Siirry pääsisältöön

Operaatio Pyryn Tugga Kuosiin!

Tämä postaus on pitänyt tehdä jo aikaisemmin, mutta koska ei ole ikinä ollut aikaa / resursseja / kuvia tai muutakaan kiinnostusta, päätin tehdä sen nytten kun on jotain niistä. Ensinnäkin, tämä on varmaan yksi turhimmista (kertokaas te, onko?) postauksista, mutta ainakin on verkkolettiohje sitten samassa ;) Joten nyt sitten vain nauttimaan, vaikkei verkon tekeminen olekaan niin vaikeaa kun lettien! Nämä kuvat otettu siis Chevaluxin koulukisojen aamuna, yleensä en laita blingejä, mutta nyt nekin tuli niin saatte niistäkin kuvat. Kuvat kuvattu puhelimella joten laaduntakausta ei ole. Ja sommittelukin melko.. hemaiseva ;)


Hommahan lähtee käyntiin siitä mitä tarvitaan. Eli tarvitaan kilokaupalla vetroline-selvitysainetta. Ehdottomasti parasta, vaikka onkin hintavampaa kun muut. Suosittelen, takuu selvitys, muttei kannata päivittäisessä käytössä (niinkun ei varmaan muutkaan selvitysaineet). Tekee selväksi millaisen vain takkukasan ;) Sitten tarvitaan harja. Ennen harjasin piikkisualla (hyi minua!) mutta kun löydettiin nämä meillä kutsutut "harjaharjat" voin vain todeta että.. Upeaa mahtavaa! Ei revi eikä riko harjaa, siistii ja on helppo ja harjaystävällinen. Loistava ostos, näitä meillä jo muutama kappale, muutama vielä pitäisi ostaa. Sitten tarvitaan tietenkin kasa kumilenkkejä ja loppukoristeluun blingit. Noita pinnejä käytän lähinnä jos mollaa tarvitsee jotenkin letitellä, sillä saa hieman harjaa kuriin.


Sitten onkin operaation ehkä vaikein osuus.. Harjan selvittäminen. Tosiaan tuolla kerralla oli vielä oikein supersolmussa, eli yleensä ei noin pahasti. Ensin letti auki, puolikiloa vetrolineä harjaan ja sitten eikun kaistale kaistaleelta selvittämään. En henkilökohtaisesti pidä kamman käytöstä joten en sitä käytä. Paksuimman kohdan saa harjattua hyvin kun kääntää harjan kokonaan toiselle puolelle ja harjaa ja loppu silauksessa harjaa kunnolla alta. Hyvin on harja selvinnyt ja eipä ole takkuja kisoissa näkynyt! Kiitos armaan vetrolinen.



Näistä ensimmäisessä kuvassa harja siis selvitettynä. Luoja kun tässä vaiheessa alkaa jo kädet särkemään ja vielä pitäisi niitä kumilenksuja laitella tuonne sekaan, HURR! Noh, joka tapauksessa. Sitten siististi jaetaan kaistaleiksi. Itse pyrin saamaan mahdollisimman samankokoisia kaistaleita, lopputulos on silloin siistimpi. Toiset tykkää tiheämmästä verkosta, mutta tämä versio on ollut Pyrylle sopivin. Tässä vaiheessa suosittelen kamman käyttöä, jolloin rajoista tulee siistimmät. Itse olen liian laiska, joten älkää sen suhteen ottako minusta mallia ;) Verkkoon ei itselläni liity mitään taikauskoista kikkaa (kuten letteihin, joissa pitää ehdottomasti olla pariton määrä!) joten oman mielen mukaan saa päättää haluaako väljemmän verkon vaiko tiheämmän. 


Ja sitten vaan toinen kiekka perään! Eli aina puolet kaistaleesta ja kumilenksulla kiinni, paitsi reunat laitetaan kokonaisina. Jos tekisi kolmannen rivin, suosittelen kokeimaan myös sitä että ottaa reunoista vain puolet ja laittaa vasta kokonaan kolmanteen kiinni. Tämä tosiaan vain vinkkinä ja ei kaikille hevosille sovi, joillekin kyllä. Itse en tee yleensä kahta riviä enempää, koska sitten se näyttää jo mielestäni liikuu supistuneelta alhaalta. Kaksi riviä sopii Pyryllekin paremmin, tukka pääsee vielä hulmuamaan! Kerran olen kolmannen tehnyt ja sen jälkee pitäytynyt kahdessa.. Ja muistakaa vain katsoa että kumilenkit on sitten samalla tasolla toisella rivillä. Ei niin että toinen salmiakkikuvio on halkaisijaltaan 3 cm ja toinen 10 cm :') siinä vasta humoristinen näky! Ja lopuksi sitten tietenkin laitoin pienet blingit koristamaan, näytti kivalta kun laitoin vain joka toiseen!


TADAA! No siinä oli teille nyt Pyryn Tugga Operaatio. Ja siis lisättäköön että tälläinen kampaus Pyryllä siis on lähinnä vain koulukilpailuissa. Estekisoissa joskus on tukka täysin auki, joskus saatan innostua tekemään juuri verkon ja joskus mennään ranskiksella. Maasto-osuudella puolestaan aina ranskis, ettei ole tukka tiellä eikä jää mihinkään kiinni. Seuraava vastaavanlainen postaus lienee sitten klippauksesta! Vinkkinä sanon että se tulee olemaan lähiaikoina, uskottavasti jo tämän viikon aikana ;) Sitä ennen yritän saada jotain postausta tulemaan, jos vain suinkin kerkeän :) Kertokaa kiinnostiko ketään, teenkö enää tälläisiä ns. turhempia postauksia? ;)

Kommentit

  1. Ei ollut turha postaus, itse ainakin tykkäsin! :)

    VastaaPoista
  2. Aivan mielettömän ihana tukkajumala! Itse yleensä tykkään enemmän sellaisesta huomattavasti tiheämmästä verkosta, mutta nämä kuvat nähneenä vakuutuin siitä että tälläinenkin sopii tietyille hevosille (:

    VastaaPoista
  3. Tää oli tosi hyvä postaus, et viittis tulla tekemään tännekin yhdelle liehuletille tollasta verkkoa? :D

    VastaaPoista
  4. Pyryllä on kyllä hirmu hieno harja!

    Mutta minä olen aina kiertänyt tuollaiset harjat kaukaa ja käyttänyt lapioharjaa tai tavallista hiusharjaa, mutta varmaan riippuu vähän hevosesta ja harjaajasta, mikä toimii? :)

    VastaaPoista
  5. Meilläkin on noita "harjaharjoja" (itse käytän nimeä jouhiharja) ja olen todennut paljon paremmaksi kuin esim. kammat - en vaihtaisi pois! :D

    VastaaPoista
  6. Jej, kiitti kaikille kommenteista! :)

    emmy, jep, ite tykkään just tosta mallista, sopii pyrylle parhaiten :))

    Milla, toki, oon vaan tosi surkee tekee just mitää letitykseen liittyvää :D hyvä et kehtasin nääkä kuvat laittaa esille... :')

    Laura, ite taas tykkään just tosta harjasta ku ei revi vaan on sellanen pehmee ja ottaa syvemmältäki takut pois :D Omaan käteen taas ei esimerkiks tavallinen hiusharja sopinu, jäin liikaa jumiin takkuihin mun mielestä ^^

    Riina, jep! :D Fiksumpaa kyl kutsuu jouhiharjaks, meillä välillä huudellaan tallissa "onks Mollan harjaharja jossain ku harjaisin tän harjan" :'D Siinä vaiheessa alkaa jo miettii et mitä mää kysyinkä :D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov