Siirry pääsisältöön

Painajaiskuvakulma

Kun sanotaan että hyvä ihminen saa osakseen hyvää,
kiitän luojaa joka soi sen meille näin.
Hengitän, elän. Satulaan ei ehkä viikossa palata, mutta vähin vammoin.
Elämäni Pyry sai kaikki suojelusenkelit ympärilleen ja selvisi täysin vammoitta.


Asia mitä kuvittelin tapahtuvan vain pahimmissa painajaisissa.

Kommentit

  1. nyt näyttää aika pahalta!! Onneksi itse selvisit vähin vammoin ja Pyry vammoitta.. Meinaatko tekstin ja/tai videon muodossa kertoa joskus mitä oikein tapahtui?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kerron. Niinisalosta tulossa postaus jossain vaiheessa!

      Poista
  2. Tossahan on ainekset pahempaankin katastrofiin, onneksi kuitenkin selvisitte vähällä ! ;o

    VastaaPoista
  3. Apua miltä näyttää! Luojan kiitos olette molemmat kuitenkin edes jotenkin kunnossa (siis hengissä) !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. näin juuri, meillä oli melkoinen tuuri tuossa rytäkässä!

      Poista
  4. Tsemppiä! Toivottavasti ei käyny pahemmin ja pääsette pian jatkamaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos, toivotaan ettei tule mitään jälkiseuraamuksia :)

      Poista
  5. Hui! Näyttää kyllä pahalta :o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voin sanoa että se myös oli aika kammottava tilanne!

      Poista
  6. Toivottavasti ei sattunut pahasti kummallekkaan! Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tällä hetkellä molemmat voi tilanteeseen nähden hyvin, kiitoksia! :)

      Poista
  7. Ihanasti osaat keskittyä olennaiseen - todellakin tärkeämpää kuin mikään tulos tai edes mitali on se, että sinä ja hevonen olette kunnossa!
    Jos jotain muutakin positiivista pitää etsiä, niin ehkä se, että onneksi se huono koulu osui nyt näihin kisoihin eikä hyvä koulusuoritus mennyt hukkaan :)
    Tsemppiä parantelemiseen!
    T. Linda

    VastaaPoista
  8. Onneksi ei sattunut pahemmin!

    Mutta kuitenkin pienellä varauksella suhtautuisin tähän: "selvisi täysin vammoitta". Kuperkeikassa hevoselle saattaa helpostikin tulla pahoja lihasvaurioita, jotka ilmenevät vasta myöhemmin...

    Nimim. Kokemusta on.. Hevonen liikkui täysin puhtaasti muutaman päivän kaatumisen jälkeen. Alkoi oireilla epämääräisesti vasta noin viikon päästä ja sitten löytyikin pahoja lihasvaurioita, joita paranneltiin noin puoli vuotta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan selvää on meille tarkkailla vielä viikkoja eteenpäin Pyryä. Tämä postauksen "täysin vammoitta" on lähinnät viittaava siihen että tuossa tilanteessa olisi todellakin voinut käydä niin paljon pahemmin. Sanotaan että edes jalan poikki meneminen (hevoselta siis) ei olisi missään nimessä ollut mahdotonta, mutta kun hevonen pääsi täysin naarmuitta ja ilman ulkoisia vammoja, turvotuksia tai ontumaa. Ell tarkasti hevosen vielä noin tunti-puolitoista tapahtuman jälkeen ja totesi sen hyvinvoivaksi.

      tästä kaikesta lisää omassa postauksessa!

      Poista
  9. Hui kamala ! :s Onneksi tosiaan poistuitte kumpikin paikalta elävien kirjoissa. Taatusti tuntuu tuollainen nurinmeno ihan kummankin lihaksissa ja monta päivää, mutta toivottavasti mahdolliset "pinnan alla piilevät vauriot" olisivat mahdollisimman pienet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on todellakin se pääasia, molemmat ollaan hengissä! :) Nyt vain katsellaan että molemmat jatkaa toipumista parempaan suuntaan ilman takapakkeja!

      Poista
  10. Hyi:! Paramisia. Olin silloin siinä esteellinen missä tapahtu. Ku kisasin ite

    VastaaPoista
  11. Noora se joka piti pyryä SRK:lla22. syyskuuta 2014 klo 9.35

    Sydän pomppasi kurkkuun, kun näin kuvan. Sentään selvisitte aika vähällä. Kolhun sai varmasti molempien itseluottamus :/ Paranemisia

    VastaaPoista
  12. Aloin instagramissa miettimään sitä selfiekuvaa että mitähän se Senni nyt on taas keksinyt mutta nyt alkaa täälläkin loksahdella palaset paikoilleen. Pikaista paranemista sinne suuntaan! ♥

    VastaaPoista
  13. Jos tää on asia, joka tapahtuisi sulle vain pahimmissa painajaisissasi, niin miksi ihmeessä harrastat kenttäratsastusta?? Tällaiset kaatumiset ovat aivan arkipäivää tuossa lajissa, ja sulla kaatuminen oli tosi "sievä". Mitäs luulet, miltä tuntuu, kun vaativassa kentässä kaadutaan vastaavanlaisesti?
    Pyry kopsii niin pahasti jo noin pieniä maastoesteitä joten tää oli ihan odotettavissa, että kinttu ei enää nouse kun se on tottunut että niitä voi vedellä etusillaan mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sit ens kerralla ku haluut päästellä suustas aivopieruja, tee se ihan omalla nimelläs vaikka mun sähköpostiin. Ittestään tekee julkisesti vaan tyhmän tämmösiä kirjottaessaan :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov