Sepon maastoestevalmennus day 1

vihdosta viimeinen kunnon maastoestehyppelyä!

Olin niin onnellinen kun sain kuulla että mahdun Hämeen aluevalmennusryhmään, joita Seppo Laine vetää. Olen pitkään yrittänyt etsiä taas Sepolta sopivaa ryhmää ja oli oikeasti onni että pääsin nyt mukaan ja pitkästä aikaa Sepon silmien alle. Aivan huikea valmentaja ja heti monen monta palasta korjaantui, jo pelkästään sillä että kuski lyhensi jalustimia pari reikää!

Koska valmennuksesta on taas videota, en hirveän pitkästi selosta. Kuitenkin tehtiin itsenäinen verkka ja Pyryssä oli virtaa kuin pienessä kylässä. Välillä se oli turhan hätäinen ja katosi tuntumalta, mutta pääasiallisesti sain sen hyvin pohkeen ja ohjan väliin. Aloitettiin hypyt pienillä tukeilla kumpareilla ja ihan pienellä tukkiokserilla. Näitä mentäessä Seppo sanoi heti että reikä lyhyemmäksi jalustimista. Seuraavan tehtävän jälkeen pistettiin vielä toinen ;)

Pyry tuntui todella varmalta ja tekikin tosi hyviä hyppyjä sitten kun tuntuma oli tasainen ja rytmi pysyi yllä. Ensimmäinen ongelma tuli kahden puolikaaren linjalla, mikä oli tukki-puolikaari linjaa metrin pidempi. Koska tuolle pienemmälle linjalle tuli semmoinen ihan ookoo, hieman ahdas seitsemän, ajattelin että reipas seitsemän olisi hyvä. Mutta kuinkas kävikään! Tuli pieni hyppy ja kun korjasin sen ratsastamalla eteen, jäi väli epämääräiseksi ja itse en ollut menossa ja hevonen jarrutti esteen päälle. Seuraavalla kerralla ratkaisin - kun edelleen se ensimmäinen oli lyhyt pieni hyppy - sen kahdeksalla askeleella ja se tulikin hyvin.

Seuraavaksi käytiin banketilla ja tehtiin ensin pienempi banketti ylös-ylös-alas-alas. Koska tässä kaikki oli tosi hyvin, mentiin sitten ylös-askel-tukki-askel-alas. Tätä tehtävää ei olla siis ikinä ennen menty Pyryn kanssa ja hupsista, se tulikin herran eteen tosiaan yllätyksenä. Pyry lähti vahvasti, otti hyvän askeleen ja sitten se yhtäkkiä tajusi että hetkinen, siinä on tukki. Se ei todellakaan tehnyt sitä mitenkään ilkeyttään, se vaan tosiaan hämmästyi niin kovin ja löi jarrut kiinni, mihin en ollut yhtään valmistautunut kun se tuntui niin varmalta. Sitten se tekikin uukkarin ja tulin sieltä aika rivakasti alas. Ei sattunut ja Seppo otti Pyryn nopeasti haltuun. Ei kun uusi yritys! Ensin Pyry veti ihan stopin, mutta kun itse olin varma niin johan herrakin meni! Ja hienosti vielä. Super paljon kehuja, kuitenkin melko haastava tehtävä meille heti pihakauden avauksessa.

Seuraava mikä aiheutti hieman päänvaivaa oli irlantilainen banketti, toinen mitä ei olla ikinä menty. Seppo halusi ottaa sen koska siinä oli hieman samaa ideaa kuin tuossa aikaisemmassa ongelma kohdassa. Aluksi Pyry ei oikein tiennyt miten sen pitäisi tuo este hypätä (irlantilainen on siis ylöshyppy, innarina tukki ja siitä rinne alas, ei taaskaan meille mikään helppo este) ja olikin niin hämmentynyt. Kerran se kävi jalat banketilla mutta tultiin sitten alas. Kun päästiin ylöshyppy, se jäi kysyvästi ihmettelemään mikä se tukki on. Kun se pääsi siitä yli, sillä selvästi syttyi lamppu ja se tajusi tehtävän. Kolmannella kerralla se menikin sen kun vanha tekijä, aivan järjettömän hyvin! Lopuksi käytiin hieman vedellä missä Pyry myös hieman innostui, heh!

Sepolta saatiin paljon kehuja ja puhuttiinkin siitä, että ongelmat näyttivät juuri lähinnä siltä että hevonen ei oikein tiennyt miten tehtävät pitäisi suorittaa. Sen takia olikin huippua että päästiin näitä tekemään ja vielä Sepon ohjeistuksella. Saatiin hurjasti vinkkejä ja olin todella ylpeä ja tyytyväinen valmennukseen vaikka jonkun mielestä tuo ei hyvin mennyt. Seppo on niin positiivinen ja ymmärtäväinen valmentaja että on sääli kun ei useammin saa sovitettua ja pääse hänen silmien alle.. Ja ennen kaikkea kerrankin ihminen joka oikeasti ymmärtää myös suomenhevosia ja uskaltaa vaatia ja tietää että pystytään tekemään vaikeampiakin tehtäviä!

Huomenna jatketaan treenejä vielä Sepon silmien alla, huippua!