Siirry pääsisältöön

Upea hevonen, jonka itseluottamusta ratsastaja syö..

Kyllä, "omistan" aivan mahtavan puten! Oltiin siis tänään pitkästä aikaa Piken estevalmennuksessa. Valmennus oli haimi-hallissa, tykkään itse haimin pohjasta paljon! Oli tosi kivoja tehtäviä ja hypättiin rataa. Mutta alkuun pitää sanoa että HUHHU, Pyry on julmetun hieno! Paljon saatiin kehuja valmentajalta. Mutta sitten siihen valmennukseen. Pahoittelen postauksen "kuvia", on otettu videolta joten laatu on hurjaa ;)


Verryteltiin kaikki tuntilaiset itsenäisesti hyvin ravi ja laukka läpi. Pyry tuntui ihan kivalta, rauhalliselta ja maltilliselta, ei kuitenkaan mitenkään laiskalta. Kun Pike tuli, aloitettiin heti ravipuomit - ristikko tehtävällä. Tämä tultiin noin kolme kertaa. Pyry meni hyvin ekalla ja vikalla kerralla, siinä toisella kerralla tuli itselle joku ihme vamma ja jäin junnailemaan. Sitten tultiin lankku pysty ja kavaletit - kolme laukkaa - okseri. Pelkäsin julmetusti kavalettejä, Pyryllä kun tuo laukka on hieman.. Pitkä. Hyvin kuitenkin poika keräsi itsensä! Sitten tultiin muutaman kerran lankkupysty, ristikkookseri (siis ristikko johteinen), kavaletit - kolme laukkaa - okseri. Pyry teki kaikki 80-90 cm tehtävät NIIN hienosti, olin oikein ylpeä!

Sitten hypättiin pienempi rata, esteet oli siinä 85-90 cm. Pyry teki tosi hyvän radan, itse hieman sähläsin sarjalle. Sitten käppäiltiin ja katselin muiden radat. Pike kysyi paljon uskallan hypätä ja vastasin vain että nosta omantunnon mukaan. Hypättiin Iidan ja Maijun kanssa saman kokoinen rata, 100-110 cm, keskimäärin siinä 105 cm esteitä, kavalettien jälkeinen okseri ja sarjan okseri olivat 110 cm. Olin ihan vellit housuissa kun katoin Iidan ja Maijun ratoja.. Ja meidän pikku Pyrden pitäsi selvitä niistä! Sitten hieman laukkailua ja sen jälkeen eikun radalle. Ja kuski mokasi.. taas! Hevonen oli järjettömän upea! Jännitin ihan hirveästi, en nähnyt paikkoja ja tuntui muutenkin pelottavalta. Olen viimeksi hypännyt yli 90 cm PUOLITOISTA VUOTTA SITTEN! Joten kyllä, varsinkin Pyryn ja "kauhukuvien" mitä siitä olen kuullut, hieman pelotti. Hevonen oli ihan intona, imi esteille ja itse jäin jarruttelemaan, jolloin tultiin  lähelle ja radan edetessä oikein huomasi kuinka hevonen luottamus pikkuhiljaa itseensä katosi. No puomithan kolisi alas kun tyypillinen ongelmani myötäys oli taas päällä. Eli en myödännyt, ei hevonen pystynyt venyttämään. Jokaisen pelastuksen jälkeen sitä kiitin.

Otettiin sitten uusiksi koko homma ja siinä sitten heti ekalle kielto. Sen jälkeen itse ryhdistäydyin ja päästiin hyvin ykkösen yli. Kakkoselle harkitsi kieltämistä, mutta kun olin itse menossa ihan innoissaan, Pyrykin innostui. Sitten tuli taas se ihana superheppa takas, itseluottamus koheni silmissä. Kavaletit + okseri tosi hyvin ja sitten KUSKI kusaisi pahasti sarjalle. Toi A-osalle ihan juureen ja olin ihan varma että nyt tuli B-osalle kielto. Mutta ei, siinä vain heittäydyin mukaan kun Herra sen päätti hypätä. Ylhäällä oleva kuva siis tästä tilanteesta, siksi itsellä niin hieno asento..


Lopuksi laskettiin esteen 95 cm ja tultiin hyvän mielen esteet: kavaletit + okseri, sarja ja ristikkookseri. Ja mikä ero! Nyt myötäsin ja eron oikein näkee! Pyry oikeasti hyppäsi ihan selän kanssa kun en ollut häiritsemässä. Upea, upea heppa! Viimeiseen "rataan" olen oikein tyytyväinen, kavaleteilla jäin jälkeen mutta hyvin loppurata. Tällä valmennuksella siis päätettiin että ei vielä lähdetä Huittisiin hyppäämään 95 cm vaan jäädään treenaamaan. Ja oli ihana kuulla kun Pike sanoi että Pyry on tosi hieno hevonen! Aijai, oikein tuli lämmin olo ja melkein kyyneleet silmään. Nyt pitää saada kuskin pää taas kuntoon ja luottaa hevoseen. Hevonen kyllä menee jos annan sen mennä ja menen hyppyyn mukaan!


Erittäin sekava, nopeasti tehty postaus, mutta adrenaliini virtaa vielä niin kovasti suonissa ettei kykene keskittymään. Yläpuolella tosiaan pieni koostevideo, pahoittelen omaa ratsastustani, sen takia käyn valmennuksissa. Pakko sanoa että U-P-E-A Pyry! :)

Kommentit

  1. tää on kyllä ihan sairaan upee suokki!

    VastaaPoista
  2. Sinulle on tunnustus blogissani :)
    http://miiargh.blogspot.com/

    VastaaPoista
  3. Hanna-Mari, suuret kiitokset, Pyry on kyllä aika loistava! :) Onhan siinä vielä töitä, ei todellakaan ole voimaa hypätä vielä korkeita, mutta kokoajan mennään eteenpäin :)

    Kiitos Vici ja Miia, oon tehnyt tunnustuksen viimepostauksessa, kiitos siitä kuitenkin! :)

    VastaaPoista
  4. sait minultakin tunnustuksen, mutta enpä taida edes linkittää jos olet jo tehnyt :)

    VastaaPoista
  5. http://tallipihanbilehile.blogspot.com/2011/09/109-tunnustan-lempiblogeja.html

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov