Siirry pääsisältöön

Tykkitiimi SKPT - MT-Team seuraestekilpailut 19.8.

Tosiaan eilen tykiteltiin menemään! Alkuperäinen suunnitelma muuttui hieman, sillä 60 cm olikin vakiorata C-merkin esteradalle ja sanoin samantien ettei Pilvi eikä myöskään äiti (joka halusi jälkiilmoittautua Pyryllä!) mene sellaista. Sitten sovittiin kisajärjetäjän kanssa että äiti ja Pilvi hyppäävät 80 cm luokassa madallettuna 70 cm. Äiti tietenkin oli ihan innoissaan ja samalla paniikissa, viimeksi hyppäsi varmaan Piken valmennuksessa toukokuussa.. Muistaakseni! Lähdettiin jo vähän yli 16 ajamaan merjalle, kyseessä siis iltakisat. Äiti pääsi töistä viideltä, joten tuli suoraan sinne. Pilvin äiti Marjut ajoi meidät kisapaikalle. Lupasin pienemmissä luokissa olla auttamassa, joten olin sitten portilla ja tuomarin kopissa ja radalla samaan aikaan :'D Sillä välin Terhi ja Pilvi laittoivat Pyryn ja Mollan kuntoon.

Pian olikin aika lykätä äiti ja Pilvi hevosten selkään. Äiti sitten heti tipahti verkassa kun herra Pyry oli heiman sekopää ja veti rodeota. Onneksi eräs tyttö sai sen heti kiinni, hyppäsin itse uusine vasarakannuksine selkään ja sanoin että perhana, nyt loppui toi pelleily. Sieltä sitten tuli pyrähdyksiä jos toista, mutta pikkuhiljaa rauhoittui ja päästin äitin taas selkään. Katsoin sekä äitin että Pilvin hypyt, käytiin sitten kävelemässä Terhin kanssa rata ja päästettiin lopulta äiti ja Pilvi kävelemään. Juuri ennen luokan alkua ilmoitettiin että metrin luokka on mahdollista hypätä myös 90 cm! Menin sitten nopeasti vaihtamaan luokan ja sitten äiti jo starttasikin!

Äiti ei siis aikaisemmin ollut edes hypännyt Pyryllä, toiseksi hänellä on estekammo, joten todellakin sitä jännitti. Mutta onneksi Pyry on luottopeli ja äiti pysyi kyydissä! Käänsi ja istui kyydissä, muisti mennä mukaan ja olla jännittämättä ja TSUUM! 0/0 suoritus ja äiti yltiötyytyväinen! Hienosti pärjäsivät, vaikka todellakin on hieman tuota harjoittelua takana, sanotaanko ei yhtään ;D Videota voin laittaa jossain vaiheessa.. Ehkäpä!


Seuraavana lähtikin heti Pilvi. Pilvin kanssa myös hieman treenaaminen jäänyt, mutta yritetään saada taas tunteja. Nyt pitää alkaa keskittymään koulupuoleen että saadaan myös tuo estepuoli sitten hyväksi! Pilvillä meni ihan hyvin, muutamassa hypyssä jäi hieman jälkeen ja ratsastaminen vähän lopahti loppua kohden. Uusinnassa unohtui yksi este, mutta tästä on hyvä jatkaa! Pilvin kanssa aletaan nyt ensin treenaamaan koulupuolta koulumestaruuksiin ja sitten lähestymisiä esteillä ja laukkoja esteiden välissä. Ristilaukat pitää korjata jne. Videota en nyt saanut esille, mutta jos jossain vaiheessa saan niin laitan sitten sen ;)


Sitten esteet nousivatkin siihen 80 cm, ja itse kun olin siirtynyt siihen 90 cm, jäimme odottamaan Terhin suoritusta. Verkassa ehdin katsomaan yhden pari hyppyä ja Terhi kysyikin jotain puttevinkkiä, vaikka hyvin se itsekin sen sai menemään. Perusvihjeet puten kera: ohjat, pohkeet ja älä puske. JES, näillä mennään! Terhi teki hienon 0/0 radan Mollan kanssa, rata oli järjettömän hieno ja siisti. Ihan katkera olen, haluan itsekin oppia ratsastamaan.. huoh! Seuraavaksi sitten  Terhi hyppääkin Mollan kanssa 90 cm Ypäjällä, sitä odotellessa! Kuvia ei Terhistä ja Mollasta vielä saatu, mutta tässä kadehdittavan tyylikäs videoradasta. Ja älkää taas kuunnelko tuota kameran takana seisovaa Heeboa (äitiä), huuteli ihan turhia ohjeita kun Terhi meni muutenki jo nii hyvin ;D


Ja tittitiidii! Hienosti meni meitin tiimi! Terhi & Molla 1. sija, Äiti & Pyry 2. sija! Hienoa hienoa! Äiti oli oikein yltiötyytyväinen (kuin myös). Hienosti meni molemmat ja Pilvikin, harmittava unohdus oli radalla! Palkinnoksi Terhi kahmaisi elektrolyyttipurkin, me saimme Amino-Boosteria. Ja sitten itse takaisin Pyrden selkään ja verkkailemaan. Verkassa ruuna tuntui oikeastaan todella hyvältä. Löytyi kaasu ja jarru, lisäksi kääntyi ihan kivasti. Itsellä oli tällä kertaa ensimmäisen kerran vasarakannukset ja hyvin toimivat. Okseri taisi olla verkassa metrin mutta tyytyväisesti sekin hypättiin! Sitten  vain luokan 2 lähdettiin ja eikun radalle!

Radalla tosin heti oli yksi pieni ongelma. Sarjaväli (2 laukka askelta) oli poniväleillä ja sitä ei jaksettu muuttaa kun minun jälkeen tuli taas heti poneja 2 kpl. En halunnut suostua (Pyryn hehtolaukalla..), mutta tiesin että tämä taas vaikeuttaa näitä pikkukarkeloita, joten teimme tuomarin (Heikki Mikola) kanssa diilin että jos tippuu, saan sitten limsapullon ja mokkapalan :') Aika pienestä olisin antanut kyllä, jälkeenpäin kun miettii. Tavoitteena kun kuitenkin oli kerätä niitä nollia eikä mokkapaloja.. Mutta enivei. Lähdettiin sitten radalle. Nyt yritin itse vain miettiä odota ja myötää. Näistä onnistui vain odota.. Se myötääminen on edelleen hukassa! Ensimmäisen esteen jälkeen oli hieman erimielisyyttä suunnasta, mutta loppujen lopuksi oli kuitenkin ihan suhthanskassa rata ja mikä parasta 0/0 tulos! Hienosti ensimmäinen 90 cm 0/0! Yltiötyytyväinen!


Ja niinhän siinä kävi, lopulta oltiin Pyryn kanssa 2.sijalla! Hieno hieno heppa! Tätä fiilistä + myötääminen ja oman ratsastamisen parantaminen ja hyvä tulee! Aijai kun olin ylpeä. Palkinnoksi saatiin hieno ruusuke ja 2-teholinimentti. Ja tyytyväisinä lähdettiin sitten kotio päin, seuraavia haasteita odotellen. Haasteet jatkuvat tosiaan Sunnuntaina (eli huomenna) kun lähtö on Hämeenlinnaan aluekoulukilpailuihin. Luokkana tosiaan helppo B:3. Sitten seuraavat kisat on Loimihaan Loikat 28.8., missä on mollan sph mestaruus (80 cm ja 85 cm) ja Pyry hyppää sitten kaksi luokkaa (80 cm ja 90 cm). Sitten onkin jo kuninkaalliset ja sen jälkeen niinisalon kenttäkisat! Niitä haasteita odotellessa ;)

Kommentit

  1. Kivanoloinen blogi!
    Tsemppiä kisoihin, lisäsin teidät oman blogini linkkilistalle. Terveisin suuri suokkifani ;)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov