Siirry pääsisältöön

Kun hevonen rakastaa irroittelua

Mielestäni jokainen hevonen ansaitsee nollausta. Meillähän maastossa käydään todella paljon ja sielläkin mennään ihan reippaasti ilmojen niin salliessa, mutta se, mitä hevoset pitävät todellisena nollaamisena on irtojuoksutus. Kun saa mennä ja pukitella niin paljon kun sielu sietää! Pyry ei tästä ole niin innostunut, mutta Alli.. Se rakastaa sitä. Ja kun eräänä iltana oltiin todella myöhään liikkeellä, en voinut vastustaa kiusausta päästää tammaa päästelemään höyryjä juoksutuksen jälkeen. Eli muuten hieman työlästä käydä koko maneesi läpi ja tasoitella pahimpia runtujälkiä.. Mutta mitä ei tamman eteen tekisi, saipahan nollailla päänsä taas pitkästä aikaa!


Seuraavassa postauksessa liuta valmennuskuulumisia, sinne asti: adios!

Kommentit

  1. Kyllä Alli on ihanan näkönen kun siitä huomaa heti miten kivaa sillä on! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. joo, se rakastaa kyllä tuota ihan yli kaiken! :D

      Poista
  2. Minäkin irtojuoksutan hevosiani aina silloin tällöin ja seuraavana päivänä ratsastus on aina ihan mieletöntä. Jotenkin kaikki liike löytyy helpommin, kun hevonen on itse saanut aukoa itsensä. Isot tarhatkin nuilla on, mutta eipä ne siellä revittele kuin joskus ja jouluna, en tiedä mikä voima siinä kentässä/maneesissa on, kun heti mennään häntä tötteröllä :D

    MUTTA meidän maneesilla käy joku vatipää, joka ei osaa siistiä omia jälkiään. Jotenkin kiva, että mainitsit ihan erikseen tasoittaneesi maneesia. Tämä meidän sankari jättää aina hirveät kuopat jälkeensä ja peeaskaa on siellä täällä, kun hevonen tehnyt tarpeensa juostessaan ja omistaja ei jaksa keräillä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on totta että seuraavana päivänä on kyllä jotenkin tosi letkeä ja kiva hevonen, tuli taas itsekin huomattua se! Meillä joskus riehuvat tarhassakin, mutta (onneksi) se on lähinnä vain paikoillaan pukittelua tai muuta yhtä hullun kurista :D

      Ja ikäviä tuollaiset jotka eivät korjaa jälkiään :( Ei ole mikään ihme että kaikki kiva kielletään tai on kiellettyä kun ei niiden eteen viitsitä nähdä vaivaa, että saisi tehdä!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov