiin Lurppaa vähän kontrolliin. Sitten hetki käyntiä ja muutamaan kertaan pieni nousukoivutukki. Hyppäsi hyvin, muutama hyppy saattoi lähteä vähän kaukaa, mutta kuitenkin ihan kohtalaisesti. Sitten otettiin tehtävänä pieni nousutukki, päässä pitkä tukki, trakehner ja banketti (kaksi porrasta ylös ja yksi alas). Lurppa aloitti ihan hyvin kaksi ekaa. Katsoi hieman trakehneria, mutta banketti taas hyvin. Tultiin vielä uudestaan trakehner ja sitten mentiin hyppään toisesta sivusta banketti. Eli siinä oli sitten ylös-ylös-askel-alas-alas. Hyppäsi todella hyvin, askeleet osui kohdalle ja meni upeasti! Vähän alas tulossa etupainoinen eli pientä haperointia, mutta muuten hyvin. Sitten otettiin vielä oikean puolimmainen banketti (ylös-askel-iso tukki-askel-alas) mitä ei oltukkaan ennen hypätty. Lurppa kuunteli hyvin ja hyppäsi todella hienosti! Kuski oli aivan sata varma että tökkäsee mutta pah, hevonen oli kuin olisi aina hypännyt sitä. Ja vielä paremmin meni sen kun helpomman ;)
Ja seuraavaksi hypättiin linjalla kolme pientä estettä. Lurppa meni reippaasti ja varmasti, mutta kuitenkin oli kokoajan kuulolla. Sitten käytiin tutkimassa porrasesteet (ei siis portaat vaan porrasesteet ;)) jotka oli sijoitettu sarjaksi. Ensimmäisen kerran Lurppa oli olevinaan kaikki tietävä ja lähti vähän lapasesta ja ei ollut niin kuulolla kuin olisi ollut tarve. Ensimmäiselle kolahtikin aika kuuluvasti kaviot ja toinen tuli sitten hieman juureen. Heppa järjestykseen ja uudestaan ja tällä kertaa todella paljon paremmin. Sitten siirryttiin pikku vedelle (nuijapäälammikko :DD) missä vähän kahlattiin ja hypättiin ensin vedestä askeleen päässä oleva sianselkä. Lurpalla ei mitään ongelmia moisessa, joten sitten otettiin suoraan vedestä vene. Tähänkään ei mitään epäröintiä, hieman tuli kenossa, mutta se ihan ratsastajan moka. Todella hyvin onnistui nämä vesi esteet herran kanssa. Sitten käytiin katsomassa vähän isompaa tukkia suoralla. Pike kertoi heti että vaikea lähestyttävä, massiivinen iso este ja suoralla pitkällä lähestymisellä. Lähdettiin sitten rohkeasti vain kohti estettä ja tein ihan tyhmän pidätteen tyhmässä kohtaa ja tultiin vähän juureen, mutta kuitenkin tyylikkäästi yli. Toinenkin kerta koitettiin ja tällä kertaa jäätiin liian kauas ja jalat solmussa ylitettiin se :'D Jätettiin se siihen, ensi kerralla sitten se mennään paremmin lupaan ;)
Viimeisenä sitten Lurpan kanssa poikettiin isolle vedelle, mikä oli silloin harrasteessakin. Taas hieman kahlailua ja sitten harrasteen tehtävä (laukassa veteen, pieni ylämäki ja tukki). Hyppäsi kohtalaisen hyvin ja tultiin vielä kertaalleen. Kumpu estettä ei menty, koska oli jätetty jokseenkin kumpuraiseksi ja huonoksi takaa :D Sitten Pike otti vaan heiton että noni sit käyt ton alas hypyn takana näyttämäs sille millanen se on ja sit meet tonne ylös ja tuut ihan rauhas alas. Olin silleen et wut? Alas hyppyjä (saatika näin korkeita!) Ollaan tehty vähän ja ei veteen yhtään :'D No menin sit kiltisti sinne ylös ja mielessäni toivoin et joo Lurppa ei tarvii mennä - mut ennenku ehdin ees ajatella loppuun Lurppa hyppäs jo alas ja olin IHAN JÄLJESSÄ hypystä. Sit vaan myötäsin nii paljon ku pystyin ja vesi roisku ja menetin tasapainon ja hetken roikuin mukana ja yritin olla tippumatta. Oli _Näin_ lähellä etten molskahtanu suoraan veteen, mut onneks mun selässä pysymisen haluminen oli niin paljon suurempi et pysyin kyydissä. Sit vaan naurettiin ja uudestaan. Kysyin sit vaan pikeltä et haluuks se tiputtaa mut veteen, se oli oikeesti jo aikasemmin niin lähellä! Pike vaan nauro ja tultiin uudestaan, tällä kertaa olin ite paremmin mukana ja en horjahtanu niin paljoo. Sitten viimiseks tultiin laukassa tukki, alamäki ja alas hyppy veteen. Se menikin sit kaikista parhaiten, Lurppa hyppäs ku ois aina ollu kenttähevonen ja menny vaativaa, upee poika ! <3
Sitten tehtiin nopea satulanvaihto ja siirryin Mollan selkään. Mollalla oon menny tooosi vähän, kertaalleen koulua viime viikolla ja siihen se jäi. Ravailin edeltä kentälle verkkaamaan ja kun Pike tuli nostettiin laukkoja ja aloteltiin kans sillä samalla puomitukilla, mutta tällä kertaa ihan vain yhteen suuntaan. Molla oli turhankin innokas, heitti etupainotteiseks ja lähti totaallisesti käsistä. Sit sain sen muutamaan otteeseen tuleen hyvin takas ja lopetettiin se tehtävä siihen. Sitten muutamaan kertaan pieni nousutukki, mille tamma kans ryntäs hirveetä kiitoo. Siinä oli taas pitelemistä, mutta tuli kuitenkin kerran-pari hyvin ja otettiin neljän esteen tehtävä (sama kuin Lurpan kanssa) eli nousutukki, pitkä tukki, trakehner ja banketti. Ja koko tehtävä meni ihan poskelleen. Meni vaan kauheeta pikakiiturilaukkaa kuuntelematta sen enempää mua ja sit jokaiselle esteelle jarrutus ja paikaltaan hyppy. Banketti kiiveten, joten ei sekään mitenkään hyvin. Koitettiin uudestaan mutta taas sama: Täysillä, jarrut ja hyppy. Sitten Pike komensi mut ympyrälle ja tekeen laukka-käynti-laukka-käynti siirtymisiä, niin että tamma oikeesti kuuntelis. Muutaman hieman kovemman nyppäsyn joutu ottaan, mutta sitten kuunteli jo niin hyvin ettei tarvinnu ku tehdä pieni pidäte niin oli jo kiinni! Sama neljän esteen tehtävä uudelleen ja tällä kertaa meni todella hyvin kolme ekaa, banketti mentiin taas kiipeämällä.. uudestaan banketille ja tällä kertaa tosi hyvin.
Seuraavaksi mentiinkin sitten kolmen esteen suora mikä meni todella hyvin. Sitten mentiin ensin ylös hyppy, kolme askelta ja tukki ja sitten sama toisin päin ja siihen perään lisättynä hieman kauempana oleva tukki. Ylös molla hyppäsi ihan hyvin ja tukkikaan ei tuottanut ongelmia. Mutta YLPEÄ olen alas hypystä! Oi että kun se meni sen niin hyvin. Teki oikein loistavan ponnistuksen ja hyppäsi ilmavasti ja hyvin! Viimeiselle tukille hieman jarrutti, mutta ei kuitenkaan mitään jarrutushyppyä tullut. Mollan kanssa viimeiseksi mentiin isolle vedelle, missä hypättiin harrasteessakin hypätty vesi-ylämäki-tukki este. Hyppäsi molemmilla kahdella kerralla todella hyvin ja siihen sitten kelpasikin lopettaa. ja muuten Molla laukkasikin hyvin vedessä, hieno tyttö!
Molempiin heppoihin äärityytyväinen olen. Harmi kun kuvia ei saatu, mutta laitoin nyt piristykseks väliin kuvia mitä on kuvattu viime vuodelta, kenttäkisoista. :) Ypäjän kenttäkisojen kuvia yritän saada pian esille, malttakaahan!
27. Toukokuuta, torstai päivä taisi olla, mentiin Piken rääkki kouluvalmennukseen. Lurppa oli hieman ollut jäykkä edelleen, tosin parempaan päin kokoajan. Ilmotin kuitenkin Pikelle siitä, ettei tule sitten tehtyä mitään liian voimakas liikkeistä ennen kunnon verryttelyä. Verkassa otettiin heti hieman kootummaksi ja ravia tasaiseksi että saatiin kunnolla paikat aukeamaan. Lurppa oli todella pehmeä ja hyvän tuntuinen, hiukan ehkä vielä vasemmalle jäykkä, mutta tooodella vähän. Verryteltiin ja ravin jälkeen hetkeksi käyntiä ja sitten alettiin väistämään aina keskihalkaisijalta uralle. Lurppa oli.. No, ihan kiva, jossain vaiheessa vähän alko puremaan oikeeseen ohjaan ja huomasin taas et itekki sit aloin jäämään kiinni siihen. Korjauksen jälkeen alko taas menemään paremmin. Ravissa Lurppa meni hyvin ja toiseen suuntaan käyntikin onnistu oikein kivasti. Ravissa taas tähän suuntaan herra oli mahdottoman voimakastahtoinen ja tuntui jo osittain mahdottomalta saada se koottuna saatika muutenkaan väistämään siististi. Hiki virraten ja Pike laidalla muristen saan sitten lopulta sen ryhdikkäästi väistämään, jonka jälkeen saatiin sit pitää hieman hengähdys taukoo.
Laukassa työskenneltiin sitten siirtymisten ja _vastalaukan_ kanssa. Lurppa oli toodella hyvin kuulolla ja nosti aina kuuliaisesti vastalaukan ja teki hyvät siirtymiset. Pakko kyl sanoo että olin tästä osasta Herrasta tosi ylpeä. Mun hieno mies teki hienot laukat! Si välillä siirryttiin käyntiin ja käynnistä uus nosto ja lopulta käynnin jälkeen aina vuorotellen vasen ja oikee laukka. Oikeeseen kierrokseen Lurppa nosti todella hyvin, mutta vasemmassa oli hieman vastalaukassa hapuilua. Meni se kuitenkin paremmin kuin hyvin, varsinkin jos Mollaan verrataan (se vaan vei äitiä ja ei suostunu nostaa vastalaukkaa..) :D Lopputunnista tai edes keskivaiheilla tuntia ei Lurpassa ollut enää mitään jäykkyyttä, joten jostain lihasten kylmettymisestä uskottavasti koko homma (jäykkyys sii :)) johtunee!
Seuraava valmennus sitten suunniteltiin Maanantaiksi ja lajina oli tällä kertaa esteet. Lurpalle laitoin pelhamit ja äiti laittoi sitten Mollalle luottavaisin mielin nivelet. Lurppa oli heti alussa ihan koulufiilingeissä ja kun laukassa ekan kerran ylitettiin puomi, se KOMPASTU siihen :'D Ja nauroin kuollakseni! On siinäkin minulla luotettava kenttähevonen kun kompastuu puomiin.. Noooh, sitten Lurppa heräilikin kouluhorroksesta ja tajus että "AHAA, me mennäänkin esteitä!" ja sen jälkeen se alkoi pönkitellä ja kiskoa itseään aina puomille. Molla oli myös siis tunnilla, joten aloitettiin ihan pikkuisilla esteillä ja linjoilla. Lurppa hyppäsi ihan hyvin, vähän joko vaan lähti liian kovaa kuuntelematta tai vaihtoehtoisesti sitten ei kuunnellut muuten apuja ja tuli ihan juureen. Pikkurata meni ihan kohtalaisesti. Lurppa pelkäs ekaa estettä (ihan semmonen normaali lankku mitä ennenkin hypätty, hölmö hevonen..) ja hyppäs ihmeellisellä pupu loikalla yli. Muuten sitten meni suhteellisen hyvin poika. Molla puolestaan meni kovaa äitiä kuuntelematta, mutta aina kuitenkin hypäten.
Sitten nostettiin hiukan esteitä siihen n. 100 cm. Hypätty siis ei olla varmaan kuukauteen (muuta kuin max 80 cm ja harrasteen esteitä), joten oli taas vähän vaikeuksia. Lurppa tuppasi innostumaan liikaakin ja sitten kun lähti lapasesta tuli aina juureen ja linja ei osunu mitenkään kohilleen. Rata meni niin ja näin, mutta läpi kuitenkin. Sit otettiin viel loppuun viiminen linja (okseri - viisi laukkaa - pysty - neljä kaukkaa (HOX kaareva linja) - lankku) joka sitten onnistui kolmannella yrittämällä kun huomasin itse että rohkeamminkin voi ratsastaa ja ei tarvii niin paljoo ratsastaa taaksepäin. Hyvin kuitenkin kaikkiaan meni, tosin en voi itse sanoa olevani tyytyväinen, onhan sitä paremminkin mennyt ;) Mutta tästä se taas lähtee, enemmän estetreenejä sitten vaan!
Ja tuorein valmennus olikin sitten viime torstaina, lajina maastoesteitä. Tällä kertaa menin itse molemmilla hepoilla, tähtäimessä tietenkin Mollan kanssa piensuokkien mestaruudet ja Lurpan kanssa tuttari. Aloitettiin sitten Lurpan kanssa ja olin hieman ennen Piken tuloa jo ravaillut ja verrytellyt. Piken silmän alla sitten laukkailtiin pieni "puomi"tukkia kahdeksikkona ja otettiin Lurppaa vähän kontrolliin. Sitten hetki käyntiä ja muutamaan kertaan pieni nousukoivutukki. Hyppäsi hyvin, muutama hyppy saattoi lähteä vähän kaukaa, mutta kuitenkin ihan kohtalaisesti. Sitten otettiin tehtävänä pieni nousutukki, päässä pitkä tukki, trakehner ja banketti (kaksi porrasta ylös ja yksi alas). Lurppa aloitti ihan hyvin kaksi ekaa. Katsoi hieman trakehneria, mutta banketti taas hyvin. Tultiin vielä uudestaan trakehner ja sitten mentiin hyppään toisesta sivusta banketti. Eli siinä oli sitten ylös-ylös-askel-alas-alas. Hyppäsi todella hyvin, askeleet osui kohdalle ja meni upeasti! Vähän alas tulossa etupainoinen eli pientä haperointia, mutta muuten hyvin. Sitten otettiin vielä oikean puolimmainen banketti (ylös-askel-iso tukki-askel-alas) mitä ei oltukkaan ennen hypätty. Lurppa kuunteli hyvin ja hyppäsi todella hienosti! Kuski oli aivan sata varma että tökkäsee mutta pah, hevonen oli kuin olisi aina hypännyt sitä. Ja vielä paremmin meni sen kun helpomman ;)
Ja seuraavaksi hypättiin linjalla kolme pientä estettä. Lurppa meni reippaasti ja varmasti, mutta kuitenkin oli kokoajan kuulolla. Sitten käytiin tutkimassa porrasesteet (ei siis portaat vaan porrasesteet ;)) jotka oli sijoitettu sarjaksi. Ensimmäisen kerran Lurppa oli olevinaan kaikki tietävä ja lähti vähän lapasesta ja ei ollut niin kuulolla kuin olisi ollut tarve. Ensimmäiselle kolahtikin aika kuuluvasti kaviot ja toinen tuli sitten hieman juureen. Heppa järjestykseen ja uudestaan ja tällä kertaa todella paljon paremmin. Sitten siirryttiin pikku vedelle (nuijapäälammikko :DD) missä vähän kahlattiin ja hypättiin ensin vedestä askeleen päässä oleva sianselkä. Lurpalla ei mitään ongelmia moisessa, joten sitten otettiin suoraan vedestä vene. Tähänkään ei mitään epäröintiä, hieman tuli kenossa, mutta se ihan ratsastajan moka. Todella hyvin onnistui nämä vesi esteet herran kanssa. Sitten käytiin katsomassa vähän isompaa tukkia suoralla. Pike kertoi heti että vaikea lähestyttävä, massiivinen iso este ja suoralla pitkällä lähestymisellä. Lähdettiin sitten rohkeasti vain kohti estettä ja tein ihan tyhmän pidätteen tyhmässä kohtaa ja tultiin vähän juureen, mutta kuitenkin tyylikkäästi yli. Toinenkin kerta koitettiin ja tällä kertaa jäätiin liian kauas ja jalat solmussa ylitettiin se :'D Jätettiin se siihen, ensi kerralla sitten se mennään paremmin lupaan ;)
Viimeisenä sitten Lurpan kanssa poikettiin isolle vedelle, mikä oli silloin harrasteessakin. Taas hieman kahlailua ja sitten harrasteen tehtävä (laukassa veteen, pieni ylämäki ja tukki). Hyppäsi kohtalaisen hyvin ja tultiin vielä kertaalleen. Kumpu estettä ei menty, koska oli jätetty jokseenkin kumpuraiseksi ja huonoksi takaa :D Sitten Pike otti vaan heiton että noni sit käyt ton alas hypyn takana näyttämäs sille millanen se on ja sit meet tonne ylös ja tuut ihan rauhas alas. Olin silleen et wut? Alas hyppyjä (saatika näin korkeita!) Ollaan tehty vähän ja ei veteen yhtään :'D No menin sit kiltisti sinne ylös ja mielessäni toivoin et joo Lurppa ei tarvii mennä - mut ennenku ehdin ees ajatella loppuun Lurppa hyppäs jo alas ja olin IHAN JÄLJESSÄ hypystä. Sit vaan myötäsin nii paljon ku pystyin ja vesi roisku ja menetin tasapainon ja hetken roikuin mukana ja yritin olla tippumatta. Oli _Näin_ lähellä etten molskahtanu suoraan veteen, mut onneks mun selässä pysymisen haluminen oli niin paljon suurempi et pysyin kyydissä. Sit vaan naurettiin ja uudestaan. Kysyin sit vaan pikeltä et haluuks se tiputtaa mut veteen, se oli oikeesti jo aikasemmin niin lähellä! Pike vaan nauro ja tultiin uudestaan, tällä kertaa olin ite paremmin mukana ja en horjahtanu niin paljoo. Sitten viimiseks tultiin laukassa tukki, alamäki ja alas hyppy veteen. Se menikin sit kaikista parhaiten, Lurppa hyppäs ku ois aina ollu kenttähevonen ja menny vaativaa, upee poika ! <3
Sitten tehtiin nopea satulanvaihto ja siirryin Mollan selkään. Mollalla oon menny tooosi vähän, kertaalleen koulua viime viikolla ja siihen se jäi. Ravailin edeltä kentälle verkkaamaan ja kun Pike tuli nostettiin laukkoja ja aloteltiin kans sillä samalla puomitukilla, mutta tällä kertaa ihan vain yhteen suuntaan. Molla oli turhankin innokas, heitti etupainotteiseks ja lähti totaallisesti käsistä. Sit sain sen muutamaan otteeseen tuleen hyvin takas ja lopetettiin se tehtävä siihen. Sitten muutamaan kertaan pieni nousutukki, mille tamma kans ryntäs hirveetä kiitoo. Siinä oli taas pitelemistä, mutta tuli kuitenkin kerran-pari hyvin ja otettiin neljän esteen tehtävä (sama kuin Lurpan kanssa) eli nousutukki, pitkä tukki, trakehner ja banketti. Ja koko tehtävä meni ihan poskelleen. Meni vaan kauheeta pikakiiturilaukkaa kuuntelematta sen enempää mua ja sit jokaiselle esteelle jarrutus ja paikaltaan hyppy. Banketti kiiveten, joten ei sekään mitenkään hyvin. Koitettiin uudestaan mutta taas sama: Täysillä, jarrut ja hyppy. Sitten Pike komensi mut ympyrälle ja tekeen laukka-käynti-laukka-käynti siirtymisiä, niin että tamma oikeesti kuuntelis. Muutaman hieman kovemman nyppäsyn joutu ottaan, mutta sitten kuunteli jo niin hyvin ettei tarvinnu ku tehdä pieni pidäte niin oli jo kiinni! Sama neljän esteen tehtävä uudelleen ja tällä kertaa meni todella hyvin kolme ekaa, banketti mentiin taas kiipeämällä.. uudestaan banketille ja tällä kertaa tosi hyvin.
Seuraavaksi mentiinkin sitten kolmen esteen suora mikä meni todella hyvin. Sitten mentiin ensin ylös hyppy, kolme askelta ja tukki ja sitten sama toisin päin ja siihen perään lisättynä hieman kauempana oleva tukki. Ylös molla hyppäsi ihan hyvin ja tukkikaan ei tuottanut ongelmia. Mutta YLPEÄ olen alas hypystä! Oi että kun se meni sen niin hyvin. Teki oikein loistavan ponnistuksen ja hyppäsi ilmavasti ja hyvin! Viimeiselle tukille hieman jarrutti, mutta ei kuitenkaan mitään jarrutushyppyä tullut. Mollan kanssa viimeiseksi mentiin isolle vedelle, missä hypättiin harrasteessakin hypätty vesi-ylämäki-tukki este. Hyppäsi molemmilla kahdella kerralla todella hyvin ja siihen sitten kelpasikin lopettaa. ja muuten Molla laukkasikin hyvin vedessä, hieno tyttö!
Molempiin heppoihin äärityytyväinen olen. Harmi kun kuvia ei saatu, mutta laitoin nyt piristykseks väliin kuvia mitä on kuvattu viime vuodelta, kenttäkisoista. :) Ypäjän kenttäkisojen kuvia yritän saada pian esille, malttakaahan!
Kommentit
Lähetä kommentti