Voiko hevoseni hyvin?
Olen vähän sellainen huolehtija tyyppi. Murehdin asioita, pohdin ja tutkiskelen. Välillä sanon huoleni ääneen ja välillä jään vain pohtimaan niitä omassa päässäni. Hevosen omistaminen on pääasiassa aivan ehdottomasti elämäni antoisinta aikaa. Se tuo mukanaan myös huolta ja murhetta. Tietenkin kaikki loukkaantumiset, sairastumiset ja epäsopivat varusteet tuovat jo lisämausteensa harrastukseen. Päässä vain soi kysymys voiko hevoseni hyvin?
Minulle hevosen omistamisessa ehdottomasti tärkeintä on hevosen hyvinvointi. Vaikka suurimman osan ajasta ymmärrän jo pienistä vihjeistä että jostain on vialla, on myös hetkiä kun hevonen suorastaan huutaa että nyt on joku vialla ja en kuule sitä. Vaikka sen tietää että aina kaikelle hevosen tekemiselle on syynsä.
Tämä pohtiminen tuli ehkä kaikista ajankohtaisimmaksi kun harjailin Allia ja katsoin sitä hieman kauempaa. Olen kovin huolestunut sen lihaksistosta, tai sen puutteesta. Ratsastanko sitä väärin? Kehittyykö lihakset väärään paikkaan? En saanut ääneen pohdiskelulleni suuriakaan kannatuksia, mutta mielessäni ajatukset jäivät pyörimää ja tuottamaan huolta.
elokuu 2014
Erityisen tarkka olen Pyrystä. Se on hevonen jonka kanssa pitää olla tarkkaakin tarkempi sen suhteen että se saa tarpeeksi massaa kasvattavaa rehua. Se syö heinää niin paljon kuin vain syö ja sen lisäksi hirveät määrät kauraa, täysrehua ja soijaa. Plus tietysti erilaisia purkkeja täydentämään. Olen sellainen paha purkkisyöttäjä, mutta kun hevonen näyttää hyvältä, en voi kovin paljoa ruokiakaan syyttää.
Kerran vaihdoimme Pyryn ruokinnan ja se laihtui niin paljon että palasimme muutamassa kuukaudessa takaisin vanhaan ja toimivaan. Meni puoli vuotta saada Pyry takaisin siihen kuntoon missä se oli lähtiessään. Kärsivä luuranko se ei ole ikinä ollut, mutta kyllä minä kesällä 2013 itkin sitä miten köyhässä kunnossa hevonen oli. Muistan kuinka minua hävetti lähteä näyttämään sitä omistajalle, ihan kuin olisin rääkännyt sitä vuosia ja ruokkinut silloin kuin muistan..
toukokuu 2013
tässä jo keräilty kuukausi pari massaa, elokuu 2013
Pyryn kanssa pitää olla erityisesti keväisin ja syksyisin todella tarkkana. Tuntuu että karvanvaihto, kuin myös sen sisäiset hormonit jotka kuvittelevat sen olevan edelleen ori, kadottaa siltä kaiken sen nahan sisältä. Tänä vuonna olin hyvin ylpeä; saimme pidettyä Pyryn kunnossa vuoden ympäri. Kunnes satuin katsomaan vanhoja kuvia keväältä. Silloin alkukesästä mietin miten meille tuli taantuma, mutta kuvia katsellessa en sitä oikein voi kiistää. Niin siinä kävi että taas taannuttiin kuivahkolle tasolle herran kanssa. Ensi vuonna osataan sitten kiinnittää asiaan vielä enemmän huomiota ja tuputtaa sille mössöjä naaman eteen!
Syksy 2014
Ehkä parasta tässä asiassa on kuitenkin myös se että itse havaitsen ongelman. Kokoajan pystyn paremmin puuttumaan siihen ja toivotaan että vuonna 2015 päästään tekemään puhdas kisakausi ja hevonen pysyy alusta loppuu hyvän näköisenä. Ja pääsen yli Alli-tamman lihasongelmasta joka on uskottavasti vain ja ainoastaan minun päässäni.
Toinen uskomattoman hieno asia on myös että Pyry on nyt päässyt vetämään enemmän kärryjä! Nyt herra on kerta viikkoon pyritty ajamaan, mikä on todella tehokasta kokovartalotreeniä. Tällä on ollut oikein positiivinen vivahde myös ratsastuksen kanssa. Toivottavasti saadaan jatkettua tätä nousujohdetta koko treenikausi!
syksy 2014
En tiedä, kai tämänkin perusteella voi leimata minua huonoksi hevosenomistajaksi. Minun suurin pelkoni hevosen omistajana on kuitenkin se, ettei hevonen voi hyvin. Niin monet kerrat on itketty sen pienen huonon fiiliksen takia, sen takia kun tuntee ettei kaikki ole ihan fine. Ja ne onnen hymyt kun ongelmat on ratkaistu ja hevonen on taas oma itsensä.
Hevosen omistaminen - tunteiden vuoristorata
Meillä myös ollut ongelmana juuri karvanvaihtokaudella (+talvella) hevosen laihtuminen energiantarpeen lisääntyessä. Se tunne kun 5 vuoden aikana jonka nykyinen kouluheppa meillä ollut viimesyksy/talvi/kevät oli ensimmäinen kerta kun hevonen pysyi massassa koko vuoden tuntui aivan mahtavalta! Vaikka heppa ympärivuoden vapaalla heinällä ja reilulla rehulla, talvikausi on aina ollut ikuista taistelua kuivumista vastaan. Meillä auttanut erityisesti Mashin syöttö täydennysrehuna, sillä se lisää hepan ruokahalua ja on muutenkin hyväksi vatsalle. Lisäksi talvikaudella lisätty ruokintaan Krafftin Muscelia valkuaislisänä auttamaan hepan massassapysymistä/massan lisäämistä, mutta tämän kanssa pitää olla määrän kannalta tarkkana sillä meidän herkkis ainakin todella herkästi päästää valkuaisen läpi patteina vaikka olisi ravintosisältölaskurilla laskettu määrät sopiviksi. Kaiken lisäksi meillä kun heppa ei oikein edes kasvata kunnon talvikarvaa ja palelee todella helposti, se pitää loimittaa erityisen tarkasti, ajoissa ja lämpimästi läpi viileämmän kauden (niin tarkasti että tallin kukkahattutädit saadaan kovaan ääneen päivittelemään karsinan edessä hevosten yliloimituksesta ja esittelemään omia karvaturnuputtejaan ilman loimia) ettei käyttäisi turhaan sitä energiaa palelemiseen. Toivottavasti teidänkin Pyry pysyisi nyt massassa ja onnea kisakauden lopulle!:)
VastaaPoistameillä on ongelmana esteet... Ennen hevonen oli kiinnostunut ja innokas hyppäämään mutta enää se ei jaksa edes keskittyä esteisiin. Yli se menee, mutta laiskasti ja epänormaalisti. Jalat käytiin kuvauttamassa enkä enää keksi mikä sillä on! Kaikista pahinta on, kun tuntee oman hevosensa ja huomaa heti jos sitä vaivaa jokin ja kaikki ulkopuoliset yrittävät vakuuttaa että ei se ole mitään vaarallista. Onko sun hevosilla ollut mitään este ongelmia ja miten selvititi ne? Sun postaukset on aina tosi kiinnostavia ja teet usein tällaisia asia postauksia joista saa lisätietoa! :)
VastaaPoistaMä niin tiedän mistä puhut! Mä oon aina ihan älyttömän vainoharhanen Mailiksen suhteen, ainakin ku se tykkää vetää rallia tarhassa ja sivuloikkia kentällä niin oon aina hiplaamassa sen jalkoja että nyt meni jänteet nyt meni jänteet apua :D Ja muutenkin kaikki pikku naarmutkin on mulle maailmanloppu..
VastaaPoistaNo, jos tää ois rentouttavaa niin sitähän tekis kaikki! :D Älä muuten huoli Allin lihasten suhteen, siinä sulla on kuule niin komia ja hyvin ratsastettu hevonen että toista on vaikee löytää. Sä oot tehny sen kanssa niin hienoa työtä, ja siitä hevosesta paistaa kilometrin päähän että se liikkuu oikein :)
meidänkin ongelma on tuo, että nahan alta lähtee keskitalven aikoihin kaikki muu, paitsi luut.. Viime talvena heppa ei laihtunut enää ihan niin paljoa, mutta kyllä se aika onnettoman lihasköyhältä näytti.. Tänä talvena pyrin olemaan valmiina ajoissa, jottei vaivalla hankitut lihakset taas tipahda! :D ja niin, alli näyttäää kyllä hyvälle!:)
VastaaPoistaTiedän niin ton tunteen!
VastaaPoistaPelkään syvällä sisimmässäni ihan hurjasti tuon omani loukkaantumista tai etten huomaa että se on kipeä. Syksykesällä muuttui vähäksi aikaa väsyneeksi, tavallisesti ylipirteä kaveri, ja olin huolesta sekaisin.
Pelkään, että se loukkaantuu ja meidän ihana harrastaminen muuttuu köpöttelyksi. Ja tunnen syyllisyyttä sen johdosta, että tiedän, etten haluaisi pitää hevosta jolla voi mennä esim. vain ravia, vaikkei se olekaan ajankohtaista.
Kaikkein eniten pelkään, että sen loukkaa joku muu, hirttäisin varmaan kys. reppanan :S