Siirry pääsisältöön

RIP Canon EOS 400D "Oskari" 2007-2014

Sinua muistaen surullinen omistajasi Senni

Niinhän siinä kävi. Jo useamman kuukauden olen puhunut että alkaa tuo minun Oskari-kamerani olemaan niin vanha että kohta ei varmasti enää käynnisty. Viime viikolla kävin kuvaamassa maajoukkuevalmennuksia ja toimi vielä aivan hyvin, mitä nyt hieman vanhan kameran oikkuja siinä oli, suljin ei toiminut enää kunnolla ja tarkennus oli vähintäänkin hidas. Nyt se ei kuitenkaan enää käynnisty, joten kyllä, se oli siinä. Hyvin monelle tutuksi tullut Oskari ei enää jaksanut sinnitellä ja on nyt poismennyt. Tämä tarkoittaa uuden rungon ostamista, mikä on tällä hetkellä melko pelottava ajatus kuin on myös muut lisenssimaksut ja vastaavat maksettava.. Hyvään aikaan päättää aina kalusto hajota!

Nyt kuitenkin Oskarin muistoa kunnioittaen pistän tähän sekalaisen katraan omia lemppari kuvia mitä on tullut vuosien 2007-2014 välillä kuvattua. Toivotaan että saan pian uuden rungon ja saadaan uusia kuviakin esille!

2007 

2007 - 2008

2009

2010

2011

2011

2012

2012

2010 - 2013

2014

Kiitos näistä vuosista!
nämä ja kymmenet tuhannet onnistuneet ja epäonnistuneet kuvat tarjosit meille!
kerro sinäkin mikä näistä oli mieleesi tai jos et löytänyt mieleistä, voit käydä selaamassa vielä täältä lisää!

Kommentit

  1. Otan osaa, tiedän tunteen kun kameran aika jättää juuri silloin kun sitä tarvitsee :'(
    Kaikki kuvat on aivan mahtavan hienoja, mutta erityisesti minun suosikiksi nousi tuo toiseksi viimeisen kuvaparin vasemman puoleinen 2010 estekuva :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitoksia! :) Tulee näitä kuvia katsellessa kaipuu myös vanhaan objektiiviin (2009-2012) oli aivan loistava objektiivi meinaan! :(

      Poista
  2. Sniff, osan ottoni <3 :( Kyllä käy kateeksi sinun upeita kuviasi!.. Pitäis ostaa itsekkin uus kamera :/..

    VastaaPoista
  3. Syvimmät osanottoni. Oskari opetti minullekkin paljon ja on ikuistanut monta unohtumatonta hetkeä. Ja Oskarin kanssa minäkin olen ottanut ensimmäiset (edes melkein) onnistuneet kuvani. Näistä kuvista lemppari on tietenkin toiseksi viimeinen, jossa pikkuinen Mymmeli pitää hauskaa ja naurattaa tuuppparia. Ehdoton lemppari kuitenkin löytyy huoneeni seinältä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. heti kun sanoit aloin miettiin miksei se kuva oo ollenkaan tässä, se on varmaan paras kuva mitä oon ikinä kuvannu o_o

      Poista
  4. herranjumala, luulin että sulla on joku oskari niminen hevonen jossain piilossa! Huhhuh, säikähdin :DD
    no mutta ikävää, että kamerasi poistuis keskuudestamme :(

    VastaaPoista
  5. Hui, alettava jo pelkäämään oman 350D:n puolesta.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. haha, ei kai nyt sentään! :D Meitin Osku oli vaan välillä niin rajussa käytössä niin voi sen takia olla niin "lyhyt" elinkaari :(

      Poista
  6. Montakos kuvaa "Oskari" kesti? =)
    Oma sonyni kuoli 2,5v yhteiselon ja 89000 kuvan jälkeen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En itseasiassa loppulukemia ikinä päässyt tarkastamaan kun hajosi 3 vuotta sitten tuosta USB ja en ole sen jälkeen kameraa saanut koneeseen :/

      Poista
  7. Mielettömän upeita kuvia oot kyllä ottanut! :)

    VastaaPoista
  8. Haha mistä toi Oskari tulee? :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kyl tosiaan muista mistä tuli, jotenkin sitä vain alkoi kutsumaan oskariksi ja sitten se vaan jäi ja lopulta kaikki sanoi sitä oskariksi tai lempinimeltä oskuksi ;)

      Poista
  9. siis ootko naimisissa kun sul on eri sukunimi nykysin ?? :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole, äitini meni uusiin naimisiin ollessani vielä alaikäinen ja vaihdoin samalla sukunimeä :)

      Poista
  10. Vähän läppä tää, mut otan osaa:( Sen tärkeyden ymmärtää, vasta kun sen menettää. Iso halaus täältä sulle, ja onnea uuden etsintään! ;)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov