tuloksena harmittavat tiputukset ja rusetin menetys Se kävi tosiaan niin lähellä! Kun lauantaina mokasin maastossa tekemällä "pitkät linjat" ja sen takia sain yliaikaa, oli sijoituksemme sunnuntain rataesteille lähtiessä 16. Sunnuntaina Pyry vaikutti edelleen skarpilta ja hyvältä ja verkassa hypyt olivat todella tarkat ja ilmavat. Maneesiin kun päästiin ja otin "verkkahypyn", fiilis oli mahtava, sillä heppa oli tarkka ja varovainen. Mutta kappas kehveliä! Heti ensimmäinen okseri - joka oli myös verkkaokserina - tippui. Hepan jalat jäivät hieman hitaaksi ja tämä kostautui sitten puomina. Ja oi kun olisikin jäänyt tähän! Ei päästy estettä numero kolme pidemmälle kun samalla tavalla kuin ensimmäinen tipahti, etupuomi! Aloin varmistelemaan ja toin kokoajan himpun verran lähemmäs. Tässä vaiheessa meni jo puolet radasta hyvin kunnes ajattelin että lankku voidaan mennä hieman liidellen. Tein sitten ratkaisun että tuuppasin niin perhanasti vain eteen, jätin tuntuman po...