Siirry pääsisältöön

Päivä kerrallaan

Onnistunut työviikko ja perään ihan kivasti alkanut vapaa viikko sai minut jo vähän toiveikkaaksi. Alkoi motivaatio palaamaan ja tulemaan vähän sellainen olo että kyllä tästä vielä noustaan. Torstaina sen kanssa sitten tuli hieman takapakkia kun olin töissä "työhyvinvointikeskustelussa" joka nyt ei ollut ihan sellainen millaiseksi sen olin ajatellut. Kirjaimellisestihan masennus siinä iski ja kaikki jaksaminen hävisi keskustelun myötä.



Minusta on kaikista kammottavinta tässä työasiassa se, että kaikki mihin olen miltein 4 vuotisen työurani aikana - tässä firmassa siis - uskonut, onkin jonkinlaista valetta tai kuvitelmaa. Sen enempää tänne työasioitani purkamatta, on todella, todella surullista kun matto vedetään näin jalkojen alta. Olen asian suhteen niin maassa, että olen katsonut parhaammaksi hakeutua ammattilaisen kanssa juttelemaan. Uskon että se auttaa minua niin töissä kun harrastuksessakin.

Mutta mukavempiin asioihin ennen kun torstaihin tultiinkaan. Tiistaina meillä oli sovittu Anna Niemelän kanssa kuvaussessiosta. Pyry pääsi johonkin suokkiprojektiin ja sain sitten samalla aivan ihania kuvia muistoksi. Nämä ihanat kuvat sitten koristavatkin tätä postausta. On tuo meidän Pyry vaan kertakaikkisen komea! Ratsastin samalla reissulla maneesilla koulua, Pyry oli aivan huippu! HIeman joutui työskentelemään kuskikin 110%, mutta kun molemmat oli kartalla homma tuntui tosi kivalta! Harmi kun loppuviikko meni vähän sumussa, mutta ensi viikolla koitan taas päästä ryhdistäytymään ja saan sen positiivisuuden ja motivaation kerta heitolla takaisin. Onnistuminen todellakin lisää motivaatiota!



Yksi huoli tosiaan Pyryn kohdalla on ollut se että onkohan se pysynyt hyvässä kunnossa? Se on kyllä kokoajan ollut liikkeellä, mutta huomattavasti rennommin mitä normaalisti tähän aikaan. Onneksi herra kuitenkin näyttää edelleen tosi hyvältä, joten ei tässä ole suurempaa hätää kunnon suhteen. Kisoihin ehditään kyllä sitten kun siltä tuntuu. Nyt vaan koitetaan nauttia tästä tekemisestä vähän löysemmän nutturan kanssa!


Löytyykö kuvien joukosta sinun lemppariasi?

Kommentit

  1. Voi Senni, tsemppiä jaksamisen kanssa. Nyt vaan uusia haasteita etsimään :)

    VastaaPoista
  2. Toivottavasti työkuviot selviää. Ootko Facebookin Tuurauspörssissä? Siellä ilmoitellaan kuljetusalan työpaikoista? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti vinkistä, liityinkin siihen! :) toivon kanssa että työkuviot selviää, pidän työstä ja työkavereistani mielettömästi!

      Poista
  3. Tsemppiä! Asioilla on onneksi tapana lutviutua :)

    VastaaPoista
  4. Masennus on sairaus eikä mikään hetken vitutus!!! Ja vielä hyvin vaikea sairaus onkin, tällä aliarvioit jokaista masennnukseen sairastunutta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen takia ammattiapua haenkin nyt, sillä en tuota vaikeaa sairautta halua enää elämääni. Ahdistus, unettomuus, apeus ja holtiton käyttäytyminen ei ole vitutusta vaan ensiaste siihen vakavampaan masennukseen. Onneksi itse tunnistan oireet ajoissa.

      Poista
  5. Masennus eli depressio tarkoittaa sekä mielialahäiriöiden (ICD-10 F3) ryhmään kuuluvaa psykiatrista sairautta että useiden fyysisten eli somaattisten sairauksien aiheuttamaa oiretta (fyysinen masennus). Masennusta luonnehtii koettu ja usein muillekin nähtävissä oleva apeuden, melankolian, alavireisyyden ja toivottomuuden tila. Masennus usein häiritsee sosiaalista kanssakäymistä ja alentaa elämänlaatua. Masennukseen liittyy monesti myös erilaisia somaattisia oireita, kuten kipua, fyysistä voimattomuutta ja unettomuutta. Masennukseen liittyy usein myös itsetuhoisuus tai itsetuhoiset ajatukset. Masennusta ei pidä kuitenkaan sekoittaa suruun eli elämän traagisia tapahtumia seuraavaan ei-patologiseen reaktioon.

    VastaaPoista
  6. nii ootko nyt kuitenkin töissä?

    VastaaPoista
  7. Toka, kolmas ja vika <3 Tsemppiä!

    VastaaPoista
  8. Missä viipyy Virtuaalicupin tulokset? Ihmiset ovat maksaneet osallistumisen sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Odotan tuomareilta tuloksia :) en viitsi heitä hoputella kun on kuitenkin vapaaehtoista lisätyötä ja saimme tuomarit vasta myöhässä. Heti kun tulokset saadaan ni sivuille laitetaan :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov